Toisen maailmansodan ratkaisu ei tullut maasodankäynnin kautta. Sodan ratkaisu oli jo tapahtunut ennen kuin vuosien 1943-45 suuretkaan maataistelut olivat alkaneet.
Maasodankäynti vuosina 1939-45 oli vastoin yleistä suurelta osin maitten sotapropagandan luomien myyttien sijasta melko junnaavaa, hidasta, täynnä logistista ongelmaa eikä juuri ratkaisevasti koskaan lyönyt vihollista. Jokainen läpimurto ei johtanut jatkuvaan etenemiseen. Taisteluissa kärsityt materiaalimenetykset helposti ja nopeasti korvattiin uudella kalustolla. Ennen heinä-elokuuta 1944 yksikään suuri kuukausikakin kestänyt maataistelu ei aiheuttanut sellaista materiaalihukkaa viholliselle että se lentokoneineen päivineen olisi ollut enempää kuin 3% maan sotataloudesta. Vasta liittoutuneiden voitto Normandiassa 1944 puhkaisi ensi kerran 5% sotatuotantomenetyksen rajan Saksalle jos lentokonetappiot lasketaan mukaan. Fakta on ja pysyy: Saksa kykeni varustamaan 3 divisioonan tarvitsevan koko sotamateriaalin sotatuotannollaan vain 4 päivässä. Siis esim 30 divisioonan menettämä kalusto, "jättitappio", paikattiin 40 päivän sotatuotannolla. Kun tiedetään se että tuollainen suurtappio johti usein vihollisen parinsadan kilometrin nopeaan etenemiseen mutta myös sen suuriin logistisiin ongelmiin, tiedämme nyt että hajalleen lyödyillä divisioonilla oli alle 2 kuukaudessa käytössä uusi tuliterä sotakalusto.
Todellakin. Toista maailmansotaa eivät voittaneet puna-armeija, Kuninkaallinen armeija eikä USA:n armeija. Sodan voitti länsiliittoutuneiden ilmojen ja merten herruus. Se teki Saksan sotakoneesta hampaattoman ja vei Saksan maa-armeijaltakin kaiken toimintavapauden. Saksa haurastui. Erityisen maininnan ansaitsee itärintaman sota. Se oli sotilaallisesti ja sotateknologisesti taantumuksellista, primitiivistä, takapajuista, vanhanaikaista sodankäyntiä jossa kahden täysin pihalla modernista sodankäynnistä olleen diktaattorin halu tapattaa omia taisteluarvoltaan vähäpätöisiä maasotureita oli pöyristyttävää luokkaa.
Maasota kuten maalaisuus edustaa takapajuista maailmankuvaa modernissa maailmassa. Maasodankäynnin ensiarvoisuutta II maailmansodassa korostava koulukunta on pihalla kuin lumiukko. He eivät edes tajua miten vähän suurvallat uhrasivat sotatuotannostaan maasotaan (takapajuista Neuvostoliittoa lukuunottamatta).
Maasodankäynti vuosina 1939-45 oli vastoin yleistä suurelta osin maitten sotapropagandan luomien myyttien sijasta melko junnaavaa, hidasta, täynnä logistista ongelmaa eikä juuri ratkaisevasti koskaan lyönyt vihollista. Jokainen läpimurto ei johtanut jatkuvaan etenemiseen. Taisteluissa kärsityt materiaalimenetykset helposti ja nopeasti korvattiin uudella kalustolla. Ennen heinä-elokuuta 1944 yksikään suuri kuukausikakin kestänyt maataistelu ei aiheuttanut sellaista materiaalihukkaa viholliselle että se lentokoneineen päivineen olisi ollut enempää kuin 3% maan sotataloudesta. Vasta liittoutuneiden voitto Normandiassa 1944 puhkaisi ensi kerran 5% sotatuotantomenetyksen rajan Saksalle jos lentokonetappiot lasketaan mukaan. Fakta on ja pysyy: Saksa kykeni varustamaan 3 divisioonan tarvitsevan koko sotamateriaalin sotatuotannollaan vain 4 päivässä. Siis esim 30 divisioonan menettämä kalusto, "jättitappio", paikattiin 40 päivän sotatuotannolla. Kun tiedetään se että tuollainen suurtappio johti usein vihollisen parinsadan kilometrin nopeaan etenemiseen mutta myös sen suuriin logistisiin ongelmiin, tiedämme nyt että hajalleen lyödyillä divisioonilla oli alle 2 kuukaudessa käytössä uusi tuliterä sotakalusto.
Todellakin. Toista maailmansotaa eivät voittaneet puna-armeija, Kuninkaallinen armeija eikä USA:n armeija. Sodan voitti länsiliittoutuneiden ilmojen ja merten herruus. Se teki Saksan sotakoneesta hampaattoman ja vei Saksan maa-armeijaltakin kaiken toimintavapauden. Saksa haurastui. Erityisen maininnan ansaitsee itärintaman sota. Se oli sotilaallisesti ja sotateknologisesti taantumuksellista, primitiivistä, takapajuista, vanhanaikaista sodankäyntiä jossa kahden täysin pihalla modernista sodankäynnistä olleen diktaattorin halu tapattaa omia taisteluarvoltaan vähäpätöisiä maasotureita oli pöyristyttävää luokkaa.
Maasota kuten maalaisuus edustaa takapajuista maailmankuvaa modernissa maailmassa. Maasodankäynnin ensiarvoisuutta II maailmansodassa korostava koulukunta on pihalla kuin lumiukko. He eivät edes tajua miten vähän suurvallat uhrasivat sotatuotannostaan maasotaan (takapajuista Neuvostoliittoa lukuunottamatta).
