Osasto Kuhmeyhin kuuluneiden yksiköiden tappiot ovat olleet kesä-heinäkuussa 1944 seuraavat:
- 1./NAGr: 4 taisteluissa ja 6 muuten menetettyä Bf-109 G-tiedustelukonetta
- II./JG54: 10 taistelussa ja 8 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäkonetta
- I./SG5: 5 taisteluissa ja 9 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäpommittajaa
- I./SG3: 22 taisteluissa ja 7 muuten menetettyä Stuka-syöksypommittajaa.
Siitä ei ole tarkkaa tietoa missä menetykset ovat tapahtuneet. Nuo yksiköt olivat Suomessa noin 5 viikkoa ja kävivät taistelunsa pääasiassa tuolla jaksolla Suomessa. Tiedot kerätty Luftwaffen yksiköiden tappiokirjauksista. Peräti 45% menetyksistä ei-operationaalisina kirjattuja.
- 1./NAGr: 4 taisteluissa ja 6 muuten menetettyä Bf-109 G-tiedustelukonetta
- II./JG54: 10 taistelussa ja 8 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäkonetta
- I./SG5: 5 taisteluissa ja 9 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäpommittajaa
- I./SG3: 22 taisteluissa ja 7 muuten menetettyä Stuka-syöksypommittajaa.
Siitä ei ole tarkkaa tietoa missä menetykset ovat tapahtuneet. Nuo yksiköt olivat Suomessa noin 5 viikkoa ja kävivät taistelunsa pääasiassa tuolla jaksolla Suomessa. Tiedot kerätty Luftwaffen yksiköiden tappiokirjauksista. Peräti 45% menetyksistä ei-operationaalisina kirjattuja.
Vastaukset 93
Vanhimmat
Kertooko tuo mitään jostakin "tasosta". Monesti lentokone vaurioituu sotalennon aikana ja pääsee vaivoin kotikentälleen ja menee romuksi laskussa. Sitä eim kannata enää korjata. Sen sijaan lentäjät tekivät kelpo työn saadessaan pahoin vaurioituneen koneen ylipäätään takaisin kentälle!
Tarkkispoika se vaan jaksaa hampaat irvessä yrittää voittaa toista maailmansotaa uudelleen:-D
tappioista syntyi Immolan kentälle tehdyssä iskussa.
Osasto Kuhlmey koottiin kokeneista sotalentäjistä. Stukat kärsivät tappioita myös ilmatorjuntatulessa, samoin FW-rynnäkkökoneet..
Focke-Wulfit olivat ilmataisteluissa ylivoimaisia.
Saksan näkökulmasta tappioissa ei ollut mitään kummallista.
Kuhlmeyn tulokset olivat kunnioitettavia.
30+lentokoneen+menetys+ei-operationaalisina+ei+sisällä+vaurioituneita+vaan+kokonaan+menetettyjä+koneita,+poiskirjattuja.+Vaurioituneita+ei+tuossa+listauksessa+edes+mainittu.+Koska+noiden+yksiköiden+yhteinen+määrävahvuus+oli+noin+100+lentokonetta+(osa+ei+edes+osallistunut+taisteluihin+Kannaksella+vaan+oli+koulutuksessa)+on+kuukausikohtainen+taistelualueen+ulkopuolella+ollut+konetappio+ollut+peräti+15%.+
On+syytä+epäillä+että+suurta+osaa+Kuhlmeyn+konemenetyksistä+ei+kirjattu+taistelutappioksi+kuin+vasta+kuukausiyhteenvedon+yhteydessä.+Kone+jonka+vaurioprosentti+ylitti+60%+kirjattiin+yleensä+aina+pois.+71+menetettyä+konetta+v
On yleisesti tunnettu tosiasia että eteenkin Luftwaffen uusien lentäjien taso alkoi heiketä jo vuonna 1943 ja kun koulutusohjelmaa radikaalisti leikattiin Big Weekin aikoihin ja sen jälkeen (mm polttoainepula) oltiin Luftwaffessa keväällä 1944 katastrofaalisessa tilanteessa. 40-50 lentotunnin lentäjistä ei ollut hallitsemaan koneita esim hankalissa lento-olosuhteissa.
Tästä asiasta ei Suomessa puhuta vaan luultiin osaston lentäjiä huippumiehiksi. Tosiasiassa itärintamalta imuroitiin 1944 lähes parhaimmisto länteen jossa tilanne oli täysin lapasesta karannut. Monet "ässät" paljastuivat sitten USAAF:ää ja RAF:ia vastaan tavallisiksi kuolevaisiksi joita paskaharakkoina ammuttiin alas.
Luftwaffen+ei-taisteluissa+menetetyt+lentokoneet...
Luftwaffen+kokonaistappiot+keväällä+lännessä+ja+Saksan+yllä+olivat+24%+kuukaudessa+keskivahvuudesta.+Hävittäjävoima+suorastaan+teurastettiin.
Osasto+Kuhlmeyn+taistelukentän+ulkopuolelle+merkityt+menetykset+näyttävät+olleen+suuremmat+kuin+kuin+keskimäärin+Luftwaffella.+Johtunee+konekannasta+ja+siitä+että+se+oli+siirtymässä+vanhoista+stukapaskoista+Focke+Wulffeihin+eikä+muutos+ollut+kivuton.+Osaston+taistelutappiot+kahdelta+kuukaudelta+(noin+40%)+olivat+myös+suuret.+Tuollainen+konekannan+menetys+kertoo+lentäjien+tason+laskusta,+lentokoneiden+valmistustason+laskusta+ja+yleisestä+hiillostuksen+katastrofaalisesta+yhteisvaikutuksesta.
useita yli sadan pudotuksen miehiä joukossa yksi aivan huippuässä. FW:t olivat ilmataisteluissa lyömättömiä.
Ju 87D jota kuvissa näkyy olleen käytössä oli jo sodan karaisema. Mallin tuotanto alkoi 1941-1942. Meille saapuneet koneet ei välttämättä olleet uusia, vaan jo kaksi vuotta kovassa taistelukäytössä olleita koneita.
Tähän kun lisätään tuotannon ongelmat, materiaalin ja varaosien heikko saatavuus,
niin on hieman realismia mukana. Sodassa miehet ja koneet kuluu huimaa vauhtia.
Hävittäjien tappioita selittää osin samat ongelmat se tosiasia että hitaan Stukan suojaaminen ei varmasti ollut helppo tehtävä.
Neuvostoliiton ilmatorjunta oli vahvaa ja koneetkin olivat jo kehittyneempiä kuin sodan alussa. Lisänä vielä jenkkien toimittamat ajanmukaiset koneet.
Osasto Kuhlmeyn apu oli todella tarpeen ja tervetullutta.
