Linux ainut käyttöjärjestelmä

Nyt en kyllä ymmärtänyt tätä kommenttia

PerttiMartikainen kirjoitti:

Nyt en kyllä ymmärtänyt tätä kommenttia

Lähdetään nyt vaikka siitä että puhut Microsoftin linukseista Linux palstalla etkä kerro tarkemmin mistä käyttöjärjestelmästä on kyse ja millä perusteella yleisesti käytössä olleet tuotantojärjestelmät eivät muka kelpaisi ainoaksi käyttöjärjestelmäksi?

M-Kar kirjoitti:

Lähdetään nyt vaikka siitä että puhut Microsoftin linukseista Linux palstalla etkä kerro tarkemmin mistä käyttöjärjestelmästä on kyse ja millä perusteella yleisesti käytössä olleet tuotantojärjestelmät eivät muka kelpaisi ainoaksi käyttöjärjestelmäksi?

Lue lisää

Se että jokin käy tuotantojärjestelmään tai palvelimeen käyttöjärjestelmäksi, ei ole missään tekemisissä sen kanssa että se sopisi kuluttajakäyttöön. Yhtä hyvin voisi sanoa että kuusnepan tehoilla käytiin kuussa, joten miten kukaan voisi väittää tarvitsevansa enempää, eikä siinäkään perustelussa olisi mitään järkeä.

Teltassakin tulee toimeen, mutta en silti valitsisi sitä jatkuvaksi asuinpaikaksi. Vanhaan koneeseen jokin linux-jakelu ilmaisuutensa vuoksi voi olla ihan asiallinen vaihtoehto, mutta niin moni asia on omassa käytössäni helpompaa Kympillä, että en silti uuteen koneeseen mitään tarjolla olevista linux-jakeluista valitsisi, ellei esimerkiksi työasioiden takia olisi tarvetta äärimmäiselle murtosuojaukselle.

On jo pitkään, 2003 vuodesta asti en ole muuta ravinnut kuin ubuntua.

"Linuxhan on ollut aina kehittyneempi kuin windowsin käyttöjärjestelmäydin. "

Linux -fanaatikkojen märissä unissa näin, kuten yllä.

Tosiasia sensijaan on ihan toisen näköinen !

Tässä mainio esimerkki windowsin paremmuudesta:

https://msdn.microsoft.com/en-us/library/windows/desktop/aa366887(v=vs.85).aspx

Windowsissa siis on erotettu keskenään 2 eri asiaa:

1. Muistiavaruuden varaaminen (MEM_RESERVE)
ja
2. muistin varaaminen (MEM_COMMIT).

Linuxissa ei ilmeisesti ole vastaavaa toiminnallisuutta.
Itseasiassa Linuxissa ei edes ole vastaavia järjestelmäfunktioita muistin varaamiseen ollenkaan, vaan linux -koodaajat joutuvat käyttämään C -kielen (siis ohjelmointikieliriippuvaisia) kirjastofunktioita (kuten malloc, calloc jne).

Windowsissa taas nuo C -kielen funktiot löytyvät toisaalta MSVCRT.DLL:stä, ja toisaalta sen versioriippuvaisista vastineista kuten esim MSVCR80.DLL, MSVCR90.DLL ja MSVCR110.DLL.

Mutta MSVCRT.DLL ei varsinaisesti ole windowsin systeemikirjasto, kuten taas KERNEL32.DLL, USER32.DLL, GDI32.DLL ja ADVAPI32.DLL ovat.

Linux -fanaatikot arvatenkin yrittävät seuraavaksi vähätellä tuota windowsin muistiavruuden ja muistin varaamisen erillisyyttä ja sen tärkeyttä.

Tuosta erillisyydestä on paljonkin hyötyä:

1. Jos tallennetaan RAM -muistiin vaihtuvanmittaista tietoa, voidaan muistiavaruutta varata tietueen maksimikoon mukaan, mutta muistia todellisen koon mukaan. Esim jos kuvataan videota digitaalisella kameralla, ja pakataan sitä RAM -muistiin sitä mukaa kun kuvaus tapahtuu; tällöin eri yksittäiset kuvat voivat olla pakattuna eri kokoisia riippuen kuvan sisällöstä. Varataan siis kullekin kuvalle muistiavaruutta kuvan suurimman mahdollisen koon mukaan, mutta muistia kunkin kuvan todellisen koon mukaan, ja jos kuvia ylikirjoitetaan, niin myös pienennetään kuvalle varatun muistin kokoa, jos uusi kuva on pakattuna pienempi kuin vanha, vaikka ko. kuvalle varatun muistiavaruuden koko pysyy silti samana.

2. JOS ohjelmassa havaitaan ohjelmointivirhe, joka ylikirjoittaa muistia. Tällainen virhe olisi muuten hankala löydettävä, koska virheen tapahtuessa sitä ei heti huomata mitenkään, vaan vasta myöhemmin huomataan, että osa ohjelman datasta on roskaa (koska toinen osa ohjelmaa on sen ohjelmointivirheen takia ylikirjoittanut).
Nyt jos osataan muilla keinoilla päätellä, että mikä puskurimuistialue on ylikirjoitettu, mutta ei silti tiedetä, missä kohtaa ohjelmakoodissa on em. ylikirjoitusvirhe, tällöin voidaan windowsissa varata isompi muistiavaruus ko. puskurille, mutta varsinaisen muistin määrä vain todellisen tarpeen mukaisesti. Sitten asetetaan osoitin ko. puskuriin siten, että osoittimesta alkaen muistia on käytettävissä juuri tarpeellinen määrä, muttei enempää.
Kun ohjelmaa ajetaan, syntyy Access Violation -tilanne heti, kun puskurin todellinen muistivarauskoko ylitetään, ja todellisen muistin perässä on siis muistiavrauusalue, johon ei liity fyysistä muistia, ja kun tuollaiseen muistiosoitteeseen yritetään kirjoittaa (tai jos sieltä yritettäisiin lukea) niin seuraus on välittömästi Access Violation -tilanne, mikä debuggerilla havaitaan HETI; ja näin saadaan selville, missä kohtaa ohjelmakoodissa on virhe.

Eli tämän ansiosta ohjelmointivirheen etsintä on windowsissa huomattavasti helpompaa kuin Linuxissa.

Tässä tuli nyt listatuksi kaksikin hyötyä tuosta muistiavaruuden ja fyysisen muistin käsitteiden erottamisen hyödyistä eli helpompi hallita vaihtuvanmittaisia tietueita ja puskurin ylitysten (ohjelmointivirhe); helpompi etsiä ko. ohjelmointivirhe, jolloin sen voi korjata, kun tietää, missä kohdassa koodia virhe on.

windows_parempi kirjoitti:

"Linuxhan on ollut aina kehittyneempi kuin windowsin käyttöjärjestelmäydin. "

Linux -fanaatikkojen märissä unissa näin, kuten yllä.

Tosiasia sensijaan on ihan toisen näköinen !

Tässä mainio esimerkki windowsin paremmuudesta:

https://msdn.microsoft.com/en-us/library/windows/desktop/aa366887(v=vs.85).aspx

Windowsissa siis on erotettu keskenään 2 eri asiaa:

1. Muistiavaruuden varaaminen (MEM_RESERVE)
ja
2. muistin varaaminen (MEM_COMMIT).

Linuxissa ei ilmeisesti ole vastaavaa toiminnallisuutta.
Itseasiassa Linuxissa ei edes ole vastaavia järjestelmäfunktioita muistin varaamiseen ollenkaan, vaan linux -koodaajat joutuvat käyttämään C -kielen (siis ohjelmointikieliriippuvaisia) kirjastofunktioita (kuten malloc, calloc jne).

Windowsissa taas nuo C -kielen funktiot löytyvät toisaalta MSVCRT.DLL:stä, ja toisaalta sen versioriippuvaisista vastineista kuten esim MSVCR80.DLL, MSVCR90.DLL ja MSVCR110.DLL.

Mutta MSVCRT.DLL ei varsinaisesti ole windowsin systeemikirjasto, kuten taas KERNEL32.DLL, USER32.DLL, GDI32.DLL ja ADVAPI32.DLL ovat.

Linux -fanaatikot arvatenkin yrittävät seuraavaksi vähätellä tuota windowsin muistiavruuden ja muistin varaamisen erillisyyttä ja sen tärkeyttä.

Tuosta erillisyydestä on paljonkin hyötyä:

1. Jos tallennetaan RAM -muistiin vaihtuvanmittaista tietoa, voidaan muistiavaruutta varata tietueen maksimikoon mukaan, mutta muistia todellisen koon mukaan. Esim jos kuvataan videota digitaalisella kameralla, ja pakataan sitä RAM -muistiin sitä mukaa kun kuvaus tapahtuu; tällöin eri yksittäiset kuvat voivat olla pakattuna eri kokoisia riippuen kuvan sisällöstä. Varataan siis kullekin kuvalle muistiavaruutta kuvan suurimman mahdollisen koon mukaan, mutta muistia kunkin kuvan todellisen koon mukaan, ja jos kuvia ylikirjoitetaan, niin myös pienennetään kuvalle varatun muistin kokoa, jos uusi kuva on pakattuna pienempi kuin vanha, vaikka ko. kuvalle varatun muistiavaruuden koko pysyy silti samana.

2. JOS ohjelmassa havaitaan ohjelmointivirhe, joka ylikirjoittaa muistia. Tällainen virhe olisi muuten hankala löydettävä, koska virheen tapahtuessa sitä ei heti huomata mitenkään, vaan vasta myöhemmin huomataan, että osa ohjelman datasta on roskaa (koska toinen osa ohjelmaa on sen ohjelmointivirheen takia ylikirjoittanut).
Nyt jos osataan muilla keinoilla päätellä, että mikä puskurimuistialue on ylikirjoitettu, mutta ei silti tiedetä, missä kohtaa ohjelmakoodissa on em. ylikirjoitusvirhe, tällöin voidaan windowsissa varata isompi muistiavaruus ko. puskurille, mutta varsinaisen muistin määrä vain todellisen tarpeen mukaisesti. Sitten asetetaan osoitin ko. puskuriin siten, että osoittimesta alkaen muistia on käytettävissä juuri tarpeellinen määrä, muttei enempää.
Kun ohjelmaa ajetaan, syntyy Access Violation -tilanne heti, kun puskurin todellinen muistivarauskoko ylitetään, ja todellisen muistin perässä on siis muistiavrauusalue, johon ei liity fyysistä muistia, ja kun tuollaiseen muistiosoitteeseen yritetään kirjoittaa (tai jos sieltä yritettäisiin lukea) niin seuraus on välittömästi Access Violation -tilanne, mikä debuggerilla havaitaan HETI; ja näin saadaan selville, missä kohtaa ohjelmakoodissa on virhe.

Eli tämän ansiosta ohjelmointivirheen etsintä on windowsissa huomattavasti helpompaa kuin Linuxissa.

Tässä tuli nyt listatuksi kaksikin hyötyä tuosta muistiavaruuden ja fyysisen muistin käsitteiden erottamisen hyödyistä eli helpompi hallita vaihtuvanmittaisia tietueita ja puskurin ylitysten (ohjelmointivirhe); helpompi etsiä ko. ohjelmointivirhe, jolloin sen voi korjata, kun tietää, missä kohdassa koodia virhe on.

Lue lisää

Ilmankos niitä helposti löytyviä ohjemavirheitä/ohjelmointivirheitä korjataan nykyisin useampia kertoja kuukaudessa.

windows_parempi kirjoitti:

"Linuxhan on ollut aina kehittyneempi kuin windowsin käyttöjärjestelmäydin. "

Linux -fanaatikkojen märissä unissa näin, kuten yllä.

Tosiasia sensijaan on ihan toisen näköinen !

Tässä mainio esimerkki windowsin paremmuudesta:

https://msdn.microsoft.com/en-us/library/windows/desktop/aa366887(v=vs.85).aspx

Windowsissa siis on erotettu keskenään 2 eri asiaa:

1. Muistiavaruuden varaaminen (MEM_RESERVE)
ja
2. muistin varaaminen (MEM_COMMIT).

Linuxissa ei ilmeisesti ole vastaavaa toiminnallisuutta.
Itseasiassa Linuxissa ei edes ole vastaavia järjestelmäfunktioita muistin varaamiseen ollenkaan, vaan linux -koodaajat joutuvat käyttämään C -kielen (siis ohjelmointikieliriippuvaisia) kirjastofunktioita (kuten malloc, calloc jne).

Windowsissa taas nuo C -kielen funktiot löytyvät toisaalta MSVCRT.DLL:stä, ja toisaalta sen versioriippuvaisista vastineista kuten esim MSVCR80.DLL, MSVCR90.DLL ja MSVCR110.DLL.

Mutta MSVCRT.DLL ei varsinaisesti ole windowsin systeemikirjasto, kuten taas KERNEL32.DLL, USER32.DLL, GDI32.DLL ja ADVAPI32.DLL ovat.

Linux -fanaatikot arvatenkin yrittävät seuraavaksi vähätellä tuota windowsin muistiavruuden ja muistin varaamisen erillisyyttä ja sen tärkeyttä.

Tuosta erillisyydestä on paljonkin hyötyä:

1. Jos tallennetaan RAM -muistiin vaihtuvanmittaista tietoa, voidaan muistiavaruutta varata tietueen maksimikoon mukaan, mutta muistia todellisen koon mukaan. Esim jos kuvataan videota digitaalisella kameralla, ja pakataan sitä RAM -muistiin sitä mukaa kun kuvaus tapahtuu; tällöin eri yksittäiset kuvat voivat olla pakattuna eri kokoisia riippuen kuvan sisällöstä. Varataan siis kullekin kuvalle muistiavaruutta kuvan suurimman mahdollisen koon mukaan, mutta muistia kunkin kuvan todellisen koon mukaan, ja jos kuvia ylikirjoitetaan, niin myös pienennetään kuvalle varatun muistin kokoa, jos uusi kuva on pakattuna pienempi kuin vanha, vaikka ko. kuvalle varatun muistiavaruuden koko pysyy silti samana.

2. JOS ohjelmassa havaitaan ohjelmointivirhe, joka ylikirjoittaa muistia. Tällainen virhe olisi muuten hankala löydettävä, koska virheen tapahtuessa sitä ei heti huomata mitenkään, vaan vasta myöhemmin huomataan, että osa ohjelman datasta on roskaa (koska toinen osa ohjelmaa on sen ohjelmointivirheen takia ylikirjoittanut).
Nyt jos osataan muilla keinoilla päätellä, että mikä puskurimuistialue on ylikirjoitettu, mutta ei silti tiedetä, missä kohtaa ohjelmakoodissa on em. ylikirjoitusvirhe, tällöin voidaan windowsissa varata isompi muistiavaruus ko. puskurille, mutta varsinaisen muistin määrä vain todellisen tarpeen mukaisesti. Sitten asetetaan osoitin ko. puskuriin siten, että osoittimesta alkaen muistia on käytettävissä juuri tarpeellinen määrä, muttei enempää.
Kun ohjelmaa ajetaan, syntyy Access Violation -tilanne heti, kun puskurin todellinen muistivarauskoko ylitetään, ja todellisen muistin perässä on siis muistiavrauusalue, johon ei liity fyysistä muistia, ja kun tuollaiseen muistiosoitteeseen yritetään kirjoittaa (tai jos sieltä yritettäisiin lukea) niin seuraus on välittömästi Access Violation -tilanne, mikä debuggerilla havaitaan HETI; ja näin saadaan selville, missä kohtaa ohjelmakoodissa on virhe.

Eli tämän ansiosta ohjelmointivirheen etsintä on windowsissa huomattavasti helpompaa kuin Linuxissa.

Tässä tuli nyt listatuksi kaksikin hyötyä tuosta muistiavaruuden ja fyysisen muistin käsitteiden erottamisen hyödyistä eli helpompi hallita vaihtuvanmittaisia tietueita ja puskurin ylitysten (ohjelmointivirhe); helpompi etsiä ko. ohjelmointivirhe, jolloin sen voi korjata, kun tietää, missä kohdassa koodia virhe on.

Lue lisää

Standardijärjestelmissä on mmap ja lisäksi nykypäivänä ei oikeastaan tarvitse tuollaisia miettiä kun se on automaattista.

Ei toimi videon editointi eikä kuvankäsittely ohjelmat, näin luki microsoftin sivuilla, ettei sitä Win10 saa ladattua. Eikä taida Win10 saada ilmaista kunnollista ohjelmaa,mutta löytyykö Linux järjestelmästä sellaista?

PerttiMartikainen kirjoitti:

Ei toimi videon editointi eikä kuvankäsittely ohjelmat, näin luki microsoftin sivuilla, ettei sitä Win10 saa ladattua. Eikä taida Win10 saada ilmaista kunnollista ohjelmaa,mutta löytyykö Linux järjestelmästä sellaista?

Lue lisää

Linuxiin löytyy sellaisia 10 oscarin ehdokkuutta saanut ja 7 voittanutta ohjelmia, joilla tehtiin mm. huippunäyttelijöiden tähdittämä Gravity elokuva.
Että katso sitä kämmentäsi, jossa lie kasvaa keskellä järkyttävä peukalo :-)

PerttiMartikainen kirjoitti:

Ei toimi videon editointi eikä kuvankäsittely ohjelmat, näin luki microsoftin sivuilla, ettei sitä Win10 saa ladattua. Eikä taida Win10 saada ilmaista kunnollista ohjelmaa,mutta löytyykö Linux järjestelmästä sellaista?

Lue lisää

Videoeditointi ja kuvankäsittely ovat hyviä syitä siirtyä Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän käyttäjäksi.

Kollimaattori kirjoitti:

Videoeditointi ja kuvankäsittely ovat hyviä syitä siirtyä Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän käyttäjäksi.

Eivätkä ole!

Linux tuottaa käsittämättömiä OGG (audio) ja MATROSKA (video) -tiedostoja !

Käyttäjät haluavat MP3 tai WMA (audio) ja MP4 container (koodekkina h.264 tai joissain tapauksissa webm) -tiedostoja.

Ja VAIKKA linuxiin saa LAME:n (tekee mp3 -tiedostoja, joskin heikkolaatuisia verrattuna Frauenhoferin Microsoftille Media Playeria varten lisensioimaan Professional -version koodekkiin), niin miksi tyytyä heikkolaatuiseen mp3 -koodauksen, kun tuo MS:lle lisensioitu koodekki osaa tehdä parempia ?

Haittapuolena tässä toki se, että ko. koodekki on sellaisenaan saatavissa esim. Windows XP -käyttöjärjestelmään, ja uudempiin sen saa joko kikkailemalla (vaatii toetotaitoa) tai ostamalla Microsoftilta erillisen Koodekkipaketin (vieläköhän nyydään Microsoftin Web -sivujen kautta ?)

Linuxin ongelmana on Output -koodekkien heikko valikoima (Input -puolella koodekkeja löytyy "joka lähtöön").

Lisäksi, linuxissa toimivien videoeditorien käyttöliittymät ovat tyypillisesti PERSEESTÄ !

Joskus VUOSIA SITTEN törmäsin kiinnostavalta vaikutta vaan "Linux Video Editor (LVE)" -nimiseen ohjelmaan.

Se oli yksittäisen koodaajan tekemä, EI ison tiimin, kuten muut linuxissa toimivat editorit yleensä ovat.

Valitettavasti sitä ei saa binäärinä, vaan ainoastaan lähdekoodina.
Ja sen kääntäminen konekielelle on jotain erittäin vaikean ja mahdottoman väliltä.

Oli vapaasti ja laillisesti kopioitavissa, mutta sehän ei linuxjakeluiden kasaajille kelvannut, kun oli yksittäisen tekijä eikä isomman tiimin tekemä. (Linuxjakelujen tekijät käyttävät aikamoista mielivaltaa päättäessään, mikä kelpaa jakeluihin ja mikä ei kelpaa).

Jostain kun löytäisi:

1. Tuon LVE:n alkuperäiset lähdekoodit

ja

2. Linux -asiantuntijan, joka suostuisi auttamaan siinä, että tuosta saisi muokattua sellaisen version, jonka kuka tahansa osaisi kääntää konekielelle.

Mutta C ja C -kielten sekä niihin liittyvän autoconf/automaken käsittämätön vaikeus esti asiassa etenemisen, joten en ikävä kyllä pystynyt itse kokeilemaan uskoakseni kaikkien aikojen parasta ilmaiseksi ja laillisesti saatavissa olevaa videoeditorisovellusta; näin ainakin Web -sivulla olleiden kuvakaappausten perusteella.

Ikävää, että koodaaja oli valinnut kehitysvälineeksi C ja C .

Jos tuo olisi koodattu Freepascal Lazarus -yhdistelmällä, niin olisin todennäköisesti päässyt itse kokeilemaan sitä.

Eli joku kehitti maailman parhaan videoeditorin, mutta liian vaikea asennusprosessi aiheutti sen, että suurin osa käyttäjistä ei koskaan päässyt tuota kokeilemaan !

"Ihan samat ohjelmat toimii kympillä, kuin vistalla, kun kerran viitsii vähän opetella."

Ei ihan. Jos Windows Vistalle tehtiin sen ilmestymisen aikoihin uusimmalla tekniikalla natiivia koodia sen on luvattu toimivan vielä jotain vuoden verran. Toki jos ohjelmaa päivitetty uudemmille rajapintaversioille, voi jatkuvuutta olla pidemmälle.. Windows Vistalla sitten toki käytettiin vanhojakin juttuja mitkä ovat hajonneet kun käyttöjärjestelmä on uusiutunut lukemattomia kertoja.

PerttiMartikainen kirjoitti:

Ei toimi videon editointi eikä kuvankäsittely ohjelmat, näin luki microsoftin sivuilla, ettei sitä Win10 saa ladattua. Eikä taida Win10 saada ilmaista kunnollista ohjelmaa,mutta löytyykö Linux järjestelmästä sellaista?

Lue lisää

"Ei toimi videon editointi eikä kuvankäsittely ohjelmat"

Kyllä toimii. Tilaa Adobe Creative Cloud.

"näin luki microsoftin sivuilla, ettei sitä Win10 saa ladattua."

Se tulee uuden Windows tietokoneen mukana mutta voi myös ostaa lisenssin erikseen.

"mutta löytyykö Linux järjestelmästä sellaista?"

Mistä käyttöjärjestelmästä puhut?

Ei_Videoeditointiin kirjoitti:

Eivätkä ole!