Vastaukset 52
Vanhimmat
Näkyy olevan muotia kirjoittaa sotahistoriaa uudelleen. Tapahtumat vain eivät siitä muutu miksikään.
"Todellakin. Toista maailmansotaa eivät voittaneet puna-armeija, Kuninkaallinen armeija eikä USA:n armeija. "
Eikö? Miksi sitten Saksa, Italia ym antautuivat juuri niille?
"Sodan voitti länsiliittoutuneiden ilmojen ja merten herruus. "
Eikö asevoimilla ollut siihen mitään osuutta?
"Se teki Saksan sotakoneesta hampaattoman ja vei Saksan maa-armeijaltakin kaiken toimintavapauden. "
Niinkö? Millä konsteilla sakut sitten tappelivat kevääseen 1945? Taisteliko Saksan maa-armeija paljonkin ilmassa ja merellä?
"Maasota kuten maalaisuus edustaa takapajuista maailmankuvaa modernissa maailmassa. "
Kaupunkisota ja kaupunkilaisuus on siis modernia? Entä Stalingrad ja Berliini? Modernia sotaako?
"Maasodankäynnin ensiarvoisuutta II maailmansodassa korostava koulukunta on pihalla kuin lumiukko."
Liekö sellaista koulukuntaa? Maasodallahan ratkaisut tehtiin.
" He eivät edes tajua miten vähän suurvallat uhrasivat sotatuotannostaan maasotaan (takapajuista Neuvostoliittoa lukuunottamatta). "
Maavoimien varustus vain oli halvempaa kuin laivat ja lentokoneet. Vähemmällä sai enemmän.
Vain asiantuntemattomat hölmöt luulevat esittävänsä jotain uutta.
Maasota oli vähäarvoista vertaamalla ns supertaistelukenttään Atlannilla, Tyynellämerellä sekä niiden ja Euroopan päällä ilmatilassa käytöön todelliseen ratkaisutaisteluun. Siinä taistelussa yritti Saksa horjuttaa liittoutuneiden huoltoa ja sotatuotantoa. Länsiliittoutuneet yrittävät taas estää Saksaa onnistumasta Atlannilla ja Japania Tyynellämerellä. Seuraava loppuvaihe oli tuhota Saksan ja Japanin kyky käydä tehokasta sotaa. Maasodan loppuvaihe ei ratkaissut mitään vaan oli vain odotettu (joskin maasodan luonteen takia hidas ja pitkäpiimäinen) seuraus siitä mitä ratkaisu supertaistelukentällä aiheutti.
Saksan+käyttämien+aseiden+kappalehintoja+perustuen+ties+mihinkä+laskelmiin:
Aika+vähäisen+osuuden+sotatuotannosta+on+vienyt+20+jalkaväkidivisioonan+varustaminen+aseilla.+Henkilökohtaiset+aseet+300+000+sotilaalle+noin+15+miljoonaa+Saksan+markkaa.+1+000+kenttätykkiä+noin+20+miljoonaa+markkaa.+1+000+heitintä+noin+yhden+miljoonan.+1+000+pst-tykkiä+noin+10+miljoonaa.+Ilmatorjunta+noin+4+miljoonaa+ja+10+000+kuorma-autoa+sekä+6+000+muuta+ajoneuvoa+noin++60+miljoonaa.+Siihen+kun+lisää+radiot,+puhelimet,+miinat,+asusteet,+ja+jonkin+verran+ammuksia+niin+alkuvalmiuteen+tuon+porukan+on+voinut+hyvinkin+saada+150+miljoonalla,+siis+7.5+miljoonaa+per+divisioona.+Ammuksiin+Saksa+käytti+lentokoneiden+jälkeen+eniten+varustelustaan+(noin+25%)+mutta+siitäkin+Luftwaffe+kotirintaman+ilmatorjunta+ja+laivasto+otti+noin+35%.+Samat+tahot+veivät+kyllä+aseistakin+peräti+42-44%.
Saksan+sotatuotanto+vuonna+1943+oli+arvoltaan+noin+35+miljardia+RM:ää.+Siitä+aseiden+osuus+noin+9%+eli+noin+3.15+miljardia+mutta+tosiaankin+armeija+otti+siitä+lopulta+vain+alle+2+miljardia.+Sen+sijaan+armeijan+ammuskuluksen+arvo+on+ollut+lähes+6+miljardia.+Armeijan+taistelupanssariajoneuvot+ovat+vieneet+tuotannosta+noin+2.6+miljardia+ja+muut+moottoriajoneuvot+n.+1.3+miljardia.
"1 000 kenttätykkiä noin 20 miljoonaa markkaa. "
Mitä hel..tin hölynpölyä tämä taas on?
Jos ylläolevat hinnat pitävät paikkansa niin esim. yo.:n mukaan 105 mm haupitsi maksoi
"$6,560. 10.5cm leFH 18 haupitsi (yleisin tykki)." eli 6,5 milj. $ n. 16,2 milj. Rmk.
Tuhat tälläisä maksaa siis 1000*16,25 milh Rmk= 16,25 Mdr Rmk.
ja
"$15,400. 15cm sFH haupitsi" 15,4 * 2,5 38,5 milj. Rmk, 1000*15,4 milj. n. 38,5 mdr Rmk.
20 milj. Rmk ei varmasti saanut muuta kuin rupia per*een!
Sosialismi sodassa ratkaisi ja liittoutuneiden maihinnousu kesäkuussa 1944 ainoastaan enää esti neuvostojoukkojen voitonparaatin pidon Pariisissa keväällä 1946.