Jälkikäteen näitä on helppo tulkita miten päin vain haluaa,
mutta sota on aina kaaosta ja tuhoa.
Rudorfferin+ilmavoittoväitteet+Pohjois-Afrikassa+on+voitu+osoittaa+suurelta+osin+hölynpölyksi.+Samoin+väitteet+Balttiassa+lokakuulta+1944.+Vain+Suomessa+on+riittävän+naiveja+Kuhlmey-faneja+että+uskovat+nuo+tarinat.
Saksalaisten+ilmavoittoväitteistä+itärintamalla+v+1944+alle+kolmasosa,+todennäköisemmin+vain+20-25%.+Piti+paikkaansa.++Mikäli+Osasto+Kuhlmey+noudatti+samaa+linjaa+kertyi+sen+tilille+pudotuksia+24-30.+Saman+verran+mitä+se+itse+menetti+koska+sen+kalusto+oli+vanhaa.+Pienimmät+tappiot+oli+kaukopommittajilla+ja+kaukotiedustelulla.+Maataisteluyksiköt+monissa+maissa+kärsivät+suhteellisen+suuria+tappioita.+Esim+Normandiassa+USAAF:n+ja+RAF:n+tactical+air+force-yksiköt+menettivät+kolmessa+kuukaudessa+yli+1+700+maataistelu/rynnäköintikonetta.+Sodan+tuhotuin+lentokone+oli+VVS:n+IL-2.+Stukalla+ei+ollut+mitään+asiaa+länsivaltoja+vastaan+enää+Tunisian+jälkeen.+Naurettavan+helppo+alasammuttava+tuo+hidas+harakka+vuonna+1944.+Saksa+jätti+surkeimmat+lentokoneensa+yleensäkin+itärintamalle.+Suomalaiset+hölmöyttään+luulevat+että+Kuhlmeyn+stukat+olisivat+olleet+joku+"kova+juttu".
"Vain Suomessa on riittävän naiveja Kuhlmey-faneja että uskovat nuo tarinat."
Uskomisesta en tiedä kun en jatkuvasti osaa pohtia yli 70 vuoden takaista juttua! Sen sijaan stasllareille ei lento-osasto anna lepoa tai rauhaa. Tämä on yksi vakioaiheita siinä kuin marskin homo-väitteet!
"Osasto Kuhlmey oli osa tuota valehtelulla rakennettua sankarikulttia. Huvittavin oli tietysti väite Kannaksella tuhotuista 200 vihollisen taistelupanssarista. "
Yhtä huvittavaa on stallarisiiven ehtymätön raivo lento-osastosta. Minulle on yksi lysti se, kuinka monta pudottivat tai tuhosivat.
Sodan aikana heistä oli suuri apu. Heistä on apua yhä nytkin, kun seuraa kuinka tärkeää tämä asia on stallareille ja kuinka pahasti se pannua kuumottaa:-D
Saksan+lentokonetappiot+tammi-syyskuulta+1944+oliva+14+952+++joitakin+satoja+avusteisis+koneita+lisäksi.+Ilmavoimien+konekannan+kokonaisvahvuus+pysyi+suurinpiirtein+samana.+Koska+teollisuus+tuotti+9+kuukaudessa+yli+31+000+konetta+on+peräti+53%+valmistetuista+koneista+kadonnut+mustaan+aukkoon+sillä+mainituissa+14+952+menetetyssä+on+mukana+sekä+taisteluissa+että+taistelujen+ulkopuolella+menetetyt.+Suuri+osa+tuotannosta+ei+ilmeisesti+koskaan+saapunut+yksikköön+vaan+jäivät+jonnekin+tehdashallin+ulkopuoliseen+paikkaan+hylätyksi+tai+tuhottavaksi.+Mutta+mukana+voi+olla+myös+vaurioituneiden+poskirjaamisia+pilvinpimein.+Näin+lienee+käynyt+myös+Kuhlmey-osastoon+kuuluneissa+yksiköissä.+Natsien+täydellistä+nöyryyttämistä.
Olisiko+Suomen+ilmavoimilla+ollut+varaa+menettää+määrävahvuudesta+joka+kuukausi+15%+pelkkinä+ei-operationaalisina+tappioina?+Ei.+Suomi+menetti+taistelutappioina+keskimäärin+2%+kokekannastaan++jatkosodassa.+Luftwaffen+taistelutappiot+(13+000)+olivat+11%+keskimääräisestä+itärintaman+konekannastaan+(+2+500)+1941-44.
"Olisiko+Suomen+ilmavoimilla+ollut+varaa+menettää+määrävahvuudesta+joka+kuukausi+15%+pelkkinä+ei-operationaalisina+tappioina?+Ei."
II./JG54 oli Umanissa helmikuussa 1944 ja sieltä löytyy myös Rudorfferilta ja Tangermanilta ilmavoittoväitteitä jotka ovat vailla todellisuuspohjaa. Aiheesta löytyy nettikeskustelu.
WAU. että ihan oiekin nettikeskustelu! Se kyllä ohittaa todistusvoimassa kaikki aiemmat tutkimukset.
"Kuhlmey-lentäjien taso ei hääppöinen"
Älä höpötä, tutustu asiaan ennen kuin alat höpisemään. Osasto Kuhlmeyn miehet olivat kokeneita lentäjiä ja ammattimiehiä esim. Kuhlmey itse oli ollut mukana koko sodan ajan Puolassa, hyökkäyksessä lännessä ja Neuvostoliittoon.
Silminnäkijän, suomalainen ilmavoimien upseeri, mukaan Immolan kentälle oli tullut yksi kone ja kohta niitä oli alkanut tulla lisää helminauhana.
Heti koneen laskeuduttua sen takaosasta oli laskeutunut mekaanikko, joka oli avannut koneen peltejä ja teki huoltoa. Tiedustelukoneet olivat nousseet ilmaan hetken päästä lyhyen käskynjaon jälkeen ja ensimmäiset pommituslennot lähtivät alle tunnin ensimmäisten koneiden laskeutumisen jälkeen tiedustlukoneiden palattua. Silminnäkijä sanoo, ettei ole milloinkaan nähnyt näin tehokasta ja määrätietoista toimintaa.
Saksalaisilla oli mukanaan kaikki tarvittava, polttoaine, pommit, varaosat ja asentajat, joten missään ei tullut viivytystä eivätkä olleet riippuvaisia muista.
Osasto Kuhlmey toki auttoi neukkujen vuoden 1944 suurhyökkäyksen torjunnassa ja kiitos heille siitä!
Sen sijaan tämän päivän näkökulmasta heidän toimintansa ja apunsa kyrsii YHÄ SUUNNATTOMASTI meikäläisiä stallareita (etunenässä naziTarkkispoika) ja SUURKIITOS heille siitäkin!
