Eräs sitkeimmin eläviä myyttejä on ollut uskomus että Saksan sotatuotannosta vastannut Speer olisi rationalisoinnilla kyennyt nopeasti eteenkin vuodesta 1942 lähtien nostamaan Saksan sotatuotantoa. Tosiasiassa myöhempi tutkimus on purkanut osiksi tuon väitteen ja todennut ettei keulauva Speer tehnyt kovinkaan paljon tuon tuotannon kohottamisen eteen. Ennen kuin Speer oli edes tullut sotavarustelusta vastaavaksi oli lähes kaikissa tuotantoprosesseissa näet jo huomattu tuttu elementti: alkuvaikeuksien jälkeen tuotanto lähtee vuorenvarmasti kasvamaan kun tarvittavista alkuinvestoinneista ja innovaatioista on kulunut tarvittava aika. Lentokoneissa innovaatiovaihe kestää usein 3½ tai jopa 4 vuotta. Panssarivaunuissa usein vain vuosi. Saksan tuotanto kasvoi aste asteelta vuodesta 1939 lähtien kaiken aikaa, kuten se kasvoi kaikissa maissa ainakin vuoteen 1944 asti. Alkuvaiheessa tarvitaan mittavia tehdasinvestointeja, teräs- ja alumiini-investointeja ja on luotava organisaatiot sitä varten.
Tilasto Ju-88 lentokoneen tuottamiseen tarvittavasta työtuntimäärästä kertoo oleellisen:
lokakuu 1939: 100 000 työtuntia
huhtikuu 1940: 30 000 työtuntia
huhtikuu 1941: 25 000 työtuntia
kesäkuu 1941: 22 000 työtuntia
elokuu 1941: 15 000 työtuntia
Teollisuusprosesseissa anglosaksisissa maissa käytetään tästä vaiheesta usein myös termiä "learning curve"- tekemällä oppimista. Saksan sotatuotannon "ihme" ei siis ollut mikään ihme eikä varsinkaan Speerilla ollut rationalisoinnissa mitään osaa eikä arpaa.
Vuoden 1944 lentokonetuotannon suuri kasvu on myös osittainen tilastoharha kun Saksa siirtyi tuottamaan pääasiassa yksimoottoria koneita ja lopetti useimpien kaksimoottoristen pommikoneiden tuottamisen oikeastaan kesään mennessä lähes kokonaan. Ammusten ja muiden perusaseiden tuottamisessa ei taas tarvita mitään talousihmettä ollenkaan. Riittää kuin on perusraaka-aineet olemassa. Tuollaisia aseita nyt osaa tuottaa silloin mikä maa tahansa, jopa Neuvstoliitto.
Tilasto Ju-88 lentokoneen tuottamiseen tarvittavasta työtuntimäärästä kertoo oleellisen:
lokakuu 1939: 100 000 työtuntia
huhtikuu 1940: 30 000 työtuntia
huhtikuu 1941: 25 000 työtuntia
kesäkuu 1941: 22 000 työtuntia
elokuu 1941: 15 000 työtuntia
Teollisuusprosesseissa anglosaksisissa maissa käytetään tästä vaiheesta usein myös termiä "learning curve"- tekemällä oppimista. Saksan sotatuotannon "ihme" ei siis ollut mikään ihme eikä varsinkaan Speerilla ollut rationalisoinnissa mitään osaa eikä arpaa.
Vuoden 1944 lentokonetuotannon suuri kasvu on myös osittainen tilastoharha kun Saksa siirtyi tuottamaan pääasiassa yksimoottoria koneita ja lopetti useimpien kaksimoottoristen pommikoneiden tuottamisen oikeastaan kesään mennessä lähes kokonaan. Ammusten ja muiden perusaseiden tuottamisessa ei taas tarvita mitään talousihmettä ollenkaan. Riittää kuin on perusraaka-aineet olemassa. Tuollaisia aseita nyt osaa tuottaa silloin mikä maa tahansa, jopa Neuvstoliitto.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Vuonna+1942+Usan+sotatuotanto+oli+suurelta+osin+alkuprosessivaiheessa+ja+itse+valmiit+tuotteet+arvoltaan+arvoltaan+vähäisiä:+vain+8.605+miljardia+dollaria+kun+ne+1943+olivat+jo+53.756+miljardia.+Sinänsä+investoinnit+tuotantoon+vuoden+1942+marraskuun+arviolla+olivat+noin+29.3+miljardia.
Neuvostoliitto onnistui evakuoimaan tehtaansa Saksan hyökkäyksen alta suurelta osin sen takia että hevosvetoinen Saksan armeija ei kyennyt nopeasti etenemään esim. Ukrainan venäläiselle itäiselle puoliskolle jossa oli raskasta metalliteollisuutta.
Se että jo seuraavana vuonna NL tuotti paljon tykkejä ja panssarivaunuja ei ole mikään ihme. Tykkien ja panssarien tuottamiseen ei juuri innovaatioita ja valopäitä tarvita. Lentokoneiden tuottamisessa auttoi se että USA toimitti Neuvostoliitolla suurimman osan sen tarvitsemasta alumiinista. Ilman sitä NL olisi kyennyt tuottamaan vain 60 000 lentokonetta noin 140 000 sijasta. Ja vaikka neuvostoliittolaiset lentokoneet olivat paljon parempia vuonna 1944 kuin mitä ne olivat vuonna 1942 niin tosiasiassa nämä uudet paremmat lentokoneet edustavat tasoltaan sitä samaa mitä länsimailla oli jo vuonna 1941 käytössä. Strategisia pommikoneita sen paremmin Saksalla kuin Neuvostoliitolla ei ollut ja vaikka halua olisi ollut niin Saksa olisi niitä kyennyt tuottamaan vuonna 1945 kovin vähän ja Neuvostoliitto ei yhtään. Neuvostoliiton pommikoneiden kuormatkin olivat pienempi kuin mitä Saksan kaksimoottorisilla jo vuonna 1941.
Stallari: " Neuvostoliitto onnistui evakuoimaan tehtaansa Saksan hyökkäyksen alta suurelta osin sen takia että hevosvetoinen Saksan armeija ei kyennyt nopeasti etenemään esim. Ukrainan venäläiselle itäiselle puoliskolle jossa oli raskasta metalliteollisuutta."
Hölynpölyä.
Ukraina oli sivusuunta hyökkäyksen alkuvaiheessa,mutta kyllä sinnekin riitti 1.Panssariryhmä.
Teollisuuden evakuointi Ukrainasta jäi pahasti kesken,mutta silti se kyettiin pääosin toimenpanemaan ja loput tuhoamaan.
