Dieselin marinointi

Haluaisin kuulla, mitä käytännön eroa mielestäsi on esim. chevy 4.3L V6 veneen pellin alla, vai auton pellin alla? (bensoissa tietty nokka-akseli erilainen, sekä apulaitteet) Tai sitten Yanmar 6by 260hv marine dieselmoottori veneessä, tai sama perusmoottori BMW 530d keulilla? :D

Marinoinnin idea on rakentaa perusmoottorin ympärille venekäyttöön soveltuvat apulaitteet ja varusteet. Eihän itse moottori tiedä tai välitä onko se autossa, veneessä vai lentokoneessa.

Eikä moottori ylikuumene, kun sitä jäähdytetään. Vaihtoturboa ei ole vielä.

Olen korjaillutkin jenkkikoneita, mutta tämä projekti olisi vähän haasteellisempi ja mielenkiintoisempi.

Vaikka onnistuu harvemmin kuten nimimerkkisi viittaa, mutta eihän se ole sinulta pois jos onnistun rikkomaan moottorini. Siksi kysynkin muiden kokemuksia miten ongelmat on ratkaistu. Jos ei tule mitään, laitetaan sitten chevy takaisin.

Marinaaadi kirjoitti:

Haluaisin kuulla, mitä käytännön eroa mielestäsi on esim. chevy 4.3L V6 veneen pellin alla, vai auton pellin alla? (bensoissa tietty nokka-akseli erilainen, sekä apulaitteet) Tai sitten Yanmar 6by 260hv marine dieselmoottori veneessä, tai sama perusmoottori BMW 530d keulilla? :D

Marinoinnin idea on rakentaa perusmoottorin ympärille venekäyttöön soveltuvat apulaitteet ja varusteet. Eihän itse moottori tiedä tai välitä onko se autossa, veneessä vai lentokoneessa.

Eikä moottori ylikuumene, kun sitä jäähdytetään. Vaihtoturboa ei ole vielä.

Olen korjaillutkin jenkkikoneita, mutta tämä projekti olisi vähän haasteellisempi ja mielenkiintoisempi.

Vaikka onnistuu harvemmin kuten nimimerkkisi viittaa, mutta eihän se ole sinulta pois jos onnistun rikkomaan moottorini. Siksi kysynkin muiden kokemuksia miten ongelmat on ratkaistu. Jos ei tule mitään, laitetaan sitten chevy takaisin.

Lue lisää

Eihän se ole todellakaan minulta pois, mutta kuten sanoit itse kyseleväsi muiden kokemuksia, niin vastasin siihen kysymykseen. Peruskorjaa vanha moottori niin veneen saa joskus vielä myytyä.
Nykyautonmoottoreiden ohjauslogiikka on aivan erillainen kuin venemoottoreiden. Ennen asia oli suoraviivaisempaa, kun ohjaus tapahtui pääasiassa mekaanisesti. Nyt muutoksia pitää tehdä ohjelmatasolla mekaanisten muutosten lisäksi. Kuten sanoin niin harvalla autolla ajetaan jatkuvasti ylämäkeen kaasu pohjassa.
Jos uuden puolimoottorin saa alta neljän tonnin, niin kannattaaka autonkoneen marinointi edes rahallisesti?

harvemminonnistuu kirjoitti:

Eihän se ole todellakaan minulta pois, mutta kuten sanoit itse kyseleväsi muiden kokemuksia, niin vastasin siihen kysymykseen. Peruskorjaa vanha moottori niin veneen saa joskus vielä myytyä.
Nykyautonmoottoreiden ohjauslogiikka on aivan erillainen kuin venemoottoreiden. Ennen asia oli suoraviivaisempaa, kun ohjaus tapahtui pääasiassa mekaanisesti. Nyt muutoksia pitää tehdä ohjelmatasolla mekaanisten muutosten lisäksi. Kuten sanoin niin harvalla autolla ajetaan jatkuvasti ylämäkeen kaasu pohjassa.
Jos uuden puolimoottorin saa alta neljän tonnin, niin kannattaaka autonkoneen marinointi edes rahallisesti?