Jo TÄMÄ YKSIN riittäisi heidän arvostukseensa:-D
Suomalaisteten+pitäisi+oppia+katsomaan+asioita+laajemmasta+perspektiivistä.+Osasto+Kuhlmey+oli+kokonaiskuvassa+aika+vähäpätöinen+voima+ja+sen+kalusto+koostui+50%:sti+sellaisesta+museokamasta+joka+osoittautui+jo+syksyllä+1940+täysin+avuttomaksi+varsinkin+sellaista+vastaan+jolla+ole+potentiaalia+ottamaan+ilmaherruus.+Kyse+oli+näistä+Stuka-koneista.+Ei+tarvinne+ihmetellä+että+osasto+kärsi+raskaita+tappioita.+Sen+todellisista+saavutuksista+on+"todisteena"+vain+lentäjien+väitteet+jotka+on+syytä+asettaa+kyseenalaisiksi+koska+maataistelu-+ja+syöksypommittajien+saavutukset+II+maailmansodassa+yleensäkin+olivat+rajalliset.+Saksalta+(+ja+Neuvostoliitolta)+puuttui+kyky+tunkeutua+syvälle+vihollisen+selustaan.+Yleensäkin+Luftwaffen+tiedustelu+ei+ollut+kovinkaan+loistavaa.+
Voi olla, että kannttaisi opetella katsomaan sen sijaan suppeasti ja paikallisesti:
Osasto Kuhlmeyn tehtävä Suomessa ei ollut:
- saavuttaa ilmaherruus
- Stukan tehtävä oli pudottaa 500 kg:n pommi suht. tarkasti
- väittipä lentäjät mitä hyvänä niin osa pommeista meni oikeaan osoitteeseen
- kuten edellä todettu edusti osastoi mahtavaa boostia meidän maajoukoillemme
- tehtävänä ei liioin ollut "tunkeutua syvälle vihollisen selustaan"
- pommit meni perille vaikka tiedustelu olisi ollut heikko
- osaston lentäjät pitivät neukkujen it-tulitusta poikkeuksellisen kovana
Hieno osasto. Punaterroristit pysäytettiin varsin tehokkaasti. Lentoja tehtiin vaivoja säästämättä valtavasti.
Ikuinen kiitos kaikilta suomalaisilta.
Luftwaffen+lentäjät+väittivät+ampuneensa+alas+jo+syksyyn+1944+mennessä+78+000+Neuvostoliiton+lentokonetta.+Todellisuudessa+NL:n+sotatoimitappiot+tuossa+vaiheessa+(lokakuu+1944)+olivat+37+000,+joista+1/4+muusta+kuin+vihollisen+toiminnasta+johtuvia+ja+näistä+vihollisen+aiheuttamista+tappioista+Saksa+vastasi+85%:sti.+Saksan+osuus+on+siis+ollut+noin+23+000+ja+niistäkin+30%+menee+ilmatorjunnan+piikkiin.+Saksalaiset+hävittäjälentäjät+sen+sijaan+että+ovat+ampuneet+itärintamalla+alas+tuohon+vaiheeseen+mennessä+78+000+ovat+ampuneet+alas+16+000.+Siis+vain+reilu+1/5+väitteistä.
Neuvostoliiton sotatappiot olivat salaisia siinä kuin oli aina puolustusbudjettikin ja vain sisilmäiset ääliöt ottivat esitetyt luvut tosissaan!
Eivät he vieläkään päästä arkistoihinsa tai kerro todellisia lukuja. Neukkulentäjät itse olivat pahimpia liioittelijoita!
Hannu Valtonen arvioi että Neuvostoliiton hävittäjälentäjien väitteet ilmavoitoista pitivät Suomen rintamalla vain 1/16 osalta paikkaansa. Keskimäärin 100 väitteestä vain 6-7 piti paikkaansa. Tässä siis liikutaan jo selvästi fantasioiden maailmassa jos 1:2 ja 1:3 oli vielä normaali taistelutilanteen hektinen väärä luulo ilmavoitosta. Usein kyse oli myös venäläisessä tapauksessa kärsittyjen tappioiden "kuittaamisella". Venäläisten maataistelulentäjien älyttömät väitteet tuhotuista vihollistankeista olivatkin jo sitten huumoriosaston tuotetta.
Ilmeisesti NL:n johtava hävittäjä-ässä Ivan Kozhedub, (62 ilmavoittoa) saavutti todellisuudessa peräti 4 ilmavoittoa!
Luftwaffen+sotatoimitappiot+taistelukoneista+olivat+noin+45%+joten+on+syytä+otaksua+ettei+se+NL:llakaan+ole+ollut+ainakaan+suurempi,+pikemminkin+päinvastoin.+VVS+ja+laivasto+hukkasivat+lentäjien+kehnohkon+tason+takia+suuremman+osan+lentokoneista+ei-operstionaalisilla+lennoilla.+Myös+taistelulennoilla+muusta+kuin+vihollisesta+johtuvat+tekijät+ovat+olleet+huomattava+tekijä.+Se+että+NL+menetti+sodassa+106+000+lentokonetta+ei+suinkaan+merkitse+sitä+että+nuo+koneet+olisi+menetetty+kaikki+taisteluissa+ja+vielä+aksekivaltojen+alasampumina+tai+kentille+tuhottuina.+Todennäköisempää+on+ollut+se+että+Saksa,+Romania,+Unkari,+Italia,+Slovakia+ja+Suomi+ovat+tuhonneet+kentille+tai+ampuneet+it-tykeillä+tai+lentokoneilla+noin+35+000+-40+000+punatähtistä+alas.+Esim+niin+että+3+000+tuhottiin+kentille+ja+lopuista+1/3+ampui+ilmatorjunta+alas.+
Luftwaffe käytti itärintamalla kaikkein eniten ajastaan jälkeenjääneitä koneita: Ju 87 Stuka, Heinkel 111, He 46, Ar 66, Go 145...
Siksi, että niitä voitiin siellä vielä käyttää!
Luftwaffen heikko koulutusjärjestelmä oli synnynnäinen. Werner Mölders kirjoitti päiväkirjaansa jo vuonna 1935 että kurittomuus näkyy suurina onnettomuuslukuina harjoituksissa. Adolf Galland mainitsi 1938 Luftwaffen macho-kulttuurin aiheuttaneen jo tuolloin liikaa onnettomuuksia. Kuten täällä on mainittu useaan kertaan useamman taholta Luftwaffe oli natsihenkisin Saksan aselajeista ja typerä natsien sankarikultti dementoi organisaatiota sisältäpäin kuin syöpä. Saksalaisia on pidetty järjestelmällisinä mutta Luftwaffen tapauksessa se ei pidä paikkaansa. Koko organisaatio läksi soitellen sotaan mutta kärsi ansaitun tappion aselajeista ensimmäisenä - ei siitä sitten toipunut koskaan.
