Asperger-diagnoosi aikuisena + fiilikset

Vuolikas

Olen saanut tänä vuonna julkiselta puolelta diagnoosin F84.5 eli Aspergerin oireyhtymä. Kun pelkkä aspergerin mahdollisuus tuli ensimmäistä kertaa puheeksi menneen kevään aikana, ensimmäinen fiilis oli musertavan masentunut ja itsetuhoinen. Mutta nyt kun olen elellyt tämän kanssa hetken, pää nousee hitaasti pystyyn ja katse suuntautuu tulevaa kohti: mitäs sitten nyt?

Sydänystävää ei ole koskaan löytynyt, ei kavereita pahemmin muutenkaan, edes seurustelusta ei ole kokemusta, vaikka ikää löytyy jo 25 vuotta. En vain osaa olla kuin kaikki muut. Koko nuoruus meni masennuksessa piehtaroidessa, ja nyt aikuisena tunnen olevani puolikas, kun elämän parhaat vuodet jäivät elämättä. Pystyin kuitenkin opiskelemaan ja käymään töissä, tosin alisuoriutuen, kuten jo peruskoulussa.

En ole pystynyt puhumaan diagnoosista kenenkään muun kanssa kuin pomoni ja hänen kanssaan vain siksi, että koin sen pakolliseksi työhyvinvointini kannalta. En tahdo jakaa asiaa muiden kanssa, lähinnä siksi, etten tiedä mitä muut tietävät aspergerin oireyhtymästä. Mieluummin olen se sama outo ja hiljainen tyyppi mitä ennenkin, kuin että joudun selittelemään mitään.

Vaikka vaikenen vapaaehtoisesti, silti tuntuu että pää räjähtää tätä kaikkea yksin pohdiskellessa. Kotikaupungistani löytyy autismi – ja aspergeryhdistys, mutta sen toiminta on kokonaan suunnattu lapsille ja heidän vanhemmilleen, eikä googlettamalla löytynyt juuri mitään. Masennusta ja ahdistusta vastaan taistelen lääkkein, mutta olo on silti matalalla. Olen myös vihainen siitä, että aspergeriä alettiin epäillä vasta tänä vuonna, vaikka olen hakenut ammattiapua ensimmäistä kertaa kymmenen vuotta sitten. Katkeruus ei auta mitään, mutta silti nämä tunteet saavat olon fyysisesti sairaaksi. Voiko tällaisesta shokista joskus toipua ja selvitä jopa hengissä?

5

2324

    Vastaukset 5

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aspergerinfo_Mode

      Hei!

      HIENOA, ETTÄ SAIT DIAGNOOSIN VIHDOIN!

      Itsekin sain diagnoosin vasta aikuisena. Jos tahdot jutella, minulla on tuolla Aspergerinfossa -foorumilla keskustelupalsta. Olen vähän sinua vanhempi, pidän keskustelemisesta kaikenikäisten ihmisten kanssa. Tarkoituksenani tukea kaikki autisminkirjon henkilöitä.

    • asiallista_keskustelua
    • Aspeergerinfosta_iltaa

      Minulla As todettiin yli 30-vuotiaana ja sen sain julkiselta sekä yksityiseltä ,sen jälkeen vielä vahvistettiin diagnoosi. Myös elämänhallinta on kadoksissa ja suututtaa, että kaikki tuki ja apu menee lapsille sekä niille ns. kehitysvammaisille, se ei suututa, että apua menee heille, kuten pitääkin, vaan se, että meidät heikosti selviytyjät korkeasta äosta piittaamatta, jätetään oman onnensa nojaan. Olen ollut 15 v työkyvyttömyyseläkkeellä, koska en ole mistään saanut tarvittavia tukitoimia. Olen usean samaa kokeneen kanssa tuuliajolla, olen henkilökohtaisesti yrittää valistaa ihmisiä Aspergerista vuosia, hyvällä tavalla, mutta ihmiset eivät vain ymmärrä, minkälaisia elämänhallinnallisia vaikeuksia tämä piirteistö voi pitää sisällään, vaikka järkeä olisi ja kykyjä vaikka mihin, ei tavallinen elämä onnistu välttämättä, se on tuskaa täynnä hyvin usein.

      terv. Aspergerinfon Ylläpitäjä

    • Asperger53

      No kiva kuulla, että muillakin on vaikeeta. Niin, en ihan ymmärtänyt, kuinka syrjäytynyt pitää olla, ettei ole työkykyinen tai pärjää elämässään yhtä hyvin kuin normiväestö, vaikka äo on korkea. Jos pärjää, silloin se omadiagnosoitu Asperger ei pidä ollenkaan paikkaansa.

    • asssburger

      Asperger todettu yli 30-vuotiaana. Diagnoosi tuli esille työterveydenhuollon kautta, kun työn ja persoonan yhteensovittaminen alkoi käydä mahdottomaksi. Diagnoosi oli helpotus; sillä sai nimen kaikelle sille mikä on koko nuoruuden vaivannut. Nyt kun miettii oireiden kirjoa ja ilmenevyyttä, on kaikki palaset loksahtaneet kohdilleen. Saa olla sellainen kun on, ja ymmärtää miksi on ollut sellainen kun on ollut. Lähimmät ihmiset asiasta tietää, sekä lisäksi muutama työkaveri. Eivät enää ihmettele miksi kollegansa istuu avokonttorin sijasta pikkuhuoneessa läppärin ääressä kuulosuojaimet päässä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anteeksi arkuuteni

      Olen säälittävä, mitä tulee sinun kohtaamiseen. Tunnen vaan itseni todella epävarmaksi sun kanssa. Jos minun olisi pitän
      Ikävä
      52
      1013
    2. Kuka melkein täysi-ikäinen hukkui?

      Poliisin mukaan nuori oli lähes täysi-ikäinen. Ennen iltakuutta tulleen ilmoituksen mukaan ihminen oli joutunut mahdoll
      Iisalmi
      17
      906
    3. Perussuomalaisten kannatus nousi rytinällä Ylen tänään julkaisemassa tuoreimmassa gallup-kyselyssä.

      https://yle.fi/a/74-20239449 Perussuomalaisilla hurja- ja ylivoimaisesti suurin nousu tässä uudessa Ylen gallupissa. Kyl
      Maailman menoa
      501
      810
    4. kenen näköinen

      kaivattusi on ?
      Ikävä
      46
      737
    5. Mikä on ollut

      Söpöintä välillämme?
      Ikävä
      42
      674
    6. Hyvännäköinen pakkaus

      Olet hyvännäköinen pakkaus nainen.
      Ikävä
      37
      629
    7. Tykkäätköhän vielä minusta?

      Yhtä paljon, kuin minä sinusta? Haaveissa ollaan kahdestaan, rauhassa ja lähennytään fyysisesti ja tutustutaan syvemmin
      Ikävä
      30
      606
    8. Vihervasemmistofeministinaisasianaiset

      Tulevat tänne palstalle haukkumaan miehiä ja naljailemaan miehelle, kehuvat olevansa heitä parempia. Itse asuvat MIEHE
      Sinkut
      166
      553
    9. Olet ihana

      Muru, sä oot ihana. Tunsitko sen sähkön meidän välillä kun oltiin ihan låhekkäin? 👩‍❤️‍👩❤️😼😘
      Ikävä
      37
      540
    10. Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?

      Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan
      Maailman menoa
      57
      528
    Aihe