Lue lisää

En rupea tähän touhuun nykyisen moottorin takia. Se on lähes uusi. Kuten aiemmin mainitsin, tämä on siis silkkaa mielenkiintoa ja kokeilunhalua. Jos veneen joskus myyn, niin helppohan se on vaihtaa entinen bensa takaisin, mikäli diesel ei kelpaa uudelle ostajalle.

Tosiaan dieselini on sähköisellä bosch pumpulla varustettu, siihen päässee tietokoneella karttoja muuttamaan tarvittaessa. Mikäli ei jostain syystä skulaa, helppohan siihen on mekaaninen pumppu vaihtaa. Luulisi nyt dieselin olevan helppo säädettävä ylämäkikäyttöön sopivaks, soppaa ja happea myllyyn niin kyllä lähtee. Ei ole vaarana polttaa konetta laihalla seoksella, kun dieselissä se ei ole mahdollista. Lämmöt, ahto ja pakopaineet kurissa niin pitäisi kestää kovaakin rääkkiä.

Marinaaadi kirjoitti:

Haluaisin kuulla, mitä käytännön eroa mielestäsi on esim. chevy 4.3L V6 veneen pellin alla, vai auton pellin alla? (bensoissa tietty nokka-akseli erilainen, sekä apulaitteet) Tai sitten Yanmar 6by 260hv marine dieselmoottori veneessä, tai sama perusmoottori BMW 530d keulilla? :D

Marinoinnin idea on rakentaa perusmoottorin ympärille venekäyttöön soveltuvat apulaitteet ja varusteet. Eihän itse moottori tiedä tai välitä onko se autossa, veneessä vai lentokoneessa.

Eikä moottori ylikuumene, kun sitä jäähdytetään. Vaihtoturboa ei ole vielä.

Olen korjaillutkin jenkkikoneita, mutta tämä projekti olisi vähän haasteellisempi ja mielenkiintoisempi.

Vaikka onnistuu harvemmin kuten nimimerkkisi viittaa, mutta eihän se ole sinulta pois jos onnistun rikkomaan moottorini. Siksi kysynkin muiden kokemuksia miten ongelmat on ratkaistu. Jos ei tule mitään, laitetaan sitten chevy takaisin.

Lue lisää

Itsellä 2,5 litrainen CR diesel 220 hv. Turbossa ei ole mitään vesijäähdytystä. Konepeitossa on suojapelti siinä kohtaa, eikä sitäkään ollut ,kun veneen ostin, mutta varmuuden vuoksi sen asensin. Makeavesijäähdytys: Vaihdoin jakohihnan ja vesipumpun. Normaalit autovaraosat toimii ja jäähdytys riittää. En tietysti mitään tuntemattomia kiinaosia laittanut. Minulla Mercruiser vetolaite. Siinä ei ole pumppua , vaan merivesipumppu imee pohjan läpi. Vetolaitteesta tulee patopaineella vesi öljynjäähdyttimelle sekä vetolaitteen ylävaihteistolle (vinkki). Laittelin lisämittareitakin , niin näkee ahtopaineet ja pakokaasulämmöt.

Käsittääkseni pitäisi saada rekisteröityä, kun veneessä maksimi 260hv ja dieselistä olisi tarkoitus irroittaa alle 200hv? Mistä moinen tieto?

Marinaaadi kirjoitti:

Käsittääkseni pitäisi saada rekisteröityä, kun veneessä maksimi 260hv ja dieselistä olisi tarkoitus irroittaa alle 200hv? Mistä moinen tieto?

trafi ei hyväksy enää auton moottoria veneeseen. Trafin tulkinnan mukaan autosta otettu ja veneeseen siirretty moottori on uusi veneen moottori ja sitensen pitää täyttää uudet voimassa olevat päästörajoitukset. Tämän on todennut trafin virkailija puhelimessa tutulleni, jolla oli suuria vaikeuksia saada vetuksen uusi pitkään varastossa seissyt moottori rekisteröityä. Hän joutui hankkimaan Hollannista tarvittava paperit.

Että työnnetään merikytkimellä konetta puoli metriä eteenpäin....varmaankin onnistuu laipioita siirtämättä ja uusia konepukkeja tekemättä. Kaikkeahan "oikea" veneilijä voi tehdä, mutta ei järjen häivää.