Täyttä paskaa taas ilman mitään todellisuuspohjaa
Luftwaffesta puuttui se kaikki määrätietoinen järjestelmällisyys mikä vaadittaisiin pitkittyvän sodan ja lisääntyvän uusien lentäjien mukauttamiseen. Esim tarkistuslistat ja tarkat dokumentoinnit puuttuivat kuten Gunter Rallin esimerkki antoi ymmärtää.
"Accidents " were common and accepted .. there were few procedures, no checklists and little written documentation.." (Roger Bohn -see below) Gunther Rall's account of converting onto the Luftwaffe's standard fighter - the Messerschmitt Bf 109- is revealing - while he had almost 200 hours of flight time, he was operating without any checklist, not even a simple memorised checklist as used in the RAF. "
USAAF:n+siirtolennoilla+syksyllä+1944+peräti+1+200+Atlannin+yli+tapahtuneesta+siirrosta+vain+KUUSI+(6)+johti+onnettomuuteen.+Saksassa+kurittomuus+ja+leväperäisyys+johti+20%+nousuun+koneiden+siirtolennoissa+(tukikohdasta+toiseen)+vuonna+1942++vain+ajanjaksolla+toukokuusta+syyskuuhun.+
Kiistaton tosiasia on se että ylivoimainen enemmistö Luftwaffen lentäjistä kesällä 1944 oli varsin huonosti koulutettuja niiden vakavien laiminlyöntien takia mitä Luftwaffessa oli harrastettu jo lähes 10 vuotta. Luftwaffe oli se aselaji joka kärsi sodassa rökälemäisimmän tappion kuin muut aselajit. Sen epäonnistuminen oli monumentaalinen. Mutta se että sen lentäjien koulutustaso romahti lopulta lähes neuvostoliittolaiselle tasolle oli häkellyttävää. Oliko Luftwaffe edes "saksalainen" vai oliko se sitten macho-natsilainen? Ehkä siitä tuli ideologian eli natsilaisuuden panttivanki.
Sorry vaan Luftwaffe-fanit mutta idolinne oli vuonna 1944 pelkkä hiekkasäkki niille ilmavoimille jotka hoitivat asiansa määrätietoisesti ja järjestelmällisesti. Pelkkä bensapula ei selitä romahdusta. Se näet tapahtui jo vuosia ennen Big Weekin tai toukokuun 1944 tapahtumia.
Luftwaffe raiskattiin brutaalisti kuin joku laivahuora.
Gunter Rall vasta päästyään 1950-luvulla amerikkalais-brittiläistyyliseen koulutukseen proseduureineen ja tarkistuslistoineen ymmärsi niiden vahvuuden. Mutta hänkin tunnusti että asennevaikeuksia aluksi oli. Rall tavallaan tunnusti epäsuorasti Luftwaffen ideologisen ja asenteellisen perusongelman.
Tavallaan ja epäsuorasti. Höhöhöhöö.
Jochen Prienin JG53 historiaa käsittelevässä teoksessa käsitellään myös kysymystä miten Natsi-Saksan totalitaarinen järjestelmä alkoi reagoida Luftwaffeen kun menestystä ei enää tullut. Tämä näkyi mm Sisilian tapauksessa kun Luftwaffen sisällä vadtustettiin saaren miehitystä kesällä 1943. Hallinto kiristi otetta ja lähetti Luftwaffen toivottomaan taisteluun seurauksella että Luftwaffe juuri Välimerellä koki sodan siihen asti kovimmat kuukausikohtaiset tappionsa. Itärintaman kokonaistappiot mm Kurskin taisteluista huolimatta jäivät selvästi matalemmalle. Vuonna 1944 natsijohto lähetti sitten mm kokeneet yöhävittäjät päivälennoille RAF/USAAF:ää vastaan karmein seurauksin. Pommikonelentäjiä yritettiin muuntokouluttaa hävittäjälentäjiksi jne...
Kuten huomaamme vuonna 1944 Luftwaffe joutui lähes samanlaisen idioottimaisen totalitarismin kohteeksi kuin Stalinin Neuvostoliiton ilmavoimat. Tulokset olivat katastrofaaliset, varsinkin lännessä. Vain se että Luftwaffea riisuttiin hävittäjäsuojasta idässä ja VVS:n heikko taso estivät tappioiden räjöhtämisen pilviin idässä. Mutta uusien nuorien Kuhlmey-lentäjien taso ei ole taatusti ollut hääppöinen. Ei niin heikolla koulutuksella, eikä niin vastuuttomalla käytännöllä. Ja kyllähän se niin oli että juuri Luftwaffe oli natsien luomus. Muilla aselajeilla oli oma historiansa.
Heinäkuun+1943+tappiot+Välimerellä+711+konetta+ja+koko+itärintamalla+558.+Juuri+tuo+ajankohta+merkitsi+Luftwaffen+lopunalkua.+Noin+kuukaudessa+Luftwaffen+hävittäjävoimia+supistettiin+sekä+Välimerellä+että+itärintamalla.+Syyskuussa+hävittäjistä+enää+20%+oli+idässä+(heinäkuun+alussa+28%)+ja+10%+Välimerellä+(heinäkuussa+22%).+Peräti+70%+taisteli+syyskuussa+Saksan+yllä+(ja+lännessä)+USA:n+8.ilma-armeijaa+ja+RAF:ää+vastaan.+Saksan+armeija+sai+pärjätä+omillaan+kun+Luftwaffe+puristettiin+kotinurkkiinsa+odottamaan+lopullista+nöyryyttämistään.
Rudiger+Kosinin+kokoamien+tietojen+mukaan+jo+vuonna+1941+Luftwaffen+menettämistä+7+033+koneesta+peräti+3+551+menetettiin+määritelmän+"ilman+vihollisen+vaikutusta"+-nimikkeen+alla,+siis+noin+51%.+Jos+luokitelussa+ei+ole+harrastettu+filunkia+niin+lentäjien+taito-ongelmat+eteenkin+heikommissa+olosuhteissa+näyttelivät+merkittävää+osaa+tappioissa.
Tunisian tapahtumien jälkeen Stukia ei enää koskaan viety taisteluun länsivaltoja vastaan. Vielä vähän aikaa eteenpäin niin Fw-190 maataistelukoneiden käyttökin kävi liian vaaralliseksi. Normandian taisteluissa Luftwaffe muuttui "näkymättömäksi" ja pötki pakoon kuin Waffen SS Nord Lapin taisteluissa kesällä 1941. Mutta näitähän faktoja Luftwaffe-fanit eivät suostu käsittämään. Muna pystyssä seistään Rudorfferin ja Kuhlmeyn kuvan edessä.
