Stallari: "Suomeen tuli demokratia aikuisten oikeesti vasta syksyllä 1944, hävityn sodan jälkeen ! "
Stallarin mielestä oli siis demokratiaa, kun Valvontakomissio istui Tornissa ja määräili, mitä suomalaisten tuli ajatella ja tehdä. Se julisti myös tuomioita, joita meillä oli tavattu antaa vain oikeusistuimissa. Demokraattisia yhdistyksiä lakkautettiin kymmenittäin ja kirjoja poltettiin rovioissa. Historia määrättiin kirjoitettavaksi uudelleen.
"Miten näin muka, eikös meillä istunut Eduskunta ja pidettiin vapaat vaalit vähän väliä. Totuus on tässä, että Eduskunta oli vain kulissi ja kumileimasin jolla oli valtaa juuri sen verran kuin porvaristo Armeijan, Suojeluskuntien, Työantajien, Talonpoikien sekä Porvariston luvalla sai."
Eduskunta harjoitti korkeinta valtaa juuri niin kuin perustuslaki määräsi. Sen mukaan toimivat myös armeija, suojeluskunnat ja muutkin. Vastaan olivat vain kommunistit, joiden toiminta yhteiskunnan vastaisena oli kielletty.
" Se tiesi rajansa eikä yrittänyt mitään radikaalia vaan toimi kuin hevonen säkki päässä, meni minne käskettiin. Sos.demit olivat porvariston puudelina ja näyteikkunana länteen."
Sdp oli suurin puolue, joskin pääsi hallitukseen vain 1927 ja sitten 1937 alkaen. Suhteet länteen olivat laajat ja alati kasvavat mm Kansainliiton jäsenenä ja Pohjoismaisen puolueettomuuspolitiikan harjoittajana.
" Siksi hehkutus miten Mannerheim johti Suomen demokratiaan 1919 on naurettavuuden ja tekopyhyyden sekä näyttelyn huippuja mitä tunnetaan."
Stallarin avutonta valehtelua. Suomi julistautui demokraattiseksi tasavallaksi 6.12. 1917 vasemmiston vastustaessa. Punakapinan takia demokratiaan siirtyminen tapahtui Mannerheimin valtionhoitajakaudella 1919. Vastaan olivat vain bolsevikkien tukemat kommunistit, jotka puuhasivat punakapinaa koko Pohjolaan.
Mannerheimin allekirjoittama perustuslaki pysyi voimassa vuoteen 2 000.
Stallarin mielestä oli siis demokratiaa, kun Valvontakomissio istui Tornissa ja määräili, mitä suomalaisten tuli ajatella ja tehdä. Se julisti myös tuomioita, joita meillä oli tavattu antaa vain oikeusistuimissa. Demokraattisia yhdistyksiä lakkautettiin kymmenittäin ja kirjoja poltettiin rovioissa. Historia määrättiin kirjoitettavaksi uudelleen.
"Miten näin muka, eikös meillä istunut Eduskunta ja pidettiin vapaat vaalit vähän väliä. Totuus on tässä, että Eduskunta oli vain kulissi ja kumileimasin jolla oli valtaa juuri sen verran kuin porvaristo Armeijan, Suojeluskuntien, Työantajien, Talonpoikien sekä Porvariston luvalla sai."
Eduskunta harjoitti korkeinta valtaa juuri niin kuin perustuslaki määräsi. Sen mukaan toimivat myös armeija, suojeluskunnat ja muutkin. Vastaan olivat vain kommunistit, joiden toiminta yhteiskunnan vastaisena oli kielletty.
" Se tiesi rajansa eikä yrittänyt mitään radikaalia vaan toimi kuin hevonen säkki päässä, meni minne käskettiin. Sos.demit olivat porvariston puudelina ja näyteikkunana länteen."
Sdp oli suurin puolue, joskin pääsi hallitukseen vain 1927 ja sitten 1937 alkaen. Suhteet länteen olivat laajat ja alati kasvavat mm Kansainliiton jäsenenä ja Pohjoismaisen puolueettomuuspolitiikan harjoittajana.
" Siksi hehkutus miten Mannerheim johti Suomen demokratiaan 1919 on naurettavuuden ja tekopyhyyden sekä näyttelyn huippuja mitä tunnetaan."