Kiitos asiallisesta vastauksesta TuomasAH

Kaksoismassapyörän kanssa olisi mielestäni fiksuinta edetä, kun se vähentää dieselin vääntövärähtelyitä vetolaitteelle, joka ei muutenkaan taida olla kovin karkeakäyntisen dieselin ystävä: Cobra. Kuinkas muuten massapyörä tahtoo kestää jatkuvaa kovaa vääntömomenttia ~250nm ?

Mainitsemasi merikytkin ei ole mahdollinen, kun konehuoneessa on tilaa nipin napin rivikuutoselle. V8:lle kun on konehuone tehtaalla suunniteltu. Kaksoismassapyöräkin ryöstää tilaa 2-3cm kovaan pyörään verrattuna.

Olenko ymmärtänyt oikein, että makeavesijäähdytteisissä koneissa vetolaitteen pumppu ei riittäisi, vaan moottorin kylkeen olisi asennettava lisäpumppu siirtämään vettä lämmönvaihtimien läpi? Onko jokin erityinen syy, miksi olisi kannattavampaa käyttää makeavesijäähdytystä raakavesijäähdytyksen sijaan?

Marinaaadi kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta TuomasAH

Kaksoismassapyörän kanssa olisi mielestäni fiksuinta edetä, kun se vähentää dieselin vääntövärähtelyitä vetolaitteelle, joka ei muutenkaan taida olla kovin karkeakäyntisen dieselin ystävä: Cobra. Kuinkas muuten massapyörä tahtoo kestää jatkuvaa kovaa vääntömomenttia ~250nm ?

Mainitsemasi merikytkin ei ole mahdollinen, kun konehuoneessa on tilaa nipin napin rivikuutoselle. V8:lle kun on konehuone tehtaalla suunniteltu. Kaksoismassapyöräkin ryöstää tilaa 2-3cm kovaan pyörään verrattuna.

Olenko ymmärtänyt oikein, että makeavesijäähdytteisissä koneissa vetolaitteen pumppu ei riittäisi, vaan moottorin kylkeen olisi asennettava lisäpumppu siirtämään vettä lämmönvaihtimien läpi? Onko jokin erityinen syy, miksi olisi kannattavampaa käyttää makeavesijäähdytystä raakavesijäähdytyksen sijaan?

Lue lisää

Vetolaitteen vesipumppu riittää hyvin, sillä vauhdin kasvaessa veden paine painaa vettä vetarin vedeenotoista entistä enemmän. Osassa vetareissa on siipipyöräpumppu ja toisissa pumppu löytyy vasta koneen kyljestä remmivetoisena. Molemmat säätyvät käytännössä kierrosnopeuden mukaan.
Itse käyttäisin moottorin ja vetarin välissä sitä kumista vaimenninta. Sen antaa vähän enemmän anteeksi rihtauksen kanssa ja tasaa ristikkoa, sillä se ei ole vakionopeusnivel, Lisäksi veneessä ei ole kytkintä, joten kumivaimennin ottaa vastaan vaihteiston iskuja.

kumivaimennin kirjoitti:

Vetolaitteen vesipumppu riittää hyvin, sillä vauhdin kasvaessa veden paine painaa vettä vetarin vedeenotoista entistä enemmän. Osassa vetareissa on siipipyöräpumppu ja toisissa pumppu löytyy vasta koneen kyljestä remmivetoisena. Molemmat säätyvät käytännössä kierrosnopeuden mukaan.
Itse käyttäisin moottorin ja vetarin välissä sitä kumista vaimenninta. Sen antaa vähän enemmän anteeksi rihtauksen kanssa ja tasaa ristikkoa, sillä se ei ole vakionopeusnivel, Lisäksi veneessä ei ole kytkintä, joten kumivaimennin ottaa vastaan vaihteiston iskuja.

Lue lisää

Missä vetolaitteessa on vain yksi ristinivel ? Kaksi ristiniveltä peräkkäin on = vakionopeusnivel . Tälläinen on mm. Mercruiserin alpassa ja Omc Cobrassa .

Onkohan se muuten Garret vai mikä turbo?

Hei vaatii työtä.
Itsellä sama projekti työnalla. Miten voisin ottaa sinuun yhteyttä?

Noin rajua tehoa en tarvitse, alle 200hv riittää kun vene alle 2000kg. Moottorini on M51. Eli sähköjen ja ohjauksen puolesta helppo istuttaa mihin vain. Raakavesijäähyä olisi kiva kokeilla, ei ainakaan jäähdytystehosta olisi puutetta. Järvikäytössä siis mennään.