Linux tuottaa käsittämättömiä OGG (audio) ja MATROSKA (video) -tiedostoja !

Käyttäjät haluavat MP3 tai WMA (audio) ja MP4 container (koodekkina h.264 tai joissain tapauksissa webm) -tiedostoja.

Ja VAIKKA linuxiin saa LAME:n (tekee mp3 -tiedostoja, joskin heikkolaatuisia verrattuna Frauenhoferin Microsoftille Media Playeria varten lisensioimaan Professional -version koodekkiin), niin miksi tyytyä heikkolaatuiseen mp3 -koodauksen, kun tuo MS:lle lisensioitu koodekki osaa tehdä parempia ?

Haittapuolena tässä toki se, että ko. koodekki on sellaisenaan saatavissa esim. Windows XP -käyttöjärjestelmään, ja uudempiin sen saa joko kikkailemalla (vaatii toetotaitoa) tai ostamalla Microsoftilta erillisen Koodekkipaketin (vieläköhän nyydään Microsoftin Web -sivujen kautta ?)

Linuxin ongelmana on Output -koodekkien heikko valikoima (Input -puolella koodekkeja löytyy "joka lähtöön").

Lisäksi, linuxissa toimivien videoeditorien käyttöliittymät ovat tyypillisesti PERSEESTÄ !

Joskus VUOSIA SITTEN törmäsin kiinnostavalta vaikutta vaan "Linux Video Editor (LVE)" -nimiseen ohjelmaan.

Se oli yksittäisen koodaajan tekemä, EI ison tiimin, kuten muut linuxissa toimivat editorit yleensä ovat.

Valitettavasti sitä ei saa binäärinä, vaan ainoastaan lähdekoodina.
Ja sen kääntäminen konekielelle on jotain erittäin vaikean ja mahdottoman väliltä.

Oli vapaasti ja laillisesti kopioitavissa, mutta sehän ei linuxjakeluiden kasaajille kelvannut, kun oli yksittäisen tekijä eikä isomman tiimin tekemä. (Linuxjakelujen tekijät käyttävät aikamoista mielivaltaa päättäessään, mikä kelpaa jakeluihin ja mikä ei kelpaa).

Jostain kun löytäisi:

1. Tuon LVE:n alkuperäiset lähdekoodit

ja

2. Linux -asiantuntijan, joka suostuisi auttamaan siinä, että tuosta saisi muokattua sellaisen version, jonka kuka tahansa osaisi kääntää konekielelle.

Mutta C ja C -kielten sekä niihin liittyvän autoconf/automaken käsittämätön vaikeus esti asiassa etenemisen, joten en ikävä kyllä pystynyt itse kokeilemaan uskoakseni kaikkien aikojen parasta ilmaiseksi ja laillisesti saatavissa olevaa videoeditorisovellusta; näin ainakin Web -sivulla olleiden kuvakaappausten perusteella.

Ikävää, että koodaaja oli valinnut kehitysvälineeksi C ja C .

Jos tuo olisi koodattu Freepascal Lazarus -yhdistelmällä, niin olisin todennäköisesti päässyt itse kokeilemaan sitä.

Eli joku kehitti maailman parhaan videoeditorin, mutta liian vaikea asennusprosessi aiheutti sen, että suurin osa käyttäjistä ei koskaan päässyt tuota kokeilemaan !

Lue lisää

"Linux tuottaa käsittämättömiä OGG (audio) ja MATROSKA (video) -tiedostoja !"

Valehtelet. Linux ei liity millään tavalla tiedostomuotoihin.

"Käyttäjät haluavat MP3 tai WMA (audio) ja MP4 container (koodekkina h.264 tai joissain tapauksissa webm) -tiedostoja.

WMA on roskaa. Mp4 ja webm ovat suotavia containereita. Linuxiin ei liity mitenkään mihin tiedostomuotoon käyttäjä tallentaa sovelluksellaan.

"Ja VAIKKA linuxiin saa LAME:n (tekee mp3 -tiedostoja, joskin heikkolaatuisia verrattuna Frauenhoferin Microsoftille Media Playeria varten lisensioimaan Professional -version koodekkiin),"

Roskaa. Lame tekee laadukkaimpia Mp3 tiedostoja. Aina voi vaihtaa uudempaan kodekkiin jos haluaa saman laadun pienemmillä tiedostoilla.

"niin miksi tyytyä heikkolaatuiseen mp3 -koodauksen, kun tuo MS:lle lisensioitu koodekki osaa tehdä parempia ?"

Ei osaa.

"Linuxin ongelmana on Output -koodekkien heikko valikoima (Input -puolella koodekkeja löytyy "joka lähtöön")."

Linux ei liity mitenkään kodekkeihihin.

"Lisäksi, linuxissa toimivien videoeditorien käyttöliittymät ovat tyypillisesti PERSEESTÄ !"

Itse olet perseestä. Linux ei liity mitenkään sovellusten käyttöliittymiin. Sehän on oma vikasi jos käytät sovellusta jossa huono käyttöliittymä.

"Oli vapaasti ja laillisesti kopioitavissa, mutta sehän ei linuxjakeluiden kasaajille kelvannut, kun oli yksittäisen tekijä eikä isomman tiimin tekemä."

Olennaisin syy varmaan se, että käyttöjärjestelmiin kelpuutetaan ohjelmia joissa on jatkuvuutta.

Googletin tuota LVE:tä ja näyttäisi se syy löytyvän siitä miksi ei ole kelpuutettu. Tekijää ei kiinnosta. Saat toki vapaasti ladata sen ja tehdä mitä huvittaa. Kuka tahansa ohjelmistokehittäjä kyllä voi ottaa sen koodin ja ylläpitää.

"1. Tuon LVE:n alkuperäiset lähdekoodit"

Löytyi.

"2. Linux -asiantuntijan, joka suostuisi auttamaan siinä, että tuosta saisi muokattua sellaisen version, jonka kuka tahansa osaisi kääntää konekielelle."

Ei liity Linuxiin mitenkään. Ohjelmistokehityksestä on kyse. Kyseiselle koodille ei ole tehty yhtään mitään 11v aikana joten se on todennäköisesti näivettynyt koska videoeditorissa on väistämättä paljon riippuvuuksia. Jonkun tarvitsee ylläpitää sitä.

"Mutta C ja C -kielten sekä niihin liittyvän autoconf/automaken käsittämätön vaikeus esti asiassa etenemisen"

Ei liity mitenkään tuohon autoconf ja automakeen eikä C ja C kieleen. 11v aikana on varmaan jokin muuttunut. Autoconf on kyllä vähän vanhanaikainen mutta käytännössähän siinä vähän tarkistellaan onko tarvittavat asiat että voidaan käännellä ja jos ei ole niin korjataan ne.

"Ikävää, että koodaaja oli valinnut kehitysvälineeksi C ja C .

Jos tuo olisi koodattu Freepascal Lazarus -yhdistelmällä, niin olisin todennäköisesti päässyt itse kokeilemaan sitä."

Et olisi.

Vuonna 2004 oli Lazarus 0.9.1, ohjelman kehitys lopettetiin joskus 0.9.10 aikoihin. Tämän jälkeen tullut versiot:

0.9.12
0.9.14
0.9.16
0.9.18
0.9.20
0.9.22
0.9.24
0.9.26
0.9.26.2
0.9.28
0.9.28.2
0.9.30
0.9.30.2RC1
0.9.30.2RC2
0.9.30.2
0.9.30.4RC1
0.9.30.4RC2
0.9.30.4RC3
0.9.30.4
1.0RC1
1.0RC2
1.0
1.0.2
1.0.4
1.0.6
1.0.8
1.0.10
1.0.12
1.0.14
1.1.99
1.2RC1
1.2RC2
1.2
1.2.2
1.2.4
1.2.6
1.4.0
1.4.2
1.4.4
1.6
1.6.2
1.6.4

Jokainen versiomuutos sitten vähän muutellut asioita, että ei tosiaankaan olisi toiminut.

Tietokoneohjelmat ovat sellaisia, että ne ovat AINA jostain riippuvaisia. Riippuvuuksia on enemmän ja vähemmän. Ja asiat mistä ovat riippuvaisia, muuttuvat enemmän ja vähemmän.

Se miten tehdään ohjelma kestämään on vähentää riippuvuuksia ja käyttää riippuvuuksia mitkä pysyvät pitkään vakaina.

Kaikkia asioita ei käytännössä onnistu tekemään minimiriippuvuuksilla. Videoeditori hyvä esimerkki, että jokainen kodekki esimerkiksi on jo riippuvuus. Sitten on riippuvuus ohjelmointikieleen, kääntäjään, laitearkkitehtuuriin, käyttöliittymäkirjastoon ja jne. Jos vaikka halutaan tallentaa yksittäinen frame jpg kuvana niin tulee riippuvuus jpeg kirjastoon.

Se autoconf sitten tekee sitä, että se testaa onko halutut ominaisuudet että voidaan kääntää koska ne asiat ovat varmoja, että riippuvuuksia on aina, ja niissä on muutoksia enemmän ja vähemmän.

Ihan helposti se käännetty ohjelma asentuu. On sen ohjelman kehittäjän asia kun ei tehnyt asennuspakettia.

Ei_Videoeditointiin kirjoitti:

Eivätkä ole!

Linux tuottaa käsittämättömiä OGG (audio) ja MATROSKA (video) -tiedostoja !

Käyttäjät haluavat MP3 tai WMA (audio) ja MP4 container (koodekkina h.264 tai joissain tapauksissa webm) -tiedostoja.

Ja VAIKKA linuxiin saa LAME:n (tekee mp3 -tiedostoja, joskin heikkolaatuisia verrattuna Frauenhoferin Microsoftille Media Playeria varten lisensioimaan Professional -version koodekkiin), niin miksi tyytyä heikkolaatuiseen mp3 -koodauksen, kun tuo MS:lle lisensioitu koodekki osaa tehdä parempia ?

Haittapuolena tässä toki se, että ko. koodekki on sellaisenaan saatavissa esim. Windows XP -käyttöjärjestelmään, ja uudempiin sen saa joko kikkailemalla (vaatii toetotaitoa) tai ostamalla Microsoftilta erillisen Koodekkipaketin (vieläköhän nyydään Microsoftin Web -sivujen kautta ?)

Linuxin ongelmana on Output -koodekkien heikko valikoima (Input -puolella koodekkeja löytyy "joka lähtöön").

Lisäksi, linuxissa toimivien videoeditorien käyttöliittymät ovat tyypillisesti PERSEESTÄ !

Joskus VUOSIA SITTEN törmäsin kiinnostavalta vaikutta vaan "Linux Video Editor (LVE)" -nimiseen ohjelmaan.

Se oli yksittäisen koodaajan tekemä, EI ison tiimin, kuten muut linuxissa toimivat editorit yleensä ovat.

Valitettavasti sitä ei saa binäärinä, vaan ainoastaan lähdekoodina.
Ja sen kääntäminen konekielelle on jotain erittäin vaikean ja mahdottoman väliltä.

Oli vapaasti ja laillisesti kopioitavissa, mutta sehän ei linuxjakeluiden kasaajille kelvannut, kun oli yksittäisen tekijä eikä isomman tiimin tekemä. (Linuxjakelujen tekijät käyttävät aikamoista mielivaltaa päättäessään, mikä kelpaa jakeluihin ja mikä ei kelpaa).

Jostain kun löytäisi:

1. Tuon LVE:n alkuperäiset lähdekoodit

ja

2. Linux -asiantuntijan, joka suostuisi auttamaan siinä, että tuosta saisi muokattua sellaisen version, jonka kuka tahansa osaisi kääntää konekielelle.

Mutta C ja C -kielten sekä niihin liittyvän autoconf/automaken käsittämätön vaikeus esti asiassa etenemisen, joten en ikävä kyllä pystynyt itse kokeilemaan uskoakseni kaikkien aikojen parasta ilmaiseksi ja laillisesti saatavissa olevaa videoeditorisovellusta; näin ainakin Web -sivulla olleiden kuvakaappausten perusteella.

Ikävää, että koodaaja oli valinnut kehitysvälineeksi C ja C .

Jos tuo olisi koodattu Freepascal Lazarus -yhdistelmällä, niin olisin todennäköisesti päässyt itse kokeilemaan sitä.

Eli joku kehitti maailman parhaan videoeditorin, mutta liian vaikea asennusprosessi aiheutti sen, että suurin osa käyttäjistä ei koskaan päässyt tuota kokeilemaan !

Lue lisää

Et vaan osaa. Et ilmeisesti tunne osaakaan käyttämistäsi "hienoista" termeistä.

Osaavat ja tietävät hakevat oman käyttöjärjestelmänsä pakettivarastosta Gimpin ja Kdenliven ja ovat tyytyväisiä.

Ei_Videoeditointiin kirjoitti:

Eivätkä ole!

Linux tuottaa käsittämättömiä OGG (audio) ja MATROSKA (video) -tiedostoja !

Käyttäjät haluavat MP3 tai WMA (audio) ja MP4 container (koodekkina h.264 tai joissain tapauksissa webm) -tiedostoja.

Ja VAIKKA linuxiin saa LAME:n (tekee mp3 -tiedostoja, joskin heikkolaatuisia verrattuna Frauenhoferin Microsoftille Media Playeria varten lisensioimaan Professional -version koodekkiin), niin miksi tyytyä heikkolaatuiseen mp3 -koodauksen, kun tuo MS:lle lisensioitu koodekki osaa tehdä parempia ?

Haittapuolena tässä toki se, että ko. koodekki on sellaisenaan saatavissa esim. Windows XP -käyttöjärjestelmään, ja uudempiin sen saa joko kikkailemalla (vaatii toetotaitoa) tai ostamalla Microsoftilta erillisen Koodekkipaketin (vieläköhän nyydään Microsoftin Web -sivujen kautta ?)

Linuxin ongelmana on Output -koodekkien heikko valikoima (Input -puolella koodekkeja löytyy "joka lähtöön").

Lisäksi, linuxissa toimivien videoeditorien käyttöliittymät ovat tyypillisesti PERSEESTÄ !

Joskus VUOSIA SITTEN törmäsin kiinnostavalta vaikutta vaan "Linux Video Editor (LVE)" -nimiseen ohjelmaan.

Se oli yksittäisen koodaajan tekemä, EI ison tiimin, kuten muut linuxissa toimivat editorit yleensä ovat.

Valitettavasti sitä ei saa binäärinä, vaan ainoastaan lähdekoodina.
Ja sen kääntäminen konekielelle on jotain erittäin vaikean ja mahdottoman väliltä.

Oli vapaasti ja laillisesti kopioitavissa, mutta sehän ei linuxjakeluiden kasaajille kelvannut, kun oli yksittäisen tekijä eikä isomman tiimin tekemä. (Linuxjakelujen tekijät käyttävät aikamoista mielivaltaa päättäessään, mikä kelpaa jakeluihin ja mikä ei kelpaa).

Jostain kun löytäisi:

1. Tuon LVE:n alkuperäiset lähdekoodit

ja

2. Linux -asiantuntijan, joka suostuisi auttamaan siinä, että tuosta saisi muokattua sellaisen version, jonka kuka tahansa osaisi kääntää konekielelle.

Mutta C ja C -kielten sekä niihin liittyvän autoconf/automaken käsittämätön vaikeus esti asiassa etenemisen, joten en ikävä kyllä pystynyt itse kokeilemaan uskoakseni kaikkien aikojen parasta ilmaiseksi ja laillisesti saatavissa olevaa videoeditorisovellusta; näin ainakin Web -sivulla olleiden kuvakaappausten perusteella.

Ikävää, että koodaaja oli valinnut kehitysvälineeksi C ja C .

Jos tuo olisi koodattu Freepascal Lazarus -yhdistelmällä, niin olisin todennäköisesti päässyt itse kokeilemaan sitä.

Eli joku kehitti maailman parhaan videoeditorin, mutta liian vaikea asennusprosessi aiheutti sen, että suurin osa käyttäjistä ei koskaan päässyt tuota kokeilemaan !

Lue lisää

Vilkaisin vähän tuota LVE:tä.

Puhut jälleen paskaa. Kyseinen ohjelma ei käytä millään tavalla automakea ja autoconfia. Pikainen kokeilu näytti sen, että viimeisen 11v aikana on Qt4 kehitysympäristön otsikkotiedostojen polku muuttunut Debianissa /usr/include/ -> /ust/include/qt4/ ja sen alta löytyy sitten. Tarvinnee Makefileen laittaa otsikkotiedostot paikalleen tuo tarvitsee ja kääntää.

M-Kar kirjoitti:

Vilkaisin vähän tuota LVE:tä.

Puhut jälleen paskaa. Kyseinen ohjelma ei käytä millään tavalla automakea ja autoconfia. Pikainen kokeilu näytti sen, että viimeisen 11v aikana on Qt4 kehitysympäristön otsikkotiedostojen polku muuttunut Debianissa /usr/include/ -> /ust/include/qt4/ ja sen alta löytyy sitten. Tarvinnee Makefileen laittaa otsikkotiedostot paikalleen tuo tarvitsee ja kääntää.

Lue lisää

Koitin muuten kääntää LVE:n.

11v vanha koodi kääntyi heittämällä kun pistin polut paikalleen. Hienosti pysyny Debian siis yhteensopivana.

7kymmenestä_pääpyörii kirjoitti:

Linuxiin löytyy sellaisia 10 oscarin ehdokkuutta saanut ja 7 voittanutta ohjelmia, joilla tehtiin mm. huippunäyttelijöiden tähdittämä Gravity elokuva.
Että katso sitä kämmentäsi, jossa lie kasvaa keskellä järkyttävä peukalo :-)

Lue lisää

Gravity-elokuvan tekemisessä käytettiin Autodesk Mayaa ja Nvidia Mental Ray ohjelmia. Niistä on linux-versiotkin olemassa, mutta toimivat ainoastaan RedHat Enterprise Linuxissa - ubuntuun niitä ei pysty asentamaan. Autodeskin foorumilla on keskusteluthreadi Mayan asennuksesta ubuntuun, eikä kukaan ole saanut sitä toimimaan. Ainoastaan Redhat 6.5 on tuettu ja siinä ohjelma toimii ongelmitta.

Ubuntun ilmaisohjelmilla, blenderillä ja muilla jotka siinä toimivat, ei tee mitään. Jos linuxilla jotain haluaa tehdä, niin pitää hankkia 299 hintainen redhat workstation-lisenssi ja lisäksi samat autodeskin ym. ohjelmalisenssit jotka tarvitaan myös windowsiin tai mac os:ään. Ubuntulle noita käyttökelpoisia ohjelmia ei ole saatavilla, mutta sen sijaan vanhan Vistan voisi korvata Redhatilla.

Redhat_vistan_tilalle kirjoitti:

Gravity-elokuvan tekemisessä käytettiin Autodesk Mayaa ja Nvidia Mental Ray ohjelmia. Niistä on linux-versiotkin olemassa, mutta toimivat ainoastaan RedHat Enterprise Linuxissa - ubuntuun niitä ei pysty asentamaan. Autodeskin foorumilla on keskusteluthreadi Mayan asennuksesta ubuntuun, eikä kukaan ole saanut sitä toimimaan. Ainoastaan Redhat 6.5 on tuettu ja siinä ohjelma toimii ongelmitta.

Ubuntun ilmaisohjelmilla, blenderillä ja muilla jotka siinä toimivat, ei tee mitään. Jos linuxilla jotain haluaa tehdä, niin pitää hankkia 299 hintainen redhat workstation-lisenssi ja lisäksi samat autodeskin ym. ohjelmalisenssit jotka tarvitaan myös windowsiin tai mac os:ään. Ubuntulle noita käyttökelpoisia ohjelmia ei ole saatavilla, mutta sen sijaan vanhan Vistan voisi korvata Redhatilla.

Lue lisää

"Niistä on linux-versiotkin olemassa, mutta toimivat ainoastaan RedHat Enterprise Linuxissa - ubuntuun niitä ei pysty asentamaan."

Siis siitä ohjelmasta on Red Hat versio olemassa. Red Hat Enterprise on eri käyttöjärjestelmä kuin Ubuntu. Natiivisovellusten ei tarvitse olla yhteensopivia erimerkkisissä käyttöjärjestelmissä.

"Ubuntun ilmaisohjelmilla, blenderillä ja muilla jotka siinä toimivat, ei tee mitään."

Höpöhöpö. Blender on erittäin laadukas sovellus ja soveltuu ammattikäyttöön.

"Jos linuxilla jotain haluaa tehdä, niin pitää hankkia 299 hintainen redhat workstation-lisenssi"

Red Hat Enterprise EI OLE sama asia kuin Linux. Linux on maailman suosituimpia ohjelmia riippumatta Red Hatista. Red Hatille tehtyjä ohjelmia voi muuten käyttää maksutta CentOS:lla. Tuen kesto on vähän lyhyempi eikä siinä ole semmoista tukea että joku vastaisi esim. puhelimeen kun sen kanssa vaan sen kanssa ollaan omineen mutta käännetty samoista lähdekoodiversioista Red Hatin tukemana että on binääriyhteensopiva.

Sitä vaan ei ole sadan miljoonan euron leffabudjetissa mikään kynnys maksaa paria satkua tuesta, että jos tulee jotain harmia niin on joku lähtökuopissa valmiina auttamassa.

"Ubuntulle noita käyttökelpoisia ohjelmia ei ole saatavilla"

Nuo olivat aika marginaalisia ohjelmia. Yleensäkin kaikki on aika marginaalista mikä ei toimi standardin mukaisesti kun melkein kaikki ammattisovellukset toimivat nykyään standardilla tavalla.

"Höpöhöpö. Blender on erittäin laadukas sovellus ja soveltuu ammattikäyttöön."

Blender on amatöörien räpellykseen sopiva ensimmäinen harjoitteluohjelma, ei ammattiikäyttöön sopiva. Sillä ei tehdä elokuvia jotka voittavat oscareita visuaalisista tehosteista, kuten ammattilaisten käyttämät ohjelmat. Ne ovat maksullisia syystäkin ja ominaisuuksiltaan ihan eri luokkaa kuin amatöörien harjoitustekeleet.

PerttiMartikainen kirjoitti:

Ei toimi videon editointi eikä kuvankäsittely ohjelmat, näin luki microsoftin sivuilla, ettei sitä Win10 saa ladattua. Eikä taida Win10 saada ilmaista kunnollista ohjelmaa,mutta löytyykö Linux järjestelmästä sellaista?

