Eräs suurimpia ällistelyjen aiheita maailmalla on joskus ollut siinä miten 3.8 miljoonan asukkaan Suomi pystyi varustamaan ja ylläpitämään lähes 4 vuoden aikana runsaan 16 divisioonan maa-armeijaa sekä parinsadan lentokoneen ilmavoimia sekä jopa jonkilaista laivastoa muutamine sukellusveneineenkin.
Itsekin vielä joskus 10 vuotta sitten asiaa ihmettelin kunnes uusi Cambridge-tutkimus (jossa faktat nostetaan esille fiktioiden ja myyttien sijasta) paljasti sen kylmänviileän tosiasian että II maailmansodan aikana armeijoiden divisioonien, varsinkin jalkaväkidivisioonien varustaminen, aseistaminen ja ylläpitäminen ei ole ollut ollenkaan niin "valtavan kallista" kuin usein luullaan.
Suomen armeijan divisioonat yhtä lukuunottamatta olivat hevosvetoisia ja tuo yksi (panssaridivisioona 1943-44) oli suhteellisen vaatimattomasti sekin motorisoitu. Tällaisessa ympäristössä Suomi hankki suhteellisen halpoja aseita mistä sai ja huomattava osa "varastettiin" viholliselta. Suurin kustannus sodasta Suomelle koostui siitä että noin 440 000 miestä oli poissa työmarkkinoilta. Itse sotimisen kustannusta saatiin pudotettua yli 2 vuotta kestäneellä tapahtumaköyhällä asemasotavaiheella. Suomi sai kalliimpaa aseistusta ja materiaalia vasta aivan sodan loppuvaiheessa Saksalta - ja suurelta osin jätti materiaalin maksamatta. Näin Saksan Liittotasavalta kuittasi Lapin Sodan tuhoista kaikki Suomen korvausvaatimukset. Materiaalimenot nollattiin siististi.
Inhimillinen hinta primitiivisestä itärintaman maasodasta oli tietysti kallis Suomellekin kuten Saksalle ja varsinkin Neuvostoliitolle. Suomalaisia menehtyi kaikkiaan 94 000 joista taisteluissa 82 000. Toisaalta jos Suomen armeija olisi ollut teknologisesti tuollaista motorisoitua amerikkalaista tasoa olisi Suomi kyennyt varustamaan ehkä vain yhden tai kahden divisioonan sotajoukon. Jos Suomi olisi joutunut ostamaan tykistönsä niin esim 2 000 kenttätykin hinnaksi olisi tullut noin 16 miljoonaa Saksan markkaa eli 320 miljoonaa Suomen inflaatiomarkkaa. Saksa maksatti 5 miljoonaa markkaa jokaisesta StuG III-rynnäkkötykistä mutta niitä Suomi ei siis tainnut lopulta edes maksaa. Suomen käymä maasota oli niin primitiivistä ja niin edullista että se ei ajanut maata taloudelliseen vararikkoon.
Suomi II maailmansodan primitiivisessä maasodassa
38
246
Vastaukset
- Wegelius.C
Neuvostoliitolta puuttui myös kyky tehdä moderneja maihinnousuja jos veistöllä kuten Suomenlahdella oli mittaa tarpeeksi paljon. Tässä suhteessa Neuvostoliiton merivoimien heikkous sodassa oli melkoisen suuri strateginen etu Suomelle. Ne jotka väittävät että Suomen laivaston hankinnat olivat tarpeettomia ja kalliita eivät tajua strategisen merisodan huomattavaa merkitystä myöskään ulkomaankaupasta hyvin paljon riippuvaiselle Suomelle. Minimaalisemmassa mittakaavassa Suomen päättäjät joutuivat katsomaan tosiasioita kuten Britannian päättäjät vaikka meillä oli maaraja Ruotsin kanssa. Mutta se reitti oli pitkä eikä niin tehokas kuin meritse kulkeva elämänlanka.
Se että Suomi pärjäsi lukumääräisesti varsin heiveröisillä ilmavoimillaan hyvin johtui suurelta osin vihollisen heikkotasoisuudesta. Tämä näkyi mm. siinä että kesän 1944 suuretjoukkojensiirrot Itä-Karjalasta Kannakselle hoidettiin varsin onnistuneesti eikä Neuvostoliiton VVS lentokoneillaan kyennyt niitä juuri mitenkään estämään.- Onpa-taas-pötyä
Asialla on todellinen merisodan asiantuntija.
