Puolustusvoimat on aloittanut eduskunnan kesäkuussa hyväksymän puolustusselonteon toimeenpanon.
Selonteon tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen sekä kansainvälisen puolustusyhteistyön tiivistäminen. Puolustusministeriö ohjasi puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.
Vaikka kaikkia selonteon kohtia viedään eteenpäin, syksylle on tulossa painopisteitä.
- Sodan ajan vahvuuskysymykset ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen selvitystyö ovat isoimmat, joihin erityisesti keskitytään, kertoo puolustuspoliittisen osaston suunnitteluyksikön johtaja Antti Lehtisalo Puolustusministeriöstä.
Iltalehti kokosi puolustusministeriön sivuillaan julkaiseman ohjauskirjeen tiivistelmän sekä
puolustusministeri Jussi Niinistön (uv) blogikirjoituksen pohjalta yhteen, miten Suomen puolustuskykyä ollaan vahvistamassa lähivuosina.
1. Valmiutta parannetaan
Puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 50 miljoonaa euroa vuosina 2018-2021 valmiuden parantamiseen etenkin maavoimissa. Valmiuden parantamista perustellaan muuttuneella turvallisuusympäristöllä.
2. Sodan ajan vahvuutta lisätään
Sodan ajan joukkojen määrä nostetaan 280 000 sotilaaseen.
- Se toteutetaan liittämällä sodan ajan perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja. Lisäksi riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin, puolustusministeri Niinistö kirjoittaa blogissaan.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa mahdollisesti puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot.
3. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä kehitetään
Puolustusministeriön johdolla selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa (mukaan lukien paikallispuolustus ja virka-aputehtävät). Selvitystyössä kuullaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita, ainakin Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK) ja mahdollisesti muita tahoja.
- Asiasta tehdään kokonaisvaltainen selvitys. Se valmistuu syksyn kuluessa, Lehtisalo kertoo.
4. Strategisia suorituskykyhankkeita jatketaan
Strategiset hankkeiden (Laivue 2020- ja Hornetien korvaamista koskeva HX-hanke) valmistelua jatketaan suunnitellussa aikataulussa. Resurssit ovat pysymässä samoina.
Uusista merivoimien aluksista päätetään kuluvalla hallituskaudella. Alukset rakennetaan Suomessa vuosina 2019-2024. Puolustusministeriön suunnitelman mukaan lopullisen päätöksen Hornet-hävittäjien korvaajista tekee vuonna 2019 aloittava hallitus loppuvuodesta 2021.
5. Kyberpuolustusta kehitetään
Puolustusvoimat luo edellytykset kyberharjoitustoiminnalle ja osallistuu aktiivisesti kyberpuolustuskykyä kehittävään harjoitustoimintaan.
6. Asevelvollisten tavoittamiseen ja koulutukseen huomiota
- Puolustusvoimien on tavoitettava asevelvolliset tehokkaammin jo ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista, puolustusministeri linjaa.
Nykyaikaisten ja tulevaisuuteen tähtäävien kustannustehokkaiden ja ajanmukaisten opetusmenetelmien käyttöä laajennetaan.
7. Sopimussotilaita lisämäärärahalla
Puolustusvoimien henkilöstön määrä säilytetään vähintään nykyisessä 12 000 henkilössä. Puolustusvoimien virkojen ja työsuhteiden täyttöaste aiotaan pitää mahdollisimman korkeana. Puolustusvoimille kohdennetaan vuosina 2018 ja 2019 kahden miljoonan euron lisämääräraha, jolla voidaan palkata sopimussotilaita nuorisotyöttömyysalueilla.
8. Puolustusyhteistyötä jatketaan
Kansainvälisten kumppaneiden kutsumista kansallisiin harjoituksiin jatketaan. Harjoituksia voidaan yhdistää osaksi kumppaneiden harjoituksia. Suomi jatkaa kansainvälisten harjoitusten järjestämistä, johtamista ja isännöintiä. Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.