Laskeskelin+Neuvostoliiton+noin+100+000+panssarivaunun+ja+rynnäkkötykin+ja+300+000+tykin+(+osa+taisi+olla+heittimiä)+tuotantoarvoa+ja+päädyin+siihen+karkeaan+arvioon+että+nämä+joita+Venäjä+tänään+haluaa+erityisesti+korostaa+on+tuotantoarvoltaan+korkeintaan+6+miljardia+dollaria.+140+000+lentokoneesta+on+vaikea+sanoa+mitään+koska+suurimman+osan+raaka-aineista+toimitti+USA,+samoin+paljon+sähköteknisiä+laitteita.+Jos+tekee+arvion+että+NL+valmisti+alusta+loppuun+60+000+ja+loput+80+000+oli+puolittain+neuvostoliittolaisia+ja+muistaa+että+kyse+oli+pääasiassa+yksimoottorisista+ja+ottaa+keskiarvoksi+60+000+dollaria+päätyy+6+miljardiin+dollariin.+Lopullinen+kustannus+lienee+kuitenkin+ollut+tuplasti+suurempi+sillä+myös+länsivaltojen+lentokonetuotannossa+pelkkä+yksikköhinta+kerrottuna+määrällä+oli+tuskin+edes+puolet+kokonaiskustannuksista+(yksikköhintavertailu+ei+välttämättä+kata+koko+kustannusta).+Joten+ehkäpä+lentokonetuotannon+arvo+NL:lle+oli+noin+12+miljardia+dollaria.+
Voi+käyttää+sellaista+nyrkkisääntöä+läntisistä+aikansa+aseista+joissa+kenttätykin+keskihinta+olisi++8000+dollaria,+pst-tykin+3500+dollaria,+kranaatinheittimen+400+dollaria,+käsiaseen+20+dollaria,++konekiväärin+100+dollaria,+käsikranaatin+1+dollari,+miina+10+dollaria,+kuorma-auto+2+000+dollaria,+panssarivaunu+50+000+dollaria,+lentokone+aseineen+ym+tarvikkeineen+70+000+dollaria,+kaksimoottorinen+150+000+dollaria,+nelimoottorinen+300+000+dollaria+ja+B-29+lähes+miljoona+dollaria.+Luvut+on+tietysti+aivan+epätarkkoja+ja+kertovat+lähinnä+mittakaavaeroista.+Lisäksi+ne+eivät+kerro+siitä+että+monia+tuotteita+ei+pystytty+tuottamaan+vaikka+olisi+haluttu+koska+ei+ollut+taitoa,+kykyä+tuottaa+niitä.+
Muistan kun 1970-luvulla, taisi olla 1976 ostin aikansa pöytäradion ja kasettisoittimen. Sen hinta oli silloin 600 markkaa. Inflaatio huomioon ottaen sen arvo tänään olisi noin 400 euroa. Kuitenkin tänään kiitos aasialaisen massatuotannon cd-soittimen radion kanssa saa marketeista jollain 50-70 eurolla jos tarvitsee pulittaa edes sitää.
Sota-aikana sellaisten massatuotantoaseiden hinta joista rauhan aikana olisi joutunut maksamaan 100 dollaria sai pian, jos niitä myytiin hinnalla joka tuotantokustannuksiltaan oli enää vain 20-30 dollaria. Lentokoneiden hinnat eivät tainneet juuri tippua sillä malleja oli kehitettävä kaiken aikaa muutoin vihollinen olisi laadulla pyyhkäissyt ohi.
Yksi kohtuullisen kiinnostava mittari tuotteen teknologista laatuarvoa puntaroidessa on myös tuotteen hinta kiloa kohden. Tässä kohdin huomaa ettei esim . panssarivaunu oli juuri kummempi kuin tykki. Molempien hinta kiloa kohden on yllättävän lähellä toisiaan. Lentokone on kilohinnaltaan ainakin 15 kertaa arvokkaampi kuin panssarivaunu. Tutkat, luotaimet ja muu elektroniikka on ollut jo sotavuosina omaa luokkaansa. Sukellusveneissä metallin paino laskee kilohintaa jolloin sen lisäarvo saadaan sitten moottorista, snorkkelista, asetekniikasta, mittareista, paine ym tekniikoista jne. VII sukellusveneet osoittautuivatkin jo 1942 että ne olivat vain 1930-luvun tuotteita joilla sotaa ei voida voittaa. XXI-sukupolven sukellusvene olisi ollut se jolla liittoutuneille olisi vasta tarjottu se kovin vastus.
Asiaan vaikutti myös se, että Saksa mobilisoi taloutensa kokonaan sodan palvelemiseen vasta v. 1942 alussa. Speer sai siis enemmän resursseja käyttöönsä.
Vain osatotuus. Merkittävä osa tuotannon kasvusta johtui juuri tästä "oppimalla tekemiseen" eli alussa jouduttiin satsaamaan paljon varoja tuotantoon ja saatiin vain muutama Junkers 88-pommikone. Myöhemmin samalla panostuksella saatii useita kymmeniä ellei satoja.
Ensimmäisten V-2 rakettien hinta oli huomattavasti yli miljoona Saksan markkaa mutta myöhemmässä vaiheessa raketin hinta tuotantokustannuksilla (joskaan ei innovointikuluja mukana) oli 250 000 - 300 000 RM:ää.
..muistakaa liberty luokan rahtilaivat amerikoissa! kaksiviikoa ja köli oli meressä. Laivoja tehtiin kuten tankkeja ja lentokoneitakin-liukuhihnalla.
Saksan sukellusveneet eivät olisi pystyneet tuhoamaan amerikkalaista tehdaskapasiteettia. Parhaiten sodan ja nykyisenkin varustautumisen hulluus tulee esiin taloudellisina lukuina.
Saksalaisten yrittämien oli kertakaikkiaan mahtavaa. orjat painoivat täysillä, tehtaita rakennettiin vuoriin. Polttoainetta innovointiin -saatiin synteettistä dieseliä, raketteja kehitettiin olemattomilla raaka-aineilla. Suihkuhävittäjiä pystytttiin rakentamaan, vaikka ei ollut materiaaleja-keksittiin uusia vaihtoehtoja; koneet kestivät 10 h ja vaihdettiin uusia jne.
Kyllä siellä systeemi toimi vielä 1945 täysillä, mikä oli käsittämätönä..."saksalainen keksii " on vanha sanonta, joka on totta. Ikävää tietysti, että saksalaiset pantiin tekemään lahjakkuutensa helvetin palvelukseen...
Saksalaisilla oli raaka-aineita vaikka kuinka paljon. Phillips Payson O'Brienin mukaan varastoissa olevilla raaka-aineilla Saksa olisi pystynyt jatkamaan vuoden 1944 tuotantotahdilla ainakin kevääseen 1946 asti ja joiltakin osin jopa vuoteen 1947 asti vaikka täydennystä raaka-aineissa ei olisi tullut.