Kokonaan on jäänyt huomaamatta, että Itämeri oli Saksan hallussa sodan alusta syksyyn 1944. Poikkeuksena olivat evakuoinnit Suomenlahdella 1941.
Vasta 1944 Punalippuinen Baltian Laivasto saattoi alkaa operoinnin Itämerellä. Silloinkin suurimmat sotasaavutukset olivat evakuointialusten upotuksia.
Varsinaisin merisotatoimiin ei NL pystynyt lainkaan. - naziinazzi
Neuvostoliitto liikkui Suomen jorpakoissa Ford GPA-autoilla ja 'ankoilla'. Maihinnousut Viipurinlahdella kesällä 44 torppasi Suomen tykistö ja Göringin ilma-ase. Logistiset vaikeudet kai ne oli suurin syy Suomen selviytymiseen.
- Wegelius.C
Ainoa rintamalohko jossa Saksa saattoi käyttää niinkin vanhanaikaisia koneita kuin Ju-87 D-syöksypommittajia oli juuri itärintama. Viimeistään Taistelu Englannista todisti että moderni hyvin toimiva ilmapuolustus ampuu nuo Stukat alas kuin paskaharakat. Kannaksella toiminut Osasto Kuhlmey sai lopulta kohtuullisen vähän aikaan mutta kärsi todennäköisesti suuremmat kalustotappiot kuin vain nuo 27 konetta. Osastoon kuuluneet yksiköt näet menettivät kaikkiaan 71 konetta kesä-heinäkuussa 1944 ja ne sotivat kiivaimmat taistelunsa juuri Suomessa. Kuhlmey-osaston tappiot ovat todennäköisesti olleet Suomessa noin 50 konetta (konepoistumana).
- lopullinen-totuus
Mitä suuremmat henkilöstötappiot maalla oli sodassa sitä primitiivisempää sotaa tämä maa kävi. Suomen asevoimat olivat tyyppillistä itärintaman sodan porukkaa: hevosvetoista tykistöä, ei juuri kummoistakaan teknologiaa. Suomen henkilöstötappiot olivat suuret verrattuna esim. länsiliittotuneiden maa-armeijoiden tappioihin esim. sodan viimeisen 11 kuukauden kuluessa. Britannian armeija taisi menettää viimeisessä jaksossa kesäkuusta 1944 toukokuuhun 1945 lopultakin vain noin 40 000 sotilasta länsirintamalla. Siis aika lähelle saman määrän minkä Suomi menetti jatkosodassa ensimmäisen 11 kuukauden aikana. Ja Suomen väkiluku oli selvästi alle 10% Britannian väkiluvusta ja brittitappiohin lasketaan tietysti myös Kanadan tappiot.
Neuvostoliiton tappiot: 14 241 000 menehtynyttä sotilashenkilöä ja Saksan itärintaman tappiot lähes 3.5 miljoonaa menehtynyttä osoittavat miten teknologisesti alikehittynyttä sota itärintamalla oli. Saksa menetti siinä sodassa joka oli liittoutuneiden kannalta se kaikkein vakavin, nimittäin upotussodassa, noin 30 000 sotilaan hengen. USA ja Britannia menettivät strategisessa ilmasodassa noin 100 000 sotilasta mutta se sota aiheuttikin Saksalle suurimman katastrofin.
On ilmeistä että länsivaltojen tapa käydä sotaa oli teknologisessa mielessä 20-50 kertaa tehokkaampaa kuin tuo takapajuinen itärintaman kyykkiminen. Kohdistuihan Saksan sotatuotannon arvosta kaikkiaan noin 65% sotaan länsiliittotuneita vastaan ja lopulta vain 35% sotaan takapajuista omia sotilaitaan halukkaasti uhrannutta Neuvostoliittoa vastaan.- fordgpa
Suomi menetti korkeintaan kaksi prosenttia väestöstään, mikä lie ollut Petrogradissa vuonna 1921 syntyneiden kaatumisprosentti.
- HakkaPäälle
Britit ja kanadalaiset menettivät Toisessa maailmansodassa kaatuneina 425 000 miestä. Jos jätetään muut rintamat pois oli länsirintama 1944-45 kaikkein verisin yhteenotto. Tuskin siellä kaatui vain 10% kokonaismäärästä.
Suomalaisilla ei tietysti ollut köyhänä ja vähäväkisenä varaa mekanisoituun armeijaan. Suomen salainen ase oli hyvä henki, erityisesti talvisodassa.