Siis sinulla on makeavesijäähdytys ! Onnea projektille.

Marinaaadi kirjoitti:

Noin rajua tehoa en tarvitse, alle 200hv riittää kun vene alle 2000kg. Moottorini on M51. Eli sähköjen ja ohjauksen puolesta helppo istuttaa mihin vain. Raakavesijäähyä olisi kiva kokeilla, ei ainakaan jäähdytystehosta olisi puutetta. Järvikäytössä siis mennään.

Lue lisää

Näissä jutuissa törmää aina jossain vaiheessa ohjeeseen nokan vaihdosta !
Miksi nokka pitäisi vaihtaa ja mitä muutosta sillä haetaan venekäyttöä varten.
Ymmärrän kyllä vapaasti hengittävän tarpeen tehoa viritettäessä laajentaa aukioloaikoja, mutta jos huipputehoa ei ole tarvetta nostaa, niin mitä mainittu marinenokka muuttaa ?

En-ymmärrä kirjoitti:

Näissä jutuissa törmää aina jossain vaiheessa ohjeeseen nokan vaihdosta !
Miksi nokka pitäisi vaihtaa ja mitä muutosta sillä haetaan venekäyttöä varten.
Ymmärrän kyllä vapaasti hengittävän tarpeen tehoa viritettäessä laajentaa aukioloaikoja, mutta jos huipputehoa ei ole tarvetta nostaa, niin mitä mainittu marinenokka muuttaa ?

Lue lisää

Veneessä tehon lisäksi tärkeää on vääntökäyrän asettuminen sopivaan kohtaan. Veneessä ei ole monipykäläistä laatikkoa, joten vääntöä tarvitaa alakierroksille liukukynnyksen yli pääsemiseksi.

vääntökäyränpaikka kirjoitti:

Veneessä tehon lisäksi tärkeää on vääntökäyrän asettuminen sopivaan kohtaan. Veneessä ei ole monipykäläistä laatikkoa, joten vääntöä tarvitaa alakierroksille liukukynnyksen yli pääsemiseksi.

Lue lisää

Ei potkuri ymmärrä alaväännöstä mitään, se työntää sen kovemmin, mitä nopeammin pyörii.
Oikein mitoitettu potkuri sallii moottorin kiertää noin 90 prosenttia maksimistaan paaluvedossa (vene paikallaan) ja venenopeuden kasvaessa kierrokset kasvaa sitten maksimiin.
Moottorin alaväännön lisäys ei vaikuta vähääkään liukuun nousuun.

Sulla ei taida olla tietoa eikä kokemusta. Muut tietävät sitten miten vääntöä tarvitaan veneessä siksi ehdottaisin isommanturbon osalta miettimään kahdesti koska sillä juuri alavääntö huononee.

Turbovinkuu kirjoitti:

Sulla ei taida olla tietoa eikä kokemusta. Muut tietävät sitten miten vääntöä tarvitaan veneessä siksi ehdottaisin isommanturbon osalta miettimään kahdesti koska sillä juuri alavääntö huononee.

Lue lisää

Juttu on kyllä juuri päinvastoin.
Suurempi turbo mahdollistaa suuremman ilmamäärän (paineen), mutta vaatii enemmän energiaa pakopuolelta ja toimii suuremmalla rasituksella ja suuremmilla kierroksilla.
Alavääntöä tarvittaessa pitäisi käyttää pienempää turboa jotta painetta syntyisi myös matalilla kierroksilla ja tähän epäsuhtaan juuri VNT turbot on kehitetty.
Esimerkiksi Volvo käyttää mekaanista ahdinta herättääkseen turbon toimintaan, joka ilman kompuran avustusta kestäisi sietämättömän kauan, ja toisaalta konventionaalisissa ruiskuissa ei ole ahtopaineen rajaamaa maksimisyöttöä, jolloin kompura pienentää savutusta alueella ennen kuin ahtopaine nousee. (päästönormit).

Ja kaikki ne jotka tietää, tietävät että potkuri ei kaipaa mitään alavääntöä.

