Jouduitko herjan kohteeksi netissä? Näin todistat sen poliisille
INTERNET Vaikka loukkaava teksti olisi ehditty poistaa, voi kirjoittajan silti saada vastuuseen.
Kunnianloukkauksista poliisille tehtyjen ilmoitusten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle on alkuvuoden aikana tehty noin 200 ilmoitusta, joista kuutisenkymmentä on koskenut netissä julkaistuja asioita. Vuonna 2014 Itä-Uudenmaan poliisille tehtiin kaikkiaan 417 ilmoitusta kunnian loukkaamisesta.
Facebookissa , Twitterissä, Instagramissa ja muualla sosiaalisessa mediassa tapahtuneet kunnianloukkaukset ovat siinä mielessä helppoja tapauksia tutkia, että siitä, mitä on julkaistu, on olemassa selkeä todiste.
Asiattomasta tekstistä otettu kuva riittää todisteeksi, ja vaikka teksti olisi ehditty poistaa ennen kuvan saantia, voi kirjoittajan silti saada vastuuseen. Sekin voi nimittäin riittää, että joku on nähnyt, että loukkaava kirjoitus on julkaistu.
Some-palveluiden ongelmana on julkaisemisen helppous. Aina ei nettiin tunnekuohussa kirjoitettujen asioiden julkaisija välttämättä edes ajattele rikkovan lakia. Laki on yksiselitteinen sen suhteen, että kunnianloukkauksessa on kyse perättömästä tiedosta tai vihjauksesta, joka ei pidä paikkaansa. Sillä ei ole väliä, millä tavoin sen esittää. Siitä huolimatta vain osa poliisin tietoon tulleista tapauksista etenee syyteharkintaan.
– Varsin pieni osa jutuista etenee tutkinnasta syytteeseen. Syitä on useita. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Joskus rangaistusvaatimuksista luovutaan, teko on vähäinen tai toimijat ulkomailla ja niin edelleen, listaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Timo Pirinen .
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen heitti vuosi sitten syksyllä ilmaan ajatuksen siitä, että pienemmät kunnianloukkaukset hoidettaisiin tulevaisuudessa sovittelemalla jossakin muualla kuin rikosoikeudessa.
Nettihaistattelujen tutkiminen kuormittaa aina poliisia, vaikka oikeuteen asti ei mentäisikään.
– Iso osa nettikiusaamisista hoituu osapuolten kesken ja usein loukkaavat tiedot saa poistettua siten, että tekee pyynnön palvelun ylläpitäjälle. Yleensä nettikiusaamisessa pyritään edistämään sovintoa, tosin aina se ei ole mahdollista, toteaa Pirinen.
Kunnianloukkaus on pystyttävä tavalla tai toisella todistamaan. Todistamista vaatii myös se, että loukkaava väite on perätön. Toimitukseen yhteyttä ottanutmies kertoo omasta tapauksestaan, jossa hän kokee kunniansa tulleen loukatuksi jo pidempään.
– Minulla on vahva tunne, että minusta levitetään perätöntä tietoa. Tiedän ketkä sitä tekevät, mutta en ole itse saanut asiaa koskevia viestejä enkä tunne viestejä saaneita ihmisiä, joten asioiden todistaminen ja maineeni puhdistaminen on vaikeaa.
Kunnianloukkaus lain mukaan
Kunnianloukkauksessa esitettävä tieto tai vihjaus ei pidä paikkaansa.
Tieto voi aiheuttaa henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa tai kärsimystä loukatulle henkilölle.
Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen on rangaistavaa riippumatta siitä, miten esittäminen tapahtuu.
Tieto tai vihjaus voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti tai se voi sisältyä kuvaan.
Kunnianloukkaus voidaan toteuttaa paitsi sanallisesti myös esimerkiksi vihjailevilla ilmeillä, eleillä tai koskettelemisilla.
Tieto on pystyttävä todistamaan virheelliseksi.
jatkuu
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/305592-jouduitko-herjan-kohteeksi-netissa-nain-todistat-sen-poliisille
INTERNET Vaikka loukkaava teksti olisi ehditty poistaa, voi kirjoittajan silti saada vastuuseen.
Kunnianloukkauksista poliisille tehtyjen ilmoitusten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle on alkuvuoden aikana tehty noin 200 ilmoitusta, joista kuutisenkymmentä on koskenut netissä julkaistuja asioita. Vuonna 2014 Itä-Uudenmaan poliisille tehtiin kaikkiaan 417 ilmoitusta kunnian loukkaamisesta.