Kuluvertaustaulukko USA:n sotatuotannosta 1943 antoi lentokonetuotannolle kustannusmääräksi 23 183 miljoonaa dollaria. Lentokoneita valmistui 85 423 kpl joista taistelukoneita 54 094. Koneen keskihinnaksi muodostuu näin ollen 271 400 dollaria mutta se sisältää kaiken lentokoneeseen ja ilmavoimiin liittyvän, esim ilmavoimien ajoneuvot, huoltomateriaalin, aseet, ammukset, opetusmateriaalin, elektroniikan jne. Pelkkä lentokoneen hinta selviää hiukan paremmin vuoden 1944 tilastoista jossa koneita valmistui 96 356 joista 74 141 taistelukoneita. Lentokoneiden tuotantokustannukseksi muodostui 18.9 miljardia dollaria eli lentokonetta kohden 196 150 dollaria. On vaikea sanoa paljonko noin 3.5 miljardia dollaria maksanut B-29 vei tuolloin potista, ehkä kymmenesosa. Missään tapauksessa keskikustannusta ei olisi saatu ilman tuota sodan kalleinta projektia putoamaan edes 170 000 dollariin per kone. Vuoden 1944 tilastossa ammukset, aseet, elektroniikka ja kommunikaatiovälineet oli omissa kustannusmomentissaan. Aseet 3.4 miljardia. Ammukset 6.7 miljardia. Kommunikaatio ja elektroniikka 4.3 miljardia. Ne oli kaikkien aselajien yhteiskunnaksiin kuuluvia. Kuten kaikkien maiden tilastoissa niin myöskään Usan tapauksessa moottoriajoneuvot (5.3 miljardia dollaria) eivät suinkaan kaikki menneet maavoimilla (tai edes merijalkaväellä).
Jos ilman B-29 koneitakin Usan sotatuotannon arvo oli vähintäin 170 000 dollaria niin melkoisen varmasti Wikipediankin ilmoittamat lentokoneiden tuotantohinnat (yksimoottorisilla 50-70 000 dollaria, kaksimoottorisilla 100 000- 150 000 jne ) eivät sinällään riitä. Lentokoneteollisuus tuotti varaosia, varamoottoreita, osa koneista jouduttiin rakentamaan uudelleen, korjailemaan jne...
Ei liene suuri vääryys jos toteaa että lentokonetuotannon todellinen arvo on ollut tuplasti suurempi kuin lentokoneen tuotantohinta kerrottuna valmistettujen koneiden määrällä. Saksan tuotantohintalukemat kerrottuna valmistusmäärillä eivät kata alkuunkaan Saksan lentokonetuotannon arvoa. Tuskin puoltakaan siitä.
Työntekijämäärillä+mitattuna+USA:n+sotatuotannon+arvo+lentokonetuotannossa+oli+ylivoimainen+koska+tuotannon+arvo++18.9+miljardia+dollaria+merkitsee+lähes+9+500+dollaria+työntekijää+kohden.+Usan+sotilaslentokonetuotannossa+näet+vuonna+1944+oli+noin+2+miljoonaa+työntekijää.+Saksalla+oli+vuonna+1943+1.7+miljoonaa+työntekijää+mutta+tuotannon+arvo+"vain"+11+miljardia+RM:ää+eli+noin+4.4+miljardia+dollaria,+siis+noin+2+600+dollaria+per+työntekijä.+Lentokoneita+Saksa+valmisti+25+527+(+pommitusten+takia+vähintäin+5+500+jäi+valmistamatta).+Koneen+keskinhinnaksi+tulee+430+000+RM+tai+noin+172+000+dollaria.+Paljon+koska+siirtyminen+yksimoottorisiin+oli+jo+menossa.+Toisaalta+valuuttakursseja+sellaisenaan+on+vaikea+verrata+keskenään,+niin+keinotekoisia+ne+eteenkin+sota-ajan+oloissa+olivat.+Saksa+joutui+myös+taistelemaan+vaikeiden+tuotanto-olosuhteiden+eteenkin+kesästä+1943+lähtien.+Speerin+mukaan+lentokonetuotannossa+olisi+huipussaan+kesällä+ollut+2.33+miljoonaa+työntekijää,+enemmän+kuin+jopa+USA:ssa+mutta+tuotantoa+oli+voimakkaasti+pommitusten+takia+hajautettu+"kellareihin".+Tuottavuus+tyäntekijää+kohti+saattoi+olla+laskussa+sillä+rationalisointi+merkitsi+lähinnä+pommikonetuotannon+alasajoa+ja+keskittymistä+lähinnä+bf-109+ja+fw-190+tuotantoon.+Kaikki+pantiin+peliin+myös+suihkukone+Me-262-koneen+eteen+kun+parhaimmillaan+yli+miljoona+ihmistä+oli+mukana+prosessissa.+Tuloksena+vain+1+300+koneen+valmistus.
Ensinnäkään Speer ei päättänyt resursseista, vaan Hitler priorisoi U-veneet, tankit ja it-tykit korkeammalle kuin lentokoneet sodan loppua kohti. Todtin aikana otettiin mallia USA:n tuotannosta esivalmistuksessa, siitä tuotantoluvut nousivat, Speer otti käyttöön orjasolun, joka kulki asentamassa paikasta toiseen. Hänen tehtävänsä oli osoittaa tiloja Hitlerin priorisoimalle tuotannolle. ja delegoida suunnittelu valtiollisille insinöörivirastoille. Nämä virastot vastasivat Speerille tuotantomääristä 1943 alkaen. Kumma kyllä Speer ei kopioinut lentokoneen valmistukseen USA:n mallia, ilmeisesti siksi, että koneisiin ei saatu moottoreita, koska kaikki työskentelivät U-veneiden parissa, mille otettiin resurssit lopetetuista taistelulaivoista. Tuotanto ei romahtanut 1944 samasta syystä kuin NL:ssa 1941, tuotantovälineet sai siirrettyä uusiin tiloihin pommituksista huolimatta, koska niitä ei voinut polttaa kuten tehtaan seiniä. Hitler ei edes halunnut tuhota venäläisten tehtaita, koska kuvitteli valtaavansa ne.
Hitler ei muuten panssarivaunuja priorisoinut kovinkaan usein. Taisi olla vain alkuvuonna 1942 kun lähinnä Saksan kenraalit peittelivät epäonnistumista Venäjällä 1941 T-34 tankkien verukkeella. Silloin hetkeksi nousi panssarit priorisointilistalle. Sen koomin niitä ei ollut siellä. Sen sijaan lentokoneet, suihkukoneet, V-2 raketit ja sukellusveneet priorisointiin jokseenkin aina. Oikeastaan ainoa maavoimiin (hieman kyseenalaisesti) liitetty oli ilmatorjunta. Tämäkin strategisen ilmasodan, ei itärintaman takia.