9. Kansainväliseen avunantoon ja avunottoon luodaan valmiudet
Puolustusvoimat luo valmiudet antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan uuden lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lakimuutoksen myötä puolustusvoimien kantahenkilökunnalle tulee osallistumisvelvollisuus kansainvälisiin aputehtäviin.
Puolustusvoimilla on jatkossa oikeus käyttää kansainvälisen tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja.
10. Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumista jatketaan
Suomi jatkaa osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen toimintaan.
- Puolustusvoimien suunnittelussa on huomioitava, että kriisinhallintaoperaatioiden tulee lähtökohtaisesti tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämistä, puolustusvoimien ohjekirjeessä todetaan.
il
Selonteon tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen sekä kansainvälisen puolustusyhteistyön tiivistäminen. Puolustusministeriö ohjasi puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.
Vaikka kaikkia selonteon kohtia viedään eteenpäin, syksylle on tulossa painopisteitä.
- Sodan ajan vahvuuskysymykset ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen selvitystyö ovat isoimmat, joihin erityisesti keskitytään, kertoo puolustuspoliittisen osaston suunnitteluyksikön johtaja Antti Lehtisalo Puolustusministeriöstä.
Iltalehti kokosi puolustusministeriön sivuillaan julkaiseman ohjauskirjeen tiivistelmän sekä
puolustusministeri Jussi Niinistön (uv) blogikirjoituksen pohjalta yhteen, miten Suomen puolustuskykyä ollaan vahvistamassa lähivuosina.
1. Valmiutta parannetaan
Puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 50 miljoonaa euroa vuosina 2018-2021 valmiuden parantamiseen etenkin maavoimissa. Valmiuden parantamista perustellaan muuttuneella turvallisuusympäristöllä.
2. Sodan ajan vahvuutta lisätään
Sodan ajan joukkojen määrä nostetaan 280 000 sotilaaseen.
- Se toteutetaan liittämällä sodan ajan perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja. Lisäksi riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin, puolustusministeri Niinistö kirjoittaa blogissaan.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa mahdollisesti puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot.
3. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä kehitetään
Puolustusministeriön johdolla selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa (mukaan lukien paikallispuolustus ja virka-aputehtävät). Selvitystyössä kuullaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita, ainakin Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK) ja mahdollisesti muita tahoja.
- Asiasta tehdään kokonaisvaltainen selvitys. Se valmistuu syksyn kuluessa, Lehtisalo kertoo.
4. Strategisia suorituskykyhankkeita jatketaan
Strategiset hankkeiden (Laivue 2020- ja Hornetien korvaamista koskeva HX-hanke) valmistelua jatketaan suunnitellussa aikataulussa. Resurssit ovat pysymässä samoina.
Uusista merivoimien aluksista päätetään kuluvalla hallituskaudella. Alukset rakennetaan Suomessa vuosina 2019-2024. Puolustusministeriön suunnitelman mukaan lopullisen päätöksen Hornet-hävittäjien korvaajista tekee vuonna 2019 aloittava hallitus loppuvuodesta 2021.
5. Kyberpuolustusta kehitetään
Puolustusvoimat luo edellytykset kyberharjoitustoiminnalle ja osallistuu aktiivisesti kyberpuolustuskykyä kehittävään harjoitustoimintaan.
6. Asevelvollisten tavoittamiseen ja koulutukseen huomiota
- Puolustusvoimien on tavoitettava asevelvolliset tehokkaammin jo ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista, puolustusministeri linjaa.
Nykyaikaisten ja tulevaisuuteen tähtäävien kustannustehokkaiden ja ajanmukaisten opetusmenetelmien käyttöä laajennetaan.
7. Sopimussotilaita lisämäärärahalla
Puolustusvoimien henkilöstön määrä säilytetään vähintään nykyisessä 12 000 henkilössä. Puolustusvoimien virkojen ja työsuhteiden täyttöaste aiotaan pitää mahdollisimman korkeana. Puolustusvoimille kohdennetaan vuosina 2018 ja 2019 kahden miljoonan euron lisämääräraha, jolla voidaan palkata sopimussotilaita nuorisotyöttömyysalueilla.
