Neukku sekaantui asioihimme

Näinhän se tietysti osittain oli tiettyjen ajanjaksojen kohdalla. Teräsmies oli julistanut, että vuoden 1944 rajat olivag lopulliset. Zhukovin ajama Porkkalan luovutus heikensi armeijan stalinisteja. Yhteiset sotaharjoitukset unohtui viinaan. Putinin Venäjä muistuttaa vuosien 1939-44, vaikka sekin oli järkevämpi. Se hullu tosissaan saattaa miehittää Ukrainan, Suomen, Valko-Venäjän ja kolmannen maailmansodan uhalla Baltian maat, jotta se ei joutuisi vieläkin pystyssä oleviin Leningradin slummeihin. Kiten putinilainen Venäjä voi olla stalinilaista Venäjää vaarallisempi.

AY-liikkeellä ei ollut mitään tekemistä CIA:n kanssa.

"Neukku sekaantui asioihimme paljon vähemmän kuin mitä annetaan ymmärtää. "

TODELLISUUDESSA ENEMMÄN kuin kehtaisimme tunnustaa!

Tuo vaihe oli taloudellisesti menestyksekäs, mutta henkisesti katastrofi. Alkaen 50-luvulta ja huipentuen 70-lukuun naapurin painostus ja puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin leimasi kaikkea toimintaa Suomessa! Naapuri päätti sisäpolitiikassamme presidentin henkilöstä, hallitusratkaisuista ja yksittäisistä politiikoista. Jotkut puolueet eivät olleet koskaan mukana ja toiset aina... vaalimenestyksestä riippumatta. Jouduimme alistumaan sensuuriin ja itsesensuuriin! Naapuri puuttui jopa historiaamme, kirjallisuuteemme ja TV-ohjelmien sisältöön!




Näin me miellytimme Neuvostoliittoa - IS listasi!
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336698515.html