Stallarin avutonta valehtelua. Suomi julistautui demokraattiseksi tasavallaksi 6.12. 1917 vasemmiston vastustaessa. Punakapinan takia demokratiaan siirtyminen tapahtui Mannerheimin valtionhoitajakaudella 1919. Vastaan olivat vain bolsevikkien tukemat kommunistit, jotka puuhasivat punakapinaa koko Pohjolaan.
Mannerheimin allekirjoittama perustuslaki pysyi voimassa vuoteen 2 000.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sekin, että maanpuolustajia suljettiin vankilaan, mutta maanpetturit, aseistakieltäytyjät, sabotöörit ja rintamakarkurit vapautettiin.
Osa sai hyviä töitä punaisesta Valposta ja muualtakin.
Mannerheimin johdolla länsisuuntauksen ja demokratian 1919. Sillä kannalla on pysytty.
Sodan jälkeen demokratialla meni jonkin aikaa huonosti, mutta ainahan oikeus lopulta voittaa.
Pelkkää oikeistopoliittista sontaa koko tekstisi.
----Mannerheimin johdolla länsisuuntauksen ja demokratian 1919.---
Ainoa mitä mheimin johdolla noihin aikoihin tapahtui oli työläisten raaka joukkomurhal, n. 27 000 uhria. Sitten piti mennä hänen johdollaan valtaamaan Pietaria mutta jäi haaveeksi kun ei ukko saanut Englantia mukaan. Ihan muut kuin tuo päälahtari täällä valtiomuodon määrittelivätl.
-----Sodan jälkeen demokratialla meni jonkin aikaa huonosti, mutta ainahan oikeus lopulta voittaa-----
Aivan mallikelpoista demokratiaa ei Suomessa koskaan ole ollut mutta mikä muu vika oli sotien jälkeisessä demokratiassa kuin se, että vasemmistollakin oli ihmis- ja tasa-arvo porvarin rinnalla?
Mannerheimin johdolla kukistettiin bolsevikkien tukema punakapina 1918. Punaisten kokonaistappiot olivat 27 000, joista 8 000 teloitettiin kostona punaisesta terrorista.
Mannerheimin johdolla siirryttiin länsimaiseen demokratiaan 1919. Ei ihme, että punikkia kiukuttaa. Olihan työväestöllä jo tuolloin kaikki oikeudet, mutta uutta kapinaa vain piti hautoa.
Pietaria ei menty valtaamaan, koska ehtona oli Suomen itsenäisyyden tunnustaminen.
Englanti ja Ranska eivät myöskään hyväksyneet Suomen aluevaatimuksia, eikä muitakaan Mannerheimin tukipyyntöjä.
Hallitus ja kansa eivät olleet Mannerheimin suunnitelmien takana.
-----Stallarin+mielestä+oli+siis+demokratiaa,+kun+Valvontakomissio+istui+Tornissa+ja+määräili,+mitä+suomalaisten+tuli+ajatella+ja+tehdä.----
Lahtarien+ihannoijat+katsokoot+vieläkin+peiliin.+Tuo+tilanne+johtui+100+%+lahtarijengin+1941+aloittamasta+valloitus-+ja+kansanmurhasodasta.+Kummaa+kuin+eräitä+luuseripiirejä+vieläkin+itkettää+se+kun+porvaristo+ei+aloittamansa+ja+hävityn+sodan+jälkeen+saanut+jatkaa+siitä+mihin+kesäkuussa+-41+jäi,+ikäänkuin+mitään+ei+olisi+sen+jälkeen+tapahtunut.
Jatkosota oli seuraus kommunistien kannattamasta Puna-armeijanhyökkäyksestä Suomeen 30.11. 39 ja Moskovan rauhaa seuranneesta painostuksesta.
Huolimatta stallarien valeista Suomen demokratia kesti myös hävityn sodan ja kommunistien aikeet yhteiskunnan muuttamisesta torjuttiin.
" Suomi julistautui demokraattiseksi tasavallaksi 6.12. 1917 vasemmiston vastustaessa. Punakapinan takia demokratiaan siirtyminen tapahtui Mannerheimin valtionhoitajakaudella 1919. Vastaan olivat vain bolsevikkien tukemat kommunistit, jotka puuhasivat punakapinaa koko Pohjolaan. "
Miten päädyt kommenttisi kun historian kirjoitus osoittaa toisin ?
15.11.1917 eduskunta julistautui äänin 127-68 korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.Puolesta äänestivät maalaisliitto, sosiaalidemokraatit ja osa porvarillisista itsenäisyysmiehistä.