Ei-sentään kirjoitti:

Juttu on kyllä juuri päinvastoin.
Suurempi turbo mahdollistaa suuremman ilmamäärän (paineen), mutta vaatii enemmän energiaa pakopuolelta ja toimii suuremmalla rasituksella ja suuremmilla kierroksilla.
Alavääntöä tarvittaessa pitäisi käyttää pienempää turboa jotta painetta syntyisi myös matalilla kierroksilla ja tähän epäsuhtaan juuri VNT turbot on kehitetty.
Esimerkiksi Volvo käyttää mekaanista ahdinta herättääkseen turbon toimintaan, joka ilman kompuran avustusta kestäisi sietämättömän kauan, ja toisaalta konventionaalisissa ruiskuissa ei ole ahtopaineen rajaamaa maksimisyöttöä, jolloin kompura pienentää savutusta alueella ennen kuin ahtopaine nousee. (päästönormit).

Ja kaikki ne jotka tietää, tietävät että potkuri ei kaipaa mitään alavääntöä.

Lue lisää

Olenkin mielessäni ihmetellyt miksi veneissä ei käytetä noita muuttuvasiipisiä turboja, mutta selityshän on yksinkertainen, kun ylimääräistä alavääntöä ei tarvita, on turha käyttää tarpeetonta tekniikkaa.

Oot pihalla. Ensinnäkin niin ruiskutus säädetään koko kierrosaluelle niin että ei savuta kyseisen turbon kanssa. Potkurikäyrä on erittäin selkeä asia ja moottorivalmistajilta löytyy vääntö ja tehokäyrät potkurikäyrää vasten. Löytyy kikkailupotkureita joilla päästetään pakokaasuja lavoille lähdössä mutta nämä ei ole kovin ihmeitä tekeviä. Dpt vielä haasteellisemmat vääntötarpeen suhteen.

Ja volvo ei käytä mek ahdinta herättäkseen turboa vaan sen takia että turbo ei ahda koska on hieman iso. Toinen tapa on wastegatin käyttö ja siitten liuta muita tulosiipisäädöillä jne. Volvo luopui kompuroista jo vuosia sitten ja oli ainoa valmistaja joka niitä edes käytti. Tulivat näihin koska vanha 40lohko oli onneton vääntöominaisuuksien kohdalla ja se ei toiminut veneissä tehoja nostettaessa (lue turboa isontamalla)jolloin kompura laitettiin vääntöä nostamaan. Isontamalla turboa samaan moottoriin niin saa potkurikäyrän suhteen ongelmia niin kuin volvollekin kävi kadien suhteen.

Turbot yleensäkin ovat sitä paitsi aika samoilla maksimikierrosluvuilla koosta riippumatta jos mitoitus oikein. Ja koska nyt viilataan niin turbon rasitus on aika monimutkainen juttu. On suhde turbini ja kompuroiden välillä jne. Paljonko on syöttöä loppusyklin puolella jne. Moottoripuolelle tulee sitten vielä ahtoilmajäähdyttimem toiminta ja sen vaikutus painehäviön ja lämpötilan osalta. Kosteuskin vaikuttaa kovilla ahtopaineilla jolloin vesitykset on laitettava kuntoon.

Savutus on muuten vaan merkki siitä että vääntö on loppunut ja syötöt on ylisuuret.

siglenä ei toiminut ja sai hampaat irvessä pitää ruorista kiinni,sen verran väänsi.
Nyt on ihan pakko kysyä: olikos sulla se pikkunen evä siellä vetarissa ja oikein suunnattu? Meinaan itsellä kans Sp ja n.280 hp (tosin bensakone) ja ei mitään ihmeempää vääntöä ole. Potkuri 16x17"

Hei. Miten sinut saisi kiinni ? On BMW n marinointi prokkis aluillaan ja kiinnostaisi sinun projekti tarkemmin...

Hei vaatii työtä. Itsellä sama kone marinoinnissa. Miten voisin ottaa sinuun yhteyttä?

Ei se potkuri välitä vähääkään tuleeko voima dieselillä vai bensalla.
Koko alavääntö-horina näyttää olevan näiden " tee-se-itse-insinöörien", jotka eivät veneellä ole koskaan ajaneetkaan, kuvitelmia.
Ei liukuun nousussa kone tukehdu kierroksiin, huutaa iloisesti lähes täysillä vaikka liukuun ei nousisikaan, se potkurin momentti kun ei välitä venenopeudesta tai vastuksesta vaan vain siitä paljonko se siirtää vettä.