Suomi sai 1941 aseisiin 16 divisioonaa ja 3 prikaatia, lähes yhtä paljon kuin Romania jossa oli 20 miljoonaa asukasta! - marksykes
HakkaPäälle kirjoitti:
Britit ja kanadalaiset menettivät Toisessa maailmansodassa kaatuneina 425 000 miestä. Jos jätetään muut rintamat pois oli länsirintama 1944-45 kaikkein verisin yhteenotto. Tuskin siellä kaatui vain 10% kokonaismäärästä.
Suomalaisilla ei tietysti ollut köyhänä ja vähäväkisenä varaa mekanisoituun armeijaan. Suomen salainen ase oli hyvä henki, erityisesti talvisodassa.
Suomi sai 1941 aseisiin 16 divisioonaa ja 3 prikaatia, lähes yhtä paljon kuin Romania jossa oli 20 miljoonaa asukasta!Jorpakot joidenka yli vihollinen pääsi juuri noilla Ford GPA-autoilla.
- Anonyymi
HakkaPäälle kirjoitti:
Britit ja kanadalaiset menettivät Toisessa maailmansodassa kaatuneina 425 000 miestä. Jos jätetään muut rintamat pois oli länsirintama 1944-45 kaikkein verisin yhteenotto. Tuskin siellä kaatui vain 10% kokonaismäärästä.
Suomalaisilla ei tietysti ollut köyhänä ja vähäväkisenä varaa mekanisoituun armeijaan. Suomen salainen ase oli hyvä henki, erityisesti talvisodassa.
Suomi sai 1941 aseisiin 16 divisioonaa ja 3 prikaatia, lähes yhtä paljon kuin Romania jossa oli 20 miljoonaa asukasta!Eivät menettäneet noin 100 000 ei kaatunut tai kuollut haavoihinsa taisteluissa. Taistelujen takia vihollisvaikutuksesta kuoli noin 300 000 britti-imperiumin sotilasta. Amerikkalaisia melkein sama määrä. Tällä uhrauksella pudotettiin Japani polvilleen ja tuhottiin Saksan laivasto, aiheutettiin noin 75% Luftwaffen ja 30% maavoimien tappiosta.
Neuvostoliiton tapa käydä sotaa - anteeksi vain arvoisat taistolaiset - aika tehotonta ja omia tappioita nostavaa. "Pyhän harmaan eläimen apaattinen sitkeys".
- Penna-Tervo
Kun korkea-arvoinen neuvostoupseeri eräässä tapaamisessa kysyi Tahko Pihkalalta "mistä johtui että Suomi pärjäsi niin hyvin sodassa" vastasi Tahko:
"Vihollisesta".
Mitä tuohon Tahkon vastaukseen on oikeastaan lisäämistä. Ei suomalaiset sotineet mitenkään erityisen hyvin. Vihollinen vain soti niin huonosti.- mitäsputi.uhoo
No sittenhän se neukku oli todella surkea, jos oli kaikki etu jenkkien säilykepurkeista FORD GPA-autoihin.
- Kotikenttä
Kotikenttäetu siinä oli ratkaiseva tekijä. Suurvalta-armeijoita ei ole pääsääntöisesti tarkoitettu Suomen oloihin. Suomen armeija on. Wolf H. Halstin kirjasta "Suomen puolustaminen" (1939) löytyy tästä terävä analyysi, jonka osuvuutta voi jälkeenpäin vain ihailla.
Unkarilaisten, romanialaisten ja italialaisten sotilaskuntoa itärintamalla on arvosteltu ja ilmeisen aiheellisestikin. Mutta tuskinpa suomalaisetkaan senaikaisine varusteineen olisivat menestyneet paremmin Stalingradin sivustasuojana Donin arolla syksyllä 1942. - HakkaPäälle
Niinkö? Hyvin nuo pärjäsivät talvella Itä-Karjalassa 1942.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_VI_armeijakunta
Talven ja kevään taistelussa 1942 vihollinen menetti kaatuneina 44 000 miestä ja suomi reilut 2000.
Jos suomalaiset divisioonat olisivat olleet esim. Italialaisten ym. tilalla, olisi ainakin vaatetus ollut asianmukainen. Ryssän vaunut olisi pysäytetty kuten tammikuussa 1940 Kannaksella. - Anonyymi
HakkaPäälle kirjoitti:
Niinkö? Hyvin nuo pärjäsivät talvella Itä-Karjalassa 1942.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_VI_armeijakunta
Talven ja kevään taistelussa 1942 vihollinen menetti kaatuneina 44 000 miestä ja suomi reilut 2000.