Lue lisää

Linuxille on jo aikoja sitten tehty videoeditori: LVE (Linux Video Editor).

Ikävä kyllä ohjelma on koodattu C -kielellä, eikä se kuulu yhdenkään linux -käyttöjärjestelmäversion pakettivarastoihin.

Jotta ohjelman saisi käännettyä C -lähdekoodeista toimivaksi ohjelmaksi, pitäisi kaiken maailman riippuvuudet osata ratkaista. Ja kun se ei pakettivalikoimaan kuulu, tehtävä on jotain erittäin vaikean ja mahdottoman väliltä.

Malliesimerkki Linux -maailman järjettömyydestä: pakotetaan käyttäjä yrittämään C -kielisen ohjelman kääntämistä C -kääntäjällä, ja riippuvuuksia ei puolestasi ratkaise kukaan!

Tuo LVE siis on tehty jo vuosia sitten(jotain väliltä 1998 ja 2005), mutta juuri noiden ratkaisemattomien riippuvuuksien takia siitä ei ole ollut mitään hyötyä muille kuin tekijöilleen, ja jossain vaiheessa jooku muu on myös tehnyt linuxille videoeditorin, ja tietenkin paljon huonomman kuin tuo LVE.

Sopii kysyä: Kuka päättää siitä, mitä linúx -käyttöjärjestelmäversion pakettivalikoimaan otetaan, ja miksi tuota LVE:tä ei ole hyväksytty ?

Tässä malliesimerkki, miksi myös ohjelmointi on linuxissa vaikeampaa.

Windowsissa on valmiina nuo KERNEL32.DLL, USER32.DLL ja GDI32.DLL, sekä lisäksi myös ADVAPI32.DLL.

Windows -ohjelmoinnissa on selkeä käytäntö (tosin koodaajista tyhmimmät / kusipäisimmät eivät tätä käytäntöä aina noudata):

Aina, jos windows -ohjelmassa on riippuvuuksia mihinkään muihin kirjastoihin, kuin noihin yllämainittuihin jokaiseen windowsiin kuuluviin peruskirjastoihin (jotka aina asentuvat windowsin mukana, koska Microsoftin asennusohjelma on fiksusti tehty), niin silloin on ohjelmajakelijan velvollisuus toimittaa nuo muut tarvittavat apukirjastot ohjelman mukana.

Siksi windows -puolella on harvinaista törmätä puuttuviin riippuvuuksiin.
JOS niin kuitenkin käy, syy on tässä: Useimmin niin käy sellaisten ohjelmien kanssa, jotka joku on portannut (tai yrittänyt portata) linuxista windowsiin, ja jos ohjelma on C:llä tai C :lla koodattu, niin unohtanut, että käännettäessä DLL -kirjastoja windowsille gcc:llä, pitää kääntäjäparametreiksi antaa gcc:lle sekä -shared että -static.

-shared siis kääntää kirjaston (.DLL) ohjelman (.EXE) sijasta.

Mutta gcc:n nihilistinen oletus on se, että jos tuon -static jättää pois, saadaan yleensä käyttökelvoton kirjasto, joka itse on riippuvainen ziljoonasta muusta kirjastosta, joita tyypillisessä windows PC:ssä ei ennestään ole !

Ja sitten kun ohjelmaa yritetään ajaa, tulee järjestelmävirheilmoitus: "Ohjelmaa OHJELMA.EXE" ei voida suorittaa, koska kirjasto "ABC.DLL" puuttuu.

JOS onnistuisitkin jostain löytämään kirjaston "ABC.DLL", seuraavaksi sama ongelma uudelleen: Ohjelmaa OHJELMA.EXE" ei voida suorittaa, koska kirjasto "DEF.DLL" puuttuu.

Montako kirjastoa haluat metsästää pitkin internetin ihmeellistä maailmaa, vain jotaa saisit saman ongelman eri kirjaston kanssa uudelleen!

Ja kaikki tuon gcc:n windows -version nihilistisen oletuksen takia.

Microsoftin kääntäjässä olettaisin tuon -static olevan oletus.

Ainoa, joka noin kaistapäistä oletusta kannattaa, on M-Kar.

Väittää paremman oletuksen "-static" muka "tekevän bloattia".

No, tietenkin kirjaston koko kasvaa hieman, kun tarvittavat riippuvuudet käännetään siihen mukaan, mutta koon kasvu on hyvin pientä verrattuna siihen RAM -muistin tarpeen kasvuun, mikä aiheutuu siitä, että joissain ohjelmissa perinteinen Windows API:a käyttäen tehtävä käyttöliittymä on korvattu web -selaimella, HTML5:llä, CSS:llä ja JavaScriptillä.

Tuo kirjaston koon kasvu -static -valitsimella on tyypillisesti muutama KILOtavu.

Sensijaan, jos perinteinen käyttöliittymä korvataan web -selaimella ja web -teknologioilla, RAM -muistin tarpeen kasvu ei ole enää muutama KILOtavu, vaan useita MEGAtavuja !

itse LVE:n saatat löytää GOOGLElla. (jos ko. sivua on enää näin monen vuoden jälkeen olemassa).

MUTTA JOS vielä LVE:n löydätkin, niin sen kääntäminen toimivaksi tulee olemaan helvetillinen tehtävä puuttuvien riippuvuuksien takia.

Windows -puolella yleensä asennusohjelma asentaa ohjelman (ja mahdolliset riippuvuuksina olevat kirjastot, JOS sellaisia tarvitaan), ja sitten ohjelman voikin käynnistää.

Ei tarvitse loppukäyttäjän ihmetellä, miten ohjelman saisi käännettyä C tai C -lähdekoodeista, kun ohjelman tekijä (windows -ohjelmissa) on tuon kääntämisen jo hoitanut ja mahdolliset riippuvuudet ovat windowsissa ohjelman alkuperäisen tekijän ongelmia, eivät loppukäyttäjän.

Jos silti haluat yrittää, niin googleen vain: LVE Linux Video Editor.

M-Kar kirjoitti:

"Linux tuottaa käsittämättömiä OGG (audio) ja MATROSKA (video) -tiedostoja !"

Valehtelet. Linux ei liity millään tavalla tiedostomuotoihin.

"Käyttäjät haluavat MP3 tai WMA (audio) ja MP4 container (koodekkina h.264 tai joissain tapauksissa webm) -tiedostoja.

WMA on roskaa. Mp4 ja webm ovat suotavia containereita. Linuxiin ei liity mitenkään mihin tiedostomuotoon käyttäjä tallentaa sovelluksellaan.

"Ja VAIKKA linuxiin saa LAME:n (tekee mp3 -tiedostoja, joskin heikkolaatuisia verrattuna Frauenhoferin Microsoftille Media Playeria varten lisensioimaan Professional -version koodekkiin),"

Roskaa. Lame tekee laadukkaimpia Mp3 tiedostoja. Aina voi vaihtaa uudempaan kodekkiin jos haluaa saman laadun pienemmillä tiedostoilla.

"niin miksi tyytyä heikkolaatuiseen mp3 -koodauksen, kun tuo MS:lle lisensioitu koodekki osaa tehdä parempia ?"

Ei osaa.

"Linuxin ongelmana on Output -koodekkien heikko valikoima (Input -puolella koodekkeja löytyy "joka lähtöön")."

Linux ei liity mitenkään kodekkeihihin.

"Lisäksi, linuxissa toimivien videoeditorien käyttöliittymät ovat tyypillisesti PERSEESTÄ !"

Itse olet perseestä. Linux ei liity mitenkään sovellusten käyttöliittymiin. Sehän on oma vikasi jos käytät sovellusta jossa huono käyttöliittymä.

"Oli vapaasti ja laillisesti kopioitavissa, mutta sehän ei linuxjakeluiden kasaajille kelvannut, kun oli yksittäisen tekijä eikä isomman tiimin tekemä."

Olennaisin syy varmaan se, että käyttöjärjestelmiin kelpuutetaan ohjelmia joissa on jatkuvuutta.

Googletin tuota LVE:tä ja näyttäisi se syy löytyvän siitä miksi ei ole kelpuutettu. Tekijää ei kiinnosta. Saat toki vapaasti ladata sen ja tehdä mitä huvittaa. Kuka tahansa ohjelmistokehittäjä kyllä voi ottaa sen koodin ja ylläpitää.

"1. Tuon LVE:n alkuperäiset lähdekoodit"

Löytyi.

"2. Linux -asiantuntijan, joka suostuisi auttamaan siinä, että tuosta saisi muokattua sellaisen version, jonka kuka tahansa osaisi kääntää konekielelle."

Ei liity Linuxiin mitenkään. Ohjelmistokehityksestä on kyse. Kyseiselle koodille ei ole tehty yhtään mitään 11v aikana joten se on todennäköisesti näivettynyt koska videoeditorissa on väistämättä paljon riippuvuuksia. Jonkun tarvitsee ylläpitää sitä.

"Mutta C ja C -kielten sekä niihin liittyvän autoconf/automaken käsittämätön vaikeus esti asiassa etenemisen"

Ei liity mitenkään tuohon autoconf ja automakeen eikä C ja C kieleen. 11v aikana on varmaan jokin muuttunut. Autoconf on kyllä vähän vanhanaikainen mutta käytännössähän siinä vähän tarkistellaan onko tarvittavat asiat että voidaan käännellä ja jos ei ole niin korjataan ne.

"Ikävää, että koodaaja oli valinnut kehitysvälineeksi C ja C .

Jos tuo olisi koodattu Freepascal Lazarus -yhdistelmällä, niin olisin todennäköisesti päässyt itse kokeilemaan sitä."

Et olisi.

Vuonna 2004 oli Lazarus 0.9.1, ohjelman kehitys lopettetiin joskus 0.9.10 aikoihin. Tämän jälkeen tullut versiot:

0.9.12
0.9.14
0.9.16
0.9.18
0.9.20
0.9.22
0.9.24
0.9.26
0.9.26.2
0.9.28
0.9.28.2
0.9.30
0.9.30.2RC1
0.9.30.2RC2
0.9.30.2
0.9.30.4RC1
0.9.30.4RC2
0.9.30.4RC3
0.9.30.4
1.0RC1
1.0RC2
1.0
1.0.2
1.0.4
1.0.6
1.0.8
1.0.10
1.0.12
1.0.14
1.1.99
1.2RC1
1.2RC2
1.2
1.2.2
1.2.4
1.2.6
1.4.0
1.4.2
1.4.4
1.6
1.6.2
1.6.4

Jokainen versiomuutos sitten vähän muutellut asioita, että ei tosiaankaan olisi toiminut.

Tietokoneohjelmat ovat sellaisia, että ne ovat AINA jostain riippuvaisia. Riippuvuuksia on enemmän ja vähemmän. Ja asiat mistä ovat riippuvaisia, muuttuvat enemmän ja vähemmän.

Se miten tehdään ohjelma kestämään on vähentää riippuvuuksia ja käyttää riippuvuuksia mitkä pysyvät pitkään vakaina.

Kaikkia asioita ei käytännössä onnistu tekemään minimiriippuvuuksilla. Videoeditori hyvä esimerkki, että jokainen kodekki esimerkiksi on jo riippuvuus. Sitten on riippuvuus ohjelmointikieleen, kääntäjään, laitearkkitehtuuriin, käyttöliittymäkirjastoon ja jne. Jos vaikka halutaan tallentaa yksittäinen frame jpg kuvana niin tulee riippuvuus jpeg kirjastoon.

Se autoconf sitten tekee sitä, että se testaa onko halutut ominaisuudet että voidaan kääntää koska ne asiat ovat varmoja, että riippuvuuksia on aina, ja niissä on muutoksia enemmän ja vähemmän.

Ihan helposti se käännetty ohjelma asentuu. On sen ohjelman kehittäjän asia kun ei tehnyt asennuspakettia.

Lue lisää

"jokainen kodekki esimerkiksi on jo riippuvuus."

Eipä ole windows -ohjelmissa.

Windowsissa ohjelma yleensä tehdään siten, että se käyttää windowsissa valmiina olevaa pakkaus APIa. Jos jokuj yksittäinen koodekki puuttuu, niin sitten ohjelma vain ei osaa lukea/kirjoittaa ko koodekkia käyttäviä audio/videotiedostoja, mutta ohjelma toimii silti moitteettomasti, kun valitsee valikosta sellaisen koodekin, joka tietokoneelle on asennettu.

Tällöin ongelmaksi jää enää se, että jos haluttaisiin luke videotiedostoa, jossa on käytetty sellaista koodekkia, jota ko. koneelle ei ole asennettu.

Silloin pitäisi ensin transkoodata jollain toisella välineellä video sellaiselle koodekille, joka on koneessa asennettuna, tai vaihtoehtoisesti asentaa tarvittava koodekki.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa onkin sitten syytä olla tarkkana, sillä "puuttuvaa koodekkia" on myös käytetty tekosyynä, joilla käyttäjiä yritetään houkutella asentamaan koneelleen haittaohjelmia.

Täytyy muuten olla aikamoinen peltikorva, jos ei huomaa, että Fraunhoferin Microsoftille lisensioima mp3 -koodekki (huom: se professional -versio, eli l3codecp) tekee huomattavasti laadukkaampaa jälkeä kuin LAME, näin varsinkin 128 kbs bittinopeudella, sensijaan 320 kbps nopeudella ero saattaa olla pienempi).

Linkkejä eri koodekkien vertailuun löytyy esim. täältä:

http://www.mp3-converter.com/encoders/mp3_encoder_reviews.htm

kannattaa kuitenkin itse kuunnella, niin silloin totuus selviää parhaiten.

ja kannattaa huomata, että windowsin paskasta vakiokoodekista (l3codeca) ei ole oikein mihinkään jos haluaa enkoodata wav -> mp3, vaan se pitää korvata tuolla l3codecp:llä.

Windows XP -käyttöjärjestelmään tuon paremman saa, kun asentaa esim. Windows Media Player 11.

Uudempiin sen saa joko ostamalla se Microsoftin web -kaupasta tai sitten vaatii hieman kikkailua.

Mutta jopa BLADE (jonka kehitys on lopetettu vuosia sitten) hakkaa laadussa LAMEn.

LAMEn typerä oletus on tämä: jos enkoodaat 128 kbps nopeudella, niin LAME re-enkoodaa ensin 44100 WAVin 32000 WAViksi, ja vasta sitten enkoodaa tämän 32000 WAVin mp3:ksi.

Tästä tempusta seuraa väistämättä se, että vaikka LAMEssa olisi 100% ideaalinen resampling, niin kaikki yli 16 kHz äänet leikkautuisivat pois (koska 32000 näytteenottotaajuudella ei ole mahdollista esittää yli 16000 Hz ääniä).

Koska resampling ei ole koskaan 100% ideaalinen, todellinen leikkausraja on jonkin verran 16 kHz:a alempi.

Vaikka Nyquist -teoreeman mukaan suurin esitettävä taajuus voi olla 50% näyttenottotaajuudesta, niin kun reaalimaailman koodaukset eivät ole täysin ideaalisia, niin tuo prosenttiluku on käytännössä 45,3 % eikä 50%.

Jos tuota samaa % -lukua sovelletaan LAMEn paskaan 32000 -resamplaukseen:

14,5 kHz näyttäisi olevan suurin äänitaajuus, minkä LAME osaa 128 kbps mp3:ksi tallentaa.
(Tämä edellyttäen, ettei ajan kuluessa ole onnistuttu kehittämään resamplaustekniikkaa paremmaksi, ja em. prosenttilukua lähemmäs 50%:a 45,3 % sijasta; JOS on, niin silloin tässä esimerkkitapauksessa LAME yltäisi 16 kHz taajuuksiin asti).

Itse ainakin en pidä LAME:lla koodatuista 128 kbps mp3 -audiosta, koska korkeimpien diskanttien puuttuminen kokonaan huonontaa äänenlaatua.

Ne, jotka väittävät LAMEN olevan parempi, ovat ilmeisesti verranneet LAMEa ja l3codeca -koodekkia l3codecp:n sijasta.

Toki LAME sentään tuon l3codeca:n hakkaa laadussa, mutta koko l3codeca:n olemassaolo on kauppapolitiikkaa, ei tekniikkaa !

Kyse on siitä, että l3codeca:n saa hyvin halvalla lisenssimaksulla, ja l3codecp maksaa sitten enemmän.

Tästä muuten seuraa, että niissä maissa, joissa ohjelmistopatentit ovat laillisia, LAME on ainakin ollut pitkään laiton.

Tilanne on ilmeisesti muuttunut sitä mukaa kun mp3 -patentit ovat vanhentuneet.

Mielenkiintoinen kysymys on tämä: miksi Microsoft ei jaa ilmaiseksi jotain vastaavaa kuin tuo Fraunhoferin l3codecp -koodekki ?

Tekisi käyttäjät tyytyväiseksi, ja mp3 -patenttien vanhenemisen jälkeen sen ei pitäisi olla enää rahakysymyskään, sillä nimenomaan patenttilisenssimaksut voisivat olla syy siihen, ettei Microsoft ko. koodekkia jaa.

windows_parempi kirjoitti:

"jokainen kodekki esimerkiksi on jo riippuvuus."

Eipä ole windows -ohjelmissa.

Windowsissa ohjelma yleensä tehdään siten, että se käyttää windowsissa valmiina olevaa pakkaus APIa. Jos jokuj yksittäinen koodekki puuttuu, niin sitten ohjelma vain ei osaa lukea/kirjoittaa ko koodekkia käyttäviä audio/videotiedostoja, mutta ohjelma toimii silti moitteettomasti, kun valitsee valikosta sellaisen koodekin, joka tietokoneelle on asennettu.

Tällöin ongelmaksi jää enää se, että jos haluttaisiin luke videotiedostoa, jossa on käytetty sellaista koodekkia, jota ko. koneelle ei ole asennettu.

Silloin pitäisi ensin transkoodata jollain toisella välineellä video sellaiselle koodekille, joka on koneessa asennettuna, tai vaihtoehtoisesti asentaa tarvittava koodekki.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa onkin sitten syytä olla tarkkana, sillä "puuttuvaa koodekkia" on myös käytetty tekosyynä, joilla käyttäjiä yritetään houkutella asentamaan koneelleen haittaohjelmia.

Täytyy muuten olla aikamoinen peltikorva, jos ei huomaa, että Fraunhoferin Microsoftille lisensioima mp3 -koodekki (huom: se professional -versio, eli l3codecp) tekee huomattavasti laadukkaampaa jälkeä kuin LAME, näin varsinkin 128 kbs bittinopeudella, sensijaan 320 kbps nopeudella ero saattaa olla pienempi).

Linkkejä eri koodekkien vertailuun löytyy esim. täältä:

http://www.mp3-converter.com/encoders/mp3_encoder_reviews.htm

kannattaa kuitenkin itse kuunnella, niin silloin totuus selviää parhaiten.

ja kannattaa huomata, että windowsin paskasta vakiokoodekista (l3codeca) ei ole oikein mihinkään jos haluaa enkoodata wav -> mp3, vaan se pitää korvata tuolla l3codecp:llä.

Windows XP -käyttöjärjestelmään tuon paremman saa, kun asentaa esim. Windows Media Player 11.

Uudempiin sen saa joko ostamalla se Microsoftin web -kaupasta tai sitten vaatii hieman kikkailua.

Mutta jopa BLADE (jonka kehitys on lopetettu vuosia sitten) hakkaa laadussa LAMEn.

LAMEn typerä oletus on tämä: jos enkoodaat 128 kbps nopeudella, niin LAME re-enkoodaa ensin 44100 WAVin 32000 WAViksi, ja vasta sitten enkoodaa tämän 32000 WAVin mp3:ksi.

Tästä tempusta seuraa väistämättä se, että vaikka LAMEssa olisi 100% ideaalinen resampling, niin kaikki yli 16 kHz äänet leikkautuisivat pois (koska 32000 näytteenottotaajuudella ei ole mahdollista esittää yli 16000 Hz ääniä).

Koska resampling ei ole koskaan 100% ideaalinen, todellinen leikkausraja on jonkin verran 16 kHz:a alempi.

Vaikka Nyquist -teoreeman mukaan suurin esitettävä taajuus voi olla 50% näyttenottotaajuudesta, niin kun reaalimaailman koodaukset eivät ole täysin ideaalisia, niin tuo prosenttiluku on käytännössä 45,3 % eikä 50%.

Jos tuota samaa % -lukua sovelletaan LAMEn paskaan 32000 -resamplaukseen:

14,5 kHz näyttäisi olevan suurin äänitaajuus, minkä LAME osaa 128 kbps mp3:ksi tallentaa.
(Tämä edellyttäen, ettei ajan kuluessa ole onnistuttu kehittämään resamplaustekniikkaa paremmaksi, ja em. prosenttilukua lähemmäs 50%:a 45,3 % sijasta; JOS on, niin silloin tässä esimerkkitapauksessa LAME yltäisi 16 kHz taajuuksiin asti).

Itse ainakin en pidä LAME:lla koodatuista 128 kbps mp3 -audiosta, koska korkeimpien diskanttien puuttuminen kokonaan huonontaa äänenlaatua.

Ne, jotka väittävät LAMEN olevan parempi, ovat ilmeisesti verranneet LAMEa ja l3codeca -koodekkia l3codecp:n sijasta.

Toki LAME sentään tuon l3codeca:n hakkaa laadussa, mutta koko l3codeca:n olemassaolo on kauppapolitiikkaa, ei tekniikkaa !

Kyse on siitä, että l3codeca:n saa hyvin halvalla lisenssimaksulla, ja l3codecp maksaa sitten enemmän.

Tästä muuten seuraa, että niissä maissa, joissa ohjelmistopatentit ovat laillisia, LAME on ainakin ollut pitkään laiton.

Tilanne on ilmeisesti muuttunut sitä mukaa kun mp3 -patentit ovat vanhentuneet.

Mielenkiintoinen kysymys on tämä: miksi Microsoft ei jaa ilmaiseksi jotain vastaavaa kuin tuo Fraunhoferin l3codecp -koodekki ?

Tekisi käyttäjät tyytyväiseksi, ja mp3 -patenttien vanhenemisen jälkeen sen ei pitäisi olla enää rahakysymyskään, sillä nimenomaan patenttilisenssimaksut voisivat olla syy siihen, ettei Microsoft ko. koodekkia jaa.

Lue lisää

"Eipä ole windows -ohjelmissa."

Kyllä on, täysin samalla tavalla.