Marsalkka Zhukov myönsi vuonna 1963 tehdyssä salaisessa tiedustelupalvelun haastattelussa että ilman lend leasea Neuvostoliitto ei olisi kyennyt luomaan strategisia reservejään eikä "jatkamaan sotaa". Siis lend leasen tarkoitus oli juuri tämä: pitää Neuvostoliitto pystyssä. Kun lend lease vaihtui kylmän sodan viitekehyksissä olevaan rauhaan romahti Neuvostoliitto 1980-luvulla ja allekirjoitti Reykjavikissa stalinistisen luokkasotansa antautumisasiakirjan USA:lle hyväksyttyväksi.
Tieto+Neuvostoliiton+sotatuotannosta:+vain+32.8%+meni+ilma-+ja+merivoimien+varustamiseen.+Koska+Saksalla+lukema+oli+30-32%+niin+on+ilmeistä+myös+että+Saksan+sotatuotanto+kokonaisuudessaan+on+ollut+selkeästi+suurempi+kuin+NL:n.
Armeijalle+tarkoitettu+ase-+ja+ajoneuvotuotanto+mukaanlukien+panssarit,+siis+noin+6+miljardia+RM:ää+vuonna+1943+riittivät+kattamaan+kaikki+kalustomenetykset+ja+ylittämään+ne.+Kalustotappiot+olivat+idässä+ja+Välimerellä+panssareissa+78%+tuotannosta+ja+73-74%+siitä+mitä+tuotanto+ilman+liittoutuneiden+pommituksia+olisi+armeijatuotannossa+ollut.+Pommitukset+vuonna+1943+leikkasivat+Saksan+lentokonetuotantoa+20%:lla.+Tuon+tappion+tuotannollinen+arvo+oli+noin+2.4+miljardia+RM:ää+ja+yhdessä+armeija-+ja+laivastotuotannon+tappioilla+noin+3+miljardia.+Suurin+kulu+tuli+kuitenkin+betonisesta+suojarakentamisesta+josta+peräti+3.5+miljardia+RM:ää+kohdistui+liittoutuneiden+strategisia+pommituksia+vastaan.
"Maasodankäynti vuosina 1939-45 oli vastoin yleistä suurelta osin maitten sotapropagandan luomien myyttien sijasta melko junnaavaa, hidasta, täynnä logistista ongelmaa eikä juuri ratkaisevasti koskaan lyönyt vihollista. "
No lukuisissa historian lähteissä korostetaan juuri näitä maasodan ongelmia ihan yleisesti. Propagandaa on pikemmin ollut omien saavutusten ja vastustajan tappioiden korostaminen. Yleensä nämä myyttien murtajat ovat saaneet jonkin valaistuksen kuinka jokin ei ollutkaan niin kuin youtube videoissa tai hollywood elokuvissa näytetään.
"Saksa kykeni varustamaan 3 divisioonan tarvitsevan koko sotamateriaalin sotatuotannollaan vain 4 päivässä. Siis esim 30 divisioonan menettämä kalusto, "jättitappio", paikattiin 40 päivän sotatuotannolla. Kun tiedetään se että tuollainen suurtappio johti usein vihollisen parinsadan kilometrin nopeaan etenemiseen mutta myös sen suuriin logistisiin ongelmiin, tiedämme nyt että hajalleen lyödyillä divisioonilla oli alle 2 kuukaudessa käytössä uusi tuliterä sotakalusto."
Ai tiedämme nyt?! Johtuen juurikin logistisista ongelmista uutta kalustoa oli hidasta joskus mahdotonta toimittaa kauas rintamalle. Lisäksi kalusto vaati osaavan miehistön josta oli myös pulaa yllättävää kyllä. Yleensä uudet divisioonat olivat taisteluvahvuudessa ainoastaan paperilla.
"Maasota kuten maalaisuus edustaa takapajuista maailmankuvaa modernissa maailmassa"
Tuo rasistinen ja ylimielinen asenteesi on yhtä takapajuinen kuin diktaattorienkin. Ja mitähän sinä olet tehnyt modernin maailman ja huipputeknologian eteen, tyrkytät takapajuisia mielipiteitäsi suomi24 palstalla ?😁.
Nykyajassa ( kuten aina on ollut ) on kyllä selkeä vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun välillä mutta kuitenkin kaikki ruoka ja juoma ja vaatteet ja teknologia mitä käytät on mitä suuremmassa määrin tuotettu maaseudulla tai ainakin sieltä peräisin olevilla raaka-aineilla. Ei ole mitään uutta auringon alla ( ainakaan ihmisten asenteissa ).
Ihmiskunnan historiassa korkeaan kulttuuriin pääsy vaatii sen että maaseudun kuolettavasta yksitoikkoisuudests ja rikkaruohon kitkemisestä pelloilta on päästävä kaupunkiin tuottamaan hyödykkeitä teollisesti sekä harjoittamaan kauppaa ja palveluita.
Mitä takapajuisempi maa sitä suurempi osa taloudesta alkutuotantoa. Mitä takapajuisemmat asevoimat sitä suuremman kuluerän siitä muodostaa maasodan armeija.
Maasota on primitiivistä vaikka stalinistit ja puna-armeijan sekä tankkien ystävät muuta väittävät. Pellet ovat ymmärtäneet koko 1939-45 sotahistorian väärin.