Edelleen täällä siis maasodan ja panssarisodan apostolit haluavat esittää muunneltua totuutta. Panssarivaunut eivät olleet Saksan sotatuotannon ja Hitlerin prioriteetti, ei varsinkaan tärkeimpiä.
Hitlerin oli pakko, koska 1942 jäätiin jälkeen. 1944 saksalaisen panssarituotannon ennustettiin jäävän alle alle puoleen arvioidusta liittoutuneiden tasosta, jonka OKW arvioi olevan 5x suurempi kuin Saksalla. Venäläinen tuotanto yksin oli 1942 3x suurempi kuin Saksan ja 2x 1943 eli NL:n raskaita vaunuja IS-1 ja IS-2 tuotettiin yhtäpaljon kuin Saksassa kaikkiaan. Saksalaisten vertailutiedot vuonna 1943 osoittivat, että Yhdysvaltojen, Britannian ja Neuvostoliiton tuottaneen kaikkiaan 68 000 kappaletta panssareita ja Saksan vain 12 000. V1-
V2 raketit olivat pois lentokonetuotannosta, mitä Hitler alkoi vaatimaan alas 1945 it-tykkien hyväksi. Laivaston osuus pysyi muuttumattomana, kun Admiral Hipper-luokan alukset jäivät pois, U-veneet priorisoitiin korkeimmalle tasolle muutamaa viikkoa panssarivaunutuotannon jälkeen. Miksi Saksa lamaantui Kurskin jälkeen, miksi NL sai Bagrationissa valtavan ylivoiman panssareissa.
Totta on se että Saksan sotatarviketuotanto kasvoi v. 1942-44. Kuinka paljon tästä on Speerin ansioita? Kuinka paljon sotatuotanto olisi kasvanut jos Fritz Todt olisi elänyt. Emme tiedä vastausta, joten turha spekuloida.https://fi.wikipedia.org/wiki/Fritz_Todt
Saksan sotatuotanto nousi vain myöhempään kuin muilla koska sotatuotannon pohja 1930-luvulla ei vielä ollut riittävä. Saksan täytyi investoida paljon esim tehtaisiin vielä 1939-41. Tuotantoihmeestä höpöttävät unohtavat tämän välttämättömän investointivaiheen myöhäisyyden Saksassa mm Britanniaan verrattuna.
Saksan tuotantolukuja verrattaessa on muistettava että jo pelkästään siirtyminen pääasiassa yksimoottorisien koneiden tuotantoon vähensi alumiinin ja muiden materiaalien tarvetta radikaalisti ja esim Fw-190 tuotanto oli vuoteen 1943 siirtynyt todelliseen massatuotantovaiheeseen. Learning curve-vaiheessa taas olivat prioriteettilistan terävin kärki: Me-262, V-2 ja XXI/XXIII-sukellusveneet. Tiikeri-panssarit ja Pantterit saatiin aikoinaan (1941-1942) noin vuodessa liukuhihnatuotantoon eikä niissä ollut mitään innovoitavaa. Maasodan työkalut olivat siis samaa ollet jo vuosikausia eikä niiden painoarvo ollut kummoinen priorisoinnissa. Vuoden 1945 tammikuussa vain rynnäkkötykki pääsi tuolle listalle joka on tulkittava tornipulasta ja raaka-ainesäästöstä johtuvaksi kuriositeetiksi.
"Tiikeri-panssarit ja Pantterit saatiin aikoinaan (1941-1942) noin vuodessa liukuhihnatuotantoon eikä niissä ollut mitään innovoitavaa. "
Saksalla ei ollut autoteollisuuden liukuhihnatuotantoa ainakaan panssarien valmistuksessa.
Vaunut tehtiin kappaletyönä hyvin hitaalla menetelmällä. Tuotantoa hidasti mallikirjavuus.
Vuonna+1943+Saksan+ilmasotaan,+maasotaan+ja+merisotaan+kohdistuvassa+teollisuuden+sotatuotannossa+oli+kaikkiaan+noin+4+100+000+työntekijää.+Toisaalta+pelkästään+pommitusten+tuhojen++korjaamiseen+KOKOPÄIVÄISESTI+oli+työvoimaa+330+000+joista+138+000+ammattitaitoista+työväkeä+koska+pommitettujen+tuotantolaitosten+laitekorjauksiin+ei+ollut+syytä+poropeukaloita+päästää.+Siis+laskutavasta+riippuen+3-8%+duunareista+oli+nyt+vain+pelkästään+tuhoja+korjaamassa.+Osapäiväinen+työ+lisäksi.+Koska+pommitukset+kohdistuivat+keskeisesti+lentokonetuotantoon+ei+tarvitse+ihmetellä+miksi+vähintäin+5+500+lentokonetta+vuoden+1943+loppupuolella+jäi+Saksalta+valmistamatta.
Todt-organisaation johtajan Xavier Dorschin mukaan betonisessa suojarakentamisessa oli vuoteen 1944 mennessä otettu kaikkiaan ainakin 1.25 miljoonaa työntekijää joista Saksan alueella 972 371 yhtiön oman raportin mukaan. Viimeksimainittu luku on juuri strategisten pommitusten vuoksi tapahtunutta betonirakentamista.
Vuodelta+1943+on+taistepanssarien+ja+telatykkien+tuotantolukema+12+063.+Samana+vuonna+sotatuotanto+Saksassa+oli+kaikkiaan+35+miljardia+RM+ja+tuosta+taistelupanssarit+ym+(AFV)+vei+noin+7%+eli+sen+tuotannon+arvo+oli+siten++2.45+miljardia.+Per+panssari+tuotantokuluksi+tulee+siis+noin+200+000+RM.
Korjaus:syksyllä+1944+Saksan+lentokonetuotannon+osuus+putosi+48.3%:sta++noin+40+%:iin.
Saksan+sotatuotannon+kasvussa+juuri+vuosina+1942-44+ei+ole+mitään+mystistä+koska+tuotanto+kasvoi+kokonaislukemilla+jo+vuodesta+1939+lähtien.+Saksan+tapauksessa+investointivaihe+sotatuotannon+myöhäisen+alkamisen+takia+(alkuvaihe+1935-36)+ja+eteenkin+lentokonetuotannon+lähes+nollapiste+ennen+1935+(Saksalta+oli+kielletty+sotilaslentokoneet)+pakottivat+alkuinvestointeihin+ja+lentokonemallien+suunnitteluun.+Sen+vuoksi+alkukiihdytys+Saksalla+oli+heikompi+kuin+Britannialla+(ja+NL:llä).++Kuten+täällä+on+mainittu+esim+lentokoneen+vaihe+suunnittelupöydältä+sarjatuotantoon+kesti+yleensä+noin+4+vuotta.+Tätä+vaihetta+ei+ollut+maasodan+työkaluilla:tankit,+tykit,+muut+aseet,+ammukset.+Mutta+myös+maasodan+massatuotanto+vaati+suurinvestointeja.+Kannattaa+muuten+muistaa+että+vaikka+lentokonetuotanto+ei+vielä+määrällisesti+ollut+1941+ja+1942+massiivista+käytti+Saksa+pelkästään+lentokoneiden+tuotantoon+vuoden+1942+alussa+peräti+46.1%+koko+sotatuotannostaan+kun+samaan+aikaan+taistelupanssariavoneuvoihin+vain+noin+4%.+Suhdeluku+siis+ennätyksellinen+1:11.5.+Keskimäärin+tuo+lentokoneet+vs+panssarit+olivat+Saksalle+noin+1:6.+Britannialla+lukemat+sodan+lopulla+olivat+jopa+1:25+lentokonetuotannon+hyväksi.+Usalla+vuoden+1944+lopulla+1:10+(suuri+osa+taistelupanssareista+liittolaisille).