"Windowsissa ohjelma yleensä tehdään siten, että se käyttää windowsissa valmiina olevaa pakkaus APIa."

Eli on riippuvuus siihen. On noita kodekki apeja joka puolella mutta se on riippuvuus siihen. Kodekkiapi kun voi muuttua välillä tai kodekki voi sisältää riippuvuuden natiivikoodiin että sen bittisyys vaikuttaa tai voi olla riippuvuus vaikka C kirjastoon jos vaikka semmoisella tehty ja muutos siinä rikkoo sen.

"Windows XP -käyttöjärjestelmään tuon paremman saa, kun asentaa esim. Windows Media Player 11."

Se on muinaishistoriaa. Nyt on Windows 10 1709 64-bittisenä.

Aika herkästi on XP aikaiset viritykset rikki koska siellä on niitä riippuvuuksia.

"LAMEn typerä oletus on tämä: jos enkoodaat 128 kbps nopeudella, niin LAME re-enkoodaa ensin 44100 WAVin 32000 WAViksi, ja vasta sitten enkoodaa tämän 32000 WAVin mp3:ksi."

Miksi kummassa enkoodaisin 128kbps nopeudella yhtään mitään?

"Käytön helppous ja mukavuus on Linuxissa vähintään yhtä hyvä ellei parempikin kuin Windowsissa.

Etuina vielä ilmaisuus, "

Jaa-ah !

Linuxissa on lähinnä asennuksen vaikeus !

Toki jakeluun kuuluvien pakettien osalta homma on helppoa.

Mutta muiden pakettien, jotka eivät kuulu jakeluun, niiden osalta asennus on äärimmäisen vaikeaa ja hankalaa!

Kun itse haluan tyypillisesti asentaa ohjelmia, jotka eivät kuulu mihinkään jakeluun, niin hankalaa on.


Eli verrataanpa:

Windows: Ohjelma maksaa 100 EUR ja sen asentaminen on niin helppoa, että sen kuka tahansa osaa. Kaupallisten (= maksullisten) ohjelmien osalta ohjelmoija on yleensä hoitanut asian niin, että mistään riippuvuuksista ei koskaan tule ongelmia. Ilmaisohjelmat silloin tällöin vaativat joidenkin kirjastojen asennusta ennen ohjelman asennusta.

Linux: Itse ohjelma on ilmainen. Mutta sitä ei ole saatavana lainkaan binäärinä, ainoastaan lähdekoodina. Ja kääntäminen on tehty saatanallisen vaikeaksi.

Usein myös riippuvuuksia on paljon, ja niiden ratkominen on raskasta ja hankalaa manuaalityötä.

Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma.

Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR.

Eli se "ilmainen" ohjelma ilmaisuudestaan huolimatta aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia 3000 EUR, ja jos koneen käyttöjärjestelmää joudutaan ikinä päivittämään tai jos ohjelma halutaan siirtää toiseen koneeseen, kenties tuo 3000 EUR tulee maksettavaksi toiseen kertaan.

Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia.

Jo ensiasennuksen jälkeen linux -ohjelma tulee siis 2900 EUR kalliimmaksi kuin windows -ohjelma.

Sisältääköhän tuo 300 EUR/h konsulttiveloitus edes arvonlisäveroa ?

Jos ei sisällä, niin se tulee myös asiakkaan maksettavaksi.

Se Windows -ohjelma maksaa arvonlisäveroineen sen 100 EUR.

Eli hintavertailussa Windows tulee yksityishenkilölle tai pienyritykselle ylivoimaisesti Linuxia halvemmaksi.

Ainoa poikkeus on, jos olet vaikkapa IBM:n konsernijohtaja, ja haluat, että miljoonan alaisesi koneeseen asennetaan jokin ohjelma.

Tuossa tilanteessa maksat konsultille hieman ylimääräistä siitä, että hän täydentää työnsä paketoimalla lopputuloksen sellaiseksi, että sen kuka tahansa osaa asentaa.

Eli IBM:n konsernijohtajalle, joka on vastuussa miljoonan alaisensa tietokoneiden ohjelmistoratkaisuista, hänelle Linuxin valinta saattaa olla säästö, kaikille muille se on iso lisäkustannus.

tyypillistä paskapuhetta...

Linux_on_lisäkustannus kirjoitti:

"Käytön helppous ja mukavuus on Linuxissa vähintään yhtä hyvä ellei parempikin kuin Windowsissa.

Etuina vielä ilmaisuus, "

Jaa-ah !

Linuxissa on lähinnä asennuksen vaikeus !

Toki jakeluun kuuluvien pakettien osalta homma on helppoa.

Mutta muiden pakettien, jotka eivät kuulu jakeluun, niiden osalta asennus on äärimmäisen vaikeaa ja hankalaa!

Kun itse haluan tyypillisesti asentaa ohjelmia, jotka eivät kuulu mihinkään jakeluun, niin hankalaa on.


Eli verrataanpa:

Windows: Ohjelma maksaa 100 EUR ja sen asentaminen on niin helppoa, että sen kuka tahansa osaa. Kaupallisten (= maksullisten) ohjelmien osalta ohjelmoija on yleensä hoitanut asian niin, että mistään riippuvuuksista ei koskaan tule ongelmia. Ilmaisohjelmat silloin tällöin vaativat joidenkin kirjastojen asennusta ennen ohjelman asennusta.

Linux: Itse ohjelma on ilmainen. Mutta sitä ei ole saatavana lainkaan binäärinä, ainoastaan lähdekoodina. Ja kääntäminen on tehty saatanallisen vaikeaksi.

Usein myös riippuvuuksia on paljon, ja niiden ratkominen on raskasta ja hankalaa manuaalityötä.

Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma.

Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR.

Eli se "ilmainen" ohjelma ilmaisuudestaan huolimatta aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia 3000 EUR, ja jos koneen käyttöjärjestelmää joudutaan ikinä päivittämään tai jos ohjelma halutaan siirtää toiseen koneeseen, kenties tuo 3000 EUR tulee maksettavaksi toiseen kertaan.

Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia.

Jo ensiasennuksen jälkeen linux -ohjelma tulee siis 2900 EUR kalliimmaksi kuin windows -ohjelma.

Sisältääköhän tuo 300 EUR/h konsulttiveloitus edes arvonlisäveroa ?

Jos ei sisällä, niin se tulee myös asiakkaan maksettavaksi.

Se Windows -ohjelma maksaa arvonlisäveroineen sen 100 EUR.

Eli hintavertailussa Windows tulee yksityishenkilölle tai pienyritykselle ylivoimaisesti Linuxia halvemmaksi.

Ainoa poikkeus on, jos olet vaikkapa IBM:n konsernijohtaja, ja haluat, että miljoonan alaisesi koneeseen asennetaan jokin ohjelma.

Tuossa tilanteessa maksat konsultille hieman ylimääräistä siitä, että hän täydentää työnsä paketoimalla lopputuloksen sellaiseksi, että sen kuka tahansa osaa asentaa.

Eli IBM:n konsernijohtajalle, joka on vastuussa miljoonan alaisensa tietokoneiden ohjelmistoratkaisuista, hänelle Linuxin valinta saattaa olla säästö, kaikille muille se on iso lisäkustannus.

Lue lisää

"Linuxissa on lähinnä asennuksen vaikeus !"

Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.

"Toki jakeluun kuuluvien pakettien osalta homma on helppoa."

Mistä käyttöjärjestelmästä on kyse?

"Mutta muiden pakettien, jotka eivät kuulu jakeluun, niiden osalta asennus on äärimmäisen vaikeaa ja hankalaa!"

Ei ole. Tuplaklikataan vaikka sitä asennuspakettia.

"Eli verrataanpa:

Windows: Ohjelma maksaa 100 EUR ja sen asentaminen on niin helppoa, että sen kuka tahansa osaa. Kaupallisten (= maksullisten) ohjelmien osalta ohjelmoija on yleensä hoitanut asian niin, että mistään riippuvuuksista ei koskaan tule ongelmia. Ilmaisohjelmat silloin tällöin vaativat joidenkin kirjastojen asennusta ennen ohjelman asennusta."

Windowsissa ohjelma maksaa tavallisesti 10€/kk tms. Tietenkään silloin ei tarvitse välittää mistään kun maksetaan vaikka se 10€/kk siitä että ohjelma pidetään toimivana.

Ilmaiseksi tuo ei Windowsissa käytännössä onnistu kun se muuttuu jatkuvasti. Sama pätee muihinkin jatkuvasti muuttuviin käyttöjärjestelmiin. Vakaisiin käyttöjärjestelmiin onnistuu kyllä tekemään asennettavan sovelluksen joka pysyy yhteensopivana vähintään käyttöjärjestelmän julkaisun ajan ja vaikka pari seuraavaa julkaisua jos yhteensopivuus säilytetään. Riippuu valituista rajapinnoista ja niiden yhteensopivuuslupauksista.

Linux: Itse ohjelma on ilmainen. Mutta sitä ei ole saatavana lainkaan binäärinä, ainoastaan lähdekoodina. Ja kääntäminen on tehty saatanallisen vaikeaksi.

Usein myös riippuvuuksia on paljon, ja niiden ratkominen on raskasta ja hankalaa manuaalityötä.

Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma.

Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR.

Eli se "ilmainen" ohjelma ilmaisuudestaan huolimatta aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia 3000 EUR, ja jos koneen käyttöjärjestelmää joudutaan ikinä päivittämään tai jos ohjelma halutaan siirtää toiseen koneeseen, kenties tuo 3000 EUR tulee maksettavaksi toiseen kertaan.

"Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia."

Siis ohjelmasta maksetaan esim. 10€/kk ja se pidetään sillä rahalla yhteensopivana. Sillä tilausmaksulla saa sen käyttöönsä.

"Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma."

Ei ohjelmien asennus liity mitenkään Linuxiin.

"Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR."

Normaalisti ohjelmista maksetaan vaikka 10€/kk. Linuxiin se ei liity mitenkään.

"Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia."

Ei vaan 10€/kk. Kertalisenssit ovat mennyttä aikaa Windowsjutuissa koska Windows muuttuu jatkuvasti. Toki sellaisia näennäisiä kertalisenssejä on, että maksa tästä mutta toimivuus luvataan vuodeksi.

Esimerkiksi: https://www.embarcadero.com/app-development-tools-store/delphi

Halvin versio on €1803.46 uudelle käyttäjälle, mutta kun Windows muuttuu pari kertaa vuodessa ja luvataan pitää yhteensopivana vain vuoden verran, asiakkaiden tarvitsee päivittää käytännössä vuosittain jotta voivat pitää tuolla tehdyt ohjelmat yhteensopivina. Päivitys on 1175.15€.

Tästä päästään siihen, että ensimmäiseltä vuodelta käyttö olisi noin 151€/kk, ja jatkossa 98€/kk.

Tai jos sitä videoeditointia haluaa Windowsiin niin tästä voi valita: https://www.adobe.com/fi/creativecloud/plans.html

Hinta on näkyy olevan 24.79€/kk.

Se että ostaa kerran satasella ohjelman ja se muka toimisi iäisyyden on paskapuhetta koska Windows muuttuu 2x vuodessa ja rajapinnoille luvataan käytännössä rajapinnan julkaisuhetkestä 10v eteenpäin vakautta. Se ei tarkoita sitä, että kun Windowsille ostaa ohjelman että se olisi 10v myyntihetkestä toimiva. Windowsissa on rajapinnat päivittyneet 1-3v välein ja edellisen kerran kun on päivitetty yhteensopivaksi, siitäkin on voinut mennä vuosia aikaa. Pitää ennemminkin tarkistaa kuinka pitkän takuun lupaavat tai mitä rajapintaversioita ohjelma käyttää. Sekin kertoo että jos ohjelma toimii jossain ikivanhoissa Windowseissa, se ei varmaan käytä mitään uutta tekniikkaa koska niitä ei ole vanhoille Windowseille saatavilla ja se taas kertoo sitä, että ohjelmaversiolla ei ole paljoa vuosia jäljellä.

Ne kuluttajille suunnatut kertalisenssiohjelmat mitä joitakin vielä löytyy, voi ennemminkin olettaa toimivan pari vuotta ja käytännössä neljä. Silloin jos menee rikki ennen aikojaan ja asiakas valittaa niin myyjällä on pieni harmi tarjota korjattu versio halvemmalla. 100€ kertalisenssille saadaan siis hinnaksi noin 8€/kk.

Linux_on_lisäkustannus kirjoitti:

"Käytön helppous ja mukavuus on Linuxissa vähintään yhtä hyvä ellei parempikin kuin Windowsissa.

Etuina vielä ilmaisuus, "

Jaa-ah !

Linuxissa on lähinnä asennuksen vaikeus !

Toki jakeluun kuuluvien pakettien osalta homma on helppoa.

Mutta muiden pakettien, jotka eivät kuulu jakeluun, niiden osalta asennus on äärimmäisen vaikeaa ja hankalaa!

Kun itse haluan tyypillisesti asentaa ohjelmia, jotka eivät kuulu mihinkään jakeluun, niin hankalaa on.


Eli verrataanpa:

Windows: Ohjelma maksaa 100 EUR ja sen asentaminen on niin helppoa, että sen kuka tahansa osaa. Kaupallisten (= maksullisten) ohjelmien osalta ohjelmoija on yleensä hoitanut asian niin, että mistään riippuvuuksista ei koskaan tule ongelmia. Ilmaisohjelmat silloin tällöin vaativat joidenkin kirjastojen asennusta ennen ohjelman asennusta.

Linux: Itse ohjelma on ilmainen. Mutta sitä ei ole saatavana lainkaan binäärinä, ainoastaan lähdekoodina. Ja kääntäminen on tehty saatanallisen vaikeaksi.

Usein myös riippuvuuksia on paljon, ja niiden ratkominen on raskasta ja hankalaa manuaalityötä.

Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma.

Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR.

Eli se "ilmainen" ohjelma ilmaisuudestaan huolimatta aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia 3000 EUR, ja jos koneen käyttöjärjestelmää joudutaan ikinä päivittämään tai jos ohjelma halutaan siirtää toiseen koneeseen, kenties tuo 3000 EUR tulee maksettavaksi toiseen kertaan.

Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia.

Jo ensiasennuksen jälkeen linux -ohjelma tulee siis 2900 EUR kalliimmaksi kuin windows -ohjelma.

Sisältääköhän tuo 300 EUR/h konsulttiveloitus edes arvonlisäveroa ?

Jos ei sisällä, niin se tulee myös asiakkaan maksettavaksi.

Se Windows -ohjelma maksaa arvonlisäveroineen sen 100 EUR.

Eli hintavertailussa Windows tulee yksityishenkilölle tai pienyritykselle ylivoimaisesti Linuxia halvemmaksi.

Ainoa poikkeus on, jos olet vaikkapa IBM:n konsernijohtaja, ja haluat, että miljoonan alaisesi koneeseen asennetaan jokin ohjelma.

Tuossa tilanteessa maksat konsultille hieman ylimääräistä siitä, että hän täydentää työnsä paketoimalla lopputuloksen sellaiseksi, että sen kuka tahansa osaa asentaa.

Eli IBM:n konsernijohtajalle, joka on vastuussa miljoonan alaisensa tietokoneiden ohjelmistoratkaisuista, hänelle Linuxin valinta saattaa olla säästö, kaikille muille se on iso lisäkustannus.

Lue lisää

"Eli hintavertailussa Windows tulee yksityishenkilölle tai pienyritykselle ylivoimaisesti Linuxia halvemmaksi."

Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassakaan kuin Linux ja lisäksi elät jossain 90-luvulla kun kuvittelet, että ohjelmista yleensäkin olisi mitään kertalisenssejä tai kerta-asennuksia.

Sovelluksista tavallisesti maksetaan kuukausi/vuosimaksua eikä se Spotify, Gsuite tai SugarCRM ole hinnaltaan yhtään erilainen eri käyttöjärjestelmissä.

"että hän
täydentää työnsä paketoimalla lopputuloksen sellaiseksi, että sen kuka tahansa osaa asentaa."

Useimpia ohjelmia ei edes asenneta mihinkään päätelaitteisiin vaan käynnistetään suoraan palvelimilta. Esimerkiksi maailman suosituin kuluttajasovellus nimeltään Facebook.

Linux_on_lisäkustannus kirjoitti:

"Käytön helppous ja mukavuus on Linuxissa vähintään yhtä hyvä ellei parempikin kuin Windowsissa.

Etuina vielä ilmaisuus, "

Jaa-ah !

Linuxissa on lähinnä asennuksen vaikeus !

Toki jakeluun kuuluvien pakettien osalta homma on helppoa.

Mutta muiden pakettien, jotka eivät kuulu jakeluun, niiden osalta asennus on äärimmäisen vaikeaa ja hankalaa!

Kun itse haluan tyypillisesti asentaa ohjelmia, jotka eivät kuulu mihinkään jakeluun, niin hankalaa on.


Eli verrataanpa:

Windows: Ohjelma maksaa 100 EUR ja sen asentaminen on niin helppoa, että sen kuka tahansa osaa. Kaupallisten (= maksullisten) ohjelmien osalta ohjelmoija on yleensä hoitanut asian niin, että mistään riippuvuuksista ei koskaan tule ongelmia. Ilmaisohjelmat silloin tällöin vaativat joidenkin kirjastojen asennusta ennen ohjelman asennusta.

Linux: Itse ohjelma on ilmainen. Mutta sitä ei ole saatavana lainkaan binäärinä, ainoastaan lähdekoodina. Ja kääntäminen on tehty saatanallisen vaikeaksi.

Usein myös riippuvuuksia on paljon, ja niiden ratkominen on raskasta ja hankalaa manuaalityötä.

Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma.

Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR.

Eli se "ilmainen" ohjelma ilmaisuudestaan huolimatta aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia 3000 EUR, ja jos koneen käyttöjärjestelmää joudutaan ikinä päivittämään tai jos ohjelma halutaan siirtää toiseen koneeseen, kenties tuo 3000 EUR tulee maksettavaksi toiseen kertaan.

Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia.

Jo ensiasennuksen jälkeen linux -ohjelma tulee siis 2900 EUR kalliimmaksi kuin windows -ohjelma.

Sisältääköhän tuo 300 EUR/h konsulttiveloitus edes arvonlisäveroa ?

Jos ei sisällä, niin se tulee myös asiakkaan maksettavaksi.

Se Windows -ohjelma maksaa arvonlisäveroineen sen 100 EUR.

Eli hintavertailussa Windows tulee yksityishenkilölle tai pienyritykselle ylivoimaisesti Linuxia halvemmaksi.

Ainoa poikkeus on, jos olet vaikkapa IBM:n konsernijohtaja, ja haluat, että miljoonan alaisesi koneeseen asennetaan jokin ohjelma.

Tuossa tilanteessa maksat konsultille hieman ylimääräistä siitä, että hän täydentää työnsä paketoimalla lopputuloksen sellaiseksi, että sen kuka tahansa osaa asentaa.

Eli IBM:n konsernijohtajalle, joka on vastuussa miljoonan alaisensa tietokoneiden ohjelmistoratkaisuista, hänelle Linuxin valinta saattaa olla säästö, kaikille muille se on iso lisäkustannus.

Lue lisää

No, käytä siten sitä Windowsia, jos kerran niin riippuvainen joistain tietyistä Windowsille tehdyistä ohjelmista olet.

Aivan turhaan meuhkaat.

M-Kar kirjoitti:

"Linuxissa on lähinnä asennuksen vaikeus !"

Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.

"Toki jakeluun kuuluvien pakettien osalta homma on helppoa."

Mistä käyttöjärjestelmästä on kyse?

"Mutta muiden pakettien, jotka eivät kuulu jakeluun, niiden osalta asennus on äärimmäisen vaikeaa ja hankalaa!"

Ei ole. Tuplaklikataan vaikka sitä asennuspakettia.

"Eli verrataanpa:

Windows: Ohjelma maksaa 100 EUR ja sen asentaminen on niin helppoa, että sen kuka tahansa osaa. Kaupallisten (= maksullisten) ohjelmien osalta ohjelmoija on yleensä hoitanut asian niin, että mistään riippuvuuksista ei koskaan tule ongelmia. Ilmaisohjelmat silloin tällöin vaativat joidenkin kirjastojen asennusta ennen ohjelman asennusta."

Windowsissa ohjelma maksaa tavallisesti 10€/kk tms. Tietenkään silloin ei tarvitse välittää mistään kun maksetaan vaikka se 10€/kk siitä että ohjelma pidetään toimivana.

Ilmaiseksi tuo ei Windowsissa käytännössä onnistu kun se muuttuu jatkuvasti. Sama pätee muihinkin jatkuvasti muuttuviin käyttöjärjestelmiin. Vakaisiin käyttöjärjestelmiin onnistuu kyllä tekemään asennettavan sovelluksen joka pysyy yhteensopivana vähintään käyttöjärjestelmän julkaisun ajan ja vaikka pari seuraavaa julkaisua jos yhteensopivuus säilytetään. Riippuu valituista rajapinnoista ja niiden yhteensopivuuslupauksista.

Linux: Itse ohjelma on ilmainen. Mutta sitä ei ole saatavana lainkaan binäärinä, ainoastaan lähdekoodina. Ja kääntäminen on tehty saatanallisen vaikeaksi.

Usein myös riippuvuuksia on paljon, ja niiden ratkominen on raskasta ja hankalaa manuaalityötä.

Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma.

Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR.

Eli se "ilmainen" ohjelma ilmaisuudestaan huolimatta aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia 3000 EUR, ja jos koneen käyttöjärjestelmää joudutaan ikinä päivittämään tai jos ohjelma halutaan siirtää toiseen koneeseen, kenties tuo 3000 EUR tulee maksettavaksi toiseen kertaan.

"Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia."

Siis ohjelmasta maksetaan esim. 10€/kk ja se pidetään sillä rahalla yhteensopivana. Sillä tilausmaksulla saa sen käyttöönsä.

"Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma."

Ei ohjelmien asennus liity mitenkään Linuxiin.

"Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR."

Normaalisti ohjelmista maksetaan vaikka 10€/kk. Linuxiin se ei liity mitenkään.

"Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia."

Ei vaan 10€/kk. Kertalisenssit ovat mennyttä aikaa Windowsjutuissa koska Windows muuttuu jatkuvasti. Toki sellaisia näennäisiä kertalisenssejä on, että maksa tästä mutta toimivuus luvataan vuodeksi.