"Normandian taisteluissa Luftwaffe muuttui "näkymättömäksi" ja pötki pakoon kuin Waffen SS Nord Lapin taisteluissa kesällä 1941"
Et paljon selvemmin pysty ilmaisemaan täydellistä tietämättömyyttäsi Normandiasta, mikä ei toki ole mikään yllätys. Fanaattiset idiootit ovat toisinaan palstan suola. Enpä viitsi aukaista dorkalle, miksi se meni kieltämättä vituiksi, mutta pakoon pötkimisestä se ei johtunut. Ota itse selvää, jos kykenet. Tuskin kykenet...
Taas tyypillista nazi-Tarkkispojan uhoa!?
"Vielä vähän aikaa eteenpäin niin Fw-190 maataistelukoneiden käyttökin kävi liian vaaralliseksi. "
Kyseinen kone toimi sekä maataistelukoneella että hävittäjänä. Joillakin maataistelulentäjillä oli yli 100 pudotusta tilillään, joten tuskin se kovin heikko kone oli.
Itse kai sinä yrität saada lerppanaasi pystyyn kun jatkuvasti aiheet otat esille? Eihän nämä muita kiinnosta.
Jos kuumottaa liikaa niin muista Severlohia:-D
Länsirintamalla+suurimmilta+osalta+vuosina+1940-45+toiminut+JG26+yhtä+gruppia+lukuunottamatta+on+säilyttänyt+listansa+ilmavoittoväitteensä+ja+lentäjätappionsa+ilmavoittoväitteet+ovat+mitä+ovat+mutta+väitteiden+ja+tappioiden+suhde+muutui+yhä+huonommaksi+sodan+pitkittyessä.+Pitää+muistaa+että+ennen+vuotta+1944+saattohävittäjien+lentosäde+ulottui+vain+Hollannin,+Belgian+ja+Ranskan+länsi/luoteisosiin.+Tältä+näyttää+JG26+tulosten+vertaaminen+lähtötasoon+(1941+=100)
Saksalaisten tappiot vuonna 1944 olivat kammottavat. Esim JG26:n historia kertoo että yli puolet lentäjistä menetettiin tammikuun 1944 ja toukokuun 1945 välisenä aikana. Tämä harvinaisen hyvin dokumenttinsa säilyttänyt yksikkö taisteli 98:sti länsirintamalla joten se on oiva mittari siitä miten kaikki oikein kävi. Se menetti ilmataisteluissa enemmän lentäjiä kuin mitä ilmoitti ampuneensa alas. Yleensä menetettiin 1 lentäjä 2 hävittäjäkonetta kohden. Koska suuri osa oikeistakin ilmavoitoista oli muita kuin vihollisen hävittäjäkoneita vaikuttaa ilmeiseltä että JG26 hävisi ilmataistelut vihollishävittäjiä vastaan 1944-45 noin 1:3 tai 1:4.
Vielä 1942 taisteluissa vihollishävittäjiä vastaan puntit olivat melko tasan. Vaikeudet alkoivat siitä kun uusia jo heikommin koulutettuja ilmaantui lisää. Vuonna 1943 Välimeren tappiot ja USAAF:n paine pahensi tilannetta. Varsinainen verilöyly alkoi sitten helmikuussa 1944.
II./JG54:llä oli vielä toukokuussa suhteellisen vähän taistelutoimintaa ainakin tappiokirjausten perusteella: 3 taisteluissa menetettyä ja 5 ei-operatiivisia lentokonemenetyksiä. Kesäkuussa 1944 menetyksiä 1 kpl Fw 190A-4 ja sitten 5 kpl Fw 190A-6 koneita. Lisäksi peräti 4 kpl Fw 190A-5
ja 4 kpl Fw 190A-6 koneita ei-operatiivisina tappioina. Tappiot yhteensä 14 konetta.
Heinäkuussa menetyksiä tuli vielä 14 kpl taisteluissa menetettyjä koneita joista 8 kpl Fw 190A-6. Peräti 10 konetta menetettiin ei-operatiivisina. Eli heinäkuun menetykset yhteensä24.
YHTEENSÄ II./JG54 menetti siis kesä-heinäkuussa yhteensä 38 konetta joista taisteluissa 20 kpl.
Tämä tiedoksi: Osasto Kuhlmeyn tappiot kesä-heinäkuussa 1944 ovat olleet vielä pahemmat kuin mitä aloituksessa on mainittu. Tappiot voi käydä tarkistamassa täältä:
http://www.ww2.dk/oob/bestand/jagd/biijg54.html
Helpolla tunnutaan unohtavan kuitenkin se, että länsirintamalla valtakunnan puolustuksessa saksalaisten hävittäjien odotettiin ensisijaisesti keskittyvän päivällä USA:n pommituslaivueiden torjuntaan ja hävittäjätaisteluihin sai antautua vain äärimmäisessä hädässä!
B-17-koneita saattavilla hävittäjillä taasen ei muuta tehtävää ollut kuin suojella pommikoneita ja taistella vastapuolen hävittäjiä vastaan. Lisäksi yleinen sääntö ilmataisteluissa on se, että se osapuoli, jolla on ylivoimainen määrä koneita ilmassa, saa myös helpommin pudotuksia.
Juuri siksi amerikkalaisten omaksuva uusi aggressiivinen saattohävittäjätaktiikka helmikuusta 1944 tuli järkytyksenä saksalaisille. Sen sijaan että olisivat pysyneet pommikoneiden lähellä ne brutaalisti hyökkäsivät kaukana edellä saksalaisten kimppuun ilmassa. Toiset laivueet hyökkäsivät tukikohtia vastaan. Saksalaisten kokema selkäsauna oli hirveä ja Luftwaffen diivailevat starat olivat huuli pyöreänä.
Todellisuudessa liittoutuneiden ilmaylivoima oli hirveä ja heillä oli tuollaiseenkin varaa. Ei siitä kukaan ollut huuli pyöreänä vaan Saksan kannalta ilmasota vaikeutui vain päivä päivältä ja silloin oli noustava muutamalla koneella ilmaan kotimaataan puolustamaan tietäen, että paluu oli kovin epävarmaa!
Yleensä alakynnessä olevia usein ihaillaan eikä sitä, joka saapui suunnattomalla ylivoimalla maata pommittamaan. Onko se niin ihmeellistä?
Myös me Suomessa ihailemme helposti enemmän Jorma Sarvantoa, joka nousi ilmaan yksin vastaanottamaan Talvisodassa seitsemää neukkupommittajaa ja ampui niistä kuusi alas. On hieman vaikeampi ihailla niitä pommituskonelentäjiä.
