Miksi Suomen evankelisluterilainen kirkko haluaa hävittää luterilaisuutensa? Kirkon ylin johto on kallellaan katolisuuteen päin. Lutherin teesejä pyydellään jo anteeksi.
Kirjoitin tämän viestin vahingossa väärään ryhmään. Nyt on oikea ryhmä.
Kirjoitin tämän viestin vahingossa väärään ryhmään. Nyt on oikea ryhmä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Matka Luther-kaupunkeihin tuotti monta yllätystä. Ensimmäinen oli se, miten hyvin uskonpuhdistuksen juhlavuosi näkyi kaikkialla. Ei vain kirkko vaan koko yhteiskunta on ainakin itäisessä Saksassa ottanut kaiken irti juhlavuodesta. Tapahtumia, näyttelyitä ja julisteita on kaikkialla. Vastakohta siihen, miten laimeasti uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa on vietetty Suomessa, on suuri.
Toinen hämmästyksen aihe oli se, että kirkkoihin kuuluu itäisessä Saksassa paikoin enää vain kymmenen prosenttia ihmisistä. Erityisesti luterilaisten osuus on DDR:n aikana ja sen jälkeen romahtanut. Lutheria juhlitaan, mutta kirkkoon ei enää kuuluta eikä kirkossa käydä. Monet kirkot ovat lähinnä konserttipaikkoja. Eräässä Erfurtin luterilaisessa kirkossa jumalanpalvelukset pitää romanialais-ortodoksinen kirkko. Katolinen kirkkokin on menettänyt jäseniä, mutta arkiaamuinakin messuissa oli väkeä.
Kolmas hämmästyksen aihe oli voimakas musiikkielämä. Se korostui siksi, että Leipzigissa oli samaan aikaan menossa Bach-viikot. Monissa tuon viikon konserteissa laulettiin Raamatun tekstejä. Musiikissa kuuluu siis vielä se ääni, joka muuten on paljolti vaiennut. Olisiko siinä vielä jokin hengellisen uudistuksen mahdollisuus?
Hieman epäselväksi jäi, miksi jäsenensä menettänyt kirkko ja maallistunut yhteiskunta viettää niin innokkaasti uskonpuhdistuksen merkkivuotta. Ehkä se liittyy siihen, että perinteistä pidetään muutenkin kiinni. Juuri oli vietetty toista helluntaipäivää, jollaista ei meillä enää ole. Kaupat olivat kiinni sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä. Sunnuntain rauha, joka meiltä on viety, oli siellä jossain määrin yhä olemassa.
Päällimmäiseksi jäi kysymys, miksi luterilaisuus ei kestänyt ateistisen kommunismin painetta eikä näytä kestävän liberaalin markkinatalouden kapitalismiakaan. Mieleen tulee Lutherin pettymys vuodelta 1529. Tarkastellessaan uskonpuhdistuksen seurakuntia hän kirjoitti: ”Voi hyvä Jumala sitä surkeutta, minkä olen saanut nähdä! Tavallinen kansanmieshän ei varsinkaan maaseudulla tiedä kristinopista yhtään mitään., ja valitettavasti myös monet papit ovat jokseenkin taitamattomia ja kyvyttömiä opettamaan. … Evankeliumin tultua nyt julki he ovat silti oppineet todella mestarillisesti väärinkäyttämään kaikkea vapautta.”
Olisiko Lutherin ohjeen noudattaminen tehnyt hänen nimeään kantavasta kirkosta vahvemman? ”Aamuisin ja muulloinkin, kun minulla on aikaa, luen ja lausun sana sanalta ääneen Isä meidän –rukouksen, kymmenen käskyä, uskontunnustuksen, psalmeja jne.” Onko katolisuus kestänyt maallistumisen paineen paremmin siksi, että se on pitänyt kiinni uskonelämän ulkoisista muodoista?
https://www.seurakuntalainen.fi/blogisti/timo-junkkaala/
Omissa pohdinnoissani olen tullut johtopäätökseen, että kyse on sakramenttiopista. Katolinen kirkko Puolassa ja Venäjän ortodoksinen kirkko, vahvat apostoliset kirkot, ovat kestäneet kommunistivallan vainoja ilman, ainakaan kovin suuria, kolhuja.
Niin, aina myötäilevät vallanpitäjää ja niiden mielikuvitusjumala on aina vallanpitäjän puolella. Melkoinen tuuliviiri tämä ihmisen omaksi kuvakseen luoma jumala.
Ymmärtänet, miten koko luterilaisuus kirkkoineen on kuolemassa. Jäsenistöä ei synny ihmisten valveutumisesta johtuen.
Kirkon siunaaja on ainoastaan raha. Jos jäsenistö näivetyy, niin rahakin loppuu ja kuolema on todellinen. Itse ajattelen, ettei valtion verovaroja tule käyttää tähän tarkoitukseen, vaikkakin se liityy kulttuuriimme.