Jos suomalaiset divisioonat olisivat olleet esim. Italialaisten ym. tilalla, olisi ainakin vaatetus ollut asianmukainen. Ryssän vaunut olisi pysäytetty kuten tammikuussa 1940 Kannaksella.Nyt on vain niin että noiden 1942 talven ja kevään ja vielä syksyn 4 taistelun (Krivi, Syväri, Kiestinki ja Krivi uudestaan) kokonaistappiot puna-armeijalle olivat n.40 000 joista kaatuneina noin 15 000.
Erkki Nordberg kirjoitteli vanhaa sota-ajan yliampuvaa höpöä neuvostotappioista eli muka 44 000 kaatunutta ja 121 000 haavoittunutta.
Suurimmat tappiot puna-armeijalle tuli Kiestingissä: 19 000 miestä. Sitten Syvärillä noin 13 000. Sitten talvella Krivin suunnalla noin 5 000 ja syksyllä myös Krivillä noin 2 000.
- Stroganov
Suomen armeijan taistelutappiot talvi- ja jatkosodassa olivat noin 80 000 menehtynyttä. Britannian armeijan taistetappiot eivät olleet kovinkaan paljon suuremmat sillä RAF:n, Royal Navyn sekä kauppalaivastossa palvelleiden tappiot muodostivat taisteluissa menehtyneiden ylivoimaisen enemmistön. Myös esimerkiksi Usan sotilaista kuoli muista kuin taisteluista johtuvista syistä yli 100 000. Briteillä nuo lukemat lienevät olleen samaa suuruusluokkaa.
Siis väkiluvultaan noin 13 Suomea suurempi Britannia ja Kanada ei lopulta kärsinyt maasodassa kovinkaan paljon suurempia tappioita kuin primitiivistä itärintaman maasotaa käydyt Suomi. Brittien teknologisempi sotaa suhteessa säästi paljon ihmishenkiä. II maailmansota itärintamalla muistutti melkoisesti takapajuisuudessaan I maailmansotaa. Korpraali Hitler ja pankkirosvo Stalin kävivät "edellistä sotaa". - näin-on-näreet
Iso-Britannian ja Kanadan armeijoiden sotilaita menehtyi aikajaksolla 1.9.39-31.5.1945 kaikkiaan 214 580. Mutta niistä ilmeisesti merkittävä osa on ollut muista kuin taistelullisisista syistä menehtyneitä. Ja menetykset koskevat Euroopan lisäksi myös Tyynenmeren sotanäyttämöä. Todennäköisesti brittiarmeijoiden taistetappiot olivat kaksi kertaa suuremmat kuin Suomen. Näissä maissa asui kuitenkin noin 60 miljoonaa ihmistä. Suomen maasotatappiot olivat siis suhteessa lähes 8 kertaa suuremmat. Saksalla maasotatappiot jopa 15 kertaa suuremmat ja Neuvostoliitolla 25 kertaa suuremmat väestömäärään suhteutettuna. Maasota oli primitiivistä.
- VkvVkvbn
US Armyn ja USAAF:n taistelujen takia menehtyneiden sotilaiden määrä oli 234 874 mutta siinä on siis myös ilmavoimien tappiot. Esim (länsi)Euroopan sotanäyttämön taistetappiot kuolleina armeijalle olivat 124 000 ja Välimeri hieman yli 36 000. Muutamia tuhansia kadonneita armeijan sotilaita julustettiin myöhemmin menehtyneiksi. Kokonaisuudessaan maasota vei Usan armeijalta noin 170 000 miestä taistelujen takia. Taisteluissa Japania vastaan maasota vei noin 70 000 amerikkalaissotilaan hengen.
Neuvostoliitto kärsi maasodassa suhteessa väkilukuun noin 50 kertaa karmeammat tappiot. Se on hyvä mittari arvioimaat näiden kahden täysin vastakkaista suuntaa - teknologia vs takapajuisuus - edustanee sotakoneen suoritustasoa kun muistamme sen että USA soti myös Japania vastaan ja että Saksan sotatuotannosta 65% kohdistui sotaan länsivaltoja vastaan ja vain 35% itärintaman sotaan.
