vieressä ohitettaan ja sun takia tulee ongelma: jarru pohjaan. sinä sovitat nopeutesi maksimiin tai yli niin että on helpoin tuikata väliin. phana kun sitten pientareella ajat ja oletat että ajamme 3 autoa rinnakkain. ÄLÄ tule enää sielä kaupungista olleskaan pois josset saa autoa kulkemaan. taas ois 112 pitänyt soittaa liikenteen vaarantamisesta.
koittakaa nyt hvetti päästä sieltä rampilta
tienpäällä33
18295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä sieltä rampista pääsee pois. Sen kun ajaa vaan. Typerää jäädä sinne ramppiin asumaan.
Mutku ei kinneri kiihdy:(
Olen samaa mieltä,mikä ihmisiä vaivaa,kun eivät osaa kiihdyttä rampilta muun liikenteen joukkoon.
Näin raskaanajoneuvon kuljettajan silmin ihmetyttää että se auto ei siinä motarin kiihdytysrampilla kulje mihinkään mutta sitten kun siirrytään rinnaltani taakseni niin se kaasu löytyy ja alkaa hirveä kiihdyttäminen että päässe ohitseni. Kyllä jokainen kunnossa oleva pienikin kinneri kiihtyy rampilla sen 80km/h tai pikkasen yli että pääsee eteeni. Minä nostan aina kaasua niille jotka kiihdyttävät päästäkseen eteeni.
Se heitä vaivaa että kun siellä pääväylällä ajetaan ylinopeutta. Ketään ei voi velvoittaa ajamaan ylinopeutta. Sinne liitytään siis suurinta sallittua ajaen tai himpun verran sen alle.
Jos osaat ajaa yli suurimman sallitun, osaat varmasti myös jarruttaa.
Vitut ajetaan. Tasakaasu-puupäät, siis valtaosa autoilijoista ajaa
n. 60 km/h neljänkympin alueella
70-85 kahdensankympin alueella
75-95 (siis osa ei nosta nopeuttaan yhtään vs. 80 -rajoitus) satasen alueella
85-117 moottoriteillä, tyypillisin lukema kuitenkin n. 110 eli 120 mittarin mukaan
Mutta valtaväylien liittymiskaistoilla ei kyetä yli 60 km/s kiihdyttämään!
Kumma kyllä kaasupoljin löytyy sitten, kun kolmion takaa on törkeästi liikennesääntöjä rikkoen kiilattu muiden eteen ja takaatulijat ohittelevat tientukkoa. Tällöin tientukko kiihdyttää ja yrittää estää ohittajia palaamasta oikeanpuoleiselle kaistalle.
Erityisen hyvin poljin löytyy, jos tientukon perässä ajanut ohittaa tientukon liittymiskaistaa pitkin. Tientukothan tuppaavat siirtymään valtaväylälle heti liittymiskaistan alussa, ilman yritystäkään kiihdyttää liikennevirran vauhtiin.
Kaasupoljin löytyy myös ohituskaistojen kohdalla. Ohituskaistalla marssinopeus 100-110, ohituskaistojen välissä 75-85. Ihan se ja sama, onko rajoitus 80 vai 100. Tientukot eivät säännöistä piittaa. Siksi nämä satasen alueella 20 km/h alinopeutta konttaavat voivat taajamissa, jopa koulujen kohdalla, päästellä 20-30 km/h ylinopeutta.
'Mutta valtaväylien liittymiskaistoilla ei kyetä yli 60 km/s kiihdyttämään!'
Se on nykykalustolla vielä vaikeaa. Tuo 216 000 km/h taitaa jäädä saavuttamatta tällä vuosikymmenellä, saati sen ylitys.
Muista kuitenkin pysäyttää auto, ennen kuin soitat siihen 112:een, ettet vaan vaaranna liikennettä.
Olen monesti ollut menossa kiihdytyskaistalle jonkun kuuttakymppiä ajavan perässä. Haloo!!!
