Sunnuntain pyhyys

Ja missäs kohtaa Raamattua sanotaan että sanan ja sakramenttien viettoon kokoonnuttiin pääosin sunnuntaina? Tietääkseni Raamatussa mainitaan tasan yhden kerran, Apt. 20:7, että seurakunta oli koolla viikon ensimmäisenä päivänä:

" Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka."

Emme voi yhden jakeen perusteella väittää, että kyseessä olisi ollut vakiintunut tapa. Syykin kokoukselle kerrotaan tuossa jakeessa, Paavali oli seuraavana päivänä lähdössä pois. Ei kerrota, että olisi kokoonnuttu viettämään lepopäivää tai juhlistamaan ylösnousemusta. Sakramenttien viettämisestäkään ei sanota mitään, leivän murtaminen tarkoittaa UT:ssa tavallista syömistä.

Ja milloin ja millä valtuudella tuo päätös tehtiin? Missä kohtaa Raamattua kerrotaan tuosta yhteisestä päätöksestä? Sanot että sapatin on itse Kristus lakkauttanut. Missä kohtaa Raamattua sanotaan että Kristus lakkautti sapatin? Väitän, että ei missään.

Kerropa milloin itse sait syntisi anteeksi Teuvo?

Tässä ei sanota että te otatte vaarin sapatista, ja se on paha asia. Puhutaan vain pakanoiden päivistä ja kuukausista joita he seuraavat.

Kysymys kuuluukin, miksi kristityt viettävät sunnuntaita, kun Raamatussa ei siihen ole mitään ohjetta?

En nyt väittäisi että tuo olisi mikään tarkka väännös. Kuulostaa enemmän käännösvirheeltä.

38: "Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa."

KJV: "In the end of the sabbath, as it began to dawn toward the first day of the week, came Mary Magdalene and the other Mary to see the sepulchre."

Käsittääkseni tästä ei ole minkäänlaista kiistaa, että Jeesus haudattiin ennen sapattia ja oli ylösnoussut viikon ensimmäisen päivän aamuna. Tuo Biblian käännös "joka rupesi valaisemaan toista sapattia" lienee tökerö käännös kreikasta, jossa sana sabbaton tarkoittaa niin sapattia kuin viikkoakin. Selvästi kreikassa sanotaan että aamulla, viikon ensimmäisenä päivänä.
http://biblehub.com/interlinear/matthew/28-1.htm

Mielenkiintoista, mutta en ihan ymmärrä miten tämä liittyy sapattiin...

Taas ilmeisesti tämä argumentti, että Jerussalemin kokouksessa ei annettu käskyä sapatista? Ei annettu myöskään käskyä rakastaa lähimmäistä, ei kielletty tappamista eikä varastamista, ainoastaan neljä käskyä. Kukaan ei kuvittele, että nämä annetut neljä käskyä olisivat ainoat, jotka koskevat kristittyjä. Jos katsotaan seuraavaa jaetta:

"Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina." Apt. 15:21

Miksi Jaakob sanoo näin? Koska on selvää, että annetut neljä käskyä tuli omaksua heti kättelyssä, mutta Tooraa on hyvä mahdollisuus oppia myöhemmin, luetaanhan Moosesta synagoogissa jokaisena sapattina. Jerusalemin kokouksessa ei päätetty, että sapattia ei tule noudattaa.

Sapattikäsky on kymmenestä käskystä neljäs (luterilaisilla kolmas) ja kuuluu alkukielen mukaan kirjaimellisesti "Muista pyhittää sapatinpäivä". Kukaan ei kuvittele, että kymmenen käskyä olisi annettu vain juutalaisille. Jumala on järjestyksen Jumala, Jumala ei anna kymmentä käskyä joista yhdeksän on universaaleja, mutta yksi koskee vain juutalaisia.

