Vielä on hiomista työperäisessä muutossa

Edullinen työvoima on idealistinen tavoitetila. Totuus ja arki meneekin sitten neljää rataa:
1. optimi - työkykyinen ja -motivoitunut tekijä työlistyy kuten kuka tahansa täällä
2.
Tekijä työllistyy, mutta hetken tehtyään työtä ryhtyykin kilpailijaksi. Hän tuo maahan itselleen edullista työvoimaa, ja siis alkuperäinen työllistäjä saa kilpailijan. Jep, kilpailu on hyvästä, mutta vaikutus tapahtuu siten, että 1. työllistäjän suomalaistyöntekijöille tulee tiukat paikat. Kaikki tietysti ok, jos sivukulut yms. toiminnan puitteet ovat kaikille samat.
3. Työntekijä työllistyy, kunnes löytää sosiaaliturvan
4. Erilaiset harmaan talouden muodot

Jos työllistyminen (kohta 1) ei ole pois nykyiseltä "työvoimareserviltä", tilanne paranee.
Muut ovatkin sitten heikennystä.

Ainoa oikea vaihtoehto on, että työllistymisestä (/opiskelusta) tehtäisiin terveille velvoite sen jälkeen, kun työtä on "etsiskelty" riittävän kauan yhteiskunnan laskuun. Sopivia tukitoimia kehiin siten, että jossain periferiassa asuvalla on edes jotain mahdollisuuksia muuttaa ja asua työn äärellä.

En usko mihinkään satutarinaan ulkomaisen työvoiman mittavasta tuomisesta tänne.
Jos siihen lähdetään, pitää hyvästellä sosiaaliturva siinä muodossa ja tasossa, mihin useat sukupolvet ovat sen ehtineet rakentaa.