Eräs+suuria+Speerin+itsensä+rakentamia+myyttejä+oli+hänen+väitteensä+että+hänen+johdolla+Saksa+tuotti+"vähemmällä+enemmän".+Roskapuhetta+kuten+myytin+purkaneet+tutkijat+ovat+havainneet+tutkimalla+kahta+suurinta+tuotannon+segmenttiä:+lentokoneet+ja+ammukset.+
Sotatuotanto nousi kun syötettiin sisään lisää raaka-aineita, pääomaa ja työvoimaa. Näin kävi Saksassa, Usassa, Britanniassa, Japanissa jne. Sotatuotanto nousi 1942-44 samalla tavalla kuin se nousi ennen. Tuotantoprosessin luonne vain on se että alkupanostukset joita Saksa teki jo 1930-luvulla tietyistä esim Versaillesin rauhaan, natsihallinnon nousuun ja raaka-aine/kapitaali/työvoimaan liittyvistä syistä alkoivat todenteolla lisätä tuotantoa loppuvuodesta 1941 lähtien. Saksa oli tämän myöhäisemmän lähtönsä takia vain pari vuotta esim brittejä jäljessä.
Hukkatuotannon suhteen Saksa ei ollut sen kummempi kuin muutkaan, ei ennen helmikuuta 1942 kuin sen jälkeenkään. Eikä Me-210:n tapaisiin epäonnistumisiin kannata liikoja tuijottaa. Vuonna 1940 olisi jo Saksan kannalta ollut myöhäistä lähteä suunnittelupöydältä rakentamaan strategista pommikonetta. USA:lla oli omansa jo 1937 (B-17) ja niin olisi pitänyt olla myös Saksalla. Avro Lancaster lensi ensilentonsa alkuvuonna 1941 ja otettiin tuotantoon alkuvuonna 1942. Sen varsinainen esiinmarssi oli vuosi 1943 ja konettahan suunniteltiin jo 1938-39.
Usallakin oli oma iso hankkeensa, B-31 pommikone ja siihenkin meni miljoonia toisensa perään eikä se kuitenkaan koskaan prototyyppiä pitemmälle päässyt. Kaikilla isoilla mailla löytyi eri varustelusektoreilta omat ö-mappi tapauksensa.
Wikipedioissa ja muissa lähteissä löytyy kosolti myös kiistanalaisia tietoja esim lentokoneiden hinnoista. Usein niissä ei ole mukana kuin pelkkä kone ilman lisävarustuksia, asejärjestelmiä tai jopa ilman moottoria joka saattoi olla huomattava osa (25 000 RM tai pitkälle yli 10 000 dollaria) kokonaistuotantohinnasta. Ja laskettiinko tuotantohintoihin koskaan kaikki investointikulut, innovaatiot vai oliko se lopulta vain rajahinta (jota sitäkin monin tavoin subventoitiin)?
Speer-myytin+takaa+löytyy+myös+väite+jonka+mukaan+
Palstan puppugeneraattoreiden pitää tutkia Saksan lentokonemoottoreiden tuotantoluvut tyypeittäin 1939-1945 maaliskuulle.
http://www.enginehistory.org/Piston/WW2GermanProduction/WW2GermanProduction.shtml
Syksyn 1944 tuotantoluvut on hurjia alkuvuoteen verrattuna.
Tuosta tuotannosta kyllä riitti kaksimoottorisiinkin...
Kannattaa vilkaista nuo lentokoneiden painon perusteella tehdyt maakohtaiset vertailut. Saksa jäi vuonna 1944 selvästi Britannian taakse. Oli kyllä menossa ohi mutta sitten loppukesästä alkoi liittoutuneiden pommitus vetää Saksan lentokonetuotannolta maitohapot jalkoihin.
Eri+maiden+lentokonetuotantolukuja+ottamalla+käyttöön+lentokoneen+paino+(airframe)+ilman+moottoreita.+Nämä+lukemat+käsittävät+vuoden+1944:
Onko muilla mailla laskettu lentokoneiden varaosat? Ilmeisesti ei.
Itselläni on taulukko jossa Wikipediasta poimitut vuoden 1944 Saksan lentokonetuotantoluvut sekä koneiden perustyyppien (yleisempien mallien) tyhjäpainot (sisältää siis moottorin ym aseet muttei polttoainetta eikä ilmeisesti ammuksia). Saksalle ilmoitettu 34 614 konetta valmistettuna joista peräti 30 577 hävittäjä- ja maataistelukoneita ja vain 2 351 pommikonetta. Kaikkien näiden koneiden tyhjäpainojen summaksi tuli 132 227 396 kiloa eli noin 132 227 tonnia.
Saksan alumiinituotannon lukemat eri vuosina (1000 tonnia:
1939.....................239.4
1940.....................265.3
1941.....................315.6
1942.....................420.0
1943......................432.0
1944......................470.0
Tuotetut lentokoneet ja niiden yhteispainot (hyvin suuntaanäyttävä arvio, tonneja):
1939.....................8 969
1940..................43 096
1941...................50 805
1942....................71 936
1943..................105 911
1944...................132 227
Alumiinin tuotanto ei noussut prosenteissa yhtä nopeasti kuin lentokoneiden yhteispainot joten alumiinin käyttöä muussa mm. siviilipuolella on vähennetty. Toisaalta myös varaosatarve eli ylimääräiset aihiot lentokoneteollisuudessa ovat voineet kasvaa. Laivateollisuus on toki myös käyttänyt alumiinia.
Saksalaiset keräsivät tehokkaasti käyttöön kaikki lentokoneen raadot mitä löytyi, niin omat kuin vihollisenkin. Saksassa vitsailtiinkin että tärkein alumiinin toimittaja oli USAAF. Yhdellä melko ehjänä säilyneenä Linnoituksen alumiinilla rakensi jo puolen tusinaa Bf 109:ä. Mahtaako nämä luvut olla mukana tuotantolaskuissa?