Sapatti on myös muukalaisia varten:
"Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää ja orjattaresi poika ynnä MUUKALAINEN saisivat virkistyä." (2. Moos. 23:12)

Sapatti annettiin jo luomisessa, ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista:

”Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt." (1. Moos. 1:33,34)

Myös Jesajan mukaan sapatti on muukalaista varten:
”Ja MUUKALAISET, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.” (Jes. 56:6-7)

Jeesuksen mukaan sapatti on ihmistä, eli koko ihmiskuntaa varten:

”Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” (Mk. 2:27)

Mitä lain alla olemista on siinä, että noudattaa kymmentä käskyä? Armon alla meillä ei ole mitään lupaa tehdä syntiä. Se ei ole mitään lain alla olemista että noudattaa Jumalan käskyjä. Jos rakastamme Jeesusta, pidämme hänen käskyt.

Olen törmännyt tähän kommenttiin jo toisaalla. Harmi kun en nyt löydä mitä tähän vastasin. Kirjoitetaan uudestaan. Raamatussa ei sanota, että on tärkeintä levätä yksi päivä viikossa, että päivällä ei olisi mitään väliä. Raamatussa Jumala pyhitti viikon seitsemännen päivän, sapatin, eli meidän kalenterissamme lauantain. Siksi sapatti on pyhä, ja meille levon päivä. Sapatin rikkomisesta Jumala määräsi kuolemanrangaistuksen, joten veikkaan että kyllä hän välittää minä päivänä me lepäämme ja milloin rehkimme.

Jumala siis pyhitti sapatin, hän ei pyhittänyt jotain toista päivää. Neljäs käsky (luterilaisilla kolmas) kuuluu "Muista pyhittää sapatinpäivä". Jumala siis käskee meidän pyhittää sapatin. Jumala ei käske meidän pyhittää minkä päivän tahansa. Jumala käskee meidän levätä sapattina, hän ei käske meidän levätä minä päivänä huvittaa.

Jeesuksen hepreankielinen alkuperäinen nimi on Yeshua, joka tarkoittaa pelastusta. Yahusha on vähän outo muoto siitä. Jeesuksen nimi on käännetty monille eri kielille, eikä Yeshua nimen käyttö ole mitenkään pakollista. Sinällään Jeesuksen kutsuminen Yeshuaksi ei ole mikään paha asia, ellei sitten kuvittele että se tekisi jollakin tavalla autuaammaksi. Vaikka lasken itseni messiaanisten "lahkoon" en silti käytä tuota nimeä, koska olen lapsesta saakka tottunut nimeen Jeesus. Jeesus ymmärtää kyllä suomea, eikä vaadi meitä lausumaan nimeään täsmällisesti oikein.

Olen ehdottoman samaa mieltä kanssasi, että me emme tarvitse pelastukseen mitään muuta kuin Jeesuksen. Tässä sapatti ketjussa minua syytetään siitä, että mukamas yrittäisin sapatin vietolla ansaita itse pelastuksen. Näin ei todellakaan ole. Minä vietän sapattia, koska haluan noudataa kymmentä käskyä. Uskon että kymmenen käskyä kuuluu meille pakanakristityille myös uudessa liitossa. Sapatti ei ole pelastuskysymys, mutta on surullista että niin monet kristityt tekevät syntiä ja rikkovat sapattia. Suurin osa tietenkin tietämättömyyttään.

Sanot että et tarvitse kirkkoa. Minäkin ajattelin aiemmin niin, sanoohan Jeesus että missä kaksi tahi kolme on koolla hänen nimessään, siellä hänkin on. Sitten kuvittelin että voin kahdestaan vaimoni kanssa perustaa oman kirkon, enkä tarvitse ketään muuta. Tämä on kuitenkin harhaa, me kaikki tarvitsemme uskovien yhteyttä. Siksi on mielestäni tärkeää kuulua edes johonkin. Itse käyn erään viidesläisen herätysliikkeen jumalanpalveluksissa, vaikka he ovatkin mielestäni harhaoppisia. Siellä on kuitenkin fiksua porukkaa ja toisia uskovia. En anna sen häiritä, että he ovat mielestäni väärässä vauvakasteesta, ehtoollisesta ja sapatista.

Olepa aivan rehellinen itsellesi. Meistä jokainen kuuluu johonkin lahkoon. Onko se niin paha asia?