I./SG3:n tappiot kesä-heinäkuussa: 22 taisteluissa ja 7 ei-operatiivisina, Yht. 29
http://www.ww2.dk/oob/bestand/schlacht/bisg3.html
I./SG5:n tappiot puolestaan kesä-heinäkuussa: 5 taisteluissa ja 9 ei-operatiivisina. Yht 14
Yhteensä siis maataisteluyksiköiden tappiot 43 ja hävittäjäosaston 38 konetta. Näitä kertyy peräti 81. Esim. I./SG3.n osalta heinäkuu oli suoranainen teurastus kun osasto menetti historiansa suurimman määrän koneita yhden kuukauden aikana (18 4).
Nuo Kuhlmey-osaston 4 yksikköä ovat kärsineet peräti 87 koneen menetykset. Taatusti Suomessa menetetty enemmän kuin 28. Onko Hannu Valtonen tietoinen tästä?
No Mitä luulet olisko Valtonen ollut tietoinen Os. Kuhlmeyn tappioista? Hän teki siitä sentään tutkimuksen ja kirjankin jossa on melko hyvin luetteloitu kaikki tappiot. Mitähän jos lukisit se kirjan?
I./SG5:n ei-taistelulliset konemenetykset ovat olleet suuret myös Suomen keikan jälkeen. Selvästi näkee ettei lentäjät ole hallinneet Fw-190 koneella lentämistä. Elokuussa yksikkö menetti 15 konetta taistelujen ulkopuolella.
Mitä muuta voi odottaa kun uudet lentäjät saivat vain 40 tunnin lentokoulutuksen?
Immolan jälkeen II./JG54 siirrettiin Petserieen, Wendeniin ja Rigan alueelle. I./SG3 siirrettiin sinne mistä Suomeen oli tullutkin eli Dorpatiin ( Tarttoon), Viroon. I./SG5 puolestaan Pontsalemjoelle pohjoiseen.
I./SG5 aloitti kesäkuun vahvuuksilla joissa oli vielä 16 Stukaa joiden lisäksi 6 Fw 190A-3 sekä 3 Fw 190F-3 konetta. Stukat eivät osallistuneet (?) Kannaksen taisteluihin. Heinäkuun alussa osaston vahvuus oli 6 Fw 190A-3 ja uusina koneina 30 Fw 190F-8, joita osasto menetti heinäkuun aikana 3 taisteluissa ja 3 muuten. Jälkimmäisistä käytetään termiä "ei vihollisen toiminnan takia". On kysymysmerkki sisältääkö se myös taistelulennoilla menetettyjä esim onnettomuuksien takia.
Luftwaffen+"ryhmän"+(esim+II./JG54+tai+I./SG3)+vahvuus+oli+yleensä+30-35+joten+noiden+4+yksikön+yhteisvahvuus+pitäisi+olla+n+110.+Niistä+tosin+kaikki+ei+osallistuneet+Kannaksen+taisteluihin.+Joka+tapauksessa+87+koneen+menetys+2+kuukaudessa+joista+40+ei-operationaalisina(?...+oikeastaan+"ei+vihollisen+toiminnasta+johtuvana")+ei+anna+erityisen+mairittelevaa+kuvaa+neljän+osastoon++kuuluneen+ryhmän/lentueen+tasosta.+Tappio+ollut+n.+80%.
Nuo merkinnät noissa Michael Holmin sivustolla esiintyvistä Luftwaffen yksikköjen lentokonemenetyksistä eivät välttämättä jakaannu taisteluissa menetettyihin ja ei-operationaalisiin menetyksiin (poiskirjauksiin). Kyse voi olla yksikköjen tappiokirjauksista joissa luokittelu menee "vihollisen toiminnan takia menetettyihin" ja "ei-vihollisen toiminnasta johtuviin menetyksiin". Periaatteessa osa jälkimmäisistä tappioista voi olla ja todennäköisesti onkin taistelutappioita.
Esim. I./SG5 on menettänyt lokakuun 1943 ja lokakuun 1944 välisenä aikana 32 vihollisen toiminnan ja 40 ei-vihollisen toiminnan takia. I./SG3 lukemat vastaavasti 63 ja 35.
Hävittäjä yksikön lukemat II./JG54 vuonna 1944 olivat yhteensä 83 vihollisen toiminnan takia ja 86 ei-vihollisen toiminnan takia menetettyä konetta. Heinäkuu 1944 oli vuoden toiseksi pahin kuukausi II./JG54:lle mutta vielä pahempi koitti Libaun alueella joulukuussa jolloin yksikkö menetti vihollisen toiminnan takia 20 konetta ja ei-vihollisen toiminnan takia 10.
Taitaa muuten mennä näin nuo Kuhlmey-osastoon kuuluneiden yksiköiden kesä-heinäkuun tappiot:
- 1./NAGr5: 4 taisteluissa ja 6 muuten menetettyä Bf-109 G-tiedustelukonetta
- II./JG54: 20 taistelussa ja 18 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäkonetta
- I./SG5: 5 taisteluissa ja 9 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäpommittajaa
- I./SG3: 22 taisteluissa ja 7 muuten menetettyä Stuka-syöksypommittajaa.
yhteensä..........51 vihollisen toiminnan takia ja 40 ilman vihollisen toiminnan takia menetettyä konetta. Siis yhteensä 91.
Osasto oli Kannaksella 5 viikkoa ja 4 viikkoa muualla. Eikös tasaisen taulukon mukaan silloin 91 koneen tappioista pitäisi 50 olla Suomessa? Ja kun tarkkoja ollaan niin kesäkuun alkupuoli useimmille oli aika rauhallinen jakso sillä Neuvostoliiton offensiivit alkoivat 9.kesäkuuta Kannaksella ja 22. kesäkuuta Valko-Venäjällä jossa yksikään noista yksiköistä ei ollut edes Kannakselle siirtoa.
Nyt olisikin hyvin kiinnostavaa tietää kuinka monta lentokonetta Osasto Kuhlmeyhin kuuluneet yksiköt todellisuudessa Suomessa olo aikana oikeasti menettivät jos kahden kuukauden kokonaistappiot (poiskirjatut lentokoneet) ovat olleet peräti 91
Näin on. Konemenetykset todellakin yhteensä 91 kesä-heinäkuussa 1944.
Osasto Kuhlmeyhin kuuluneiden yksiköiden tilanne lienee kesällä 1944 ollut hyvin paljon samanlainen kuin muillakin Luftwaffen yksiköillä. Kokenut jo 1930-luvulla koulutuksensa saanut kaarti oli vähissä ja sota-aikana sekä eteenkin vuoden 1942 jälkeen paljon heikommin koulutettujen osuus kasvoi. Yhä enemmän tapahtui alokasmaisia virheitä ja koneita menetettiin paljon siirto- ym muilla lennoilla.