Esimerkiksi: https://www.embarcadero.com/app-development-tools-store/delphi

Halvin versio on €1803.46 uudelle käyttäjälle, mutta kun Windows muuttuu pari kertaa vuodessa ja luvataan pitää yhteensopivana vain vuoden verran, asiakkaiden tarvitsee päivittää käytännössä vuosittain jotta voivat pitää tuolla tehdyt ohjelmat yhteensopivina. Päivitys on 1175.15€.

Tästä päästään siihen, että ensimmäiseltä vuodelta käyttö olisi noin 151€/kk, ja jatkossa 98€/kk.

Tai jos sitä videoeditointia haluaa Windowsiin niin tästä voi valita: https://www.adobe.com/fi/creativecloud/plans.html

Hinta on näkyy olevan 24.79€/kk.

Se että ostaa kerran satasella ohjelman ja se muka toimisi iäisyyden on paskapuhetta koska Windows muuttuu 2x vuodessa ja rajapinnoille luvataan käytännössä rajapinnan julkaisuhetkestä 10v eteenpäin vakautta. Se ei tarkoita sitä, että kun Windowsille ostaa ohjelman että se olisi 10v myyntihetkestä toimiva. Windowsissa on rajapinnat päivittyneet 1-3v välein ja edellisen kerran kun on päivitetty yhteensopivaksi, siitäkin on voinut mennä vuosia aikaa. Pitää ennemminkin tarkistaa kuinka pitkän takuun lupaavat tai mitä rajapintaversioita ohjelma käyttää. Sekin kertoo että jos ohjelma toimii jossain ikivanhoissa Windowseissa, se ei varmaan käytä mitään uutta tekniikkaa koska niitä ei ole vanhoille Windowseille saatavilla ja se taas kertoo sitä, että ohjelmaversiolla ei ole paljoa vuosia jäljellä.

Ne kuluttajille suunnatut kertalisenssiohjelmat mitä joitakin vielä löytyy, voi ennemminkin olettaa toimivan pari vuotta ja käytännössä neljä. Silloin jos menee rikki ennen aikojaan ja asiakas valittaa niin myyjällä on pieni harmi tarjota korjattu versio halvemmalla. 100€ kertalisenssille saadaan siis hinnaksi noin 8€/kk.

Lue lisää

Äsken vasta väitit ettei wintoosassa ole juurikaan kk-maksullisia ohjelmia eikä tiedä tulekaanko.

Ensin höperöit ettei Linux-käyttöjärjestelmiä ole ja sitten itsekin vertailet wintoosaan "Linux: Itse ohjelma on ilmainen." Että osaat ollakin pelle.

Maksettujen ohjelmien päivittäminen ei maksa samaa kuin 1. kerran ostaminen, usein ei maksa mitään.

Taas höpiset rajapinnoista ))
"Microsoft kertoi, että rajapintojen määrää on kasvatettu huomattavasti: .NET Standard 1.6:ssa oli 13 000 rajapintaa, kun uudessa .NET Standard 2.0:ssa rajapintoja on mukana 32 000. .NETin toiminnan varmistaminen kaikkialla on keskeinen osa Microsoftin kehitysstrategiaa, kirjoittaa ZDNet."

Lähes kaikki ohjelmat ovat edelleen ilmaisia tai kertamaksullisia ja tulevat olemaan.

karillemeni kirjoitti:

Äsken vasta väitit ettei wintoosassa ole juurikaan kk-maksullisia ohjelmia eikä tiedä tulekaanko.

Ensin höperöit ettei Linux-käyttöjärjestelmiä ole ja sitten itsekin vertailet wintoosaan "Linux: Itse ohjelma on ilmainen." Että osaat ollakin pelle.

Maksettujen ohjelmien päivittäminen ei maksa samaa kuin 1. kerran ostaminen, usein ei maksa mitään.

Taas höpiset rajapinnoista ))
"Microsoft kertoi, että rajapintojen määrää on kasvatettu huomattavasti: .NET Standard 1.6:ssa oli 13 000 rajapintaa, kun uudessa .NET Standard 2.0:ssa rajapintoja on mukana 32 000. .NETin toiminnan varmistaminen kaikkialla on keskeinen osa Microsoftin kehitysstrategiaa, kirjoittaa ZDNet."

Lähes kaikki ohjelmat ovat edelleen ilmaisia tai kertamaksullisia ja tulevat olemaan.

Lue lisää

"Äsken vasta väitit ettei wintoosassa ole juurikaan kk-maksullisia ohjelmia eikä tiedä tulekaanko. "

Ei niin. Windowsista maksetaan uudeen tietokoneen yhteydessä. Enterprise on kuukausi/vuosimaksullinen ja MS Officen laajempi versio ja lisätallennustila on kuukausi/vuosimaksullista.

Koneen mukana tullut Windows ja MS Office live toimii ilman kuukausimaksuja.

Sen sijaan Windowsille sovelluskaupan ulkopuolelta hankittavat, asennettavat sovelluket ovat lähes aina kuukausi tai vuosimaksullisia. Sovelluskaupassa on paljon maksuttomia viihdesovelluksia ja muutama hyötysovellus ja selaimella voi käyttää paljon maksuttomia sovelluksia myös.

"Ensin höperöit ettei Linux-käyttöjärjestelmiä ole ja sitten itsekin vertailet wintoosaan "Linux: Itse ohjelma on ilmainen." Että osaat ollakin pelle."

Kyllä Linux-käyttöjärjestelmiä on. Sen sijana sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux ja sekoitat jonkun muun kirjoittamia tekstejä minun kirjoittamakseni.

"Lähes kaikki ohjelmat ovat edelleen ilmaisia tai kertamaksullisia ja tulevat olemaan."

Ei Windowsia käytettäessä.

M-Kar kirjoitti:

"Äsken vasta väitit ettei wintoosassa ole juurikaan kk-maksullisia ohjelmia eikä tiedä tulekaanko. "

Ei niin. Windowsista maksetaan uudeen tietokoneen yhteydessä. Enterprise on kuukausi/vuosimaksullinen ja MS Officen laajempi versio ja lisätallennustila on kuukausi/vuosimaksullista.

Koneen mukana tullut Windows ja MS Office live toimii ilman kuukausimaksuja.

Sen sijaan Windowsille sovelluskaupan ulkopuolelta hankittavat, asennettavat sovelluket ovat lähes aina kuukausi tai vuosimaksullisia. Sovelluskaupassa on paljon maksuttomia viihdesovelluksia ja muutama hyötysovellus ja selaimella voi käyttää paljon maksuttomia sovelluksia myös.

"Ensin höperöit ettei Linux-käyttöjärjestelmiä ole ja sitten itsekin vertailet wintoosaan "Linux: Itse ohjelma on ilmainen." Että osaat ollakin pelle."

Kyllä Linux-käyttöjärjestelmiä on. Sen sijana sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux ja sekoitat jonkun muun kirjoittamia tekstejä minun kirjoittamakseni.

"Lähes kaikki ohjelmat ovat edelleen ilmaisia tai kertamaksullisia ja tulevat olemaan."

Ei Windowsia käytettäessä.

Lue lisää

Taas puhuit itsesi pussiin ))

M-Kar
13.8.2017 21:39
Mitään Linux-käyttöjärjestelmää ei ole olemassa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14945667/ala-ohjelmoi

Nyt sitten "Kyllä Linux-käyttöjärjestelmiä on. Sen sijana sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux..."

M-Kar
19.8.2017 11:00
"Linux: Itse ohjelma on ilmainen."

Ei auta venkoilla edes viivasta kun kirjoitat itsekin viivalla ja ilman olevan Linux ja Linux-käyttöjärjestelmiä.

Lopultakin olet tajunnut, että on Linux-käyttöjärjestelmiä ja voidaan kirjoittaa tarkemmin esim Linux Mint tai yleisesti Linux, kuten itsekin käytit. Joskus näköjään vanhakin koira oppii uutta.

Kymppi on todella surkea jos siihen ei saa ilmaisia tai kertamaksullisia ohjelmia, onneksi 7 ja 8 lähes kaikki ovat sellaisia. Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et.

karillemeni kirjoitti:

Taas puhuit itsesi pussiin ))

M-Kar
13.8.2017 21:39
Mitään Linux-käyttöjärjestelmää ei ole olemassa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14945667/ala-ohjelmoi

Nyt sitten "Kyllä Linux-käyttöjärjestelmiä on. Sen sijana sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux..."

M-Kar
19.8.2017 11:00
"Linux: Itse ohjelma on ilmainen."

Ei auta venkoilla edes viivasta kun kirjoitat itsekin viivalla ja ilman olevan Linux ja Linux-käyttöjärjestelmiä.

Lopultakin olet tajunnut, että on Linux-käyttöjärjestelmiä ja voidaan kirjoittaa tarkemmin esim Linux Mint tai yleisesti Linux, kuten itsekin käytit. Joskus näköjään vanhakin koira oppii uutta.

Kymppi on todella surkea jos siihen ei saa ilmaisia tai kertamaksullisia ohjelmia, onneksi 7 ja 8 lähes kaikki ovat sellaisia. Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et.

Lue lisää

Kyllä minullakin on Linux-käyttöjärjestelmiä, yhdenkään nimi ei ole pelkkä Linux ja ne poikkeavat toisistaan paljonkin.
On Mint, Parrot, Wifislax, LMDE2, MX, Ubuntu, ...... jne.

karillemeni kirjoitti:

Taas puhuit itsesi pussiin ))

M-Kar
13.8.2017 21:39
Mitään Linux-käyttöjärjestelmää ei ole olemassa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14945667/ala-ohjelmoi

Nyt sitten "Kyllä Linux-käyttöjärjestelmiä on. Sen sijana sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux..."

M-Kar
19.8.2017 11:00
"Linux: Itse ohjelma on ilmainen."

Ei auta venkoilla edes viivasta kun kirjoitat itsekin viivalla ja ilman olevan Linux ja Linux-käyttöjärjestelmiä.

Lopultakin olet tajunnut, että on Linux-käyttöjärjestelmiä ja voidaan kirjoittaa tarkemmin esim Linux Mint tai yleisesti Linux, kuten itsekin käytit. Joskus näköjään vanhakin koira oppii uutta.

Kymppi on todella surkea jos siihen ei saa ilmaisia tai kertamaksullisia ohjelmia, onneksi 7 ja 8 lähes kaikki ovat sellaisia. Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et.

Lue lisää

M-Kar
19.8.2017 11:00
"Linux: Itse ohjelma on ilmainen."


Tuo on lainaus tästä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14963204/linux-ainut-kayttojarjestelma#comment-90851978

Ei ole minun kirjoittama. Se on LAINAUS.

M-Kar
13.8.2017 21:39
Mitään Linux-käyttöjärjestelmää ei ole olemassa.

Niin, Linux-käyttöjärjestelmiÄ on. Linux merkkistä käyttöjärjestelmäÄ. Ei ole.

Huomaa monikko. Se on se tärkein asia. Ei ole mitään yhtä käyttöjärjestelmää minkä merkki on Linux. Sellaista ei ole. Suomen kielessä kyllä puhutaan linuxeista tai on Linux-käyttöjärjestelmiä joilla puhutaan käyttöjärjestelmistä (monikko!) joissa on se Linux (yksikkö!)

Linux on yksi asia ja se on se kerneli. Sitten taas linuxit tai Linux-käyttöjärjestelmät on monta asiaa.

Ja kun on monta asiaa niin niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä tuntuu hölmöläisiltä jäävän jotenkin vaikeaksi käsittää, että kaikki linuxeihin liittyvät asiat koskee kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmiä mitä on olemassa.

Lopult"akin olet tajunnut, että on Linux-käyttöjärjestelmiä ja voidaan kirjoittaa tarkemmin esim Linux Mint tai yleisesti Linux, kuten itsekin käytit. Joskus näköjään vanhakin koira oppii uutta. "

Pitää kirjoittaa aina tarkasti mistä käyttöjärjestelmästä on kyse. Joku "Linux" voi tarkoittaa siis vaikka Windowsia kun noin epämääräisesti ilmaistaan.

Edelleenkään linuxeilla, Linux-käyttöjärjestelmillä ei ole mitään tekemistä keskenään ja kaikki yleistykset koskevat kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmiä mitä on olemassa.

"Ei auta venkoilla edes viivasta kun kirjoitat itsekin viivalla ja ilman olevan Linux ja Linux-käyttöjärjestelmiä."

Kyse onkin siitä onko monikkoa vai yksikköä, erisnimi vai yleisnimi. Se on tärkeätä ettei sekoiteta eri käyttöjärjestelmiä toisiinsa. Se on joko kaikki maailman käyttöjärjestelmät tai sitten se yksi tietty mistä on kyse ja se ei voi olla mikään "Linux" koska sen merkkistä käyttöjärjestelmää ei ole.

"Kymppi on todella surkea jos siihen ei saa ilmaisia tai kertamaksullisia ohjelmia, onneksi 7 ja 8 lähes kaikki ovat sellaisia. Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et."

Kertamaksulliset ohjelmat alkoivat kadota jo vuosituhannen vaihteessa. Olivat kyllä vielä tavallisia kun Windows 7 ilmestyi mutta tämän vuosikymmenen alussa alkoi loputkin kadota. Vuonna 2011 Microsoft kuulutti että Windows 7 on standardin mukaisille HTML5 sovelluksille ympäristö ja natiivisovellusten tekniikka muuttui Windows 8:ssa. Windows 8 toki oli hyvin yhteensopiva Windows 7 legacyn kanssa.

Windows 10:ssä siirryttiin jatkuvasti uusiutuvaan käyttöjärjestelmään joten se ei enää sovellu kertamaksullisille. Kertamaksullisten ohjelmien bisnesmalli on ollut sen varassa, että ne toimii niin pitkään kuin kyseinen käyttöjärjestelmäjulkaisu.

Windows 10:llä kertamaksullinen ohjelma olisi sitä, että ostat vaikka kertamaksullisen ohjelman Windows 10 1607:lle. Windows 10 1703 on kuitenkin uusi käyttöjärjestelmäjulkaisu mikä tulee automaattisesti päivityksistä ja Windows 10 1607 ohjelman ei siinä tarvitse toimia.

"Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et."

Todista. Laitetaan semmoinen paskasuodinvaatimus että pitää toimia 4v luvatusti. Ei kukaan halua vaihdella paskoja ohjelmia joka viikko. Se että ohjelmantiedoissa lukee "Windows 7, 8, 10" EI RIITÄ koska Windows 10: ä on Windows 10 1507, Windows 10 1511, Windows 10 1607, Windows 10 1703. Ne ovat eri käyttöjärjestelmäjulkaisuja kuten Windows 7 ja Windows 8.

Ohjelman pitää siis olla LUVATUSTI 4v toimiva, että sillä on 4v takuu tai jotenkin muuten varmistettu että toimii sen ajan kun Windows 10 julkaisuja tulee 7kpl sinä aikana. Saa olla myös kertamaksullinen ohjelma mutta pitää olla takuutiedot.

Jos ei ole takuutietoja tai mitään varmistusta toimivuudelle, voidaan olettaa että se on kuluttajansuojalain mukainen 2v jos on kuluttajatuotteesta.

Tiedän, että Windows 10:lle on mahdollista tehdä sovelluksia jotka toimivat vaikka 8v mutta se ei ole automaattista tai itsestäänselvää vaan vaatii sitä, että riippuvuudet on rajattu.

M-karilla on mennyt sekaisin käsitteet ohjelmistojakelu ja käyttöjärjestelmä.
Jakelun mukana valmiiksi tulevat ohjelmistot eivät ole osa käyttöjärjestelmää.

M-Kar kirjoitti:

M-Kar
19.8.2017 11:00
"Linux: Itse ohjelma on ilmainen."


Tuo on lainaus tästä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14963204/linux-ainut-kayttojarjestelma#comment-90851978

Ei ole minun kirjoittama. Se on LAINAUS.

M-Kar
13.8.2017 21:39
Mitään Linux-käyttöjärjestelmää ei ole olemassa.

Niin, Linux-käyttöjärjestelmiÄ on. Linux merkkistä käyttöjärjestelmäÄ. Ei ole.

Huomaa monikko. Se on se tärkein asia. Ei ole mitään yhtä käyttöjärjestelmää minkä merkki on Linux. Sellaista ei ole. Suomen kielessä kyllä puhutaan linuxeista tai on Linux-käyttöjärjestelmiä joilla puhutaan käyttöjärjestelmistä (monikko!) joissa on se Linux (yksikkö!)

Linux on yksi asia ja se on se kerneli. Sitten taas linuxit tai Linux-käyttöjärjestelmät on monta asiaa.

Ja kun on monta asiaa niin niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä tuntuu hölmöläisiltä jäävän jotenkin vaikeaksi käsittää, että kaikki linuxeihin liittyvät asiat koskee kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmiä mitä on olemassa.

Lopult"akin olet tajunnut, että on Linux-käyttöjärjestelmiä ja voidaan kirjoittaa tarkemmin esim Linux Mint tai yleisesti Linux, kuten itsekin käytit. Joskus näköjään vanhakin koira oppii uutta. "

Pitää kirjoittaa aina tarkasti mistä käyttöjärjestelmästä on kyse. Joku "Linux" voi tarkoittaa siis vaikka Windowsia kun noin epämääräisesti ilmaistaan.

Edelleenkään linuxeilla, Linux-käyttöjärjestelmillä ei ole mitään tekemistä keskenään ja kaikki yleistykset koskevat kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmiä mitä on olemassa.

"Ei auta venkoilla edes viivasta kun kirjoitat itsekin viivalla ja ilman olevan Linux ja Linux-käyttöjärjestelmiä."

Kyse onkin siitä onko monikkoa vai yksikköä, erisnimi vai yleisnimi. Se on tärkeätä ettei sekoiteta eri käyttöjärjestelmiä toisiinsa. Se on joko kaikki maailman käyttöjärjestelmät tai sitten se yksi tietty mistä on kyse ja se ei voi olla mikään "Linux" koska sen merkkistä käyttöjärjestelmää ei ole.

"Kymppi on todella surkea jos siihen ei saa ilmaisia tai kertamaksullisia ohjelmia, onneksi 7 ja 8 lähes kaikki ovat sellaisia. Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et."

Kertamaksulliset ohjelmat alkoivat kadota jo vuosituhannen vaihteessa. Olivat kyllä vielä tavallisia kun Windows 7 ilmestyi mutta tämän vuosikymmenen alussa alkoi loputkin kadota. Vuonna 2011 Microsoft kuulutti että Windows 7 on standardin mukaisille HTML5 sovelluksille ympäristö ja natiivisovellusten tekniikka muuttui Windows 8:ssa. Windows 8 toki oli hyvin yhteensopiva Windows 7 legacyn kanssa.

Windows 10:ssä siirryttiin jatkuvasti uusiutuvaan käyttöjärjestelmään joten se ei enää sovellu kertamaksullisille. Kertamaksullisten ohjelmien bisnesmalli on ollut sen varassa, että ne toimii niin pitkään kuin kyseinen käyttöjärjestelmäjulkaisu.

Windows 10:llä kertamaksullinen ohjelma olisi sitä, että ostat vaikka kertamaksullisen ohjelman Windows 10 1607:lle. Windows 10 1703 on kuitenkin uusi käyttöjärjestelmäjulkaisu mikä tulee automaattisesti päivityksistä ja Windows 10 1607 ohjelman ei siinä tarvitse toimia.

"Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et."

Todista. Laitetaan semmoinen paskasuodinvaatimus että pitää toimia 4v luvatusti. Ei kukaan halua vaihdella paskoja ohjelmia joka viikko. Se että ohjelmantiedoissa lukee "Windows 7, 8, 10" EI RIITÄ koska Windows 10: ä on Windows 10 1507, Windows 10 1511, Windows 10 1607, Windows 10 1703. Ne ovat eri käyttöjärjestelmäjulkaisuja kuten Windows 7 ja Windows 8.

Ohjelman pitää siis olla LUVATUSTI 4v toimiva, että sillä on 4v takuu tai jotenkin muuten varmistettu että toimii sen ajan kun Windows 10 julkaisuja tulee 7kpl sinä aikana. Saa olla myös kertamaksullinen ohjelma mutta pitää olla takuutiedot.

Jos ei ole takuutietoja tai mitään varmistusta toimivuudelle, voidaan olettaa että se on kuluttajansuojalain mukainen 2v jos on kuluttajatuotteesta.

Tiedän, että Windows 10:lle on mahdollista tehdä sovelluksia jotka toimivat vaikka 8v mutta se ei ole automaattista tai itsestäänselvää vaan vaatii sitä, että riippuvuudet on rajattu.

Lue lisää

Olet ilmeisesti ryssätrolli kun et ymmärrä suomen kieltä. Useimmilla on vain yksi Linux koneella, miksi niitä monta pitäisi ola ))

Huomaa tosiaan, kirjoitit Linux, et monikossa Linuxit )))))))))))))))))))
M-Kar
19.8.2017 11:00
Linux: Itse ohjelma on ilmainen.

Ja ne lainausmerkit oli minun laittamat, teksti sinun kirjoittama ))

Aina ei tosiaan tarvitse kirjoittaa sen tarkemmin mikä käyttis koneella, riittää kun kertoo onko vaikkapa Linux tai Windows, taas opit vanha koira uutta, mutta kauan se kesti.

Joo, kympin myötä kadotit tosiaan lopunkin järkesi jonnekin pilviin ))

Tiedetään ettet sovellu kympin käyttäjäksi, siinähän on se pelottava virusohjelmakin valmiina ja menee automaatisesti päälle (

Heheheh, vain kaltaisesi idiootit maksaa kk-maksullisista kun ilmaisia ja kertamaksullisia saatavana ja luonnolisesti 10 tarkoittaa kaikkia kymppejä, muutenhan se olisi rajattu. Alat olla pelkotiloinesi täyshulluuden rajapinnalla, käynti terapeutilla saattaa auttaa.

Olisipa äitisikin saanut palauttaa sinut 2 vuoden sisällä.

M-Kar kirjoitti:

M-Kar
19.8.2017 11:00
"Linux: Itse ohjelma on ilmainen."


Tuo on lainaus tästä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14963204/linux-ainut-kayttojarjestelma#comment-90851978

Ei ole minun kirjoittama. Se on LAINAUS.

M-Kar
13.8.2017 21:39
Mitään Linux-käyttöjärjestelmää ei ole olemassa.

Niin, Linux-käyttöjärjestelmiÄ on. Linux merkkistä käyttöjärjestelmäÄ. Ei ole.