Oliko USA sata kertaa tehokkaampi sodankäynnissään kuin takapajuinen Stalinin Neuvostoliitto?- Anonyymi
Sotaa Saksaa heikompaa Japania vastaan ei voi verrata neukun sotaan koska jos laiva uppoaa tai lentokone putoaa niin ei siinä menetetä valtavaa määrää miesvoimaa. Neukulla kuten Suomella ei ollut mitään muuta mahdollisuutta olemassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotaa Saksaa heikompaa Japania vastaan ei voi verrata neukun sotaan koska jos laiva uppoaa tai lentokone putoaa niin ei siinä menetetä valtavaa määrää miesvoimaa. Neukulla kuten Suomella ei ollut mitään muuta mahdollisuutta olemassa.
"...laiva uppoaa tai lentokone putoaa niin ei siinä menetetä valtavaa määrää miesvoimaa."
Pelkästään taistelulaiva Yamaton mukana meni lähes 3000 henkeä ja se on vielä aika kevyttä tavaraa verrattuna sukellusveneiden japanilaisille joukkojenkuljetusaluksille aiheuttamiin tappioihin, joissa meni tuhoisimmissa tapauksissa helposti jopa 5000 miestä laivaa kohden.
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"...laiva uppoaa tai lentokone putoaa niin ei siinä menetetä valtavaa määrää miesvoimaa."
Pelkästään taistelulaiva Yamaton mukana meni lähes 3000 henkeä ja se on vielä aika kevyttä tavaraa verrattuna sukellusveneiden japanilaisille joukkojenkuljetusaluksille aiheuttamiin tappioihin, joissa meni tuhoisimmissa tapauksissa helposti jopa 5000 miestä laivaa kohden.
///MeAgalnOn myös otettava huomioon miten paljon paremmin merisodan tai ilmasodan miehistöä oli koulutettava verrattuna puskajussiin. On kyse aivan kahdesta eri maailmasta.
- Kaarle-Martel
Saksan sotapotentiaalin tuhoamisesta, kykyä käydä tehokasta tuloksekasta sotaa, länsivallat vastasivat vähintäin 70% vaikka sinänsä Saksan menehtyneistä sotilaista noin 70% tuli itärintaman sodassa. Tämä korkea itärintaman osuus johtui siitä että Neuvostoliitto tapatti tosiasiassa yli puolet sotavangeista kun taas lännessä sotavankien kuolleisuus oli 1-2%. Länsivallat ottivat jo vuoden 1944 loppuun mennessä yli 700 000 saksalaista sotavankia. Oleellisempi oli se että lännen sodankäynti tehokkuudellaan madalsi Saksan sotakoneen laatutasoa, tästä hyötyi myös Neuvostoliitto suuresti.
Usan ja britti-imperiumin sotilastappiot Saksaa vastaan kaikkiaa (kuolleina) olivat noin 450 000 (kaikki aselajit). Neuvostoliiton 14 241 000 joista yli 13.5 miljoonaa Saksan takia. Teknologisella 70-30 mittarilla länsivallat olivat siten noin 70 kertaa tehokkaammat. Jos taas mittariksi otetaan vain tuo K-kaupan Väiskin lihapuntari (=Saksan miehistötappiot) olivat länsivallat vain 13 kertaa tehokkaammat. Totuus löytyy jostain tuolta väliltä kai. - V.P.Lehto
Ilmaherruuden saavuttamisen ja menettämisen merkitys on ollut valtava eteenkin sellaisessa ympäristössä jossa pakopaikat loppuivat välittömästi. Peitteisessä maastossa jossa maavoimien liikkuvuuden hyödyt olivat pienemmät ilmaherruuden edut olivat pysyvät mutta selvästi pienemmät. Jos ilmaherruuteen liittyi kyky tuhota vihollisen sotatuotantoa sekä kyky liikuttaa materiaali jo kaukana varsinaisen rintamalinjan takana oli ilmaherruuden merkitys aivan majesteetillinen.