Tästä hyvä esimerkki ylämäkeen alkava kiihdytyskaista Turun moottoritielle Tuomarilasta Helsinkiin päin.
Oman turvallisuuteni takia jätän siihen hidastelijaan väliä enemmän, jotta mahdollisen kolarin sattuessa en olisi itse vaarassa ja jotta se hidastelija ei olisi tielläni, kun kiihdytän autoni päätiellä kulkevien autojen nopeuteen. Kun edessä ei ole hidasta autoa, niin voin jo kiihdytyskaistan alussa katsoa, mihin väliin kiihdytän autoni ja ajaa suunnitellusti ja turvallisesti kenenkään häiritsemättä. Vaikka joku päätiellä oleva auto vaihtaisi laittomasti kaistaa "auttaakseen minua", niin en välitä siitä vaan pidän suunnitelmani ja kiihdytän joko sen edelle tai jään sen jälkeen.
Jos näen päätiellä jonon, jossa on 2-4 autoa ja niiden takana on tyhjää, niin menen päätielle niiden autojen jälkeen enkä tunge jonoon ja aiheuta siellä jarruttamista ja väistämistä eli vaaratilanteita.
Jonoon autojen väliin tunkemista tapahtuu hyvin paljon esim. Kehä II:n liittymissä Espoossa... Niin kuin olisi pakko päästä jonon sisään kun voisi turvallisemmin jo katsoa kiihdytyskaistalla, mihin mennä eli missä on paljon tilaa ja ajaa niin, että pääsee päätielle sopivalla nopeudella jonon jälkeen.
"Oman turvallisuuteni takia jätän siihen hidastelijaan väliä enemmän, jotta mahdollisen kolarin sattuessa en olisi itse vaarassa ja jotta se hidastelija ei olisi tielläni, kun kiihdytän autoni päätiellä kulkevien autojen nopeuteen. Kun edessä ei ole hidasta autoa, niin voin jo kiihdytyskaistan alussa katsoa, mihin väliin kiihdytän autoni ja ajaa suunnitellusti ja turvallisesti kenenkään häiritsemättä."
Kiva kuulla, että näin fiksusti toimivia kuljettajia olevan muitakin.
"Jos näen päätiellä jonon, jossa on 2-4 autoa ja niiden takana on tyhjää, niin menen päätielle niiden autojen jälkeen enkä tunge jonoon ja aiheuta siellä jarruttamista ja väistämistä eli vaaratilanteita."
Itse en pysty näkemään normaalikorkuisesta autostani kovin pitkälle, vaan kiinnitän huomiota siihen kiihdyttämiseen. Jonoon on tungettava, jotta ylipäätään pääsen päätielle. Siksi se turvavälin pitäminen on tärkeää myös motarilla, että toisetkin pääsevät sitä käyttämään.
Juu, parempi on jättäytyä sinne rampin alkupäähän katsomaan tilannetta ja sopivaa rakoa. Näin on sitten vielä ramppia jäljellä jolla kiihdyttää. Pahimmat ovat ne jotka hidastavat rampin loppupäässä. Ei sieltä sitten enää kiihdytetä pääväylän vauhtiin.
Ramppiajo on kovin simppeliä kunhan pitää huolen, että vauhti on vähintäänkin sama tai mieluummin nopeampi kuin liikennevirta johon liittyy ja pitää myös ymmärtää, että jos rinnalla on rekka, niin sen eteenkin voi kiihdyttää ja se onkin se helpoin ja turvallisin tapa.
Valitettavasti meillä on liikaa kuskeja jotka pelkäävät ajaa, eivätkä osaa käyttää peliä ja kääntyvää kaulaa hyväkseen.
Kaksi ongelmaa.
1. Päätiellä ajetaan liian lyhyillä väleillä, rampista tulijat ei mahdu.
2. Rampista tulijat änkee samaan väliin, taaskin loppuu tila. Eikä AJOISSA katsota paikkaa mihin väliin yrittää vaan päätä käännetään samalla kun vilkkukin laitetaan myöhään päälle ja sitten
on pelit pelattu tai tuurilla on tilaa.