Huomaa monikko. Se on se tärkein asia. Ei ole mitään yhtä käyttöjärjestelmää minkä merkki on Linux. Sellaista ei ole. Suomen kielessä kyllä puhutaan linuxeista tai on Linux-käyttöjärjestelmiä joilla puhutaan käyttöjärjestelmistä (monikko!) joissa on se Linux (yksikkö!)

Linux on yksi asia ja se on se kerneli. Sitten taas linuxit tai Linux-käyttöjärjestelmät on monta asiaa.

Ja kun on monta asiaa niin niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä tuntuu hölmöläisiltä jäävän jotenkin vaikeaksi käsittää, että kaikki linuxeihin liittyvät asiat koskee kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmiä mitä on olemassa.

Lopult"akin olet tajunnut, että on Linux-käyttöjärjestelmiä ja voidaan kirjoittaa tarkemmin esim Linux Mint tai yleisesti Linux, kuten itsekin käytit. Joskus näköjään vanhakin koira oppii uutta. "

Pitää kirjoittaa aina tarkasti mistä käyttöjärjestelmästä on kyse. Joku "Linux" voi tarkoittaa siis vaikka Windowsia kun noin epämääräisesti ilmaistaan.

Edelleenkään linuxeilla, Linux-käyttöjärjestelmillä ei ole mitään tekemistä keskenään ja kaikki yleistykset koskevat kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmiä mitä on olemassa.

"Ei auta venkoilla edes viivasta kun kirjoitat itsekin viivalla ja ilman olevan Linux ja Linux-käyttöjärjestelmiä."

Kyse onkin siitä onko monikkoa vai yksikköä, erisnimi vai yleisnimi. Se on tärkeätä ettei sekoiteta eri käyttöjärjestelmiä toisiinsa. Se on joko kaikki maailman käyttöjärjestelmät tai sitten se yksi tietty mistä on kyse ja se ei voi olla mikään "Linux" koska sen merkkistä käyttöjärjestelmää ei ole.

"Kymppi on todella surkea jos siihen ei saa ilmaisia tai kertamaksullisia ohjelmia, onneksi 7 ja 8 lähes kaikki ovat sellaisia. Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et."

Kertamaksulliset ohjelmat alkoivat kadota jo vuosituhannen vaihteessa. Olivat kyllä vielä tavallisia kun Windows 7 ilmestyi mutta tämän vuosikymmenen alussa alkoi loputkin kadota. Vuonna 2011 Microsoft kuulutti että Windows 7 on standardin mukaisille HTML5 sovelluksille ympäristö ja natiivisovellusten tekniikka muuttui Windows 8:ssa. Windows 8 toki oli hyvin yhteensopiva Windows 7 legacyn kanssa.

Windows 10:ssä siirryttiin jatkuvasti uusiutuvaan käyttöjärjestelmään joten se ei enää sovellu kertamaksullisille. Kertamaksullisten ohjelmien bisnesmalli on ollut sen varassa, että ne toimii niin pitkään kuin kyseinen käyttöjärjestelmäjulkaisu.

Windows 10:llä kertamaksullinen ohjelma olisi sitä, että ostat vaikka kertamaksullisen ohjelman Windows 10 1607:lle. Windows 10 1703 on kuitenkin uusi käyttöjärjestelmäjulkaisu mikä tulee automaattisesti päivityksistä ja Windows 10 1607 ohjelman ei siinä tarvitse toimia.

"Itse asiassa muut löytää kymppiinkin, vain sinä et."

Todista. Laitetaan semmoinen paskasuodinvaatimus että pitää toimia 4v luvatusti. Ei kukaan halua vaihdella paskoja ohjelmia joka viikko. Se että ohjelmantiedoissa lukee "Windows 7, 8, 10" EI RIITÄ koska Windows 10: ä on Windows 10 1507, Windows 10 1511, Windows 10 1607, Windows 10 1703. Ne ovat eri käyttöjärjestelmäjulkaisuja kuten Windows 7 ja Windows 8.

Ohjelman pitää siis olla LUVATUSTI 4v toimiva, että sillä on 4v takuu tai jotenkin muuten varmistettu että toimii sen ajan kun Windows 10 julkaisuja tulee 7kpl sinä aikana. Saa olla myös kertamaksullinen ohjelma mutta pitää olla takuutiedot.

Jos ei ole takuutietoja tai mitään varmistusta toimivuudelle, voidaan olettaa että se on kuluttajansuojalain mukainen 2v jos on kuluttajatuotteesta.

Tiedän, että Windows 10:lle on mahdollista tehdä sovelluksia jotka toimivat vaikka 8v mutta se ei ole automaattista tai itsestäänselvää vaan vaatii sitä, että riippuvuudet on rajattu.

Lue lisää

Tuossa on 900 uusinta ilmaista ohjelmaa ja kaikki mitä katsoin toimivat kympissä.

http://win.softpedia.com/index.free.shtml?scroll_flt

Onhan se kamalaa jos kuoppaavat kympin jo 2 vuoden kuluttua, mutta sitten tekevät vaikka 11 ja taas kaikki ohjelmat toimii.

karillemeni kirjoitti:

Olet ilmeisesti ryssätrolli kun et ymmärrä suomen kieltä. Useimmilla on vain yksi Linux koneella, miksi niitä monta pitäisi ola ))

Huomaa tosiaan, kirjoitit Linux, et monikossa Linuxit )))))))))))))))))))
M-Kar
19.8.2017 11:00
Linux: Itse ohjelma on ilmainen.

Ja ne lainausmerkit oli minun laittamat, teksti sinun kirjoittama ))

Aina ei tosiaan tarvitse kirjoittaa sen tarkemmin mikä käyttis koneella, riittää kun kertoo onko vaikkapa Linux tai Windows, taas opit vanha koira uutta, mutta kauan se kesti.

Joo, kympin myötä kadotit tosiaan lopunkin järkesi jonnekin pilviin ))

Tiedetään ettet sovellu kympin käyttäjäksi, siinähän on se pelottava virusohjelmakin valmiina ja menee automaatisesti päälle (

Heheheh, vain kaltaisesi idiootit maksaa kk-maksullisista kun ilmaisia ja kertamaksullisia saatavana ja luonnolisesti 10 tarkoittaa kaikkia kymppejä, muutenhan se olisi rajattu. Alat olla pelkotiloinesi täyshulluuden rajapinnalla, käynti terapeutilla saattaa auttaa.

Olisipa äitisikin saanut palauttaa sinut 2 vuoden sisällä.

Lue lisää

"Olet ilmeisesti ryssätrolli kun et ymmärrä suomen kieltä. Useimmilla on vain yksi Linux koneella, miksi niitä monta pitäisi ola ))"

Mutta mikä se käyttöjärjestelmä sitten on?

"M-Kar
19.8.2017 11:00
Linux: Itse ohjelma on ilmainen."

En ole tuota kirjoittanut. Tuo on lainaus..

"Aina ei tosiaan tarvitse kirjoittaa sen tarkemmin mikä käyttis koneella, riittää kun kertoo onko vaikkapa Linux tai Windows, taas opit vanha koira uutta, mutta kauan se kesti."
, muutenhan se olisi rajattu.

Jos sanoo Linux niin se tarkoittaa vaikka Windowsia. Linux kun voi tarkoittaa mitä tahansa.

"ja luonnolisesti 10 tarkoittaa kaikkia kymppejä"

Ei tietenkään tarkoita. Se voi tarkoittaa vain sen hetkistä Windows 10:ä tai sitä mitä on erikseen mainittu. Ei Windows XP ohjelman esimerkiksi tarvitse toimia Windows 8:ssa. Ne ovat eri julkaisuja kuten on kaikki Windows 10:n eri julkaisut.

Eikä voida luvata tarkoittamaan kaikkia mahdollisia Windows 10 julkaisuja koska ohjelman valmistaja ei voi luvata toimivuutta pidemmälle mitä Microsoft lupaa. Sitä kun osti Windows 7 aikoina ohjelman niin vaatimuksissa luki että Windows XP, Vista ja 7 mutta ei luvattu mitään tulevasta Windows 8:sta ja Windows 10:stä koska ei tiedetty toimiiko se niillä.

"Tuossa on 900 uusinta ilmaista ohjelmaa ja kaikki mitä katsoin toimivat kympissä."

Kerro missä niistä Windows 10 julkaisuissa. Tarvitsen YHDEN ohjelman minkä LUVATAAN toimivan vähintään 4v. Syksyllä tulee taas uusi Windows 10 julkaisu ja ilman lupausta ohjelma voi jäädä toimimatta sillä.

karillemeni kirjoitti:

Tuossa on 900 uusinta ilmaista ohjelmaa ja kaikki mitä katsoin toimivat kympissä.

http://win.softpedia.com/index.free.shtml?scroll_flt

Onhan se kamalaa jos kuoppaavat kympin jo 2 vuoden kuluttua, mutta sitten tekevät vaikka 11 ja taas kaikki ohjelmat toimii.

Lue lisää

Windows 10 on kuopattu jo kolme kertaa.

M-Kar kirjoitti:

"Olet ilmeisesti ryssätrolli kun et ymmärrä suomen kieltä. Useimmilla on vain yksi Linux koneella, miksi niitä monta pitäisi ola ))"

Mutta mikä se käyttöjärjestelmä sitten on?

"M-Kar
19.8.2017 11:00
Linux: Itse ohjelma on ilmainen."

En ole tuota kirjoittanut. Tuo on lainaus..

"Aina ei tosiaan tarvitse kirjoittaa sen tarkemmin mikä käyttis koneella, riittää kun kertoo onko vaikkapa Linux tai Windows, taas opit vanha koira uutta, mutta kauan se kesti."
, muutenhan se olisi rajattu.

Jos sanoo Linux niin se tarkoittaa vaikka Windowsia. Linux kun voi tarkoittaa mitä tahansa.

"ja luonnolisesti 10 tarkoittaa kaikkia kymppejä"

Ei tietenkään tarkoita. Se voi tarkoittaa vain sen hetkistä Windows 10:ä tai sitä mitä on erikseen mainittu. Ei Windows XP ohjelman esimerkiksi tarvitse toimia Windows 8:ssa. Ne ovat eri julkaisuja kuten on kaikki Windows 10:n eri julkaisut.

Eikä voida luvata tarkoittamaan kaikkia mahdollisia Windows 10 julkaisuja koska ohjelman valmistaja ei voi luvata toimivuutta pidemmälle mitä Microsoft lupaa. Sitä kun osti Windows 7 aikoina ohjelman niin vaatimuksissa luki että Windows XP, Vista ja 7 mutta ei luvattu mitään tulevasta Windows 8:sta ja Windows 10:stä koska ei tiedetty toimiiko se niillä.

"Tuossa on 900 uusinta ilmaista ohjelmaa ja kaikki mitä katsoin toimivat kympissä."

Kerro missä niistä Windows 10 julkaisuissa. Tarvitsen YHDEN ohjelman minkä LUVATAAN toimivan vähintään 4v. Syksyllä tulee taas uusi Windows 10 julkaisu ja ilman lupausta ohjelma voi jäädä toimimatta sillä.

Lue lisää

Lainaus mistä, todista? Turhaan valehtelet, ihan itse kirjoitit.

Sinun höpinäsi voivat tarkoittaa mitä tahansa, ei kenekään normaalin ihmisen.

Tietenkin tämän hetkistä kymppiä, kaikki toimii tämän hetkisellä kympillä kuten tulevaisuudessakin elleivät lakkaa kehittämästä jotain ohjelmaa ja todennäköisesti toimii silti vuosia tai kympin loppuun asti, yhtään ei ole rajattu. Kymppi on kymppi kuten mikkisoftakin ilmoittaa vai meinaatko että pitäisi käyttää Windows 10 1703 tai sitten voi olla vaikka Linux ))

Tarvitset uudet aivot, trollitauti tuhonnut senkin vähän mitä joskus ollut.

karillemeni kirjoitti:

Lainaus mistä, todista? Turhaan valehtelet, ihan itse kirjoitit.

Sinun höpinäsi voivat tarkoittaa mitä tahansa, ei kenekään normaalin ihmisen.

Tietenkin tämän hetkistä kymppiä, kaikki toimii tämän hetkisellä kympillä kuten tulevaisuudessakin elleivät lakkaa kehittämästä jotain ohjelmaa ja todennäköisesti toimii silti vuosia tai kympin loppuun asti, yhtään ei ole rajattu. Kymppi on kymppi kuten mikkisoftakin ilmoittaa vai meinaatko että pitäisi käyttää Windows 10 1703 tai sitten voi olla vaikka Linux ))

Tarvitset uudet aivot, trollitauti tuhonnut senkin vähän mitä joskus ollut.

Lue lisää

Lainaus on tästä mihin vastasin: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14963204/linux-ainut-kayttojarjestelma#comment-90851978

Kuten näet kellonajasta niin se on kirjoitettu aikaisemmin minun viestini on vastaus siihen.

"Tietenkin tämän hetkistä kymppiä, kaikki toimii tämän hetkisellä kympillä kuten tulevaisuudessakin elleivät lakkaa kehittämästä jotain ohjelmaa ja todennäköisesti toimii silti vuosia tai kympin loppuun asti,"

Kympin loppu on syksyllä. Nykyinen on Windows 10 1703 ja syksyllä on varmaan Windows 10 1711. Sehän on kokonaan uusi Windows ja siihen ei päde Windows 10 1703 asiat muuten kuin niiltä osin mistä on jotain luvattu tai on standardia. Sovelluksissa yhteensopivuus lupaukset kun koskee sitä RAJAPINTAA, ei sitä että toimisi uusittaessa käyttöjärjestelmää.

"Kymppi on kymppi kuten mikkisoftakin ilmoittaa "

Microsoft ilmoittaa Windows 10 julkaisun. Edellinen oli Windows 10 Anniversary update (1607), nyt on Windows 10 Creators Update (1703). Se "Creators Update" ja "Windows 10" on tässä semmoinen markkinointitermi. Se varsinainen Windows julkaisu on se numero mikä on muotoa vuosi ja kuukausi. Eli nyt on 2017 maaliskuu. Yhteensopivuus menee juurikin tämän numeron mukaan (vanha Windows API, ajurihässäkät jne.) tai jos halutaan yli Windows julkaisujen välistä yhteensopivuutta niin sitä varten on ne korkeamman tason rajapinnat, eli kaikki .NET perheen frameworkit joihin WinRT kuuluu, standardi HTML5 ja myös vanha MFC ja kaikki mikä on Visual C redistributableissa, ja DirectX:t myös. Ja ne on toki versioitu kaikki ja niille on luvattu yhteensopivuudet.

Ja arvaas mitä, se on ollut aina näin Windowsissa! AINA on Microsoft luvannut yhteensopivuuden pysyvän samana kyseissä Windows julkaisussa ja sitten on ne korkeamman tason rajapinnat mille tehdään ne sovellukset. Tässä ei siis ole mitään uutta vaan on kokemusperäisesti opittu Windowsista. Lähinnä vaan se muuttunut, että Windows julkaisuja tulee kaksi kertaa vuodessa automaattipäivityksellä eikä kerran kolmessa vuodessa ja voi jumittaa samassa vaikka 10v.

M-Kar kirjoitti:

Lainaus on tästä mihin vastasin: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14963204/linux-ainut-kayttojarjestelma#comment-90851978

Kuten näet kellonajasta niin se on kirjoitettu aikaisemmin minun viestini on vastaus siihen.

"Tietenkin tämän hetkistä kymppiä, kaikki toimii tämän hetkisellä kympillä kuten tulevaisuudessakin elleivät lakkaa kehittämästä jotain ohjelmaa ja todennäköisesti toimii silti vuosia tai kympin loppuun asti,"

Kympin loppu on syksyllä. Nykyinen on Windows 10 1703 ja syksyllä on varmaan Windows 10 1711. Sehän on kokonaan uusi Windows ja siihen ei päde Windows 10 1703 asiat muuten kuin niiltä osin mistä on jotain luvattu tai on standardia. Sovelluksissa yhteensopivuus lupaukset kun koskee sitä RAJAPINTAA, ei sitä että toimisi uusittaessa käyttöjärjestelmää.

"Kymppi on kymppi kuten mikkisoftakin ilmoittaa "

Microsoft ilmoittaa Windows 10 julkaisun. Edellinen oli Windows 10 Anniversary update (1607), nyt on Windows 10 Creators Update (1703). Se "Creators Update" ja "Windows 10" on tässä semmoinen markkinointitermi. Se varsinainen Windows julkaisu on se numero mikä on muotoa vuosi ja kuukausi. Eli nyt on 2017 maaliskuu. Yhteensopivuus menee juurikin tämän numeron mukaan (vanha Windows API, ajurihässäkät jne.) tai jos halutaan yli Windows julkaisujen välistä yhteensopivuutta niin sitä varten on ne korkeamman tason rajapinnat, eli kaikki .NET perheen frameworkit joihin WinRT kuuluu, standardi HTML5 ja myös vanha MFC ja kaikki mikä on Visual C redistributableissa, ja DirectX:t myös. Ja ne on toki versioitu kaikki ja niille on luvattu yhteensopivuudet.

Ja arvaas mitä, se on ollut aina näin Windowsissa! AINA on Microsoft luvannut yhteensopivuuden pysyvän samana kyseissä Windows julkaisussa ja sitten on ne korkeamman tason rajapinnat mille tehdään ne sovellukset. Tässä ei siis ole mitään uutta vaan on kokemusperäisesti opittu Windowsista. Lähinnä vaan se muuttunut, että Windows julkaisuja tulee kaksi kertaa vuodessa automaattipäivityksellä eikä kerran kolmessa vuodessa ja voi jumittaa samassa vaikka 10v.

Lue lisää

Parempi onkin että kopioit tekstit oikeilta asiantuntijoilta, mutta muista käyttää lainausmerkkejä.

Kumma kun mikkisofta ei ole kertonut tekevänsä kokonaan uutta käyttistä, mutta ehkä tosiaan tekevät sen 11 kun huomaavat kympin sudeksi tai sitten 7.1.

Yhteensopivuus menee tosiaan sen mukaan mitä ilmoittavat, 7,8,10. Jotkut saattavat lakata kehittämästä ohjelmaa kympin aikaan ja ei ehkä joskus tulevaisuudessa enää toimi, joskin epätodennäköistä, 11:lle ei tietenkään etukäteen voi luvata yhteensopivuutta. Mikkisoftahan on lisännyt rajapintoja että hulluuden rajapinnalla olevatkin uskaltaisi käyttää kymppiä.

Mutta arvaas mitä, kaikki eivät ole edes tehneet ohjelmista kymppiversiota kun pitävät sitä jo nyt sutena, suurin osa kylläkin näyttää toimivan ilman muutoksia kun ovat vuosia vanhoja.

karillemeni kirjoitti:

Parempi onkin että kopioit tekstit oikeilta asiantuntijoilta, mutta muista käyttää lainausmerkkejä.

Kumma kun mikkisofta ei ole kertonut tekevänsä kokonaan uutta käyttistä, mutta ehkä tosiaan tekevät sen 11 kun huomaavat kympin sudeksi tai sitten 7.1.

Yhteensopivuus menee tosiaan sen mukaan mitä ilmoittavat, 7,8,10. Jotkut saattavat lakata kehittämästä ohjelmaa kympin aikaan ja ei ehkä joskus tulevaisuudessa enää toimi, joskin epätodennäköistä, 11:lle ei tietenkään etukäteen voi luvata yhteensopivuutta. Mikkisoftahan on lisännyt rajapintoja että hulluuden rajapinnalla olevatkin uskaltaisi käyttää kymppiä.

Mutta arvaas mitä, kaikki eivät ole edes tehneet ohjelmista kymppiversiota kun pitävät sitä jo nyt sutena, suurin osa kylläkin näyttää toimivan ilman muutoksia kun ovat vuosia vanhoja.

Lue lisää

"Kumma kun mikkisofta ei ole kertonut tekevänsä kokonaan uutta käyttistä, mutta ehkä tosiaan tekevät sen 11 kun huomaavat kympin sudeksi tai sitten 7.1."

Microsoft tekee uuden käyttöjärjestelmän pari kertaa vuodessa. Äsken tekivät Windows 10 1703:n.

"Yhteensopivuus menee tosiaan sen mukaan mitä ilmoittavat, 7,8,10."

Ei ole yhtä Windows 10 käyttöjärjestelmää vaan niitä on NELJÄ.

Siksi se yhteensopivuus meneekin rajapintojen mukaan, esim. Visual C 2015 redistributable ja DirectX 11. Tai jos ei kelpaa niin vaikka Windows 10 1607 jos haluaa käyttöjärjestelmäjulkaisun mukaan mennä.

Jos joku "lupaa" yhteensopivuudeksi "Windows 10" niin silloin ei tosiasiassa lupaa yhtään mitään. Samaa hölynpölyä kuin lupaisi yhteensopivuudeksi "Linux". Molemmat voi tarkoittaa mitä tahansa eikä oikeasti ole luvattu mitään. Se että toimii vaikka Windows 7:ssa on kelvollinen lupaus koska Windows 7:a on se yksi versio ja se on vakaa.

Mutta kyllähän ne ohjelmavalmistajat lupaakin: On esimerkiksi tuettu vuoden verran. Tarkoittaa sitä, että sen luvataan toimivan vuoden aikana käytössä olleilla Windows 10 versioilla. Sitten kun vuoden jälkeen tulee uusi käyttöjärjestelmä niin ei tarvitse toimia koska sehän ei ole sama käyttöjärjestelmä.

"11:lle ei tietenkään etukäteen voi luvata yhteensopivuutta."

Ei sellaista ole tulossa. Microsoft on varannut tuotenimen Windows 365 joten varmaan vaihtaa Windowsin nimen siksi. Käyttöjärjestelmiä toki tulee uusia paria kertaa vuodessa kuten alkoi tulla silloin kun muuttivat Windowsin palveluksi jonka nimi on Windows 10.

Eli on odotettavissa, että 1-4 vuoden kuluttua tulee Windowseihin päivityksistä taas uusi käyttöjärjestelmä mikä muuttaa nimen Windows 365:ksi ja saattaa vähän ulkoasu muuttua uudemman muodin mukaiseksi. Mutta mitään uutta siinä ei ole kun uusi käyttöjärjestelmä tullut päivityksistä pari kertaa vuodessa, että ihmiset tottuneet jo siihen sitten.

