Rosvopäättäjien röyhkeys on rajaton.

Tuhannet kuolevat turhaan Suomessa joka vuosi – köyhimmillä moninkertainen riski kuolla hoidon puutteeseen



Vuosittain Suomessa kuolee tuhansia ihmisiä sairauksiin, jotka olisivat hoidettavissa, kertoo Kuluttaja-lehti.

Nämä ihmiset olisivat pelastettavissa, jos he saisivat hoitoa tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi syöpään kuolevien määrää voitaisiin vähentää parantamalla seulontoja. Myös diabetekseen ja astmaan liittyviä kuolemia voitaisiin Kuluttajan haastatteleman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Sonja Lumpeen mukaan välttää.

Köyhyys on merkittävä riskitekijä hoidon puutteeseen kuolemiselle, sillä köyhimmillä suomalaisilla on 3–5-kertainen riski kuolla hoidon puutteeseen varakkaampiin verrattuna. Suomalainen terveydenhoito onkin yksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsenmaiden eriarvoisimmista.

Jutun haastatteleman Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistisen mukaan potilaat eivät uskalla nostaa epäkohtia esiin hoidon kärsimisen pelossa. Lisäksi jutussa haastateltu professori Risto Roine on huolissaan sote-uudistusten myötä markkinoille tulevien terveydenhuollon yritysten vaikutuksesta potilasturvallisuuteen.

"Niinpä miljoonien pääomatulotkaan eivät pienennä sopeutumiseläkettä, kun taas ansiotulot sitä pienentävät."

Luulisi että tuon pitäisi mennä rehellisesti ajateltuna juuri toisin päin? Jos on miljoonien pääomatuloja, silloin ei eläkettä semmoiset tarvi ollenkaan, eläke = disabled! Minun isäni kuoli 64 vuoden iässä, noin ½ vuotta kerkesi eläkettä saamaan. Ketkä tässä hyötyi isäni aikoinaan maksamista eläkemaksuista?

Samalla periaatteella eläkekatto pitäisi saada voimaan, ei sillä ole merkitystä vaikka olet joskus maksanut hitosti eläkettä isosta palkasta, asioilla on tapana muuttua. Voi olla että kun ite pääsee eläkkeelle, silloin ei koko eläkettä ole edes olemassa.

Kyllä tuo syöpäseulonta saisi olla miehillekkin,koska eturauhassyöpä on aika yleinen.Rintasyöpäseulontahan jo on ja hyvä niin mutta missä on miästen oikeudet tässä niin tasarvoisessa suomessa.

VVO:n verottamatta jättäminen on laitonta

Ylen uutiset sohaisi tänään (18.11.2015) ampiaispesään: Ay-liike käärii miljoonia vuokra-asuntoyhtiöstään – asumistuet valuvat osinkoina liitoille.

Eräs herkullinen luku jutusta löytyy "Nyt VVO:n kiinteistöjen arvo on lähes neljä miljardia euroa.", ja kun katsomme VVO:n omistajia, niin liitot omistavat siitä noin 2/3 (loput eläkekassoilla), mistä saamme liittojen omaisuudeksi vähintään 2,5 miljardia. VVO:n on vain yksi monista liittojen omistasta yhtiöistä, mutta tarkkaa totaaliomaisuutta ei tiedä kukaan, mutta osviittaa saa Matti Virenin tutkimuksesta Yleishyödylliset yhteisöt Suomessa (Liite 3), eli miljardeista puhutaan.

Ammattiliitot ovat yhdistyksiä, joista yhdistyslaki kertoo näin:

"Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen."

Koska liitot ovat haalineet miljardiomaisuuden, on aivan perusteltua esittää, että ammattiliitot on nykyään yhteisöjä, joiden tarkoituksena on voiton hankkiminen, jolloin niitä ei voida enää lain mukaan pitää yhdistyksenä, jolloin ne pitäisi nykylain mukaan panna verolle.

Jos verottaja ei tähän uskalla lähteä, niin toinenkin keino on olemassa:

Eräs VVO:ta (sekä ammattiliittoja) koskettava laki on Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista, josta löytyy näinkin osuva pykälä (7§):

"Verohallinnon on määräämästään ajankohdasta alkaen kokonaan tai osittain peruutettava yhteisölle myönnetty veronhuojennus: (11.6.2010/508)

1) jos havaitaan, että yhteisö on muuttunut sellaiseksi, että sitä ei enää voida pitää tässä laissa tarkoitettuna yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavana yleishyödyllisenä yhteisönä;

2) jos se toiminta, josta veronhuojennus on myönnetty, on kokonaan tai osittain muuttunut sellaiseksi, ettei siitä enää voida myöntää veronhuojennusta;"

On perusteltua esittää, että VVO:n toiminta on muuttunut sellaiseksi, ettei verohuojennus ole enää perusteltu, ts. VVO:n yleishyödyllisyystatus pitää nykylain puitteissa verohallinnon toimesta poistaa.