Facebookissa , Twitterissä, Instagramissa ja muualla sosiaalisessa mediassa tapahtuneet kunnianloukkaukset ovat siinä mielessä helppoja tapauksia tutkia, että siitä, mitä on julkaistu, on olemassa selkeä todiste.
Asiattomasta tekstistä otettu kuva riittää todisteeksi, ja vaikka teksti olisi ehditty poistaa ennen kuvan saantia, voi kirjoittajan silti saada vastuuseen. Sekin voi nimittäin riittää, että joku on nähnyt, että loukkaava kirjoitus on julkaistu.
Some-palveluiden ongelmana on julkaisemisen helppous. Aina ei nettiin tunnekuohussa kirjoitettujen asioiden julkaisija välttämättä edes ajattele rikkovan lakia. Laki on yksiselitteinen sen suhteen, että kunnianloukkauksessa on kyse perättömästä tiedosta tai vihjauksesta, joka ei pidä paikkaansa. Sillä ei ole väliä, millä tavoin sen esittää. Siitä huolimatta vain osa poliisin tietoon tulleista tapauksista etenee syyteharkintaan.
– Varsin pieni osa jutuista etenee tutkinnasta syytteeseen. Syitä on useita. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Joskus rangaistusvaatimuksista luovutaan, teko on vähäinen tai toimijat ulkomailla ja niin edelleen, listaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Timo Pirinen .
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen heitti vuosi sitten syksyllä ilmaan ajatuksen siitä, että pienemmät kunnianloukkaukset hoidettaisiin tulevaisuudessa sovittelemalla jossakin muualla kuin rikosoikeudessa.
Nettihaistattelujen tutkiminen kuormittaa aina poliisia, vaikka oikeuteen asti ei mentäisikään.
– Iso osa nettikiusaamisista hoituu osapuolten kesken ja usein loukkaavat tiedot saa poistettua siten, että tekee pyynnön palvelun ylläpitäjälle. Yleensä nettikiusaamisessa pyritään edistämään sovintoa, tosin aina se ei ole mahdollista, toteaa Pirinen.
Kunnianloukkaus on pystyttävä tavalla tai toisella todistamaan. Todistamista vaatii myös se, että loukkaava väite on perätön. Toimitukseen yhteyttä ottanutmies kertoo omasta tapauksestaan, jossa hän kokee kunniansa tulleen loukatuksi jo pidempään.
– Minulla on vahva tunne, että minusta levitetään perätöntä tietoa. Tiedän ketkä sitä tekevät, mutta en ole itse saanut asiaa koskevia viestejä enkä tunne viestejä saaneita ihmisiä, joten asioiden todistaminen ja maineeni puhdistaminen on vaikeaa.
Kunnianloukkaus lain mukaan
Kunnianloukkauksessa esitettävä tieto tai vihjaus ei pidä paikkaansa.
Tieto voi aiheuttaa henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa tai kärsimystä loukatulle henkilölle.
Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen on rangaistavaa riippumatta siitä, miten esittäminen tapahtuu.
Tieto tai vihjaus voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti tai se voi sisältyä kuvaan.
Kunnianloukkaus voidaan toteuttaa paitsi sanallisesti myös esimerkiksi vihjailevilla ilmeillä, eleillä tai koskettelemisilla.
Tieto on pystyttävä todistamaan virheelliseksi.
jatkuu
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/305592-jouduitko-herjan-kohteeksi-netissa-nain-todistat-sen-poliisille
Vastaukset 3
Vanhimmat
Henkilö oikealla nimellä perättömien solvausten kohteena- esim. Leo Meller.
Kunnianloukkaus
Kunnianloukkaus
Mikäli henkilö esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa; taikka, muuten kuin edellä tarkoitetulla tavalla halventaa toista, katsotaan hänen syyllistyvän kunnianloukkaukseen. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Jumalvalheella rahaa keräävällä ei ole kunniaa, jota voisi loukata.
Tosin on myönnettävä, että tämän surkuhupaisan ja takaperoisen maan lainsäädäntö suojelee mellerin kaltaisia huijareita siinä kuin mielivaltaa käyttäviä virkamiehiäkin.
Meller on rahanahne sutki ja naistennaurattaja. Tai taitaa olla jo liian vanha jälkimmäiseen, mutta raha kyllä maistuu yhä.