Hitler ja kenraalit ovat usein vastakkain erilaisissa kuvauksissa. Varsinkin kenraalien ja marsalkkojen muistelmissa Hitler on aina syypää kaikkiin vastoinkäymiseen ja sodan surkeaan lopputulokseen.
Miten sitten on selitettävissä Saksan nousu sekasorrosta Euroopan mantereen johtavaksi sotilasvaltioksi ja hallitsijaksi? Tekikö sen Hitler sotilaiden tuella vai sotilaiden vastustuksesta huolimatta?
Miten sitten on selitettävissä Saksan nousu sekasorrosta Euroopan mantereen johtavaksi sotilasvaltioksi ja hallitsijaksi? Tekikö sen Hitler sotilaiden tuella vai sotilaiden vastustuksesta huolimatta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
kenraalien unelmien toteuttamisella.
Hitler antoi heti valtaan tultuaan luvan ylittää Versaillesin sopimuksen vahvuuden, mitä kyllä oli jo tehty. Keväällä 1934 hän käski nostaa asevoimien vahvuuden 300 000:een. Samalla hän ilmoitti teollisuusjohtajille, että armeijan tilaukset tuli toteuttaa sellaisinaan. Valtio maksaisi.
Luftwaffe heitti jo huhtikuussa 1934 vähäisenkin naamioinnin laajenemiseltaan syrjään ja toimi avoimesti Versaillesin sopimusta rikkoen.
Maaliskuussa 1935 Hitler sitten julisti yleisen asevelvollisuuden ja kesäkuussa solmi laivastosopimuksen brittien kanssa. Se oikeutti mm. sukellusveneiden rakentamiseen.
Kenraalien on täytynyt kokea tämä kaikki taivaan aukenemisena.
maavoimien peruskokoonpanoksi 36 divisioonaa. Tähän oli itse asiassa jo valmistauduttu, sillä jokaisessa divisioonassa oli erikseen nimetty everstit jalkaväki- ja tykistökomentajaksi pienine esikuntineen. Tosiasiassa he valmisteluvat omien yhtymiensä perustamista.
Runkona oli siis seitsemän jalkaväki- ja kolme ratsuväkidivisioonaa, joita täydensi 1938 kuusi itävaltalaista prikaatia.
Kaikkiaan tästä rungosta perustettiin syksyyn 1939 mennessä 39 jv--, 3 vuoristo-, 5 ps- , 4 kv- ja yksi rv-divisioona eli yhteensä 52 vakinaista divisioonaa. Lisäksi tarvittiin suuri määrä aselajijoukkoja, esikuntia ja huoltolaitoksia, kasarmeja, varastoja, harjoitusalueita. Rauhan ajan maavoimien vahvuus oli runsas yksi miljoona.
Samanaikaisesti valmisteltiin 51 divisioonan perustamista reservistä ja nostoväestä. Kaikkiaan maavoimien vahvuus oli sotien alkaessa 103 divisioonaa eli noin 2 miljoonaa miestä.,. Tosin vain kymmenkunta reservidivisioonaa oli toimintavalmiita vakinaisten joukkojen lisäksi.
Nopea varustautuminen tuli Natsi-Saksalle niin kalliiksi,että konkurssi alkoi häämöttää taivaanrannassa.
Sotiminen piti siksi aloittaa ensitilassa.
Valloittamiaan maita saksalaiset ryöstivät erinomaisella tarmolla ja taidolla.
Tavallinen saksalainen ei juuri kärsinyt puutetta mistään ennen vuotta 1944.
Vasta romahdus ja miehitys opetti sen sodan ikävämmän puolen kantapään kautta.
osaltaan pyörät pyörimään ja asevoimien kasvu poisti työttömyyttä.
Tavallinen kansa voi kohtalaisen hyvin. Hitler vaati myös kulutustavaroiden tuottamista Se toimi jotenkin vuoteen 1942.
Vallattuja alueita kyllä riistettiin rajusti. Ranskaa lukuun ottamatta tulos ei juuri ollut hääppöinen.
Usko Hitleriin oli vahva, vaikka muita natsipomoja usein jopa inhottiin ja vihattiin.
- ihminen on kuin kedokukkanen ,kun tuuli käy häntä ei enää ole - sellasta se oli adinki elämä , lyhyt ja nopea.
Suuruuden hullu oli koko Hitler onnettomine liitolaisineen siinä myös Suomi mukana.
30-luvun lopulla unelma-aikaansa. Pienessä Reichsheerissä oli ylennykset tiukassa. Jopa Rommelin tapainen sotasankari oli kapteeni 16 vuotta. Nyt hän yleni viidessä vuodessa everstiluutnantista kenraalimajuriksi, vaikka ei ollut yleisesikuntaupseeri.
Käytännössä "vanhat" kapteenit ja majurit huomasivat yhtäkkiä olevansa varsin nuoria everstejä.
Lisäksi armeija oli organisaatioltaan ja varustukseltaan varsin uudenaikainen, vaikka moottorointi oli vasta alullaan.
Kuitenkin perustettiin panssari- ja moottoroituja joukkoja vanhoista yhtymistä ja niiden koulutus lähti uusille urille.
Ei ihme, että Hitlerin arvostus kasvoi varsinkin nuoremmassa upseeristossa. Kaiken lisäksi hän alkoi 1937 pitää valmistuville upseereille onnittelupuheen heidän ylentäjäisissään saaden siellä valtavaa suosiota.