* Suomen kielellä ei ollut saatavana ainoatakaan kirjaa Neuvosto-Karjalan kehityksestä, Ukrainasta, Kaukasiasta, Keski-Aasiasta, Neuvostoliiton juutalaisista tai Puolan 1960-luvun juutalaisvainoista. Kaikista näistä julkaistiin kyllä kirjoja Ruotsissa.
* Neuvostoliiton toisinajattelijoiden lukuisia kirjoja ei suomennettu. Niitä olivat esim. Andrei Amalrikin Pysyykö Neuvostoliitto vielä vuonna 1984?, Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Andrei Saharovin kirjat ja Vladimir Bukovskin poliittista psykiatriaa käsitellyt Raportti punaisesta talosta.
* Tammen päätöksestä olla julkaisematta Nobel-palkitun Alexandr Solzhenitsynin Vankileirien saaristo -kirjaa kerrottiin paljon ulkomailla. Ruotsalaisen kustantajan julkaistua kirjan suomeksi poisti mm. Turussa Centrum-tavaratalo sen myynnistä. Turun kaupunginkirjasto osti kirjaa yhden kappaleen, kun muita Solzhenitsynin kirjoja oli ostettu kutakin 40-50 kappaletta. Kustantaja jätti suurmenestyskirjan osat kolme ja neljä julkaisematta väitetyn painostuksen vuoksi.
* Josif Stalinin hirmuvaltaa kuvaavat englantilaisen Robert Conquestin perusteokset kuten Suuri pakkosiirto jätettiin julkaisematta.
* Helsingin Sanomat julkaisi loppukesästä 1975 englantilaisuutisen Neuvostoliiton satovahingoista. Tiedonantaja-lehti väitti kirjoitusta neuvostovastaiseksi. Pian Yleisradion kirjeenvaihtaja Aarre Nojonen selosti televisiouutisissa lainehtivien viljavainioiden edessä tilannetta paljon valoisammaksi.
* Uusi Suomi julkaisi huhtikuussa 1971 artikkelin Baltian kysymys nykypäivän maailmassa. Neuvostoliiton asiainhoitaja jätti kirjallisen vastalauseen "provokatiivisesta ja neuvostovastaisesta artikkelista" ja vaati ulkoministeriltä, ettei tällainen toistu.
* Finlandia-talon avajaiset pidettiin joulukuussa 1971. Siellä piti esittää Jan Novakin kappale Ignis pro Ioanne Palach. Kyse oli ylioppilas Jan Palachista, joka teki polttoitsemurhan Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen. Taistolaisen kansanedustaja Mirjam Vire-Tuomisen eduskuntakyselyn jälkeen sävellystä ei esitetty.
* Ulkoministeriön kehotuksesta Donin kasakoiden konsertti Finlandia-talossa peruutettiin 1972, koska konsertti osui melkein Neuvostoliiton lokakuun vallankumouksen juhlapäiväksi. Donin kasakat olivat USA:ssa asuvia pakolaisia.
* Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Suominen paheksui tammikuussa 1976, että Uusi Suomi oli lainannut Economist-lehden artikkelia Lännen kommunistit uhkaavat Moskovaa.
* Ulkoministeri Ahti Karjalainen ehdotti hallituksen kokouksessa 19. joulukuuta 1973, että Yleisradion toimilupaan lisättäisiin määräys, joka velvoittaisi viralliseen ulkopolitiikkaan. Asiaa selvittämään asetettiin ministerivaliokunta.
* Heinäkuussa 1973 Helsingissä pidätettiin hallituksen yöistunnon jälkeen liettualainen pakolainen Uldis Grava ja hänen ryhmänsä. Grava oli onnistunut tunkeutumaan täällä vierailleen Neuvostoliiton ulkoministerin Andrei Gromykon puheille. USA:n ulkoministeri vaati ryhmän amerikkalaisten vapauttamista, mutta he eivät suostuneet lähtemään, ennen kuin koko ryhmä pääsi vapaaksi.
* Kesällä 1975 Uldis Grava ja muu ryhmä palasi Helsinkiin Etykin huippukokoukseen. Heidät pidätettiin jo lentoasemalla.
* Neuvostoliiton omistama Teboil toi huoltoasemilleen Maljutka-nimisiä jollia. Ne eivät läpäisseet turvallisuustestiä, mutta merenkulkuhallitus muutti määräyksiään. Viranomainen selitti, että neuvostojollaa pitääkin verrata pikemminkin pelastusliiveihin.
* Tullihallitus totesi lokakuussa 1974 neuvostoliittolaisessa tonnikalassa kolme kertaa sallittua enemmän elohopeaa. Lausuntokierroksella toinen lääkintohallituksen virkamies totesi, että myrkyllistä kalaa saadaan myydä. Pääjohtajan mielestä kiellon lätkäissyt ensimmäinen esittelijä oli tulkinnut raja-arvon "liian teoreettisesti".

Minkä verran sekoili, en tiedä. Mutta varmasti erittäin paljon vähemmän mitä länsimaat ovat sekoilleet maailman ja pienten kansojen asioihin. USA Latinalaisen-Amerikan ja muut kuka minnekin.

Länsivallat pystyttivät Kiinan kaupunkien puistoihin kylttejä "Koirilta ja kiinalaisilta pääsy kielletty". Vastaavan sisältöisiä kylttejä ei autonomian aikana näkynyt Suomen kaupunkien puistoissa "Koirilta ja suomalaisilta pääsy kielletty".

Joten ollaan iloisia vaan kun naapurinamme on venäläiset eikä moni muu suuri kansa. Vapauttihan Venäjä meidät itsenäisyyteen Ruotsin siirtomaana olosta.

Annikki Tähti sai jo 1950-luvun puolivälissä herätellä nostalgisia Viipurin muistoja laulamalla Monrepoosta. Tuli hyvin suosittu kappale ja soi radiossa koko ajan. Missä sensuuri ?