"Mikkisoftahan on lisännyt rajapintoja että hulluuden rajapinnalla olevatkin uskaltaisi käyttää kymppiä."

Microsoft ei ole mitään rajapintoja lisännyt vaan on tuonut samoista rajapinnoista uusia versioita ja VÄHENTÄNYT rajapintoja. Yrität lässyttää jonkun uutisen perusteella mistä et edes ymmärrä mistä puhutaan ja mitä tarkoitetaan.

"Mutta arvaas mitä, kaikki eivät ole edes tehneet ohjelmista kymppiversiota kun pitävät sitä jo nyt sutena, suurin osa kylläkin näyttää toimivan ilman muutoksia kun ovat vuosia vanhoja."

Ei vaan Windows 10:ä ei ole tarkoituskaan käyttää kaikkia vanhoilla paskasovelluksilla. Olet elänyt varmaan jossain siperiassa jos jäänyt huomaamatta se, että sovelluskehittäjät ovat suurelta osin kirjoittaneet vanhat paskat Windows sovellukset uusiksi jollain PHP:llä ja Javalla. Ne viime vuosikymmenen suosituimmat ohjelmointikielet, soittaako kelloja vai oletko yhtä tyhmä niinkuin tavallisesti?

Katsos kun monissa ohjelmafirmoissa on tapahtunut sukupolvenvaihdosta, on mennyt konkkaan tai vanhan paskan nysvääminen on vaikka vain niin työlästä että se ei kiinnosta ketään ja ohjelmat on tehty uusiksi. Ihan yleisesti sovellukset uudelleenkirjoitetaan noin 12v välein että jotkut 90-luvun paskat ei vaan kiinnosta ja ne näivettyvät kelvottomiksi yhteensopivuuksien poistuessa.

Ei tuossa ole normaaleille ihmisille mitään hankalaa uusia niitä ohjelmia.

M-Kar kirjoitti:

"Kumma kun mikkisofta ei ole kertonut tekevänsä kokonaan uutta käyttistä, mutta ehkä tosiaan tekevät sen 11 kun huomaavat kympin sudeksi tai sitten 7.1."

Microsoft tekee uuden käyttöjärjestelmän pari kertaa vuodessa. Äsken tekivät Windows 10 1703:n.

"Yhteensopivuus menee tosiaan sen mukaan mitä ilmoittavat, 7,8,10."

Ei ole yhtä Windows 10 käyttöjärjestelmää vaan niitä on NELJÄ.

Siksi se yhteensopivuus meneekin rajapintojen mukaan, esim. Visual C 2015 redistributable ja DirectX 11. Tai jos ei kelpaa niin vaikka Windows 10 1607 jos haluaa käyttöjärjestelmäjulkaisun mukaan mennä.

Jos joku "lupaa" yhteensopivuudeksi "Windows 10" niin silloin ei tosiasiassa lupaa yhtään mitään. Samaa hölynpölyä kuin lupaisi yhteensopivuudeksi "Linux". Molemmat voi tarkoittaa mitä tahansa eikä oikeasti ole luvattu mitään. Se että toimii vaikka Windows 7:ssa on kelvollinen lupaus koska Windows 7:a on se yksi versio ja se on vakaa.

Mutta kyllähän ne ohjelmavalmistajat lupaakin: On esimerkiksi tuettu vuoden verran. Tarkoittaa sitä, että sen luvataan toimivan vuoden aikana käytössä olleilla Windows 10 versioilla. Sitten kun vuoden jälkeen tulee uusi käyttöjärjestelmä niin ei tarvitse toimia koska sehän ei ole sama käyttöjärjestelmä.

"11:lle ei tietenkään etukäteen voi luvata yhteensopivuutta."

Ei sellaista ole tulossa. Microsoft on varannut tuotenimen Windows 365 joten varmaan vaihtaa Windowsin nimen siksi. Käyttöjärjestelmiä toki tulee uusia paria kertaa vuodessa kuten alkoi tulla silloin kun muuttivat Windowsin palveluksi jonka nimi on Windows 10.

Eli on odotettavissa, että 1-4 vuoden kuluttua tulee Windowseihin päivityksistä taas uusi käyttöjärjestelmä mikä muuttaa nimen Windows 365:ksi ja saattaa vähän ulkoasu muuttua uudemman muodin mukaiseksi. Mutta mitään uutta siinä ei ole kun uusi käyttöjärjestelmä tullut päivityksistä pari kertaa vuodessa, että ihmiset tottuneet jo siihen sitten.

"Mikkisoftahan on lisännyt rajapintoja että hulluuden rajapinnalla olevatkin uskaltaisi käyttää kymppiä."

Microsoft ei ole mitään rajapintoja lisännyt vaan on tuonut samoista rajapinnoista uusia versioita ja VÄHENTÄNYT rajapintoja. Yrität lässyttää jonkun uutisen perusteella mistä et edes ymmärrä mistä puhutaan ja mitä tarkoitetaan.

"Mutta arvaas mitä, kaikki eivät ole edes tehneet ohjelmista kymppiversiota kun pitävät sitä jo nyt sutena, suurin osa kylläkin näyttää toimivan ilman muutoksia kun ovat vuosia vanhoja."

Ei vaan Windows 10:ä ei ole tarkoituskaan käyttää kaikkia vanhoilla paskasovelluksilla. Olet elänyt varmaan jossain siperiassa jos jäänyt huomaamatta se, että sovelluskehittäjät ovat suurelta osin kirjoittaneet vanhat paskat Windows sovellukset uusiksi jollain PHP:llä ja Javalla. Ne viime vuosikymmenen suosituimmat ohjelmointikielet, soittaako kelloja vai oletko yhtä tyhmä niinkuin tavallisesti?

Katsos kun monissa ohjelmafirmoissa on tapahtunut sukupolvenvaihdosta, on mennyt konkkaan tai vanhan paskan nysvääminen on vaikka vain niin työlästä että se ei kiinnosta ketään ja ohjelmat on tehty uusiksi. Ihan yleisesti sovellukset uudelleenkirjoitetaan noin 12v välein että jotkut 90-luvun paskat ei vaan kiinnosta ja ne näivettyvät kelvottomiksi yhteensopivuuksien poistuessa.

Ei tuossa ole normaaleille ihmisille mitään hankalaa uusia niitä ohjelmia.

Lue lisää

Sinähän väitit kympin jäävän viimeiseksi, mutta voi tosiaan tulla 11, 7.1 tai vaikka Dooris.

On kymppejä jo miljoonia, nyt olet seonnut ihan kokonaan.

Nyt kyllä olet luiskahtanut rajapinnalta lopullisesti täyshulluuden puolelle.

Katsos kun viimeinen pöivitys ennen kympin julkaisua ja toimii silti kympissä, mutta sinä olet tippunut kelkasta aikoja sitten ))

karillemeni kirjoitti:

Sinähän väitit kympin jäävän viimeiseksi, mutta voi tosiaan tulla 11, 7.1 tai vaikka Dooris.

On kymppejä jo miljoonia, nyt olet seonnut ihan kokonaan.

Nyt kyllä olet luiskahtanut rajapinnalta lopullisesti täyshulluuden puolelle.

Katsos kun viimeinen pöivitys ennen kympin julkaisua ja toimii silti kympissä, mutta sinä olet tippunut kelkasta aikoja sitten ))

Lue lisää

"On kymppejä jo miljoonia, nyt olet seonnut ihan kokonaan."

Ei ole miljoonia versioita vaan neljä valmista.

Linux_on_lisäkustannus kirjoitti:

"Käytön helppous ja mukavuus on Linuxissa vähintään yhtä hyvä ellei parempikin kuin Windowsissa.

Etuina vielä ilmaisuus, "

Jaa-ah !

Linuxissa on lähinnä asennuksen vaikeus !

Toki jakeluun kuuluvien pakettien osalta homma on helppoa.

Mutta muiden pakettien, jotka eivät kuulu jakeluun, niiden osalta asennus on äärimmäisen vaikeaa ja hankalaa!

Kun itse haluan tyypillisesti asentaa ohjelmia, jotka eivät kuulu mihinkään jakeluun, niin hankalaa on.


Eli verrataanpa:

Windows: Ohjelma maksaa 100 EUR ja sen asentaminen on niin helppoa, että sen kuka tahansa osaa. Kaupallisten (= maksullisten) ohjelmien osalta ohjelmoija on yleensä hoitanut asian niin, että mistään riippuvuuksista ei koskaan tule ongelmia. Ilmaisohjelmat silloin tällöin vaativat joidenkin kirjastojen asennusta ennen ohjelman asennusta.

Linux: Itse ohjelma on ilmainen. Mutta sitä ei ole saatavana lainkaan binäärinä, ainoastaan lähdekoodina. Ja kääntäminen on tehty saatanallisen vaikeaksi.

Usein myös riippuvuuksia on paljon, ja niiden ratkominen on raskasta ja hankalaa manuaalityötä.

Ehkä kannattaisi palkata linux -konsultti asentamaan se "ilmainen" ohjelma.

Jos linux -konsultilta menee ongelmien ratkomiseen ja asentamiseen 10 h ja asiakas maksaa 300 EUR / h, niin ohjelman kokonaiskustannus asiakkaalle on 3000 EUR.

Eli se "ilmainen" ohjelma ilmaisuudestaan huolimatta aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia 3000 EUR, ja jos koneen käyttöjärjestelmää joudutaan ikinä päivittämään tai jos ohjelma halutaan siirtää toiseen koneeseen, kenties tuo 3000 EUR tulee maksettavaksi toiseen kertaan.

Ja Windows -ohjelma on maksullinen, se kyllä maksaa 100 EUR, mutta sen toiseen koneeseen siirto tai koneen käyttöjärjestelmän päivitys ei aiheuta siihen ohjelmaan liittyviä kustannuksia.

Jo ensiasennuksen jälkeen linux -ohjelma tulee siis 2900 EUR kalliimmaksi kuin windows -ohjelma.

Sisältääköhän tuo 300 EUR/h konsulttiveloitus edes arvonlisäveroa ?

Jos ei sisällä, niin se tulee myös asiakkaan maksettavaksi.

Se Windows -ohjelma maksaa arvonlisäveroineen sen 100 EUR.

Eli hintavertailussa Windows tulee yksityishenkilölle tai pienyritykselle ylivoimaisesti Linuxia halvemmaksi.

Ainoa poikkeus on, jos olet vaikkapa IBM:n konsernijohtaja, ja haluat, että miljoonan alaisesi koneeseen asennetaan jokin ohjelma.

Tuossa tilanteessa maksat konsultille hieman ylimääräistä siitä, että hän täydentää työnsä paketoimalla lopputuloksen sellaiseksi, että sen kuka tahansa osaa asentaa.

Eli IBM:n konsernijohtajalle, joka on vastuussa miljoonan alaisensa tietokoneiden ohjelmistoratkaisuista, hänelle Linuxin valinta saattaa olla säästö, kaikille muille se on iso lisäkustannus.

Lue lisää

Käytä sitten sitä Windowsia äläkä märise.

Tulepas nyt poikakulta kottiis sieltä ihmisiä kiusaamasta!
Täällä on pullamössöä ja sun ikioma Nalle Puh-pyjamakin jo odottaa.
Luetaan vielä iltasatu niin nukut sitten hyvin.

Mintin ylläpitäjä(t) pitää siinä peräreikiä yllä NSA:n rahoilla.

poista_Heti kirjoitti:

Mintin ylläpitäjä(t) pitää siinä peräreikiä yllä NSA:n rahoilla.

Kannattaisi vetää alaleuka päälaen yli ja nielaista niin päästäisiin taas eroon yhdestä peräreiästä.

poista_Heti kirjoitti:

Mintin ylläpitäjä(t) pitää siinä peräreikiä yllä NSA:n rahoilla.

Ei se NSA sinusta peräreiästä ole kiinnostunut.

1. Linuxjakeluissa on grafiikkaohjelmana käyttökelvoton GIMP.
Ei muuten ole.

2. Linuxeissa tulee yleensä käyttökelvoton WODIM mukana.
Ei muuten tule.

3. selaimesta
Kerro laitteisto jossa voisi noin sekoilla.

4. samaa palaaplaata useita rivejä...

kirjoittajalle sanoisin, että hanki elämä, edes hääppöinen...

"Tosin: vaikka tästä ei ole varmaa näyttöä, niin epäilen"
että jos sotkee kaikki asiat sekaisin niin sitten mikään ei enää toimi.

"1. Linuxjakeluissa on grafiikkaohjelmana käyttökelvoton GIMP."

Gimp on ammattilaisten käyttämä ammattisovellus ja siinä ei ole mitään käyttökelvotonta.

"Näihin päiviin asti paras neuvoni olisi ollut: poista typerä GIMP levytilaa kuluttamasta, ja kopioi koneelle windows -koneelta PAINT.EXE ja aja sitä WINE:n avulla."

Paintilla ei voi tehdä töitä.

"2. Linuxeissa tulee yleensä käyttökelvoton WODIM mukana."

Olet siis se sama pelle joka väittää wodimia käyttökelvottomaksi siksi kun jossain Windowsille tehdyssä Nerossa on bugi. Nero on siis käyttökelvoton, wodim näyttäisi toimivan ihan hyvin.

"HUOM: cdrecord:ia EI VOI kääntää konekielelle GNU -fanaatikkojen tekemällä make -komennolla, vaan sen kääntämiseen tarvitaan saman tekijän itsensä koodaama smake."

Eli cdrecordia ei saa käännettyä standardilla tavalla. make -komento on standardoitu.

"CD ja DVD -levyjä ei muka tarvitse kukaan"

Ei niitä tarvitsekkaan. Internet on keksitty. Ja jos pohjoisnavalle tarvitsee siirtää tietoa niin voi laittaa vaikka USB-tikulle.

"ja siitä, että GIMPin oletuskäyttöliittymä muka olisi jotenkin järjellinen (mitä se ei ole)"

Kyllä on järjellinen. Pellet vaan käyttää sitä väärällä ikkunamanagerilla tai jollain Windowsilla sitä. Se ei ole Gimpin vika jos käyttäjä on pelle.

"sekä väite, että olisin jotenkin itse aiheuttanut tuon, että linux avaa Kaffeine Playerin, kun yrittää avata tallennuskansion!"

Mistä käyttöjärjestelmästä puhut?

"Juu, olen toki itse asentanut Kaffeinen oletusasetuksin, että Kaffeine tekee itsestään oletusohjelman yleisimpien formaattien avaamiseen."

Eli siis olet asettanut Kaffeine playrin avautumaan kun avaat tallennuskansiota.

"Mutta jos esim. haluan avata SEN KANSION, jossa on vaikkapa kuva1.jpg -niminen tiedosto, niin tietenkin pitäisi avata tiedostonhallinnassa ko. sijaintikansio, eikä itse kuvatiedostoa millään ohjelmalla, ja sitäpaitsi Kaffeine ei edes näytä ko. kuvaa, vaikka kuvan tiedostonimen parametrina saakin."

Siis jos olet asettanut avaamaan kansion Kaffeinella etkä tiedostomanagerilla niin sehän toimii kuten olet halunnut. Kaffeinen manuaalissa varmaan lukee tiedostomuodot mitä tukee ja miten avataan. Voin itse vilkaista tuota jossain kohtaa.

"Vaikka rastisin kaikki mahdolliset ruudut asennuksen yhteydessä, kaffeine ei silti saisi kaapata itselleen sellaisia tiedostoformaatteja, joita se ei osaa a vata/näyttää, samoin kansion avaaminen pitäisi aina jättää rauhaan!"

Niin oletkos nyt varma että ei osaa vaan puuttuuko sinulta sen avaamiseen tarvittava pulikka?

"Kun haluat "avaa tallennusKANSIO", niin typerä Firefox yrittää silti avata tiedostoa, eikä sen sisältävää kansiota tiedostonhallinnassa !"

Niin tai sitten olet jotenkin sössinyt järjestelmää Kaffeinella ja se vaikuttaa muualle.

"Tämä tilanne ei tule koskaan muuttumaan, ennenkuin Debianin päättäjät ovat haudassa."

Debian liittyy vain Debianiin eikä linukseihin eikä myöskään linuxeihin.

Tai jos haluat että ongelmasi liittyvät johonkin niin se on vaikka sitten Windows. Siitähän nyt on näyttöä että Nerossa on bugi kun kuvittelee yli 4Gt tiedoston sopivan CD-levylle.

@linux_edelleen_paska

Hohhoi mitä paskaa. Mitään tietämystä asiasta sinulla ei näytä olevan. Jotain täysin mitään sanomatonta Copy/paste sotkua koko postaus.

Asensin Debian 9:n ja KDE työpöydän, sitten asensin Kaffeinen. Missään vaiheessa ei kysytty mitään tiedostotyyppi asioita ja toimi ongelmitta.

Joten nähtävästi paskapuhetta joku Kaffeinen ongelma.

Ratkaisu lopultakin löydetty!

Firefoxissa on jo VUOSIA ollut asiaan liittyvä BUGI:

https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=893799

Ongelman ratkaisu (siis se, että firefox avaa kaffeinen, kun pitäisi avata pcmanfm):

0. varmista, että sinulla on root -oikeudet.

esim. ubuntussa sudo leafpad /usr/share/applications/mimeinfo.cache

1. Avaa leafpadilla: /usr/share/applications/mimeinfo.cache:

leafpad /usr/share/applications/mimeinfo.cache
(alkuun sudo, jos käytät ubuntua)

2. etsi tiedostosta virheellinen rivi:
inode/directory=org.kde.kaffeine.desktop;pcmanfm.desktop;

3. korjaa rivin sisältö:

rivi VÄÄRIN:
inode/directory=org.kde.kaffeine.desktop;pcmanfm.desktop;


rivi OIKEIN (eli korjattuna):
inode/directory=pcmanfm.desktop;


4. Tallenna tiedosto

Eipä olisi arvannut, että firefoxin paska asennusohjelma työtää tuollaista sontaa

/usr/share/applications/mimeinfo.cache

-tiedostoon !

Kun muokkasin em. tiedostoa poistamalla sieltä tuon väärän org.kde.kaffeine.desktop;
-viittauksen, niin alkoi Firefoxin Arkisto / Avaa tallennuskansio -toimintokin toimia kuten sen kuuluisi, eli avaa tallennuskansio pcmanfm -ohjemassa, EI kaffeinessa.

M-Karin asiaton vastaus oli täysin arvattavissa.

M-Karin mielestä kun kaikki linuxiin (muiden kuin kernel -kehittäjien kielenkäytössä linux = yleisnimi kaikille näille ja monille muille: fedora, suse, mandriva, debian, ubuntu, knoppix jne. )
liittyvät ongelmat ovat aina muka käyttäjän oma syy, vaikka tässäkin tapauksessa paljastui firefoxista siellä vuosia lojunut bugi, jonka korjaaminen ei juuri tekijöitä kiinnosta !

Onko muuten yhtään sellaista linuxiin liittyvää tukirahastoa, joka EI MAKSA tekijöille koodattujen rivien, vaan korjattujen bugien mukaan ?

Eli miljoona koodiriviä, 0 korjattua bugia = ei palkkiota.

0 uutta koodiriviä, 1 korjattu bugi = X suuruinen pakkio.

0 uutta koodiriviä, 10 korjattua bugia = 10 X suuruinen pakkio.

0 uutta koodiriviä, 100 korjattua bugia = 100 X suuruinen pakkio.

N uutta koodiriviä, 1 uusi bugi, 100 korjattua bugia = 95 X suuruinen pakkio.

Tuollainen systeemi voimaan niin voisi bugitkin alkaa korjautua.

Ideaa ehkä Googlen "summer of code" -systeemiin ?

Eli jokainen korjattu bugi = X lisää palkkiota, mutta jokainen uusi bugi = 5X palkkion pienennys.

Käsittämätöntä, että nykymeiningillä tuokin bugi ( Bug 893799
https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=893799
)
Reported: 5 years ago
Modified: 28 days ago

on roikkunut tuolla 5 vuotta, ja mitään ei ole saatu aikaiseksi !

Vain käyttäjien kommentteja, joista 1 oli riittävän asiallinen, että se auttoi ratkaisemaan ongelman, vaikka sitäkin piti muokata omaan tilanteeseen sopivaksi !

firefox_korjaus kirjoitti:

Ratkaisu lopultakin löydetty!

Firefoxissa on jo VUOSIA ollut asiaan liittyvä BUGI:

https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=893799

Ongelman ratkaisu (siis se, että firefox avaa kaffeinen, kun pitäisi avata pcmanfm):

0. varmista, että sinulla on root -oikeudet.

esim. ubuntussa sudo leafpad /usr/share/applications/mimeinfo.cache

1. Avaa leafpadilla: /usr/share/applications/mimeinfo.cache:

leafpad /usr/share/applications/mimeinfo.cache
(alkuun sudo, jos käytät ubuntua)

2. etsi tiedostosta virheellinen rivi:
inode/directory=org.kde.kaffeine.desktop;pcmanfm.desktop;

3. korjaa rivin sisältö:

rivi VÄÄRIN:
inode/directory=org.kde.kaffeine.desktop;pcmanfm.desktop;


rivi OIKEIN (eli korjattuna):
inode/directory=pcmanfm.desktop;


4. Tallenna tiedosto

Eipä olisi arvannut, että firefoxin paska asennusohjelma työtää tuollaista sontaa

/usr/share/applications/mimeinfo.cache

-tiedostoon !

Kun muokkasin em. tiedostoa poistamalla sieltä tuon väärän org.kde.kaffeine.desktop;
-viittauksen, niin alkoi Firefoxin Arkisto / Avaa tallennuskansio -toimintokin toimia kuten sen kuuluisi, eli avaa tallennuskansio pcmanfm -ohjemassa, EI kaffeinessa.

M-Karin asiaton vastaus oli täysin arvattavissa.

M-Karin mielestä kun kaikki linuxiin (muiden kuin kernel -kehittäjien kielenkäytössä linux = yleisnimi kaikille näille ja monille muille: fedora, suse, mandriva, debian, ubuntu, knoppix jne. )
liittyvät ongelmat ovat aina muka käyttäjän oma syy, vaikka tässäkin tapauksessa paljastui firefoxista siellä vuosia lojunut bugi, jonka korjaaminen ei juuri tekijöitä kiinnosta !

Onko muuten yhtään sellaista linuxiin liittyvää tukirahastoa, joka EI MAKSA tekijöille koodattujen rivien, vaan korjattujen bugien mukaan ?