Saksalaisten+tappioluokittelu+koostui+vihollisen+toiminnan+vuoksi+menetetyistä+ja+ilman+vihollisen+vaikutusta+menetetyistä+koneista.+Jälkimmäisissä+oli+sekä+operationaalisia+että+muista+syistä+menetettyjä+koneita.+Esimerkkejä+vuodelta+1944:
Itärintaman+osalta+ei-taisteluissa+tulleet+tappiot+eri+jaksoina+verrattuna+Luftwaffe+Ostin+keskivahvuuksiin:
Löytyykö vastaavia lukuja Neuvostoliiton puolelta? Neukkujen omat itse valmistamat lentokoneet olivat kuuluja hbeikosta laaduista ja pelkillä siirtolennoilla niitä tuhoutui lukuisia. Joku ilmavoimien upseeri erehtyi kerran asiasta valittamaan Stalinille. Sen koommin ei kukaan toinen tehnyt samaa erehdystä:-D
Luftwaffen valitsema linja jossa rotaation sijasta luotettiin rajalliseen määrään "taitureita" uppoaa toki lapsen tasolle jääneisiin fanipoikiin mutta järkevät ihmiset tajuavat että tuo valittu linja sodan pitkittyessä oli tuhoisa Luftwaffelle ja koko Saksan sodankäynnille.
Saatte muuten olla varmoja että selvä enemmistö Osasto Kuhlmeyn lentäjistä (=uudet tulokkaat) olivat taitotasoltaan varsin keskinkertaisia elleivät suorastaan luvattoman heikkoja. Parhaimmistoa eteenkin Jagdwaffessa imuroitiin länteen ( niitä joita hengissä vielä oli)
"Kuhlmey-lentäjien taso ei hääppöinen"
Aloituksen taso ei ole hääppönen!
Kuinka moni osasto Kuhlmeyn lentäjistä oli saanut koulutuksen vuoden 1942 jälkeen? Vuonna 1943 koulutettuina olleiden taso oli jo selvästi heikompi kuin vanhoilla lentäjillä. Vuonna 1944 koulutettuja pidettiin todella jo heikkotasoisina sotapalvelukseen.
I./SG5:n osalta on muistettava että vain yksi staffeln 1./SG5 osallistui Immolan touhuihin. Kyse oli siis noin 10-12 koneen yksiköstä. Kaikkiaan I./SG5 menetti sen reilun vuoden historian ajan 20 stukaa ja 12 jaboa "vihollisen toiminnan takia" ja muulla tavoin 16 stukaa ja 24 jaboa. Tuo aivan käsittämättömän suuri "vailla vihollisen vaikutusta" tapahtunut jabojen tuhoutuminen ei anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa saksalaisten lentotaidoista vuonna 1944. Kysehän oli noin 35 lentokoneen yksiköstä joka menettää tällä tavoin 2/3 koneistaan vain 3 kuukaudessa.
Miten+tuo+kertoo+huonosta+lentotaidosta?
Vuonna 1944 Luftwaffen uusilla lentäjillä oli vain 40 lentotunnin koulutus takanaan. Se merkitsi vain noin 12 tuntia ilmassa lentokoneen kanssa. Länsivaltojen uusilla lentäjillä oli 250-300 lentotunnin koulutus.
Ja se johtui ennenkaikkea bensapulasta. Suuret tappiot olivat toissijainen syy.
Luftwaffen+koulutusmäärät(lentotunni)olivat+jo+vuonna+1942+matalemmat+kuin+RAF:llä+ja+USAAF:llä.+Vuonna+1943+ero+kasvoi.+Ts.+jo+ennen+vakavaa+polttoainepulaa+Luftwaffe+oli+putoamassa+kelkasta.
40 lentotunnin kuolutus merkitsee 12 tunnin koulutusta ilmassa? On teillä kyllä melkoiset laskentakaavat ei voi muuta sanoa.
Eikös autokoulussa yksi ajotunti ollut jotain parikymmentä minuuttia autolla ajoa?
Ja koulussa oppitunti oli muistaakseni 45 minuuttia.
Jetpilot ei toki näitä tiedä. Hän kun ei ole käynyt mitään koulua. Elämäm kova koulukin vielä kesken ja läpäisemättä.
Olettekos poijjaat koskaan täyttäneet lentopäiväkirjaa? Minäpä olen. Lennon alkaessa eli startista merkitään aloitusaika jalaskeutumisaika ja jos lento kestää 35 minuuttia niin siitä saadaan ilmailukielellä 35 minuuttia tiimaa. Seuraava lento startista laskeutumiseen voi kestää vaikka tunnin ja 5 minuuttia. Näistä sitten muodostuu tiimaa yksi tunti ja 40 minuuttia, ei kahta tuntia. Ja tällä perusteella myös ilmailukerhot laskuttavat lento tunnista. Voi hyvää päivää millaisia ääliöitä tälläkin palstalla liikkuu.
Elämän koulu on vielä läpäisemättä mutta toivotaan että se on vasta puolivälissä kun tuota lentotiimaakin on kertynyt vasta reilut 200 tuntia. Sitten kun se on käyty niin en ole sillä täällä rehvastelemassa.
Tsekkasinpa kun noitalinkki listoja tänne annettiin myös muutamien muiden Saksan Luftwaffen hävittäjäyksiköiden tappioita kesällä 1944. Otan yhden esimerkin: Jagdgeschwader 53, siis JG53.
I./JG53 menetti itärintamalla kesäkuussa 17, heinäkuussa 30 ja elokuussa vielä 14 vihollisen toiminnan takia, yht 61 konetta eli tuplasti yksikön vahvuuden verran. Muista syistä vielä 9 konetta eli yhteensä 70.
II./JG53 oli taas pieksettävänä lännessä: toukokussa 55 lentokonetta tuhoutunut, 43 niistä vihollisen toiminnan takia. Yksikkö vedettiin toipimuslomalle ja uudelleen järjestettäväksi.
III./JG53 niin ikään mukiloitavana lännessä: elokuussa 48 konetta ja syyskuussa 30 vihollisen tuhoamana. Muilla tavoin menetetty 28 konetta. Yhteensä 2 kuukaudessa 106 eli yli kolme kertaa yksikön määrävahvuus.
Aika moista haipakkaa sakemanneilla.
Vuonna 1941 Luftwaffe määräsi polttoainekiintiöitä leikattavaksi ei-operationaalisilta lennoilta taistelulentojen eduksi. Vuonna 1942 leikattiin polttoainekiintiöitä lentokoulutukseen tarkoitetulta polttoaineelta. Tässä eräs tärkeä syy miksi Luftwaffen uusien lentäjien taso alkoi heiketä jo vuodesta 1942.