Ryssän+puna-armeijan+sotatappiot+1941-45+olivat+14+241+000+kuolleina+sotilaina.+Eikä+se+oli+päässyt+voittajien+leiriin+ilman+lännen+massiivista+apua.+Usan+tappiot+390+000+joista+290+000.+Ja+Usan+sotatuotannon+panoksista+noin+50%+meni+Tyynenmeren+sotaan.
"Ihmiskunnan historiassa korkeaan kulttuuriin pääsy vaatii sen että maaseudun kuolettavasta yksitoikkoisuudests ja rikkaruohon kitkemisestä pelloilta on päästävä kaupunkiin tuottamaan hyödykkeitä teollisesti sekä harjoittamaan kauppaa ja palveluita. "
No niillä korkeakulttuureilla on ollut tapana sortua erilaisten vastakkinasettelujen takia. Ja mitä tulee maaseutujen kuolettavaan yksitoikkoisuuteen ne alkutuotannot on usein ulkoistettu orjille tai toisille orjavaltioille jotta kaupunkilaisten on mukava tehdä trendikästä bisnestä tai harjoittaa kauppaa ja palveluita.
"Mitä takapajuisempi maa sitä suurempi osa taloudesta alkutuotantoa. Mitä takapajuisemmat asevoimat sitä suuremman kuluerän siitä muodostaa maasodan armeija."
No tuossa ei ole mitään uutta näkökulmaa.
"Maasota on primitiivistä vaikka stalinistit ja puna-armeijan sekä tankkien ystävät muuta väittävät. Pellet ovat ymmärtäneet koko 1939-45 sotahistorian väärin."
Kiitos mutta en kuulu mihinkään edm. ryhmiin. Maasodan primitiivisyyttä en ole koskaan kiistänyt mutta sen korostaminen tuntuu oudolta. Kaikki sodankäynnin muodot ovat primitiivisiä politiikan jatkeita kun muut keinot loppuvat huolimatta teknologiasta mitä niissä käytetään. Kuitenkaan ilma- ja merisodankäynnillä ei ole saanut ratkaistua esim. Afganistanin tai Syyrian konflikteja eikä koskaan saadakkaan koska se voisi maksaa ihmishenkiä jota taas demokraattisten valtioiden kansalaiset eivät hyväksy.
Jalkaväkidivisioonan+on+varmaankin+varustanut+7-8+miljoonalla+Saksan+markalla.+Panssaridivisioonasta+jossa+oli+150+taistelupanssaria/rynnäkkötykkiä+sekä+pataljoona+panssaroiduilla+kuljetusajoneuvoilla+liikkuvaa+jalkaväkeä++ja+3+000+kuorma-autoa+tulee+sitten+noin+30+miljoonan+lisäkustannus+motorisoinnin+kautta.+
Ensimmäistä ja toista maailmansotaa ei voi ymmärtää muuten kuin vanhan maaseutukeskeisen maailmankuvan taustalta jossa maan anastamisen luultiin olevan tae menestykseen. Kuten verrattaessa Saksaa, Japania ja Neuvostoliittoa elokuussa 1991 havaitsimme miten vähän militaristit ymmärsivät modernia maailmaa. Neuvostoliiton "talousihme" 1930-luvulla oli amerikkalaisen teknologian panostuksen tulosta. Mitään kestävää vaurastumista se ei tuonut. Venäjä on tuomittu olemaan Euroopasta irrallaan oleva sotkuinen, suttuinen energiantuottaja. Kulutusmarkkinoita ja modernisaatiota on vain Potemkinin kulissien verran Moskovan ja Pietarin kaupunkien ytimissä. Muu osa maata mätänee ja haisee kuin nokkoskeittoa syövä aliravittu puna-armeija II maailmansodassa. Lend lease-säilykepurkit menivät nomenklatuuran ihraporsaille ja esikuntien paksuniskoille.
Saksan sotatuotannon indeksiarvot USSBS:n Eurooppa 1-raportissa:
Tammikuu 1942: 150
Lokakuu 1942: 155
Joulukuu 1942: 180
Helmikuu 1943: 200
Toukokuu 1943: 230
Lokakuu 1943: 245
Joulukuu1943: 230
Tammikuu 1944: 245
Helmikuu1944: 240
Huhtikuu 1944: 270
Kesäkuu1944: 300
Heinäkuu 1944: 320
Jos 1943 sotatuotanto on ollut 35 miljardia RM:ää on se vuotta aiemmin 1942 ollut 25 miljardia jolloin esim panssarituotannon arvo on jäänyt noin miljardiin. Vasta maaliskuussa 1944 kasvu alkoi uudelleen kun pommituksia siirrettiin kuljetusvetkostoa, polttoainetuotantoa ja V-asemia vastaan.
Tuotantoluvuissa näkyy ensi kerran liittoutuneiden 1943 syyspommitusten vaikutus kun nopeassa kasvussa ollut Saksan sotatuotanto lokakuussa menetti kasvuvauhtinsa ja itseasiassa putosi marraskuussa, joulukuussa.
Moukarointi alkoi syksyllä 1944 uudelleen ja vain raju alkuvuoden kasvu on jättänyt myytin elämään jonka mukaan pommituksilla ei muka olisi ollut vaikutusta. Syksyllä Saksan sotatuotanto syöksyi vauhdilla alas eikä paluuta enää ollut. Silloin hyökättiin syvälle aina Saksan itäisimpiä seutuja myöten.
Mulla+on+tässä+edessä+kuvaaja+Saksan+sotatuotannon+indeksistä+joulukuusta+1943+lähtien.