"Tuotetut+lentokoneet+ja+niiden+yhteispainot+(hyvin+suuntaanäyttävä+arvio,+tonneja):+
USA:n sotilaslentokonetuotannossa tapahtunut tuottavuuden kasvu eräillä lentokonemalleilla, tehtailla tammikuusta 1943 tammikuuhun 1944:
Tyyppi....... ................yhtiö............................... tammik. 1943...... tammik. 1944
B-17 Boeing at Seattle......................................... 35,400 18,600
B-24 Consolidated Vultee, San Diego........... 24,800 14,500
B-25 North American at Inglewood.............. 14,800 10,700
C-46 Curtiss , Buffalo ........................................113,000 49,500
C-54 Douglas, Santa Monica............................. 142,100 62,600
P-38 Lockheed-"B" , Burbank............................ 14,800 9,600
P-47 Republic , Farmingdale.............................. 22,200 9,100
Sisältää työtunnit rungon ja siipien valmistukseen ja eri osien kuten moottorien kiinnittämiseen. Laskelmassa huomioitu myös alihankkijan työn tuntimäärät. Ja laitteiston kiinnittäminen. Monien maiden tilastoissa saattaa olla merkittäviä puutteita ja nämä työntuntimäärät saattavat sisältää vain pelkän "airframen".
On lisäksi muistettava se että eräät mallit olivat uudempia kuin mitä esim Saksa valmisti joten niiden valmistuksen tuottavuuden kovin kasvu oli vielä edessäpäin 1944-45.
Heinäkuun 1.päivän 1940 ja elokuun 3.päivän 1945 välisenä aikana USA:n lentokonetuotanto valmisti kaikkiaan 1 296 886 tonnin painosta koneiden lentokoneenrunkoja, osia, varaosia. Lentokoneiden moottoreita valmistettiin 802 161 ja propelleja 807 424. Noiden valmistettujen koneiden moottorien kokonaismäärät lienevät olleet jossain 420 000- 440 000 välillä. Melkein toinen mokoma tuotettiin siis varamoottoreiksi.
On yleisesti tiedetty tosiasia että vuonna 1944 USA:n sotatuotanto nousi jo niin valtavasti että turpaansa siltä saaneet Saksa ja Japani olivat syksyyn mennessä siinä pisteessä että USA:ssa aloitettiin jo ensimmäiset sopeutustoimet sotatuotannon vähentämiseksi. USA siis alkoi jo tuossa vaiheessa jarruttelemaan tuotantoaan.
Huippuvuonna+1944+noin+40%+Usan+bkt:sta+oli+sotatuotantoa.+Kylmän+sodan+huippuvuosina+7-8%,+Reaganin+kaudella+vielä+yli+6%+mutta+nykyisin+reilu+3%.
Saksan+sotatuotannon+laskemisessa+luokittelu+tapahtui+seuraavasti+(suuruusjärjestyksessä,+minimi/maksimi):
Jostain+omituisesta+syystä+Saksan+sotatuotannosta+puhuttaessa+aletaan+heti+jankkaamaan+panssareista+vaikka+lentokonetuotanto+taisi+olla+6-7+kertaa+suurempi+tuotanto.+Luultavasti+Neuvostoliiton+propagandistinen+sotahistoria+on+huijannut+jo+kolme+sukupolvea+luulemaan+että+sotatuotanto+olisi+vain+tykkejä,+tankkeja+ja+lentokoneita.+Neuvostoliitto+itse+sai+lähes+60%+alumiinistaan+lännessä.+Kun+muita+tuotantoa+tukevia+apuja+virtasi+solkenaan+luotiin+tuo+huijaus+jossa+NL+muka+itse+rakensi+lentokoneensa.+Radioista+yli+80%+tuli+myös+lännestä.+Neuvostoliiton+tuotannon+tekninen+taso+oli+parhaimmillaan+keskinkertainen,+suurelta+osin+ansaitsi+kouluarvosanat+5+tai+6.
Amatöörit+aliarvioivat+yleensäkin+lentokonetuotannon+tuotantoon+tehtyjen+panostusten+todennäköisiä+kustannuksia.+Tyypillinen+oli+Me-210+koneeseen+uhrattu+tuotantoyritys.+Projekti+jossa+lopputulos+oli+vain+90+kaksimoottorista+täysin+valmista+konetta+ja+noin+320+melkein+valmista+maksoi+saman+verran+kuin+mitä+maksoi+noin+5+000+FW-190+koneen+rakentamisen+verran.+Kaksimoottorisena+se+siis+olisi+pitänyt+maksaa+saman+kuin+2+500-3+000+Me-110+koneen+rakentaminen.+Tämä+viittaa+myös+siihen+että+ensimmäisen+5%:n+tuottaminen+saattoi+viedä+tuotannossa+jopa+puolet+kokonaiskustannuksista.
Tässä ei otettu huomioon sitä, että Me-210:stä ei tehty edes prototyyppiä testattavaksi, ja nuo 400 raatoa toimivat pohjana Me-410:lle, mitä valmistettiin ensi kuukautena 400 kpl. Kaikki lentokonetuotannon vaikeudet johtuivat moottoreiden vähyydestä, varsinkin suihkumoottoreiden. Arado Ar234 oli ihan eri sarjaa.
Otetaan malliksi vaikka Pe-2, siinäkin on aikansa huipputekniikkaa ja suunniteltu keskitysleirissä edullisesti.
Pommikoneiden valmistus puolittui 1944. Käytännössä kesästä 1944 lähtien pommiokoneita ei enää valmistettu ollenkaan vaan aloitetut sarjat vain vedettiin loppuun saakka.
Tohtori Karl Frydag joks johti sota-aikana Saksan lentokoneiden runkojen ja siipien (airframe) valmistusta kertoi helmikuun 1944 "Big Weekin" pommitusten tuhonneen noin 4 000 lentokoneen valmistuksen. Hänen mukaansa se oli alku hankkeelle jossa oli tarkoitus laittaa 3 miljoonaa neliömetriä lentokoneen valmistusta maan alle. Liittoutuneiden vallattua Saksan 1 miljoona maanalaisista tehtaista oli valmiina mutta tuotantoa oli vasta 200 000 neliömetrin alueella. Tämä on yksi tekijä muiden joukossa selittämään miten pommitusten helteessä Saksa valmisti lentokoneita alle neljäsosan kuin USA vaikka sillä saattoi juuri vuonna 1944 olla niukasti enemmän työntekijöitä lentokonetuotannossa ja se jäi yhä jälkeen Britanniasta kun huomioidaan että lähes yksinomaan yksimoottorisia valmistava 35 000 koneen tuotanto ei vastannut edes 8 000 raskaan pommikoneen tuotantoa.