Kuitenkin varsinkin vanhemman maavoimaupseeriston suhtautuminen Hitleriin oli ns. nuivaa.
todella tehokasta. Reichsheerin 12 vuoden ohjelmasta valittiin ydinkohdat kahden vuoden ohjelmaan. Se päättyi aina divisioonan kovapanosammuntoihin ja armeijakunnan sotaharjoitukseen. Upseerit johtivat lähes täysivahvuisia joukkoja, mikä valmisti heitä tulevaan.
Lisäksi oli vakaviakin harjoituksia. Tshekkoslovakian miehitykseen koottiin 40 divisioonaa kahtena armeijaryhmänä. Vaikka sota ei tullut, oli kyseessä verraton harjoitus johtoportaille ja komentajille.
Enteilevä riitakin syntyi. Hitler oli vaatinut panssarijoukkojen kokoamista yhden johtoportaan alaiseksi, mutta sai ne todeta ne entiseen tapaan alistetuiksi jv-komentajille. Tästä syntyi raivokas riita Maavoimien Yleisesikunnan (OKH) kanssa.
Se oli muutenkin vastarinnan pesä, vaikka Hitler oli juuri vaihtanut sen johdon ja muutenkin vahvistanut otettaan asevoimista. Hän oli nyt myös puolustusministeri. Ylin johtoporras oli OKW.
Münchenin kriisin aikana OKH oli jopa suunnitellut vallankaappausta, mutta se oli kulahtanut Hitlerin riemuvoittoon. Olisivatko joukot siihen muutenkaan ryhtyneet, jää epäiltäväksi. Miehistö ja nuorempi upseeristo oli aika vahvasti Hitlerin kannalla. Siihen suuntaan alkoi taipua myös aika moni vanhempi upseeri kenraaleita myöten.
oli Hitlerin riemuvoitto myös kenraaleista. MR sopimus vei pohjan varotteluilta kahden rintaman sodasta. Länsivallat jäivät täysin hampaattomiksi.
Valtaussuunnitelma oli ennen kaikkea alan mestarin, silloisen kenraaliluutnantti von Mansteinin työtä. Hän oli painopistesuunnan armeijaryhmän esikuntapäällikkönä myös sen keskeinen toimeenpanija.
Tosin Puolan johto teki kaikki mahdolliset poliittiset ja sotilaalliset virheet.
Puolan valtasi itse asiassa parissa viikossa kymmenkunta ps- ja mt-divisioonaa, joiden perässä marssi yli neljäkymmentä jv-divisioonaa. Luftwaffe hallitsi ilmatilaa täydellisesti ja murskasi Puolan johtamisjärjestelmän.
Tämä oli salamasotaa eli "Blitzkrieg", josta tuli vahva propaganda-ase.
Puna-armeija täydensi valatuksen, kun ehti mukaan.
Hitler kiersi innokkaasti rintamalla, mutta ei puuttunut sodan johtamiseen. Manstein havaitsi Führerin kalseuden kenraaleitaan kohtaan tämän tavatessaan. Hitler ei vaivautunut edes kiittämään.
Voitto vahvisti Hitlerin asemaa kenraaleihin nähden. Hän oli voiton arkkitehti.
Pohtimista pitäisi siirtää siihen miten tuhoisaa ylipäätänsä niin Saksan kuin Neuvostoliiton kannalta oli tämä maasota- ja taistelukeskeinen ajattelutapa. Ylipäätänsä armeijakeskeisesti ajattelevilta näytti puuttuvan kyky tajuta se miten tärkeää oli voittaa sota merellä ja eteenkin ilmassa. Toki Hitlerkin priorisoi sukellusveneitä ja ilmavoimia mutta Stalinin tavoin Hitler ajatteli asioita taistelukeskeisesti. Ilmavoimat niin Neuvostoliitossa kuin Saksassakin olivat toivottoman maasotakeskeiset vailla kykyä käydä strategista sotaa ilmassa. Tämä heikensi myös Saksan sukellusveneiden asemaa Atlannilla kun Luftwaffelta ei kertakaikkisesti tullut riittävästi apua. Sen sijaan B-24 pommikoneiden tuoma lisätuki oli tärkeä liittoutuneille Atlannilla.
Hitler ja Stalin eivät tosiasiassa tajunneet miten modernia tehokasta sotaa olisi käytävä.
maataisteluissa, niin siihen on hyvä paneutua.
Saksan voimavarat eivät riittäneet panostukseen strategisiin ilmavoimiin ja vielä vähemmän merivoimiin.
Stalinilla taas oli jättimäiset ilmavoimat jo sodan alussa. Merivoimia tarvittiin vain Mustalla Merellä.
Hitlerin ilmavoimat arvioitiin 1939 yhtä vahvoiksi kuin Puolan, Englannin ja Ranskan yhteensä.
Viisaimmat sodanjohtajat ilmaantuvat jostain syystä aina vasta sodan päätyttyä.
Ja mitä heikommat tiedot, sen rajummat tuomiot.
Hitlerillä oli ongelmia käskyjen perille saattamisessa,kuten seuraavastakin videosta saatamme todeta.
Ei se ihme että sotatyöt ei oikein aina luistaneet.
https://youtu.be/_AAAO1OLNjA
Hitler tuli hulluksi kenraalien kanssa yrittäessään epätoivoisesti päteä, hän menestyisi parhaiten kirjoittelemalla tälle palstalle.
nälle satusedille.
Olihan hänellä Borman apuna, joka laittoi sanat kwskustelijoiden suuhun.