Yhdistyslain tulkinnassa on hieman liikkumavaraa, jonka verottaja voi nykylain puitteissa tulkita hyväkseen, mutta yleishyödyllisyyslaissa ei niinkään - VVO:n verottamatta jättäminen on nykylain valossa laitonta.

Professorilta rajuja väitteitä suomalaisesta demokratiasta: "Vaaleilla ei ole juurikaan merkitystä"

Vasemmistotaustainen Helsingin yliopiston valtio-opin professori Heikki Patomäki esittää blogissaan kovia väitteitä suomalaisen vallan todellisista käyttäjistä. Patomäen mielestä valta on keskittynyt liikaa valtiovarainministeriön (VM) virkamiehille.

Hänen mukaansa VM:n virkamiehet ovat ajaneet hanketta, jossa hallitusohjelmaan vain luonnostellaan joitakin periaatteita.

- Tarkempi työstäminen jätetään hallituksen muodostamista seuraaviin kuukausiin. Käytännössä tämä malli lisää VM:n valtaa entisestään. Poliitikkojen tehtäväksi tulee vain luonnostella yleisiä tavoitteita, Patomäki lataa.

Hänen mukaansa "kokoomuslainen politiikka tulee näin varmistettua, melkein riippumatta siitä, mitkä puolueet hallitusta vetävät".

- Mitään demokratiaa ei voi olla, jos vaaleilla ei ole juurikaan merkitystä sen suhteen, minkälaista talouspolitiikkaa noudatetaan.

Ei neutraalia tietoa

Professori katsoo VM:n vallan vahvistumisen alkaneen, kun Suomen menojen suunnittelussa otettiin käyttöön kehysbudjetointi 1990-luvulla. Se lisäsi valtiovarainministeriön valtaa suhteessa muihin ministeriöihin.

VM:n virkamiehillä on Patomäen mielestä myös muunlaista valtaa.

- He pääsevät esittämään julkisuudessa erityisiä poliittisia mielipiteitään ja näkemyksiään ikään kuin heidän tietonsa olisi neutraalia virkamiestietoa. Hallitusneuvotteluissa heillä on samanlainen asema. Jyrki Kataisen hallituksen kestävyysvaje-retoriikka oli paljolti VM:stä kotoisin, Patomäki kirjoittaa.

Patomäen mukaan VM:n virkamiehet on nostettu julkisuudessa jalustalle poliittisten aloitteiden tekijöinä. Poliitikot antavat hänen mielestään liikaa painoarvoa virkamiesten arvioille talouden tilasta.

"Kokoomuslaista politikointia"

Virkamiehet arvioivat tällä viikolla, että valtion on seuraavalla vaalikaudella leikattava menoja kuudella miljardilla eurolla. Pidemmällä tähtäimellä olisi kurottava umpeen kymmenen miljardin kestävyysvaje.

Patomäen mukaan kaikki puoluejohtajat - vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä lukuun ottamatta - hyväksyvät säästämisen tarpeen. Hän epäilee, että VM:ssä harrastetaan nimenomaan "kokoomuslaista politikointia".

Patomäki itse pitää ankaraa säästökuuria järjettömänä.

- VM:n resepteillä ei luoda uutta tuotantopotentiaalia tai nosteta Suomea suosta.

Hän näkee, että kukin valtiovarainministeri muuttuu ministeriönsä koneistossa. Hänen mukaansa Antti Rinteen (sd) "miedot keynesiläiset taipumukset unohtuivat saman tien, kun hän astui valtiovarainministeriöön".

Patomäen kirjoituksesta uutisoi ensin Uusi Suomi.

selvitys: Asuntojätti nostanut vuokria 12 vuotta peräkkäin – ay-liitoille huippuosingot

Ay-liittojen enemmistöomistuksessa oleva VVO-yhtymä on nostanut tasaisesti osinkoaan vuodesta 2004, poikkeuksena vuosi 2008, jolloin osinko laski edellisvuodesta.
VVO on Suomen suurin yksityinen vuokranantaja, ja sen osinkojen nousu on ollut erittäin nopeaa. Kun osinkosumma tilikaudelta 2004 oli 5,7 miljoonaa euroa, niin viime vuoden osinkopotti oli jo 37 miljoonaa euroa. Ero on vuoden 2004 osinkoihin täten hulppeat 31,3 miljoonaa euroa.