Samaa paskaa suolletaan kuin muillakin keskustelupalstoilla ei viitti edes lukea. SAmat apinat kuin tiede-lehden palstoilla muuttavat vain paikkaa
Ehkä olisi syytä lukea jotta tajuaisi miten virheellinen maasotakeskeinen sotahistorian käsitys on. Myytti "ratkaisevista maataisteluista" olisi syytä stallareidenkin syytä tajuta vaikka tiedän ettei tuo härkäpäinen Suuren Isänmaallisen Sodan myytteihin hurahtaminen on heillä(kin) ongelmana.
OKW:n+aseistuksesta+varustelusta+vastanneen+kenraali+Thomasin+mukaan+Saksan+idässä+olleet+divisioonat+menettivät+kaikkiaan+Operaatio+Blaun+aikana+(7+kuukautta+kesästä+1942+tammikuun+loppuun+1943)+45+divisioonan+verran+materiaalia.+Yhteensä+kahden+ensimmäisen+sotatalven+materiaalimenetykset+idässä+olivat+60+divisioonan+materiaalin+verran.+Nämä+menetykset+pystyttiin+siis+korvaamaan+kahdessa+ja+puolessa+kuukaudessa.+Koska+armeijan+aseet,+ajoneuvot+ja+panssarit+muodostivat+tuossa+vaiheessa+vain++14-15%+tilpehööreineen+sotatuotannosta+ei+esim+Operaatio+Blaun+materiaalimenetykset+armeijan+osalta+olleet+kuin+2.5%+sotatuotannosta.+Ja+kyse+oli+siis+Saksan+koko+itärintaman+suuresta+hyökkäyksestä+heinäkuusta+1942+aina+tammikuun.+
Aikansa sodan suuntalinjoista vastaavat kyllä tajusivat että Normandian maihinnousun onnistuminen tarvitsi täydellisen ilmaherruuden. Mutta tätä ennen oli voitettava sota Atlannin valtamerellä. Maihinnousun onnistumisen onnistumisen prosessissa siis voitto Atlannilla oli askelma josta ponnistettiin Luftwaffen lopulliseksi murskaamiseksi. Lentopolttoainetuotannon romahdus romahdutti Saksan ilma-aseen käytön. Saksa lännessä oli paljon pahemmin alakynnessä kuin Suomi Kannaksella ja Itä-Karjalassa 1944 (Suomen vihollinen oli luokattoman heikkotasoinen lukumääräänsä nähden).
Luftwaffen ilmasuojan vetäminen pois idästä ja jopa panssarivoimien ohentaminen yhdessä polttoainepulan kanssa(jolla ei ollut Ploestin kanssa paljoakaan tekemistä) heikensi huomattavasti Saksan onnettoman hevosvetoisen armeijan tilannetta. Edes kuorma-autojen käyttö heikentyi ja ennestään heikko logistiikka heikentyi. Ainoa valopilkku oli ettei NL:n ilmavoimat kyenneet ollenkaan estämään Saksan rautatiekuljetuksia itään. Lännessä Saksan kaikkiin materiaali- joukkokuljetuksiin hyökättiin parisataa kilometriä syvällä Saksan selustassa.
Luftwaffen ja Saksan mobiilisuuden romahdus satoi jopa puna-armeijan laariin ilman sen omaa merkittävää roolia. Vuonna 1944 "vain" 6 500 000 neuvostoliittolaista sotilasta kaatui, haavoittui tai katosi. :-)
Kurskin eteläpuolella se meni näin, Hausserin psv-divisioona eteni Prohorovkaan liian vähillä raskailla vaunuilla. Stavkan keskiraskaista reservejä alettiin syöttää aivan sutena saksalaisten vaunuosastojen päälle ja sivuitse. Totenkopf divisioona sai tuhottua 15 kpl T-34:ää magneettimiinoilla ja saman verran stukat, loput saman verran, mitä saksalaisilla oli yhteensä meni pst ja tykkitulessa. Totenkopfin panssarikrenatöörit ja Hausserin panssarit ajettiin pois maataistelukoneilla, kun Stalin oli raivostunut panssaritaisteluissa menneistä vaunuista. Ilmapommitusten jälkeen saksalaiset olivat kypsiä luopumaan Belgorodista ja Harkovastakin vikkelään. Ansio kuului Stavkan reserveille yhdistettyinä ilmapommituksiin.
Saksan+menettämät+1+331+taistelupanssaria+itärintamalla+heinä-elokuussa+1943+edustavat+11%+koko+Saksan+sen+vuoden+panssarituotannosta,+maksimissaan.+Todellisuudessa+Saksa+näet+menetti+suurelta+osin+ajastaan+jäljessä+olevaa+Pzkw+III+kalustoa+jonka+tuotanto-+ja+käyttöarvo+oli+tuskin+puoltakaan+uuteen+kalustoon+verrattuna.+Realistisempaa+on+todeta+menetysten+olleen+8-9%+panssarituotannon+arvosta+eli+siis+vain+0.6%+koko+Saksan+sen+vuoden+sotatuotannosta.+Lentokonemenetykset+(1+030)+olivat+tuolla+poikkeuksellisen+vilkkaan+ilmasotakauden+(itärintaman+oloissa)+jaksolla+merkittävämmät+sillä+ne+edustivat+4%+lentokonetuotannon+arvosta+ja+noin+1.7%+koko+sotatuotannosta.
Kurskissa oli vain 15 Tigeriä, joista Prohorovkassa 5 kpl, venäläisten 5. kaartin AK:n panssareiden kamikaze hyökkäys tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena, se ei ratkaisuut taistelua, mutta raivostutti Stalinin.