Hanke 3 miljoonan neliömetrin tehdashalleista maan alle ei ole ollut halpa. Mutta se on osa Saksan strategista ilmasotaa vastaan toimimista joka oli prioriteetti, ei jonkun itärintaman maasota.
Sama+tännekin:
Riippuu+tietenkin+siitä,+mihin+verrataan,+jos+verrataan+T-34+tuotantoa+ja+Pz+IV+tuotantoa,+tulos+ei+Speeriä+mairittele,+loppua+kohti+NL+johto+kielsi+kaikki+muutokset+T-34/85:een.
Jälleen osoitus siitä ettei kirjoittaja tiedä mistä kirjoittaa. Albert Speer ei nimittäin edes vastannut lentokoneiden tuotannosta koska tuotanto oli Luftwaffen kontrollissa aina kevääseen 1944. Hänellä ei muutenkaan ole osaa eikä arpaa koko Saksan "sotatuotannon kasvun ihmeessä".
Maaliskuun 1.päivästä 1944 lähtien suoritettu "rationalisointi" oli tosiasiassa siirtyminen voimakkaasti hävittäjäkonetuotantoon joka vapautti resursseja pommikonetuotannosta. Koko lentokonetuotannon kasvu on lopulta vain kappalemääräistä eikä huomioi sitä että pommikonetuotantoa ajattiin alas. Sen sijaan Britannia ja USA kiihtyvällä tahdilla rakensivat yhä enemmän nelimoottorisia pommikoneita.
On huvittavaa miten monet ovat hurahtaneet vieläkin tähän Speer-myyttiin.
Tuon voi kuitata sillä, että Hitler oli viimeistään 1944 menettänyt luottamuksensa Göringiin ja antoi Speerin MINISTERIÖINEEN päättää. Mitä Milch olisi voinut tällöin Speerille eli Milch erosi.
Sodan lopulla Saksalla oli yhä merkittävä määrä tuotettuja hävittäjiä, MUTTA:
- puuttui kokeneita lentäjiä
- puuttui niihin polttoainetta
- uusien lentäjien koulutus oli loppunut, koska:
—- puuttui polttoainetta
—- ei ollut vapaata turvallista ilmatilaa, missä kouluttaa
Joten ponnisteluttuotannon lisäämiseksi eivät enää juuri auttaneet. Polttoainepulasta oli tullut krooninen ja se haittasi myös kaikkia maasotatoimia!
##Sodan lopulla Saksalla oli yhä merkittävä määrä tuotettuja hävittäjiä##
Tuhansia koneita romutettiin uutena etteivät jää vihollisille. Mutta Suomi ja lisää vain muutaman koneen kerrallaan tuhoutuneiden tilalle. Kaikkiaan 162 konetta, joista syksyllä 1944 oli 102 kunnossa.
” On huvittavaa miten monet ovat hurahtaneet vieläkin tähän Speer-myyttiin.”
Ei siihen tarvitse hurahtaa. Vast Speer kiihdytti sotatarviketuotannon huippuunsa!
Taas on aihe esillä...
Amerikkalaiset ja brittiläiset analyytikot ovat selittäneet Saksan sotatuotannon kasvua aivan luonnollisena U-kuviota muistuttavana ilmiönä. Jossa aiemmat investoinnit johtavat aluksi siihen että tuotanto ei kasva, vaan tarvittavien lisäinvestointien takia jopa laskee (kuten osin tapahtui 1940-41). Sitten alkoi odotettu raju kasvu jossa jollain Speerin tapaisella nilkillä ei ollut osaa eikä arpaa.
Miltä muuten tuntuu uskoa vielä noihin Speer-myyteihin? Eikö jo ala tuntua että olet joutunut nenästä vedetyksi?
Mitä jos lopultakin lukisit nuo Speerin muistelmat ihan itse, etkä papukaijan lailla toistele muiden esittämiä väittämiä.
Lukeminen voisi todella laventaa näkökulmaa eikä pelkkä papukaijatoistelu!
Toisin kuin lännessä ja Neuvostoliitossa, Saksa ei siirtynyt täyteen sotatalouteen aluksi. Saksalaiset eivät halunneet rajoittaa kulutustavaroiden saatavuutta.
Saksa siirtyi täysimääräiseen sotatalouteen vasta vuonna 1943. Vaikka tämä mahdollisti ammusten tuotannon lisäämisen, Saksa ei koskaan saavuttanut liittoutuneiden tuottavuutta tai etumatkaa ja sen tuottama polttoaine oli liian kallista sekä Luftwaffen pilotit loppu.
Ja toisin kuin USA ja Englanti ei Saksa koskaan organisoinut omaa naisväkeään kunnolla tehtaiden liukuhihnoille, mikä olisi myös lisännyt tuotantoa.
🤣 Sinä hölmö siis uskot mieluummin natsien propagandaa kuin faktoja. Saksassa naisista oli työssä suurempi osa kuin Usassa jo ennen sotaa ja sodan aikana vielä enemmän. Yllättäen naisista oli jopa niukasti suurempi osa työelämässä kuin Britanniassa.
Keväällä+1944+Saksan+nestemäisten+polttoaineiden+tuotannosta+pommitettiin+suurin+osa+pois+pelistä+ihan+pysyvästi.+Eräs+Saksan+tappion+perussyy+kuuluukin:+EI+ollut+bensiiniä.
Saksalaisten moottoreiden todellinen valtti oli mekaaninen polttoaineen ruiskutus ja tämä mahdollisti lentämisen missä tahansa asennossa, vaikka ylösalaisinkin. Samoin polttoaineen kulutus oli optimaallinen. Toinen Jumo- ja DB-moottoreiden etu oli kuivasumppu voitelujärjestelmä, joka myöskin osaltaan mahdollisti vapaan lentoasennon. Englantilaisten moottorit oli sodan alussa enimmäkseen kaasutinmoottoreita.
Moottoritehojen kasvaessa ja potkureiden halkaisijoiden suurentuessa lisättiin lapojen määriä ja koska potkurin pyörintänopus ei saanut ylittää kärkien osalta äänennopeutta kavitoinnin takia, käytettiin alennusvahdetta. Tämä mahdollisti samalla moottorin läpi ampuvan tykin käytön. Olihan rivimoottorit DB ja Jumo alaspäin käännettyjä V-moottoreita.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Daimler-Benz_DB_605
http://www.aviation-history.com/engines/db605.htm
http://www.aviation-history.com/engines/jumo211.html
"koska potkurin pyörintänopus ei saanut ylittää kärkien osalta äänennopeutta kavitoinnin takia, käytettiin alennusvahdetta."
HeHe vai on kavitaatio ongelmana lentokonepotkureissa? 😆🤣😂
Taas on aihe esillä!
"hevosvetoinen Saksan armeija ei kyennyt nopeasti etenemään"
Saksan hevosvetoiset panssarit...