Miksi tätä yksinkertaista asiaa täytyy toistaa jatkuvasti ?

JaToinenViisas kirjoitti:

Ei se potkuri välitä vähääkään tuleeko voima dieselillä vai bensalla.
Koko alavääntö-horina näyttää olevan näiden " tee-se-itse-insinöörien", jotka eivät veneellä ole koskaan ajaneetkaan, kuvitelmia.
Ei liukuun nousussa kone tukehdu kierroksiin, huutaa iloisesti lähes täysillä vaikka liukuun ei nousisikaan, se potkurin momentti kun ei välitä venenopeudesta tai vastuksesta vaan vain siitä paljonko se siirtää vettä.

Miksi tätä yksinkertaista asiaa täytyy toistaa jatkuvasti ?

Lue lisää

No,voi vittu!
Tässä taas yksi joka ei ole edes koskaan veneillyt ,saati jotain rakennellut.
Pysy vaan siellä esson baarissa haaveilemassa,ota vielä yksi kalja.
Tietenkin se kone huuta jos laitetaan tarpeeksi pieni potkuri,silloin myös vauhti jää olemattomaksi.
Kokeileppa vaikka sillä sun äitis autolla lähteä ensin ykkösvaihteella ja sitten pidät sen kaasun pohjassa,kuinka kovaa kulkee?
Sitten yrität uudelleen, lähdetkin vaikka nelosvaihteella.
Liikkeele lähtö on "vähän"takkusenpaa?
Tietenkin veneessä moottori ei sammu,johtuen potkurin luistosta.
Mutta,jos potkuri on liian iso vääntöön nähden kone ei pääse sille vääntöalueelle jolle se on suunniteltu.
Kierrokset saattaa nousta vaikka sinne kahdentuhannen paikkeille,mutta jos turbo ei herää se jää siihen eikä koskaan päästä liukukynnyksen yli.
Täällä taas suoli24 provot yrittää.....

JaToinenViisas kirjoitti:

Ei se potkuri välitä vähääkään tuleeko voima dieselillä vai bensalla.
Koko alavääntö-horina näyttää olevan näiden " tee-se-itse-insinöörien", jotka eivät veneellä ole koskaan ajaneetkaan, kuvitelmia.
Ei liukuun nousussa kone tukehdu kierroksiin, huutaa iloisesti lähes täysillä vaikka liukuun ei nousisikaan, se potkurin momentti kun ei välitä venenopeudesta tai vastuksesta vaan vain siitä paljonko se siirtää vettä.

Miksi tätä yksinkertaista asiaa täytyy toistaa jatkuvasti ?

Lue lisää

Miksi kirjoitat asiasta josta et selvästi mitään tiedä?

Löytyy niitä jotka ei tiedä mistään mitään mutta uskovat tietävänsä. Näille ei tieto mene jakeluun kun osaaminen omaksua tiedettä puuttuu. Näille jopa todellisuuden näkeminen ei riitä koska ovat mukamas oikeassa.

Todellisuus on se että liukuunkynnys vaati vääntöä ja potkuri ei päästä moottoria kierroksille ennen kuin vauhtia tullee liukuunnoston jälkeen. Pintapotkurit erikseen, niillä on haettava pitoa lähdössä. Ja sitten löytyy niitä jotka esim uskoo että hinaajan teoria pätee liukuunnousussa. Ei muuten päde.

Rusettipitää kirjoitti:

Löytyy niitä jotka ei tiedä mistään mitään mutta uskovat tietävänsä. Näille ei tieto mene jakeluun kun osaaminen omaksua tiedettä puuttuu. Näille jopa todellisuuden näkeminen ei riitä koska ovat mukamas oikeassa.

Todellisuus on se että liukuunkynnys vaati vääntöä ja potkuri ei päästä moottoria kierroksille ennen kuin vauhtia tullee liukuunnoston jälkeen. Pintapotkurit erikseen, niillä on haettava pitoa lähdössä. Ja sitten löytyy niitä jotka esim uskoo että hinaajan teoria pätee liukuunnousussa. Ei muuten päde.