Sukellusvenesodan+häviö+Saksalle++käytännössä+merkitsi+että+25%+rakennetuista+sukellusveneistä+(VII+ja+VIII+tyypi)+rakennettiin+hukkaan.+Kun+uuden+polven+XXI+ja+XXIII+sukellusveneet+eivät+johtaneet+mihinkään+oli+vuoden+1943+loppupuolesta+sodan+loppuun+tapahtunut+suunnittelu+ja+rakentaminen+turhaa?+Vai+oliko?+Joka+tapauksessa+RAF+ja+USAAF+jatkoivat+sukellusveneiden+valmistuksen+ja+venesiilojen+pommituksia+sodan+loppuun+asti.+Ja+myös+liittoutuneet+rakensivat+lopulta+liikaa+hävittäjiä,+kornetteja+ja+muuta+torjuntaa.
Ns. supertaistelukentän, meri- ja ilmavoimien taistelu valtamerillä ja niiden sekä Euroopan pitemmälle kehittyneen alueen yllä käyty taistelu oli monikerroksinen prosessi johon osallistuivat teollisuuden työntekijät ja johtoryhmät, hallinto, tiedemiehet, merimiehet ja lentomiehistöt enemmän kuin maasodan ympäristöön. Supertaistelukentän teknologinen taso oli aivan omaa luokkaansa maasotaan verrattuna. Supertaistelukentän lopputulos luonnollisesti saneli maailmansodan lopputuloksen.
Operaatio+Blaun+(heinäkuu+1942-+tammikuu+1943)+kalustomenetykset+Saksan+armeijalle+olivat+vain+2.5%+Saksan+sotatuotannosta+1943+eli+noin+850-900+miljoonaa+RM.+Se+oli+alle+kolmasosa+mitä+Saksa+upotti+V-2+ohjelmaan.+Saksan+Me-210+lentokonehanke+(korvaaja+kaksimoottoriselle+Me-100:lle
Vuonna 1943 Saksa valmisti kaikkiaan 25 000 lentokonetta. Lentokoneita menetettiin
-itärintamalla 3 300
- Välimerellä 3700
- taistelussa Saksan yllä (ja läntisessä Euroopassa) 4 700
- Saksan lentotason heikentymisen kautta onnettomuuksissa ja vaurioissa 9 200. Suhteessa lentokonemääriin nämä menetykset nousivat 1 700:lla lentäjien heikentyneen tason takia.
Lukemista nähdään että lentokoneissa itse maasotaan liittyvä taistelukenttä (itärintama Välimeri) vei vain 7 000 lentokonetta. Suurempi oli strategisen ilmasodan menetys sillä 4 700 ja 1 700 koneeseen on lisättävä se 6 000 koneen menetetty tuotanto joka tapahtui vuoden 1943 jälkipuoliskon pommitusten tuloksena.
Kurskin+taistelu+laajennettuna+koskemaan+myös+Operaatio+Citadellia+seuranneet+kaksi+viikkoa,+siis+koko+heinäkuun+1943+aiheuttivat+sotahistorioitsija+Karl+Heinz+Frieserin+mukaan+Saksalle+760+taistelupanssarin+ja+rynnäkkötykin+tappiot+sekä+681+lentokoneen+menetykset.+Panssaritappiot+olivat+kuitenkin+vain+6.3%+Saksan+kyseisen+vuoden+panssarituotannosta+ja+vain+0.43%+Saksan+koko+sotatuotannon+arvosta.+Koska+ase-
"..sotahistorioitsija+Karl+Heinz+Frieserin+mukaan+Saksalle+760+taistelupanssarin+ja+rynnäkkötykin+tappiot+sekä+681+lentokoneen+menetykset.+Panssaritappiot+olivat+kuitenkin+vain+6.3%+Saksan+kyseisen+vuoden+panssarituotannosta+ja+vain+0.43%+.."
Strategisista+eduista+höpöttäminen+on+joutavaa.+Saksan+heikentyminen+idässä(kin)+johtui+siitä+että+ilmasuoja+vedettiin+sieltä+pois.+Syksyllä+enää+20%+Luftwaffen+hävittäjävoimasta+oli+idässä+ja+peräti+65-68%+päivähävittäjistä+taisteli+pelkästään+USA:n+8.ilma-armeijaa+vastaan.+Myös+ilmatorjunnan+painopiste+siirtyi+yhä+vahvemmin+Saksan+kotirintaman+(sotatuotanto)+puolustamiseen.
"Strategisista+eduista+höpöttäminen+on+joutavaa.+Saksan+heikentyminen+idässä(kin)+johtui+siitä+että+ilmasuoja+vedettiin+sieltä+pois.+Syksyllä+enää+20%+Luftwaffen+hävittäjävoimasta+oli+idässä+ja+peräti+65-68%+päivähävittäjistä+taisteli+pelkästään+USA:n+8.ilma-armeijaa+vastaan.+Myös+ilmatorjunnan+painopiste+siirtyi+yhä+vahvemmin+Saksan+kotirintaman+(sotatuotanto)+puolustamiseen.
Saksan+sotatuotannosta+30%+meni+maasotaan+ja+tuosta+osuudesta+2/3+meni+itärintamalle,+siis+20%.+Ilmasodan+osuus+kaikkinensa+myös+ilmatorjunta+huomioiden+oli+58%.+Saksan+operationaalisista+tappioista+42+000+-43+000)+noin+13+000+eli+25%+tuli+itärintamalta.+Koska+ilmatorjunnan+aseista+keskimäärin+vain+15%+oli+idässä+(vuoden+1943+jälkipuoliskolta+lähtien+vain+12-13%)+ja+koska+V-1/2+projekti+(yli+3+miljardia+RM:ää)+meni+100%:sti+sotaan+länttä+vastaan+on+itärintaman+osuus+Saksan+tuosta+varustelun+pääpotista+ollut+mieluummin+alle+kuin+yli+25%.+Näin+ollen+Saksan+varustelussa+itärintaman+maa-+ja+ilmasota+muodostaa+noin+34%:n+osuuden.+Todennäköisemmin+osuus+on+vieläkin+pienempi.+Merivoimien+12%+potista+itärintama+saa+vain+5%:n+osuuden.+Saksan+sukellusvenesota+oli+99%:sti+sotaa+länsivaltoja+vastaan.