Suihkuhävittäjiä vedettiin pitkin kenttiä härkävaljakoillakin, kun Luftwaffe koko bensapulaa.
》》Saksalaisilla oli raaka-aineita vaikka kuinka paljon. Phillips Payson O'Brienin mukaan varastoissa olevilla raaka-aineilla Saksa olisi pystynyt jatkamaan vuoden 1944 tuotantotahdilla ainakin kevääseen 1946 asti ja joiltakin osin jopa vuoteen 1947 asti vaikka täydennystä raaka-aineissa ei olisi tullut.《《
Liittoutuneet toimitti lantokonealumiinin ja kuparin ns. perille saakka... tonttiin asti!
Saksan sotatuotannon kannalta tärkeät päätökset tehtiin vuonna 1939 ja Speer oli kaukana tärkeimpien vaikuttajien joukosta. Sotatuotannon kasvussa ei ollut mitään mystistä, eikä siinä että se oli matala 1940-41. Investointivaiheen aikana ei paljoa tuoteta.
////historian faktat
Miten tuo muuttaa sitä tosiasiaa, että Saksan sotatarviketuotanto oli vuonna 1944 huimasti suurempi kuin 1940?
On aivan yksi lysti mistä se johtui!
On täysin yksi lysti mitä saarnaat! Kun tietää, että tuon nimimerkin takana on Putler-stallari niin kaikki seuraava teksti on tymäkkää valetta! Kukaan ei lue ja ylen harva piittaa?
Jorise vain itseksesi:-D
Speeristä se ei johtunut. Mutta Speer-myyttiin uskovat yhä ne joita ei tosiasiat kiinnosta.
Ja Venäjän Tiltua itseään ei tunnetusti tosiasiat kiinnosta!
Näinhän se lienee ollut.
Myyteistä suurimmat:
1) Speer "rationalisoi tuotannon"?
2) Natsi-Saksassa naisia ei ollut työssä vaan kotona hoitamassa lapsia
Speer itse oli luomassa myyttiä itsestään työn järkeistäjänä. Monet uskovat yhä tähän hölynpölyyn.
Saksassa naisista oli jopa suurempi osa työelämässä jo 1939 kuin Britanniassa ja selvästi suurempi osa kuin Usassa. Vain natsien propagandaan uskovat kuvittelevat että Saksassa naiset eivät Hitlerin aikaan paiskineet töitä vaan olivat kotiäiteinä.
Vuonna 1939 saattoi naisia Saksassa ollakin suhteessa enemmän töissä, kuin mitä liittoutuneiden maissa, mutta ei enää vuonna 1942.
Naisten osuus teollisuudessa hoidettiin Natsi-Saksassa orjatyövoimalla.
Kyllähän se oli Fyhrerbefehl,että ämmät pysyi kotona tekemässä uusia soldaatteja Vaterlandille samalla kun arjalaiset urhot melskasivat sotakentillä tekemässä Lebensraumia ali-ihmisten ruumiiden päälle!
Valloitetuilta alueilta haalittiin miljoonia pakkotyöläisiä Saksaan tekemään raskaimmat työt että arjalaiset muijat saattoivat keskittyä täysillä lastentekoon.
Natsivaltion luonnetta kuvaa hyvin se tilastollinen tieto,että aikansa huippua edustavan V2-raketin valmistuksessa kuoli enemmän pakkotyöläisiä nälkään,tauteihin ja vartijoiden väkivaltaan kuin kuoli rakettien tappamina sodassa!
Speer sai sodan lopussa sotatarviketeollisuuden tuotannon huimaan kasvuun! Se ei kuitenkaan enää juuri auttanut, kun polttoainetuotanto oli romahtanut ja ratapihat pommitettu päreiksi!
Olet täysi hölmö kun uskot tuohon Speer-myyttiin.
Niin tai sitten nousu alkoi, kun talous viimein kokonaan mobilisoitiin sotatalouteen ja muutenkin alettiin satsaamaan. Speer sattui olemaan puikoissa
Tai sitten vain jo Todtin aikana käynnistetyt tuotantotilojen laajennukset ehtivät valmistumaan ja Speerin ruumista ei tarvinnut sillä hetkellä tarvinnut tonkia lentokoneen hylystä.
///MeAgaln
Niin Todt oli erittäin pätevä ja siksi vastarintaliike tapatti hänet.
Glenn Miller oli myös hyvin pätevä ja siksi sama vastarintaliike hiljensi myös hänet.
///MeAgaln
Zdanov oli hyvin epäpätevä ja siksi vastarintaliike vältti huolellisesti tappamasta häntä!
Learning curvesta on turha puhua orjatyövoiman ollessa kyseessä.
Toukokuussa 1938, kun ilmailuosasto lopulta päätti, että Ju 88 pommikoneesta
tulee yksi Saksan ilmavoimien tärkeimmistä. Yritykset, jotka
valittiin osallistumaan tähän ohjelmaan, heitä kehotettiin lopettamaan muu
tuotanto ja mukauttaa sen sijaan tehtaansa uuteen malliin Ju 88:n tuotannossa. Tämä on se varsinainen syy tuotannon kasvattamiselle, sitä laajennettiin valtavasti.
Itsehän sinä jostain kurvista puhut ja Ju-88 ei ole = kuin Saksan koko tuotanto!
Tottakai tuotanto kasvoi kaiken aikaa, mutta ei se mihinkään riittänyt kun vastapuolella oli paljon mittavammat tuotantovoimat!
Aloitus antaa väärän kuvan saksan kellareissa toteutetusta tuotannosta, koska loppujen lopuksi ei pystytty tuottamaan koneisiin moottoreita lainkaan. Stalin näyttää oivaltaneen paremmin asian ytimen, koska kielsi kaikki muutokset toimiviin sotakoneisiin.
Niinpä Saksan pommikoneet lensivät koko loppusodan ILMAN moottoreita!
Eliittijoukot itse kertoivat, että sotakoneita kyllä esiteltiin paraateissa, mutta taistelun jälkeen heidän rykmentti ei saanut ainuttakaan uutta, mutta vihollinen 200 kpl.
Minkä maan eliitit?
Sodan lopussa Saksan tuotantomäärät toki kasvoivat valtavasti, mutta se ei enää hyödyttänyt, koska polttoainepula tuli krooniseksi pulmaksi ja vihollisen ylivoima kasvoi kaiken aikaa.
Saksa toki valmisti sodan lopulla monia käänteentekeviä aseita, joista tuli sodan loputtua käänteentekeviä!
Esimerkiksi rynnäkkökivääri, toimiva suihkuhävittäjä ja ohjustekniikka.
Tekivät sodan alkupuolella Puolaan hyviä uuneja.
Paskapää-ääliö ja typerys siinä taas palvoo bunkkerinsa pihalla poltettua mestariaan.
Outo möläytys? Ei Hitlerf itse osannut valmistaa mitään!