Lue lisää

.
" liukuunkynnys vaati vääntöä ja potkuri ei päästä moottoria kierroksille ennen kuin vauhtia tullee liukuunnoston jälkeen. "

Juuri näin ja sitten syvennytään siihen todellisuuteen.
Kun seuraavan kerran olet tilanteessa että vene ei jaksa nousta liukuun, niin mittaa moottorin kierrosluku jotta tietäisit mille alueelle sitä lisävääntöä tarvitaan.
Täällä esiintyville " asiantuntijoille " näyttää tuo potkurin toiminta olevan hieman vieras tapahtuma ja yleinen käsitys näyttää olevan että venenopeus ja moottorin /potkurin pyörintänopeus olisivat suhteessa toisiinsa kuten autoissakin.
Asiasta on kyllä myös jonkinlaista tietoakin että ei tarvitse arvailla, potkurin teoriaa en jaksa ruveta selittämään, mutta esimerkkinä 30 hv perämoottori ei jaksanut nousta kuormattuna pintaan kiljui syvällä "kuopassa" 4700 rpm, kun kuormaa vähennettiin nousi vaivoin ja sen jälkeen vaikka kevyesti ylikierroksille, huippuja 37 kn ja kynnys n.14 kn.
Retorinen kysymys voisi olla vaikka että mitä asiaan olisi auttanut jos moottorin vääntö olisi ollut suurempi tuon 4700 rpm alemmilla kierroksilla ?
Antanee vastauksen aiheeseen, miksi lisä-alavääntöä potkuriveto ei tarvitse ja miksi esimerkiksi edellä mainittu BMW 6-diesel on viritetty aitoissa niin että momentti painottuu 1500 rpm kohdalle, kun taas vastaava Yanmar 6BY2 on viritetty niin että alle 2500 rpm kone käytännössä lähes kuolee ja maksimimomentti on reilusti lähempänä yläkierroksia, no tietysti siksi että moottorissa ei tarvitse olla hirmuisesti voimaa sillä alueella jolla potkuri ei voi sitä hyödyntää.

Ei asia ole tämän vaikeampi ymmärtää hitaammallekaan.

On muuten kokemusta. Dieseleissä joita on ollut niin liukuun mennään n 2000-2500rpm kohdalla. Jos turbo ei lataa silloin täyttä ahtopainetta niin kuoppaan jää. Potkuria voi joutua keventämään ja jos isompi turbo on asennetu niin sitten mennään liussa kohti kierrosluuku rajoitinta. Miksi luulet että volvo laittoi kadeihin kompurat.. no siksi että muuten veneet olis holeshotin suhteen jäänyt kuoppaan.

Et taida itse koskaan ollut veneiden dieseliturbojen kohdalla turboja muuttamassa etkä kovin monta erilaista potkurivaihtoehtoa myöskään eri veneisiin ole testannut. Elät uskossa että potkureita ei tarvita eri nousuilla, halkaisijoilla jne.

Lisättäköön että on itse noita turboja vaihdellut meridieseleissä ja kierroslukumittarin lisäksi niin vähimmäisvaatimus on ahtopainemittarin lisäasennus. On myös hyvä laittaa lämpötilamittari pakopuolelle jotta tietää että ei polta pakoventiileitä. Yanmarit ovat muuten vertailutesteissä ollut onnettomia juuri liukukynnyksellä kun vääntö on laitettu maksimiin 2500rpm yläpuolelle kun se tarvittaisiin muutama sata kiekkaa aikaisemmin.

Turbovinkuu kirjoitti:

Lisättäköön että on itse noita turboja vaihdellut meridieseleissä ja kierroslukumittarin lisäksi niin vähimmäisvaatimus on ahtopainemittarin lisäasennus. On myös hyvä laittaa lämpötilamittari pakopuolelle jotta tietää että ei polta pakoventiileitä. Yanmarit ovat muuten vertailutesteissä ollut onnettomia juuri liukukynnyksellä kun vääntö on laitettu maksimiin 2500rpm yläpuolelle kun se tarvittaisiin muutama sata kiekkaa aikaisemmin.