Tiedot ilmenevät VVO:n tilinpäätöksistä, jotka ovat esillä VVO:n kotisivuilla vuodesta 2004.


Viimeisten 12 vuoden aikana Suomen suurin yksityinen vuokranantaja on tulouttanut omistajilleen yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Siitä reilu puolet on mennyt ammattiliitoille, joista suurin osa on SAK:laisia liittoja.

VVO:n suurimmat omistajat.
VVO:n suurimmat omistajat. (KUVA: IS)

VVO:n osingot nousivat keskusteluun, kun Ilta-Sanomat kertoi sunnuntaina verkkosivuillaan ja maanantaina paperilehdessä ay-liittojen VVO:sta nostamista osingoista, jotka ne saavat verottomina.

Ammattiliitot ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä eikä niiden tarvitse siten maksaa osingoistaan veroa.

Ilta-Sanomien vilkkaassa verkkokeskustelussa moni kirjoittaja kummeksui sitä, että samaan aikaan, kun moni ay-johtaja arvostelee pörssiyhtiöitä ja niiden omistajia suurista osingoista, ay-liitot itse kuittaavat edustajiensa siunauksessa sievoisia osinkorahoja omiin kassoihinsa. Esimerkiksi VVO:n hallitusta johtaa Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.


OSINKOJEN kanssa lähes samaa tahtia ovat nousseet VVO:n asukkailtaan perimät vuokrat. 12 vuoden tarkastelujaksolla VVO on nostanut vuokriaan jokaisena vuonna. Yleensä vuokrankorotus osuus maaliskuuhun, niin tänäkin vuonna.

– Vuokrantarkistus vuodelle 2016 oli markkinaehtoisessa asuntokannassamme (28 167 kpl) koko maassa keskimäärin 3 prosenttia. Markkinaehtoisten asuntojemme keskivuokra oli päättyneellä tilikaudella 2015 kauden päättyessä 13,99 euroa neliömetriltä kuukaudessa, VVO:n asiakkuusjohtaja Juha Heino viestitti Ilta-Sanomille tiistaina.

Hän muistutti, että VVO ei peri erillisiä vesimaksuja.

– Vesi sisältyy vuokraan, kuten myös maksuton 10 Mbit/s:n laajakaista.

Vuosi sitten VVO nosti vuokria keskimäärin 3,5 prosenttia, samoin maaliskuussa 2014. Vuoden 2013 korotus oli keskimäärin 3,4 prosenttia ja vuoden 2012 keskimäärin 4,9 prosenttia.

Ay-pomoille tuntuvia sivutuloja VVO:sta
Kovista vuokrista arvosteltu VVO maksaa ay-pomoille tuntuvia sivutuloja liittojen käärimien verovapaiden jättiosinkojen ohella. Asia kävi ilmi IS:n loppuvuodesta 2015 tekemästä selvityksestä. Suurimmat hallituspalkkiot viime vuosina on vienyt VVO:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2007 ollut Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Vuonna 2014 Aallon hallituspalkkio oli 29 000 euroa. Kolmessa vuodessa palkkioita kertyi yli 80 000 euron edestä.

Riku Aalto on ollut VVO:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007.
Riku Aalto on ollut VVO:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007. (KUVA: Roni Rekomaa / Lehtikuva)

Kymppitonnien palkkioita ovat samana aikana saaneet VVO:n hallituksessa muiden muassa PAM:n Ann Selin, Rakennusliiton Matti Harjuniemi ja OAJ:n Olli Luukkainen.

Osinkotuloista sai osansa myös nykyinen oppositiojohtaja Antti Rinne (sd), joka toimi toukokuuhun 2014 asti ammattiliitto Pron puheenjohtajana.

Jos palkkiot lasketaan vuodesta 2007 lähtien, nousi niiden yhteissumma Ilta-Sanomien selvityksessä Selinin ja Rinteen osalta lähelle 100 000 euroa ja Aallolla lähelle 200 000 euroa.

Palkkiot koostuvat vuosipalkkioista ja hallituksen sekä valiokuntien kokouspalkkioista. Aalto sanoi viime vuoden marraskuussa, että ymmärtää summan tuntuvan tavallisesta palkansaajasta isolta.

– Palkitsemisesta tehdään arvioita joka vuosi ja sitä verrataan keskeisiin kilpailijoihin. Jos vertaa vaikka VVO:n palkkioita Saton palkkiohin, Saton ovat kaksi kertaa isomatta, Aalto selitti tuolloin.

Eri ammattiliitot ja yhdistykset omistavat reilusti yli puolet VVO:sta.