1 000 000 saksalaisen puskajussin taisteluarvo hevosvetoisessa armeijassa vuonna 1944 ei ollut juuri minkäänarvoinen kun tuossa vaiheessa Saksan ilmasuoja oli murskaantumassa jo pelkästään polttoainepulan takia. Johan se jo Puolan ja Ranskan sotaretkillä ja Barbarossan alussa nähtiin että ilmaherruuden menettäminen johti jokseenkin varmasti maavoimien liiskaamiseen.
Kannattaisi keskustella seuraavasta sodasta millä torjutaan seuraava naapurin invaasio! Tuolla vanhalla höpinällä ei ole mitään arvoa tänä päivänä kun uusia keskusteluaiheita on jo ovella. Eli mitenkä pärjätään? Ei ainakaan koivuhaloilla ja Riihimäen coctaileilla!
Aika hyvä muisti sinulla.
Sodan+tarkoitus+on+voittaa+tai+estää+vihollisen+voitto+MAHDOLLISEMMAN+PIENIN+OMIN+TAPPIOIN.
Neuvostoliitolla on myös pakottava tarve tappaa omiaan. Mainitsemasi määrä voidaan huoletta kertoa kahdella niin päästää lähemmäs totuutta. Eli neukut "menettivät" vähintään 30 miljoonaa henkeä 1925-1945 välisenä aikana. Hyvä niin. Nelinkertainenkin määrä kelpaisi vallan hyvin.
Maasodan primitiivisyyttä korostaville voisi mainita, että moderni huipputeknologinen sodankäynti äärimmäisyyteen mentynä on ilmeisesti coolia kun pleikkarisukupolven edustajat ohjaavat lämpimässä toimistossa moitteettomassa univormussa miehittämättömän lennokin pommilastin siviilien niskaan toiselta puolen maapalloa ja työpäivän jälkeen ajavat ruuhkassa markettiin ruokaostoksille valikoimaan riisiä jotka on tuotettu juuri pommitetun kylän lähistöllä. Huipputekninen moderni sodankäynti on ilmeisesti eettistä ja jaloa kun ei tarvitse itse palella ja kyykkiä halpa-arvoisesti pusikossa koska on nyt vaan sattunut tulemaan hyvä arpa ja syntymään turvallisessa ja vauraassa länsimaassa. Samoin toisessa maailmansodassa pommikoneen ohjaaja oli kaiketi cool komeassa turkisvuoratussa nahkatakissaan painamassa pommiluukun nappia sysäten pommeja usein siviilien niskaan. Oli ne kyllä taisteluarvoltaan ja ilmeisesti ihmisarvoltaankin parempia ihmisiä kuin vastustajansa ja uhrinsa. Moderni sodankäynti on varmaankin siistiä ja mukavaa sen edustajille mutta yhtä primitiivistä uhreille.
Näillä kustannuslaskijoilla, merikapteeneilla ja Top Gun piloteilla jää usein näkemättä sotien ihmisuhrit ja kärsimykset yleensä puolesta riippumatta kun tuijottavat kylmästi tuotantolukuja. Helvetin helppoa kehua USA:n sotilasmahtia omassa lämpimässä kodissaan.
Taistelujen voitot perustuivat siihen, että uudelleenryhmitys ei ehdi tapahtua,
"hajalleen lyödyillä divisioonilla oli alle 2 kuukaudessa käytössä uusi tuliterä sotakalusto."
Palstan trollauksia ja idioottiavauksia suoltava ilmasotamarsalkka voisikin seuraavaksi kertoa miten Suomi olisi Talvisodassa pärjännyt ilman maavoimia. Ilmeisesti paljon paremmin kuin mitä tapahtui reaalimaailmassa 1939-40. Polttopullo ja kasapanos olivat tehokkaita tankin tappajia, ainakin 100 kertaa tehokkaampia kuin yksikään sen ajan lentokone mutta maksoivat enintäin miljoonasosan lentsikan hinnasta.
------ Polttopullo ja kasapanos olivat tehokkaita tankin tappajia, ainakin 100 kertaa tehokkaampia kuin yksikään sen ajan lentokone mutta maksoivat enintäin miljoonasosan lentsikan hinnasta.----
Äläs nyt, ei trollin mielestä Suomi saavuttanut mitään sillä kun tuhottiin neukun tankkeja ja sotilaita. Nehän ovat vaan tehotonta bulkkia mistä ei kannata välittää, olisi voitu ihan hyvin antaa tullaa vaan vaikka Helsinkiin ja Vaasaan ja Ouluun. Suomen olisi kannattanut keskittyä pelkkään ilma- ja merisotaan vaikka meri nyt sattui pikkasen jäässä olemaankin.
Maasotaan+panostaminen+merkitsee+suuria+miehistötappioita.+Japanin+osalta+tappiot+saneli+se+että+armeija+oli+hajallaan+eikä+sille+Japanin+sotatuotannosta+annettu+kuin+16.5%+vuonna+1944.