Lue lisää

Et taida nyt olla aivan kartalla kun puhelet vähän sivusta.
Kyllä se vene nousee varmaankin liukuun 2500 kiekan paikkeilla, sehän on vain kiinni veneen kevytkulkuisuudesta.
Entäpä sitten kun ei nousekaan pintaan, paljonko kone ottaa kierroksia junnatessaan täysillä ja yrittäessään puskea ?
Se selviää kun laitat sen veneesi paaluun ja katsot paljonko kone ottaa kierroksia paaluvedossa, vähintään sen se ottaa sitten kaikissa muissakin tilanteissa ja sen alle ei vääntöä kaivata lisää.

Joo, venedieseleihin en ole turboja testaillut, autopuolella kylläkin korjannut ja huoltanut enemmän kuin osaat kuvitella ja tuota heittoasi erilaisten potkureiden tuntemattomuudestani pidän mauttomana pilana, muutenkin osoittaa jonkin tasoista kypsymättömyyttä kun asia-argumentit alkaa ontumaan niin turvaudutaan karriäärinsä ylistelyyn ja osaamisensa kehuskeluun, kouluikäisille tuo voi upotakin mutta kokeneempien nokkaan tuoksuu pahasti häpeälle.

Jos ei ymmärrä että hana kaakossa liukukynnyksellä kierrokset ei kertakaikkiaan nouse ennen kuin lähtee liukuun niin ihan turha on paalujuttuja virittää. Hyvä kuitenkin että kerroit että sinulla ei ole kokemusta. Se on tosin tietäjille ollut jo selvä.

Sinulla ei siis ole kokemusta single ja duopprooeista. Ei ole kokemusta pintapotkureista eikä kokemusta vesijetistä jossa olisit voinut päteä jos olisit halunnut ja osannut.

Turbovinkuu kirjoitti:

Lisättäköön että on itse noita turboja vaihdellut meridieseleissä ja kierroslukumittarin lisäksi niin vähimmäisvaatimus on ahtopainemittarin lisäasennus. On myös hyvä laittaa lämpötilamittari pakopuolelle jotta tietää että ei polta pakoventiileitä. Yanmarit ovat muuten vertailutesteissä ollut onnettomia juuri liukukynnyksellä kun vääntö on laitettu maksimiin 2500rpm yläpuolelle kun se tarvittaisiin muutama sata kiekkaa aikaisemmin.

Lue lisää

Puutun tähän koska itselläni saman kokoluokan vene ja kone, eli vene painaa 3500-4000kg riippuen kulloisesta miehityksestä ja kone Hyundai 3.0l V6 diesel 250hp, vetolaite bravo3.

Liukuunlähdössä kierrokset nousee heti 2800 rpm, liukuun noustaan 3000 rpm paikkeilla ja kaasua aletaan himmailemaan 3200-3300 kohdilla. Eli voimaa tarvitaan liukuun nousussa tuossa 3000 rpm ympäristössä, ei paljoa alle. Ainakaan tässä propulsiosysteemissä ei alle 2500 rpm väännöllä ole juuri merkitystä. Ehkä asia olisi toisin jossain toisessa veneessä.

Huippuja vene ottaa 32 solmua kierroksilla 4000 rpm ja matkaa tehdään 3250 kierroksilla jolloin vauhtia on 24 solmua.

Että toiset käyttävät moottorin tehoa kevytkulkuisen veneensä huippuvauhtia hakien, toisille tärkeää voima nopeudesta piittaamatta.
Näihin on omat välityksensä ja potkurinsa , juu nou ?

Tässähän tuli rönsyistä huolimatta aika hyvin marinoinnin ongelmat selvitettyä. Ensinnäkin jäähdytykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiseksi moottorin, välityksen ja potkurin sovittäminen toisiinsa ei ole helppoa ja väännön saaminen sopivalle kohdalle liukukunnykseen nähden vaatii kokeiluja, sillä muuten menetetään joko huippuja taikka sitten jauhetaan pitkään ennen kuin päästään liukuun.

Monellako autolla ajaetaan käytännössä koko ajan 2/3 kaasulla ylämäkeen ja kyydissä istuu koko perhe matkatavaroineen. LIsäksi on käytössä vain yksi vaide eteen ja pakki.

Joo ja helikopterista kaasuturbiini, niin johan lähtee...

Anonyymi kirjoitti:

Joo ja helikopterista kaasuturbiini, niin johan lähtee...

Onhan noita asennettu suomessakin.