Kaksi ongelmaa:
Auto pitäisi kiihdyttää valtaväylän liikennevirran nopeuteen liittymiskaistalla. Sen jälkeen kaistanvaihto on helppo ja auto sopii pieneenkin rakoon.
Tientukoilla on 2 itseaiheutettua ongelmaa.
1. tientukko kiihdyttää liittymiskaistalla korkeintaan 60 km/h nopeuteen, vaikka valtaväylän liikennevirta rullaisi n. 90 km/h. Suuren nopeuseron vuoksi tientukon pitää löytää pääväylän liikennevirrasta normaalia isompi kolo.
Osa tientukoista kylläkin ratkaisee ongelman köröttämällä 40 km/h ohituskaistan loppuun saakka ja tempaisemalla sitten surutta ratin vasempaan. Periaatteena on, että kolmion takaa tulevaa väistetään ja todellakin tämä tempaus tehdään vaikka 80 km/h ajavan rekan eteen.
2. Kun yksi tientukko onnistuu poukkaamaan valtaväylän liikennevirran sekaan, tientukko aloittaa hitaan kiihdytyksen siihen normaaliin "90 mittarissa" marssivauhtiin. Kiihdytys ottaa pari kilometriä ja tänä aikana tientukon taakse muodostuu ruuhkaa, kun kymmenet n. 90 km/h ajavat autot saavuttavat tientukkoa ja yrittävät päästä tästä ohi.
Tientukon taakse muodostuu "vastavirtaan" kulkeva aalto, jossa autojonon nopeus hidastuu ja autojen välimatkat kutistuvat. Kun tämä "aalto" osuu liittymiskaistan kohdalle, on sieltä vaikeaa päästä valtaväylän liikenteen sekaan.
Molemmat ongelmat ovat itseaiheutettuja, mutta idiootteja kun ovat, tientukot eivät tätä käsitä.
Korjaus ongelmaan: tientukoille EI anneta tietä. Jos tientukko ei kykene kiihdyttämään liittymiskaistalla, tientukko joutaakin pysähtymään kaistan loppuun, missä hänellä on hyvin aikaa odottaa ruuhka-ajan loppumista. Tientukollahan ei ole kiire minnekään.
Sitä kiihdytetään maksimissaan suurimpaan sallittuun nopeuteen ennen liittymistä. On pääväylällä ajavien asenteesta kiinni ajavatko ylinopeutta ja aiheuttavat itselleen ongelmia liityvistä autoista.
Jotkut myös luottavat siihen, että liikennemääräysten vastaisesti tulijalle annetaan tilaa väistämällä ohituskaistalle.
Kahdesti on itselle melkein tullut kiihdytyskaistalta auto kylkeen auton"kuljettajan" pantua vilkun vasemmalle ja alkaessa kylmästi kääntyä katsomatta ollenkaan, onko tilaa tai väistääkö joku. Molemmilla kerroilla olisi ollut tilaa runsaasti sekä kiihdytellä että jarrutella oman maun mukaan.
En minä väistä tai jarruta kuin väistämisvelvollisuudessa tai välittömän onnettomuuden välttääkseni.
Toinen ärsyttävä ja potentiaalisen vaaratilanteen aiheuttajaryhmä on ne päätien kulkijat, jotka liittymän kohdalla vaihtavat (usein vielä ilman vilkkua) vasemmalta kaistalle oikealle.
Kerran olin liittymässä rampilta kahden rekan väliin. Taaimmainen rekka "imi rakoa umpeen" vähän siihen malliin että siihen eteeni et ainakaan tule. Änkesin kuitenkin väliin ja torvi soi takanani. Olisi ilmesesti rekkakuskin mielestä ollut parempi pysäyttää rampin loppuun ja olla tukkona kaikille liittyjille. Mahtava pelisilmä silläkin "ammattikuskilla".