Saksan ilmaherruus oli vuosina 1939-41 taktista ei strategista. Tämä tosiasia yksistään ratkaisi sodan länsivalloille. Neuvostoliiton rooli oli käydä tuota takapajuista itärintaman sotaa ja yrittää kestää jotenkin. 14 241 000 sodassa henkensä menettänyttä neuvostoliittolaista sotilashenkilöä olkoot varoitus kaikille siitä mitä heihohko teknologinen suorituskyky sodassa ja ideologinen paksupäisyys voivat saada aikaan. Neuvostoliittolainen tapa käydä sotaa oli kömpelöä, alkeellista, kaavamaista, mahtipontista ja typerää. - H.M.S.Moilanen
Suomen sotilaallinen suorituskyky oli normaalia vaatimatonta tasoa. Valonpilkkuna vain tykistön uudet ampumamenetelmät, kohtuullisen hyvä rannikkotykistö sekä hyvä radiotiedustelu. Muuten sotakoneisto oli suurinpiirtein sitä samaa alkeellista itärintaman maasotaa. Onneksi vihollinen materiaaliylivoimastaan huolimatta oli niin heikkotasoinen.
- XBGKL
Luftwaffen suurin kuukausitappio tuli heinäkuussa 1943 Välimerellä. Turpiinsaamisen seuraus oli että Luftwaffe alkoi vetämään maasotarintamilta (itärintama ja Italia) hävittäjäsuojan ja jätti Saksan armeijan tulemaan toimeen omillaan. Tämä oli se pääsyy miksi Saksan armeija kesäkeleilläkin alkoi hyökkäämisen takia vetäytymään.
Strateginen ilmasota osoitti että maa-armeija ilman ilmasuojaa oli reppana. Neuvostoliiton VVS:llä tarjottiin kaikki mahdollisuudet mutta esim Suomea vastaan se vain ei kertakaikkiaan pystynyt siihen mihin RAF ja USAAF. Jonkin Bagrationin menestys perustui enemmän siihen että vastassa ollut Saksan Keskustan armeijaryhmä oli poikkeuksellisenkin suuressa määrin bulkkijalkaväkidivisioonista koostuva. Ensi vaiheessa tuota sotajoukkoa "suojasi" vain 40-50 Luftwaffen hävittäjäkonetta. Tästä huolimatta puna-armeijan tappiot olivat loppupelissä suuremmat kuin Saksan. Saksan tappiot 399 000 ja puna-armeijan noin 700 000. Aiempiin taisteluihin nähden se oli kuitenkin loistava voitto.
Kannaksen taisteluissa kesä-heinäkuussa 1944 puna-armeijan tappiot oli 189 000 sotilasta ja Suomen 40 000. Jossain julkisuudessa suomalaisten tappiot on ilmoitettu suuremmiksi mutta niihin on silloin ympätty myös sairastuneet, eteenkin punataudin sänkyyn viemät sotilaat. Esim 9.-20.6.44 suomalaisten tappiot olivat armeijan osalta Kannaksella alle 10 000 kun puna-armeijan tappiot nousivat yli 60 000. - näin-on-näreet
Jos aseet kaikki olisi ostettu voisi hintaa laskea vaikka näin:
-Kiväärit, konepistoolit noin 20 dollaria
-kenttätykit keskim 8 000 dollaria
-pst-tykit keskim 3 000 dollaria
- heittimet keskim 400 dollaria
-kuorma-autot noin 1 700 dollaria
-käsikranaatit 1 dollaria kpl
Jne... jalkaväkidivisioona aseistettiin ehkä 800 000 - 900 000 dollarilla, varsinkin hevosvetoinen itärintaman suomalainen. 25 rynnäkkötykin pataljoonan aseistaminen tuotantohinnoin ja huoltoajoneuvoineen on maksanut miljoona dollaria.
16 divisioonan jolla yksi rynnäkkötykkipataljoona, panssaripataljoona sekä ylijohdon tykistö ym sekä ilmatorjunta on ollut Suomen tapauksessa noin 20-25 miljoonaa dollaria vuoden 1942-44 hinnoilla. Ammustuotanto on tuplannut hinnan tai kolminkertaistanut sen. Saksan sotatuotannossa ammukset muodostivat puolet maa-armeijan menoista ja olivat tuplasti enemmän kuin muu kalusto ja aseet joihin ei laskettu panssareita jotka veivät maasodan varustelusta 25%.- näreetolimeni
Olet siis tehnyt nerokkaan havainnon,että maasodankäynti oli suhteellisen halpaa verrattuna niihin sodankäynnin keinoihin,joilla maasodan käyntiä pystyttiin kaventamaan tai jopa estämään?
Loistavaa!Eläköön laivasto ja ilmasodankäynti!
- Cbvvbvb
Tietääkö kukaan mitkä olivat Suomen sotatuotannon luvut markoissa (tai dollareissa) vuosina 1939-44? Suomihan tuotti käytännössä lähinnä käsiaseita, patruunoita, ammuksia sekä miinoja. Lentokoneiden tuotanto oli vähäistä (harjoituskoneita sekä Blenheim). On tainnut tuotanto olla tosi mitätöntä?