Kun 6.12. äänestettiin, ei äänestyksen aiheena ollut itsenäistyminen vaan se, millaisella julistuksella siitä kerrotaan. Tässäkään vaiheessa vasemmisto ei vastustanut itsenäistymistä. He kannattivat omaa esitystään julistukseksi.
Osoita nyt sitten mikä näillä sivuilla on valhetta. Vai elätkö historiaa mutu-ajatuksella ?.
http://itsenaisyys100.fi/suomen-itsenaistyminen-15-11-ja-ensimmainen-vallankumous/
http://www.makelinseura.fi/documents/Manninen_valtalaki.pdf
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/tieto40.htm
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-ja-itsenaistyminen-1917/Sivut/valtalaki-ja-eduskunnan-hajotus.aspx#
"Kun 6.12. äänestettiin, ei äänestyksen aiheena ollut itsenäistyminen vaan se, millaisella julistuksella siitä kerrotaan. Tässäkään vaiheessa vasemmisto ei vastustanut itsenäistymistä. He kannattivat omaa esitystään julistukseksi"
Vasemmisto oli siis itsenäisyysjulistusta vastaan, kuten kerrot. Se halusi omaa versiotaan, jossa takuumiehenä olisi ollut bolsevikki-Venäjä ja tuloksena siis ihan muu itsenäisyys..
No tuosta se selviää, joka tapauksessa lahtaritkin tarvitsivat neuvosto-venäjän hyväksynnän. Tätä hyväksyntää sosiaalidemokraatit olisivat halunneet haettavaksi ennen julistusta.
Lahtari kulkee suomenhistoriassa aina työväestöä ja kansan etua vastaan se on historiassa huomattavissa.
Suomen itsenäisyysjulistus on Svinhufvudin senaatin 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia.
Svinhufvudin senaatin tärkeimpänä ja ensimmäisenä tehtävän pidettiin Suomen itsenäisyyden pikaista järjestämistä, sillä eduskunnan porvarillinen enemmistö halusi irtautua mahdollisimman nopeasti Venäjästä, jossa olivat bolševikit nousseet valtaan.
Koska bolševikkien asemaa Venäjän laillisina johtajina ei haluttu tunnustaa, päätettiin Suomi julistaa yksipuolisesti itsenäiseksi. Oppositiossa olleet sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan olisi halunneet katkaistavan välejä neuvostohallitukseen. Senaatti päätti antaa itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle pelkkänä hallituksen ilmoituksena, jotta eivät porvarien ja sosialistien väliset erimielisyydet nousisi esiin keskustelussa. Vasemmiston tuen saamiseksi julistuksessa päätettiin kuitenkin mainita, että itsenäisestä Suomesta tulisi nimenomaan tasavalta.
Joulukuun neljäntenä senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud luki julistuksen eduskunnalle. SDP:n edustajat jäivät mielenosoituksellisesti istumaan julistuksen lukemisen ajaksi ja esittivät heti sen jälkeen vastalauseensa, sillä senaatti oli käyttänyt valtaa, jonka marraskuun 15. päivän päätöksen mukaan piti kuulua eduskunnalle. Suomessa olleet ulkomaiden edustajat ilmoittivat senaatille, että korkeinta valtaa käyttävän eduskunnan tulisi vielä hyväksyä julistus. Niinpä kaksi päivää myöhemmin eduskunnan käsittelyyn tuotiin julistuksen hyväksymistä kannattanut aloite. Porvarilliset puolueet äänestivät kyseisen esityksen puolesta ja sosiaalidemokraatit oman vastaesityksensä puolesta; äänet jakautuivat 100–88 ensin mainitun hyväksi. Sosiaalidemokraattien esityksessä kannatettiin myös Suomen itsenäisyyttä, mutta ei yksipuolisella julistuksella vaan neuvottelemalla Neuvosto-Venäjän kanssa. Porvarien silmissä tämä vaikutti kyseenalaiselta itsenäisyyden jarruttamiselta. Porvarit eivät halunneet sitoa Suomen itsenäisyyden toteutumista Neuvosto-Venäjän hyväksyntään, mikä olisi lykännyt sen epämääräiseen tulevaisuuteen; sosiaalidemokraatit taas pitivät yksipuolista irtautumista vaarallisena "seikkailupolitiikkana", sillä Venäjä saattaisi estää sen väkivalloin.