Todennäköisemmin+suurinta+osaa+sotatuotannosta+ei+menetetty+taistelukentällä.+Tappiot+johtuivat+kaluston+kulumisesta,+onnettomuuksista,+ajastaan+jälkeenjäämisestä+tai+siitä+ettei+kaikkea+edes+ehditty+korjata.+Suurta+osaa+kalustoa+ei+oltu+tehtykään+pitkäaikaista+käyttöä+varten.+Tärkein+tekijä+oli+tämä:+Neuvostoliittoa+lukuunottamatta+muut+suuret+sotilasvallat+käyttivät+alle+25%+tuotannostaan+maasotaa+varten:
Iso-britannia ja Japani ovat saaria. Voiko kenellekään olla yllätys, että ne käyttivät suhteellisen vähän tuotannostaan maasotaan?
Saksa+käytti+vain+30%+ja+USA+23-24%+maasotaan.+Tämä+ja+eteenkin+se+että+USA+vuosina+1942-43+enemmän+kuin+puolitti+armeijabudjetin+osoitti+miten+vähämerkitykselliseksi+maasota+oli+muodostumassa+ilma-merisotaan+verrattuna.+Sotahistoria+joka+keskittyy+II+maailmansotaan+"ratkaisevien+maataistelujen"+kautta+on+lähtökohtaisesti+väärässä.+Tämä+kyseenalaistaa+myös+Suuren+Isänmaallisen+Sodan+neuvostojargonin.
Se varmistui jo 1990-luvun tutkimuksissa että esim Kurskin taistelun tappiolukemat olivat Neuvostoliitolle jopa selkeästi keskimääräistä suuremmat suhteessa Saksan tappioihin lentokoneissa ja taistelupanssareissa. Lentokoneissa 1:5 ja panssareissa 1:6. Kun ne muuten olivat vuoden ajalta 1:3.5 ja 1:3.
Henkilötappioissa (kaatuneet, haavoittuneet ja kadonneet )vuosi näytti Saksalle 1446 000 ja Neuvostoliitolle Krivosheevin mukaan 7 600 000. Siis 1:5. Koska aseikäisten Neuvostoliiton väestön nuoremman ikärakentaan takia oli 1:3 edullinen Neuvostoliitolle oli vuosi 1943 edelleen kuten kaksi edellistä huono Stavkan kannalta. Monilla mittareilla 1943 oli Neuvostoliitolle pahin vuosi. Valopilkku oli lend leasen painoarvon selvä kasvu sekä länsivaltojen sotilaallisen paineen kasvu Saksaa vastaan. Saksan haurastuminen idässä alkoi varsinaisesti Luftwaffen lento-osastojen siirroilla etelään ja varsinkin Saksan ilmapuolustukseen. Syksyllä Saksa oli näin menettänyt ilmaherruutensa. Talven 1943-44 tilanne kriisiytyi Luftwaffelle lännessä ja synteettisen tuotannon romahdus ajoi Saksan ilmavoimat syöksykierteeseen josta ei enää ollut paluuta. Luftwaffe kesäkuussa 1944 oli selvästi heikompi kuin saman vuoden alussa puhumattakaan kesästä 1943.
Vuoden 1943 merkittävin ratkaisu koettiin kuitenkin Atlannilla. Sen jälkeen Saksalla oli viimeinenkin oljenkorsi voittoon katkennut.
Pieni+esimerkki+loka-joulukuulta+1943+miten+jo+silloin+muutama+liittoutuneiden+pommitus+leikkasi+mm+panssari-,+tykki-++ja+panssariajoneuvotuotantoa:
Vastaa+kahden+panssaridivisioonan+kaluston+tuhoamista+ja+4-5+jalkaväkidivisioonan+kuljetuskaluston+menetystä.+Saksalainen+tehdas+pyrki+vuodesta+1943+rakentamaan+uudempaa+6-tonnin+kuorma-autokalustoa+mutta+tuotanto+epäonnistui+pommitusten+seurauksena+ja+niin+Saksa+ei+koskaan+saanut+kunnolla+tuota+järeämpää+kuljetuskalustoa.
Ardennien taistelu sinetöi sen miten paljon vähämerkityksellisempi maasota oli ilmasotaan verrattuna. Allan Milletin mukaan tykistöä lukuunottamatta Saksan armeija oli länsiliittoutuneiden maa-armeijoita parempi tai vähintäin yhtä tasokas. Kun ilma kirkastui 26.joulukuuta hyökkäsi Usan 8.ilma-armeijan 2 046 pommikonetta ja syyti 5 052 000 kiloa pommeja saksalaisten niskaan. Joachim Peiperin panssariryhmä menetti suurinpiirtein kalustonsa ja joutui kävelemään lähtöasemiinsa sen 30-40 km:n matkan minkä ehti edetä. Liittoutuneet iskivät ilmavoimillaan monitasoisina aaltoina saksalaisten kimppuun ja asettivat Hitlerin fantasioineen naurunalaiseksi. Aatu-rukka kuvitteli panssareillaan kääntävänsä historian kelloja taaksepäin.
Strategiseen ilmasotaan kykenivät vain USA ja Britannia. Japanin laivastolla oli myös pitkän toimintasäteen lentokoneita, sen sijaan Saksa laiminlöi tämän puolen. Saksalla oli lopulta vain sukellusveneet joilla tuhota vihollisen sotatuotantoa ennen sen saapumista taistelukentällä. Neuvostoliitolta puuttui kaikki välineet supertaistelukentällä toimimiseen. Sen sodankäynti oli kaikkein primitiivisintä.