- Anonyymi
Saksan ammustuotanto otti 27-28%:n osuuden maan sotatuotannon arvosta ja maavoimien aseet n. 5% (aseet yhteensä 9% tuotannosta). Ammustuotannosta 2/3 meni maasotaan joten maasodan ammukset ja aseet veivät 23-24% Saksan sotatuotannosta. Suomi ei tuottanut kuin pienen osan tykeistä mutta suurimman osan ammuksista itse. Jo tästä nähdään että Suomi suhteellisesti ottaen mikäli olisi käynyt yhtä pitkään ja intensiivisesti sotaa olisi käyttänyt per capita ehkä 1/6 siitä mitä Saksa käytti. Koska Suomen väkiluku oli vain 1/21 Saksan väkiluvusta puhutaan Suomen osalta sotatuonnnosta jonka volyymit ovat olleet tuskin edes puolta prosenttia Saksan sotatuotannosta.
Jos jokin arvio pitäisi esittää niin luultavasti Saksan sotatuotanto (materiaali) oli ainakin 300 kertaa suurempi kuin Suomen. Sitä ei muuta miksikään se että Suomi yritti korjailla ja valmistaa melkolailla ajastaan jälkeenjääneitä lentokoneitaan (Blenheim ym). Miettikääpä sitäkin mikä oli Saksan ilmatorjunta-ammusten kulutus ja pudotetut pommimäärät verrattuna Suomeen. Oikeastaan vain kenttätykkien ammusten määrissä Suomi pääsi edes muutamaan prosenttiin Saksan tuotannosta. Saksa valmisti niitä vuosittain 60 miljoonaa, Suomi 1½ miljoonaa. Siis 2-3%. Muissa ammuksissa mentiin usein promilleluokkaan.
Tietenkin aihe on laaja ja vaatisi myös elintarvike, jalkarätti, mantteli- ja muun roinan tarkastelua mutten minä usko että sotilaan vaatetuskulut ovat olleet mitenkään merkittävät. Jv-pataljoonan aseistamienn ja varustaminen ei ollut mitenkään kallista. Siihen pystyi Romanian, Unkarin ja Suomenkin kansantaloudet. Heti kun mentiin vaativampiin tuotantoprosesseihin tuli rajat vastaan. Ne tulivat vastaan jopa joillekin isoille valtioille.
- Anonyymi
Suomi sai kalliimpaa aseistusta ja materiaalia vasta aivan sodan loppuvaiheessa Saksalta - ja suurelta osin jätti materiaalin maksamatta.
Miksi olisi pitänyt maksaa kun kerran käytiin samaa sotaa yhteistä vihulaista vastaan ?
Olisiko ollut Saksan etu jos olisi jättänyt nekin aseet toimittamatta kun sillä kerran oli aseita varastoissa yllin kyllin mutta ei riittävästi miehiä niitä käyttämään ? Kun antoi ne Suomelle niin niitä käytettiin yhteistä vihollista vastaan Saksan itsensäkin eduksi.- Anonyymi
” Miksi olisi pitänyt maksaa kun kerran käytiin samaa sotaa yhteistä vihulaista vastaan ?”
Siksi, että Saksalla oli omaakin käyttöä kalustolleen! Myös Englanti maksoi USA:lle kalustosta ja mahtoiko samoin tehdä myös neukku!
”Olisiko ollut Saksan etu jos olisi jättänyt nekin aseet toimittamatta kun sillä kerran oli aseita varastoissa yllin kyllin mutta ei riittävästi miehiä niitä käyttämään ? ”
Mistä tuollaisen möläyksen keksit! Kyllä mersuille ja StuG:lle riitti käyttäjiä myös omassa maassa!
”Kun antoi ne Suomelle niin niitä käytettiin yhteistä vihollista vastaan Saksan itsensäkin eduksi.”
Kyllä maksun otti toisiltaan kaikki sotijat!
- Anonyymi
"Saksalta - ja suurelta osin jätti materiaalin maksamatta. Näin Saksan Liittotasavalta kuittasi Lapin Sodan tuhoista kaikki Suomen korvausvaatimukset. Materiaalimenot nollattiin siististi."