Pian ilmeni, että ennen muiden ulkovaltojen tunnustusta Suomen itsenäisyyden oli joka tapauksessa saatava hyväksyntä myös Neuvosto-Venäjän hallitukselta eli kansankomissaarien neuvostolta.
Äänestyksessä voittaneen porvarien aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli maalaisliiton Santeri Alkio, sosiaalidemokraattien aloitteen puolestaan Kullervo Manner.
Itsenäisyysjulistuksen lukeminen eduskunnalle ja hyväksyminen tapahtuivat Heimolan talossa, joka purettiin vuonna 1969 sen historiallisesta arvosta huolimatta.
Eduskunnan hyväksymä julkilausuma
Eduskunnan 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88 hyväksymä julkilausuma:
Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeellisiksi ilmoittanut.
Äänestyksessä hävinnyt vastaesitys
Kullervo Mannerin ehdotus päätöslauselmaksi:
Suomen korkeimman valtiovallan haltijana lausuu Suomen eduskunta periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Siitä ehdotusta tekemään olisi asetettava yhteinen neuvottelukunta, jossa olisi yhtä monta Suomen ja Venäjän edustajaa. Neuvottelukunnan tulisi myös tehdä muita ehdotuksia Suomen ja Venäjän suhteiden järjestämiseksi. Nuo ehdotukset olisivat alistettavat molempien valtioiden täysivaltaisten valtioelinten lopullisesti hyväksyttäviksi. Suomen olisi koetettava saada myös muut valtiot tunnustamaan Suomen riippumaton tasavalta ja tekemään sen kanssa sopimuksia suhteiden järjestämisestä.
Edellämainituita asioita valmistelemaan sekä tekemään niistä ehdotuksia eduskunnan hyväksyttäviksi päättää eduskunta asettaa 17-henkisen valiokunnan.
itsenäisyysjulistus luettavissa tuolta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäisyysjulistus
......Vasemmisto oli siis itsenäisyysjulistusta vastaan, kuten kerrot.,,,
Uh mitä paskaa, kaverihan kertoo juuri päinvastaista !!!
..... Se halusi omaa versiotaan, jossa takuumiehenä olisi ollut bolsevikki-Venäjä ja tuloksena siis ihan muu itsenäisyys....
Taas lisää tuota uskomatonta nazipaskaa. Vasemmiston esityksessä oli vain erilainen menettelytapa mutta ei eri asia. Lopultahan ulkovaltojen painostuksen takia porvari joutui menettelemään juuri siten kuin mitä vasemmisto oli esittänyt.
Tasavaltalaismieliset puolueet (sosialidemokraatit, edistyspuolue ja maalaisliitto) saivat vuoden 1919 valtiopäivävaaleissa selvän enemmistön, 148 kansanedustajaa, mikä osoitti yksiselitteisesti kansan kannattavan tasavaltalaista valtiomuotoa. Kuningasmieliset par-
lamentaarikot joutuivat näin ollen antamaan periksi. He saattoivat kuitenkin lohduttautua sillä, että ehdotettu hallitusmuoto antoi presidentille huomattavat valtaoikeudet. Tämä oli sopusoinnussa kuningasmielisten vaatimusten kanssa, koska he kannattivat vahvaa hallitusvaltaa kansan valitseman eduskunnan vastapainona. Erinäisten neuvottelujen jälkeen eduskunnan määräenemmistö puolsi lakiehdotuksen kiireellistä käsittelyä, ja se hyväksyttiin lopulta ylivoimaisella enemmistöllä 165–22 kesäkuun 21. päivänä 1919.
Uuden hallitusmuodon vahvisti 17. heinäkuuta valtionhoitaja Mannerheim.
Suomen tasavallan kaikkia ongelmia ei suinkaan saatu ratkaistuiksi. Maan itsenäisyys
ja parlamentaarinen demokratia joutuisivat myöhemmin vielä monta kertaa vakaviin
kriiseihin ja uhkaaviin tilanteisiin. Mitkään näistä kriiseistä eivät kuitenkaan ole olleet
yhtä vaarallisia ja arvaamattomia kuin ne dramaattiset, julmat ja myös traagiset vaiheet, joita maamme kävi läpi vuosina 1917–1918.
Mikä sitten oli kaiken tämän merkittävin opetus? Ehkä se, että edustuksellinen demokratia ja vastuullinen yhteiskunnallinen keskustelu ovat paras tae kansallisesta suvereniteetista. Tämä on ehkä syytä pitää mielessä myös 2000-luvulla.