8. Puolustusyhteistyötä jatketaan
Kansainvälisten kumppaneiden kutsumista kansallisiin harjoituksiin jatketaan. Harjoituksia voidaan yhdistää osaksi kumppaneiden harjoituksia. Suomi jatkaa kansainvälisten harjoitusten järjestämistä, johtamista ja isännöintiä. Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.
9. Kansainväliseen avunantoon ja avunottoon luodaan valmiudet
Puolustusvoimat luo valmiudet antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan uuden lainsäädännön mahdollistamalla tavalla. Lakimuutoksen myötä puolustusvoimien kantahenkilökunnalle tulee osallistumisvelvollisuus kansainvälisiin aputehtäviin.
Puolustusvoimilla on jatkossa oikeus käyttää kansainvälisen tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja.
10. Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumista jatketaan
Suomi jatkaa osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen toimintaan.
- Puolustusvoimien suunnittelussa on huomioitava, että kriisinhallintaoperaatioiden tulee lähtökohtaisesti tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämistä, puolustusvoimien ohjekirjeessä todetaan.
il
Vastaukset 18
Vanhimmat
itä trollit kömpii kohta koloistaan ja alkaa itkemään kuinka r....ä vastaa ja tähän ym ym paskaa. todellisuudessa itä vinkujat on paniikissa jokaisesta asiasta mikä vahvistaa Suomen ja Länsimaiden turvallisuutta ja vahvistaa puolustusta.
Erinomaista että puolustusta vahvistetaan monella tapaa.
Muuten hyvä mutta mpk:n voisi lakkauttaa.
Miksi ihmeessä???? ... MPK on Suomen suurin kokonaisturvallisuuden kouluttaja ... ainakin näin olen kuullut.
IMHO.
Ei aiuta mitään,sillä Venäjä jyrää halutessaan Suomen muutamassa päivässä.
Suomi liittyy Natoon kahden vuoden sisällä pelkästään työrauhan ylläpitämiseksi.
Venäjä joutuu keksimään uuden kampanjakohteen, mikä ei ole ihan helppoa sillä Venäjän kotitekoinen "etupiiri" on jo likipitäen olematon.
Suomi ja Ruotsi liittyy Natoon ja siihen loppuu kaikki r...än uhittelut ja jyräämiset. Suomen oma uskottava puolustus ja yhteistyö kaikkien Läntisten toimijoiden kanssa takaa sen että r...ä ei koskaan pääse tänne sotilaallisesti.
Venäjä miehittää osan Suomesta kahdessa tunnissa ja pitää ruokatunninkin sinä aikana.
itä trolli todisti että ei tiedä mitään Suomen puolustuksesta.
Miksei Venäjä osoittanut tätä kahden tunnin kuntoaan Tshetseeniassa, Ukrainassa tai Syyriassa vaan on jokaiseessa resunnut kuukausia ellei vuosia?
Taitaa Tiltun mielikuvitus taas käydä kierroksilla?
r....än vinkujat paniikissa kun Suomen yhteistyö Läntisten kumppanien kanssa tiivistyy ja puolustus vahvistuu
Mpk on puolustusvoimien rahoilla toimiva loinen jonka toiminta syö nuorten asevelvollisten resursseja.
Saitko laskun Puolustusministeriöltä, vai ... ?.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut.
NATO lakkautetaan turhana
Milloin kuullaan tiltun parkaisu RUSSOFOBIASTA ,natoon
itä vinkujat niin paniikissa että ei se kykene. Suomi tiivistää niin nopeasti yhteistyötä niin Pohjoismaiden kun EU/Naton kanssa ja se saa itä vinkujat kirkumaan paniikissa kun Länsimaat on niin vahvoja ja yhtenäisiä vaikka tarkoitus on hajottaa Lännen rivejä.
Kirkunaa falsetissa. RUSSOFOBIAA!!!! itäukrainaa eivät miehitä venäjän joukot siellä on kuunatsit,kirkunaa krim on meidän