Eli miljoona koodiriviä, 0 korjattua bugia = ei palkkiota.

0 uutta koodiriviä, 1 korjattu bugi = X suuruinen pakkio.

0 uutta koodiriviä, 10 korjattua bugia = 10 X suuruinen pakkio.

0 uutta koodiriviä, 100 korjattua bugia = 100 X suuruinen pakkio.

N uutta koodiriviä, 1 uusi bugi, 100 korjattua bugia = 95 X suuruinen pakkio.

Tuollainen systeemi voimaan niin voisi bugitkin alkaa korjautua.

Ideaa ehkä Googlen "summer of code" -systeemiin ?

Eli jokainen korjattu bugi = X lisää palkkiota, mutta jokainen uusi bugi = 5X palkkion pienennys.

Käsittämätöntä, että nykymeiningillä tuokin bugi ( Bug 893799
https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=893799
)
Reported: 5 years ago
Modified: 28 days ago

on roikkunut tuolla 5 vuotta, ja mitään ei ole saatu aikaiseksi !

Vain käyttäjien kommentteja, joista 1 oli riittävän asiallinen, että se auttoi ratkaisemaan ongelman, vaikka sitäkin piti muokata omaan tilanteeseen sopivaksi !

Lue lisää

Kaffeine on itsenäinen ohjelma,

firefox_korjaus kirjoitti:

Ratkaisu lopultakin löydetty!

Firefoxissa on jo VUOSIA ollut asiaan liittyvä BUGI:

https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=893799

Ongelman ratkaisu (siis se, että firefox avaa kaffeinen, kun pitäisi avata pcmanfm):

0. varmista, että sinulla on root -oikeudet.

esim. ubuntussa sudo leafpad /usr/share/applications/mimeinfo.cache

1. Avaa leafpadilla: /usr/share/applications/mimeinfo.cache:

leafpad /usr/share/applications/mimeinfo.cache
(alkuun sudo, jos käytät ubuntua)

2. etsi tiedostosta virheellinen rivi:
inode/directory=org.kde.kaffeine.desktop;pcmanfm.desktop;

3. korjaa rivin sisältö:

rivi VÄÄRIN:
inode/directory=org.kde.kaffeine.desktop;pcmanfm.desktop;


rivi OIKEIN (eli korjattuna):
inode/directory=pcmanfm.desktop;


4. Tallenna tiedosto

Eipä olisi arvannut, että firefoxin paska asennusohjelma työtää tuollaista sontaa

/usr/share/applications/mimeinfo.cache

-tiedostoon !

Kun muokkasin em. tiedostoa poistamalla sieltä tuon väärän org.kde.kaffeine.desktop;
-viittauksen, niin alkoi Firefoxin Arkisto / Avaa tallennuskansio -toimintokin toimia kuten sen kuuluisi, eli avaa tallennuskansio pcmanfm -ohjemassa, EI kaffeinessa.

M-Karin asiaton vastaus oli täysin arvattavissa.

M-Karin mielestä kun kaikki linuxiin (muiden kuin kernel -kehittäjien kielenkäytössä linux = yleisnimi kaikille näille ja monille muille: fedora, suse, mandriva, debian, ubuntu, knoppix jne. )
liittyvät ongelmat ovat aina muka käyttäjän oma syy, vaikka tässäkin tapauksessa paljastui firefoxista siellä vuosia lojunut bugi, jonka korjaaminen ei juuri tekijöitä kiinnosta !

Onko muuten yhtään sellaista linuxiin liittyvää tukirahastoa, joka EI MAKSA tekijöille koodattujen rivien, vaan korjattujen bugien mukaan ?

Eli miljoona koodiriviä, 0 korjattua bugia = ei palkkiota.

0 uutta koodiriviä, 1 korjattu bugi = X suuruinen pakkio.

0 uutta koodiriviä, 10 korjattua bugia = 10 X suuruinen pakkio.

0 uutta koodiriviä, 100 korjattua bugia = 100 X suuruinen pakkio.

N uutta koodiriviä, 1 uusi bugi, 100 korjattua bugia = 95 X suuruinen pakkio.

Tuollainen systeemi voimaan niin voisi bugitkin alkaa korjautua.

Ideaa ehkä Googlen "summer of code" -systeemiin ?

Eli jokainen korjattu bugi = X lisää palkkiota, mutta jokainen uusi bugi = 5X palkkion pienennys.

Käsittämätöntä, että nykymeiningillä tuokin bugi ( Bug 893799
https://bugzilla.mozilla.org/show_bug.cgi?id=893799
)
Reported: 5 years ago
Modified: 28 days ago

on roikkunut tuolla 5 vuotta, ja mitään ei ole saatu aikaiseksi !

Vain käyttäjien kommentteja, joista 1 oli riittävän asiallinen, että se auttoi ratkaisemaan ongelman, vaikka sitäkin piti muokata omaan tilanteeseen sopivaksi !

Lue lisää

"Firefoxissa on jo VUOSIA ollut asiaan liittyvä BUGI:"

Firefox ei liity mitenkään Kaffeineen. Aina jos väittää olevan jossain joku bugi niin tarvitaan testitapaus millä se voidaan varmentaa. Muuten kyse on jostain käyttäjän mielikuvitukseen liittyvästä asiasta. Nyt olet kuvitellut että Kaffeinessa olisi mukamas joku bugi mutta ei vaan ole vieläkään osoitettu että pitäisi paikkaansa.

"Eipä olisi arvannut, että firefoxin paska asennusohjelma työtää tuollaista sontaa"

Ei Debianissa ole mitään "Firefoxin asennusohjelmaa". Firefox kuuluu käyttöjärjestelmään.

"M-Karin mielestä kun kaikki linuxiin (muiden kuin kernel -kehittäjien kielenkäytössä linux = yleisnimi kaikille näille ja monille muille: fedora, suse, mandriva, debian, ubuntu, knoppix jne. )
liittyvät ongelmat ovat aina muka käyttäjän oma syy, vaikka tässäkin tapauksessa paljastui firefoxista siellä vuosia lojunut bugi, jonka korjaaminen ei juuri tekijöitä kiinnosta !"

Linuxiin liittyvät bugit liittyvät Linuxiin, ei mihinkään Firefoxiin. Fedora, Suse, Debian, Ubuntu ja Knoppix ovat eri käyttöjärjestelmiä ja eri käyttöjärjestelmiin liittyvät asiat ovat käyttöjärjestelmäkohtaisia.

Jos väität että ne on jotenkin sama asia niin sitten kyse on Windowsiin liittyvästä bugista.

Meneppä Windows palstalle kokeilemaan kirjoitella Windblows, Winwoes tai vastaavaa.

Alkaa sielläkin kuhina.

Jos tosiaan haluat tietoa ja järkevää vastausta, niin suosittelen rekisteröitymään jonnekin asialliselle palstalle.

Ubuntu suomi Forum on ystävällinen ja avulias palsta.

Itse aloitukseen vastaan: On.

Vaikka siksi kun linuks kysymykset kuuluvat Windows palstalle.

kepillä_sohaistu_pesä kirjoitti:

Meneppä Windows palstalle kokeilemaan kirjoitella Windblows, Winwoes tai vastaavaa.

Alkaa sielläkin kuhina.

Jos tosiaan haluat tietoa ja järkevää vastausta, niin suosittelen rekisteröitymään jonnekin asialliselle palstalle.

Ubuntu suomi Forum on ystävällinen ja avulias palsta.

Itse aloitukseen vastaan: On.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Ubuntu foorumin löysin, anteeksi, että eksyin tänne, parannan tapani.

PerttiMartikainen kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Ubuntu foorumin löysin, anteeksi, että eksyin tänne, parannan tapani.

Ubuntu foorumi ei liity linuksiin.

M-Kar seurasin näitä sinun kommentteja, mene hyvä ihminen hakemaan jostain apua itsellesi, ennen kuin on liian myöhäistä, sulla ei ihan oikeesti taida hissi mennä yläkerroksiin. Yleislääkärikin osaa auttaa, ainakin se neuvoo eteenpäin. Ihan hyvällä kirjoitin.

Tuohon äskeiseen vielä lisään, että keskustelin työpaikkani ATK-miehen kanssa, että olen käyttänyt vuoden alusta kotona pöytäkoneessani Ubuntua ja Minttiä, jolloin hän sanoi että on käyttänyt kotikoneissaan Ubuntua jo vuosia. Kun sitten kysyin, miksei työpaikallakin oteta käyttöön ilmaista Linuxia Windowsin sijaan niin vastaus oli että Windowsissa on paremmat työkalut koneiden etähallintaan. (Työnantajallanikin on käytössä satoja koneita, joita päivitellään ja ohjelmia asennetaan niihin etänä.)

Vähänkö läpinäkyvää. Et osaa edes valehdella.

Eikä tarvitse!

(Tuohon ensimmäiseen pitää vielä tarkentaa, että tyttärelläni oli ostettuna Steamissa 10 peliä, joista vain 6 toimi suoraan Linuxilla. Neljästä ei ollut linux-versiota, mutta ilmeisesti nekin toimisivat käyttäen Play on Linuxia. Steam on sen verran järkevä systeemi, että kun pelin on ostanut joskus esim. Windows-koneeseen, sen Linux versio asentuu ilmaiseksi samoilla tunnuksilla myös Linux-koneeseen.)

uuuuuuuuuuuuuu kirjoitti:

Tuohon äskeiseen vielä lisään, että keskustelin työpaikkani ATK-miehen kanssa, että olen käyttänyt vuoden alusta kotona pöytäkoneessani Ubuntua ja Minttiä, jolloin hän sanoi että on käyttänyt kotikoneissaan Ubuntua jo vuosia. Kun sitten kysyin, miksei työpaikallakin oteta käyttöön ilmaista Linuxia Windowsin sijaan niin vastaus oli että Windowsissa on paremmat työkalut koneiden etähallintaan. (Työnantajallanikin on käytössä satoja koneita, joita päivitellään ja ohjelmia asennetaan niihin etänä.)

Lue lisää

"Windowsissa on paremmat työkalut koneiden etähallintaan"
Eli vakoiluun... Näin on.
Ubuntussakin on etähallinta, mutta se ei liity vakoiluun.

Mitä tarkoitat, eikö Linux toimi mobiiliverkossa vai eikö Wi-Fi toimi? Pahoja puutteita molemmat.

Tuossa alla olikin jo vastaus tähän Ubuntun ja Linux Mintin osalta, mutta koska Linuxeja on hirveän monta "distroa" jotka on suunniteltu eri tarkoituksiin, on mahdollista ettei esim. langaton netti toimi jollain versiolla.

(Kun kokeilet Ubuntua, Lubuntua, Hubuntua ja Tubuntua niin ilmeisesti langaton netti toimii vain kahdella ensimmäisellä)

Läppäreissä, samassa mallissakin käytetään eri valmistajien wifi-moduuleita, ja on tuurista kiinni saako koneen mukana linuxissa toimivan wifin vai sellaisen joka ei toimi. Ei siis auta etukäteen selvittää missä mallissa wifi toimisi, kun se ei kuitenkaan toimi siinä koneessa jonka kaupasta ostaa.
Yleensä joutuu vaihtamaan läppäriin Intel Wireless AC 7260 moduulin, joka toimii linuxissa ja maksaa n. 30 €. Se on pieni PCI-e half mini kortti, joka on helppo vaihtaa itsekin ja yleensä sijaitsee kovalevyn tai muistien vieressä.

Tuo lienee koskee vain uusimpia moduuleita? Tai sitten minulla on vain ollut hyvä tuuri.

eilähellekään100pros kirjoitti:

Mitä tarkoitat, eikö Linux toimi mobiiliverkossa vai eikö Wi-Fi toimi? Pahoja puutteita molemmat.

Minulla katkoo pöytäkoneessa Linux wifiä, samassa koneessa Windowsilla sitä ei tapahdu. Lienee joku ajuriongelma. Läppärissä toimii Linuxissakin wifi ihan hyvin.

toisessapätkiitoisessaei kirjoitti:

Minulla katkoo pöytäkoneessa Linux wifiä, samassa koneessa Windowsilla sitä ei tapahdu. Lienee joku ajuriongelma. Läppärissä toimii Linuxissakin wifi ihan hyvin.

Vaihda se Ubuntu johonkin toiseen.

IMHO jos Mintistä pitää, Manjaroa suorastaan rakastaa.

Linux käyttö on ongelma silloin kun isomman yhteisö pitäisi siirtyä käyttämään sitä. Ajatellaan että turkua jonka väkiluku on 182 948, asukkaista vain 112 on niin hyvin tietotekniikasta perillä että siirtyminen linuksiin onnistuu hyvin. Kaikilla lopuilla tieto taito on sitä luokkaa että juuri ja juuri osaavat asentaa hyvillä ohjeilla linuxsin, mutta käytön omaksuminen vie 3 - 5 vuotta joka päiväistä opiskelua.

Ei ole kysymys siitä etteikö Linuxsilla voi tehdä, vaan kysymys on siitä ettei osta tahdä. Linux on erinomainen käyttöjärjestelmä. On hyvä muistaa että eri jakeluiden välillä on eroja, vain yksi kehitys tiimi pitää sisällään niin hyviä taitajia että heidän taidot riittää toimivan jakelun ylläpitämiseen vuodesta toiseen. Distrowatch tilastojen seraaminen auttaa valitsemaan sen parhaimman päältä.

Ja ellen ole vielä kertonut: EI OLE LINUX MINTIN VOITTANUTTA


------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 17.3 Rosa
Xfce 64-bit

Suurin osa ammattiohjelmistoista ei riipu millään tavalla käyttöjärjestelmästä millä sitä käytetään.

"Linux käyttö on ongelma silloin kun isomman yhteisö pitäisi siirtyä käyttämään sitä. Ajatellaan että turkua jonka väkiluku on 182 948, asukkaista vain 112 on niin hyvin tietotekniikasta perillä että siirtyminen linuksiin onnistuu hyvin."

Riippuu täysin distrosta, miten suosittu se on ja moniko sitä osaa käyttää. Jotain Arch Linuxia ei osaa tuon useampi käyttää, mutta on myös helppokäyttöisiä ja suosittuja linux-jakeluita, esim. Android ja Chrome OS. Niitä käyttää varmasti yli 100 000 turkulaista.

Android on siis Archin tapaan ohjelmistojakelu, joka sisältää Linux-kernelin/käyttöjärjestelmän, java-kääntäjän ja muita ohjelmia valmiiksi asennettuna, jotka jakelun tekijä on katsonut tarpeelliseksi sisällyttää jakelun mukaan.
Androidissa on myös se ongelma, ettei siinä toimi mitkään ammattikäytössä suositut ohjelmat, ja sitä voi käyttää lähinnä kevyenä sivulaitteena esim. saapuneiden viestien tarkistuksessa, mutta sillä ei voi Windows-tietokonetta korvata.

Elämä on helppoa kun on 1 haarukka, 1 lusikka, 1 veitsi, 1 huone, 1 sänky, 1 bittiset aivot, jne

Office-ohjelmapaketit on tavalliselle sukankuluttajalle kyllä suhteellisen, ellei täysin tarpeettomia.

Koskaan en ole ymmärtänyt kitinää GIMPistä, että se muka olisi jotenkin hankala, vaikea, tai edes erikoinen. Ei ole hankala, vaikea, eikä edes erikoinen. Täysin riittävä tavalliselle sukankuluttajalle, ja osalle jopa kuvankäsittelyn ammattilaisiakin, joilla on joka tapauksessa varaa ostaa niin kallista ja hienoa softaa ja rautaa kuin lompakko antaa myöten.

pinta on paintin kopio

turhaa_kitinää kirjoitti:

Office-ohjelmapaketit on tavalliselle sukankuluttajalle kyllä suhteellisen, ellei täysin tarpeettomia.

Koskaan en ole ymmärtänyt kitinää GIMPistä, että se muka olisi jotenkin hankala, vaikea, tai edes erikoinen. Ei ole hankala, vaikea, eikä edes erikoinen. Täysin riittävä tavalliselle sukankuluttajalle, ja osalle jopa kuvankäsittelyn ammattilaisiakin, joilla on joka tapauksessa varaa ostaa niin kallista ja hienoa softaa ja rautaa kuin lompakko antaa myöten.

Lue lisää

GIMP - grafiikkaohjelma, jonka alkuperäinen käyttöliittymä on suoraan helvetistä.

Tuohon itseasiassa ON parempi käyttöliittymä (asiasta kirjoitti mikrobitti.fi 2016/08:

https://www.mikrobitti.fi/2016/08/hammentaako-gimpin-kayttoliittyma-nain-saat-sen-muistuttamaan-adoben-photoshopia/


Ikävä kyllä, linux -maailmalle niin tyypillisesti:

Virallinen jakelu sisältää tasan sen paskan vakio-GIMPin (jonka käyttö on tuhottoman vaikeaa ja hankalaa).

Ja kun tuo parempi käyttöliittymä ei ole alkuperäisten GIMP -tekijöiden tekemä, niin sitä tuskin löytyy yhdenkään linux -distron pakettivarastoista. MIKSEI - siinä hyvä kysymys.
Ehkäpä siksi, että linux -distrojen kehityspäätöksissä päätösvalta on nihilisteillä, joiden mielestä se on vain hyvä, että käyttäminen on mahdollisimman vaikeaa.

Pitäisi saada aikaan maksullinen linuxjakelu, jossa lisenssimaksuista maksettaisiin kannustuspalkkiota - esim. tässä tapauksessa tuon mikrobitissäkin raportoidun GIMP -käyttöliittymämuokkauksen tekijöille kunnon korvaus työstään ja alkuperäisen GIMPin tekijöille ei mitään.

Jos samaa periaatetta noudatettaisiin muidenkin ohjelmistojen kohdalla, niin linux -jakelun käyttöliittymät saataisiin paremmaksi.

Valitettavasti linux -maailmassa on ääriharvinaista se, että tekninen osaaminen ja käyttäjäystävällinen asenne löytyisivät samasta päästä.

Hetkinen...

eikös Microsoft julkaissut oman linux -jakelunsa ?

Mistä tuota MS linuxia saa?
Maksaako se jotakin, ja jos, niin mitä?

Pitäisiköhän kokeilla - ehkä Microsoft (vaikka firmaa usein haukutaankin), on juuri se taho, joka välittää käyttäjäystävällisyydestä!

onko_MS_linux_parempi kirjoitti:

GIMP - grafiikkaohjelma, jonka alkuperäinen käyttöliittymä on suoraan helvetistä.

Tuohon itseasiassa ON parempi käyttöliittymä (asiasta kirjoitti mikrobitti.fi 2016/08:

https://www.mikrobitti.fi/2016/08/hammentaako-gimpin-kayttoliittyma-nain-saat-sen-muistuttamaan-adoben-photoshopia/


Ikävä kyllä, linux -maailmalle niin tyypillisesti:

Virallinen jakelu sisältää tasan sen paskan vakio-GIMPin (jonka käyttö on tuhottoman vaikeaa ja hankalaa).

Ja kun tuo parempi käyttöliittymä ei ole alkuperäisten GIMP -tekijöiden tekemä, niin sitä tuskin löytyy yhdenkään linux -distron pakettivarastoista. MIKSEI - siinä hyvä kysymys.
Ehkäpä siksi, että linux -distrojen kehityspäätöksissä päätösvalta on nihilisteillä, joiden mielestä se on vain hyvä, että käyttäminen on mahdollisimman vaikeaa.

Pitäisi saada aikaan maksullinen linuxjakelu, jossa lisenssimaksuista maksettaisiin kannustuspalkkiota - esim. tässä tapauksessa tuon mikrobitissäkin raportoidun GIMP -käyttöliittymämuokkauksen tekijöille kunnon korvaus työstään ja alkuperäisen GIMPin tekijöille ei mitään.

Jos samaa periaatetta noudatettaisiin muidenkin ohjelmistojen kohdalla, niin linux -jakelun käyttöliittymät saataisiin paremmaksi.

Valitettavasti linux -maailmassa on ääriharvinaista se, että tekninen osaaminen ja käyttäjäystävällinen asenne löytyisivät samasta päästä.

Hetkinen...

eikös Microsoft julkaissut oman linux -jakelunsa ?

Mistä tuota MS linuxia saa?
Maksaako se jotakin, ja jos, niin mitä?

Pitäisiköhän kokeilla - ehkä Microsoft (vaikka firmaa usein haukutaankin), on juuri se taho, joka välittää käyttäjäystävällisyydestä!

Lue lisää

Miksi kummassa GIMPistä pitäisi leipoa Photoshop?

Ei GIMPin käyttöliittymässä ole mitään vikaa. Vikaa on joissain jotka vinkuvat Photoshopin perään, vaikkei heillä ole varaa siihen, eikä oikeasti tarvetta käyttääkään, eikä taitoakaan.

Photoshop-vinkujat kirjoitti:

Miksi kummassa GIMPistä pitäisi leipoa Photoshop?

Ei GIMPin käyttöliittymässä ole mitään vikaa. Vikaa on joissain jotka vinkuvat Photoshopin perään, vaikkei heillä ole varaa siihen, eikä oikeasti tarvetta käyttääkään, eikä taitoakaan.

Lue lisää

Nämä jotka täällä suomi24 sivuilla itkee osaamattomuuttaan, eivät sata varmasti ymmärrä Photoshopin päälle sen enempää kuin GIMP ohjelmankaan päälle. Kova pätemisen tarve tuottaa näitä joutavia naukumisia, näin he kuvittelevat kuuluvansa niiden joukkoon jotka oikeasti asioista tietävät. Eivät osaa käyttää kumpaakaan nyt, eikä tule osaamaankaan ikinä.

turhaa_kitinää kirjoitti:

Office-ohjelmapaketit on tavalliselle sukankuluttajalle kyllä suhteellisen, ellei täysin tarpeettomia.

Koskaan en ole ymmärtänyt kitinää GIMPistä, että se muka olisi jotenkin hankala, vaikea, tai edes erikoinen. Ei ole hankala, vaikea, eikä edes erikoinen. Täysin riittävä tavalliselle sukankuluttajalle, ja osalle jopa kuvankäsittelyn ammattilaisiakin, joilla on joka tapauksessa varaa ostaa niin kallista ja hienoa softaa ja rautaa kuin lompakko antaa myöten.

Lue lisää

"turhaa_kitinää"
Olen kanssasi tasan-tarkkaan samaa mieltä, Office-ohjelmapaketista kuin GIMP -ohjelmastakin.