Pötyä, mitään korvausvaatimuksia Lapin sodan tuhoista ei ole edes esitetty, Suomen velka Saksalle siirtyi rauhansopimuksen mukaisesti velaksi Neuvostoliitolle.
Se seikka, että Suomi on päättänyt olla hakematta korvauksia Lapin sodan tuhoista ei tarkoita sitä, että velat olisi jotenkin kuitattu.- Anonyymi
” Se seikka, että Suomi on päättänyt olla hakematta korvauksia Lapin sodan tuhoista ei tarkoita sitä, että velat olisi jotenkin kuitattu.”
Eikä liioin siihen, että jotakin olisi vielä tulossa! - Anonyymi
Valehtelet. Saksa hyvää hyvyyttään merkitsi velat maksetuiksi, jotta ne eivät siirtyisi veloiksi Neuvostoliitolle
- Anonyymi
Agraagisuomessa tuskin oli työmarkkinoita siinä mielessä kuin nykyään. Pientiloilla oli "ylimääräisiä" poikia, joita sitten sodan jälkeen asutettiin.
Suomi käytännössä taisteli koko sodan omien rajojensa ulkopuolella, mikä helpotti kotirintaman toimintaa. Siviiliuhreja ei käytännössä tullut.
Kun lueskelee Suomen taloushistoriaa, niin teollisuus ei käytännössä tuottanut mitään siviilituotteita koko neljän vuoden aikana. Että jos kengät hajosi, niin pahempi juttu. - Anonyymi
》》Jos Suomi olisi joutunut ostamaan tykistönsä niin esim 2 000 kenttätykin hinnaksi olisi tullut noin 16 miljoonaa Saksan markkaa eli 320 miljoonaa Suomen inflaatiomarkkaa. 《《
Onneksi NL toimitti meille runsaasti aseita jo Talvisodassa ja 1941 toimitukset jatkuivat entistä massiivisempana. Kaikkiaan sieltä saatiin 3-5 divisioonan aseistus ja kenttykistöä n. 700 kpl. Toki 1944 n. 150 tykkiä menetettiinkin.- Anonyymi
Eipäsiis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisisssa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan menettänyt tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman.
NLn antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.
Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka. Onkin siis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.
Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.
Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.
Tykistömuseo kertoo kappaleen karua historiaa
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-04-03,104:7:44443,1:0:0:0:0:0:
"Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."
"Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa."
http://www.axishistory.com/index.php?id=4098
Saksan suorittamat materiaalitoimitukset Suomelle oli toki nekin merkittävät, mutta monipuolisuudessaan eivät läheskään samaa luokkaa ja toimitukset tapahtuivat yleensä vain Suomen satamiin saakka.
http://www.axishistory.com/index.php?id=3254 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipäsiis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisisssa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan menettänyt tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman.
NLn antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.
Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka. Onkin siis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.
Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.
Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.
Tykistömuseo kertoo kappaleen karua historiaa
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-04-03,104:7:44443,1:0:0:0:0:0:
"Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."
"Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa."
http://www.axishistory.com/index.php?id=4098
Saksan suorittamat materiaalitoimitukset Suomelle oli toki nekin merkittävät, mutta monipuolisuudessaan eivät läheskään samaa luokkaa ja toimitukset tapahtuivat yleensä vain Suomen satamiin saakka.
http://www.axishistory.com/index.php?id=3254Suurin osa sotasaalistykeistä tuli muuten Saksan kautta. Tämä tiettäväksi niille jotka luulevat että kaikki sotasaaliit saatiin Suomussalmelta, Raatteelta, talvisodan Laatokan Karjalasta ja jatkosodan Porlammilta ym.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suurin osa sotasaalistykeistä tuli muuten Saksan kautta. Tämä tiettäväksi niille jotka luulevat että kaikki sotasaaliit saatiin Suomussalmelta, Raatteelta, talvisodan Laatokan Karjalasta ja jatkosodan Porlammilta ym.
》》Suurin osa sotasaalistykeistä tuli muuten Saksan kautta. 《《
Kun nyt on kyse NL:lta saaduista tyktistä, niin aloit sitten pötyilemään!
Tokihan Suomi osti Saksasta 152H37 haupitseja muutamia kymmeniä entisten lisäksi ja 152H38 haupitseja ostettiin useita kymmeniä, niin että niitä 152H38 haupitseja oli kaikkiaan liki 100 kpl.
Määrät löytyy tuolta.
http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.2812946Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka582338Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3482007- 1151747
Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois1261709Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2121375- 661327
- 591263
- 681253
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl781203