Luftwaffen lännessä ollut yksikkö I./JG2, jonka normaalivahvuus oli noin 30-35 hävittäjäkonetta kärsi toukokuussa 1944 vihollisen toiminnan takia 41 koneen tappiot ja muulla tavoin 21 koneen. Kesäkuussa 27 koneen tappiot vihollisen takia ja muista syistä myös 27 koneen menetykset. Heinäkuussa pahasti piesty yksikkö siirrettiin kauemmas etulinjan taistelusta. Se kuten muutkin Jagdwaffen yksiköt lännessä alkoivat vältellä taisteluja. Eihän kukaan pitemmän päälle jatkuvasti turpaan halua ottaa.
Joka ainuan Luftwaffen lentoyksikön taso alkoi laskea jo vuonna 1942 ja viimeistään 1943. Vuonna 1944 suurin osa lentomiehistöstä oli heikkotasoisia tai korkeintaan välttävällä lentotasolla. Luftwaffen "kovatasoisuu" on myytti ja liittyi parhaimmillaan sodan alkuvuosiin ja aina vähemmistöön lentäjistä.
II./JG54+oli+suurelta+osin+itävaltalainen+yksikkö+ja+kärsi++Taistelu+Englannista+(12.8-30.11.40)+noin+40%+ohjaajistaan+eli+siitä+parhaiten+koulutetuimmasta+joukostaan.+Immolan+vaiheen+aikana+6./JG54+ei+ole+edes+mukana.+IV./JG54+oli+menettänyt+kahdessa+JU-52-koneen+syöksyssä+niin+paljon+henkilökuntaa+että+täydennystä+on+otettava+6./JG54:stä.Tämä+6.+/JG54+ilmaantuu+mukaan+ilmasotaan+vasta+heinäkuussa.
Ei muuten ollut täysimääräisenä edes 5./JG54 Immolassa sillä osa siitä muodostaa komennuskunnan Petseriin kapteeni Lehmannin johdolla. Myös osa II Gruppen Stabbia jää Baltiaan. 4./JG54:n lentueen kapteenina oli Herbert Aloe joka jää jo 21.kesäkuuta palaamatta lennolta. Hänen tilalla lentueen kapteeni toimii sen jälkeen luutnantti Wernicke. 5./JG54:n johdossa oli yliluutnantti Schilling. Yhteensä II./JG54 Gruppen henkilökuntaa Immolassa oli 7 upseeriohjaajaa, 29 aliupseeriohjaajaa, 36 mekaanikkoa ja 12 asemiestä.
Valtonen arvioi II./JG54:n osien Suomessa lentäneen 179 operatiivista tehtävää 948 koneella (keskim 5.5 konetta tehtävää kohden).
Kart 40/165 antaa 13.7.1944 II./JG54:lle vahvuudeksi vain 19 toimintakuntoista Fw-190 hävittäjäkonetta. Lisäksi Petserin komennoskunnassa on 6 konetta joista 3 toimintakunnossa.
Osasto Kuhlmeyn taisteluyksiköiden kolmas osa: I./SG5 oli käytännössä 1./SG5 ja sen vahvuudet olivat
10.6.44 seitsemän Fw-190 F-konetta. 20.6.44 kymmenen, 30.6.44 seitsemän, 10.7.44 kuusi, 20.7.44 kahdeksan ja 26.7.44 kuusi toimintakelpoista konetta.
Eli kyllä noista lukemista piirtyy kuva lopulta aika vähälukuisesta Luftwaffen osastosta jolla oli ratkaisuvaiheessa (30.6-15.7.44) heittää taisteluihin vain 25-28 maataistelukonetta/syöksypommittajaa ja noin 20-25 hävittäjäkonetta. Keskimäärin vain 50 konetta.
Hannu Valtosen laskelmien mukaan Stuka-osasto I./SG3 olisi lentänyt Immolasta kaikkiaan 68 lentoa joihin yhteensä olisi osallistunut 1 199 konetta. Toisaalta esim pudotettujen pommien määrää hän arvioi melkoisella epävarmuudella. Pudotettu pommimäärä (I./SG3 ja 1./SG5) on ollut 735 550 - 1 055 300 kiloa. Kannaksella pudotti Suomen ilmavoimien pommikoneet kesä-heinäkuussa 927 700 kiloa pommeja (Laatokan pohjoispuolelle ilmeisesti vielä jotain 400 000 kiloa).
Kaikenkaikkiaan noin 900 tonnin pommimäärää 5 viikossa voidaan verrata tykistöön joka vastaa 15 kilon ammuksen keskipainolla (n.105 mm haupitsi) noin 60 000 laukausta. Tykkituli on kuitenkin tarkempaa. Kun tuhottu (?) silta saadaan puna-armeijan pioneerien toimesta korjattua päivässä ei Kuhlmeyn pysyvää vaikutusta pidä liioitella. Tuhottujen vihollispanssarien määrä on ollut mitätön. Eero Seppänen pst-aseineen saattoi yksin tuhota enemmän vihollisvaunuja kuin osasto Kuhlmey. Panssarien tuhoaminen II maailmansodan maataistelukoneilla oli kovin haasteellinen tehtävä. Myytti panssarien lahtaamisesta joutaakin romuttua.
"Eli kyllä noista lukemista piirtyy kuva lopulta aika vähälukuisesta Luftwaffen osastosta jolla oli ratkaisuvaiheessa (30.6-15.7.44) heittää taisteluihin vain 25-28 maataistelukonetta/syöksypommittajaa ja noin 20-25 hävittäjäkonetta. Keskimäärin vain 50 konetta."
Mutta nämä koneet tekivät keskimäärin 5 - 6 taistelulentoa päivässä. Osaston tuhoutuneet koneet korvattiin välittömästi uusilla samoin lentäjät, joten teho pysyi melko hyvin vakiona. Tällä tavalla pudotettujen pommien määrä saatiin hyvin isoksi.
"Eero Seppänen pst-aseineen saattoi yksin tuhota enemmän vihollisvaunuja kuin osasto Kuhlmey."
Saattoi olla, osasto Kuhlmeyn tehtävä ei ollutkaan pelkästään tuhota panssareita vaan vaikeuttaa Neuvostoliiton huoltoa, polttoainetäydennyksiä, panssareiden huoltoa ja tankkausta, pommittaa tykistöä, tuhota infraa esim. siltoja. Talin silta pommitettiin rikki monta kertaa. Jos kohdalle sattui isompi panssarikertymä, sitä tietysti pommitettiin.
Eli toimittiin pääasiassa rintamalinjan takana minne suomalaisten toimet eivät ylettyneet. Tämän vuoksi osaston tehosta ei voi sanoa mitään tarkempaa ennen kuin Venäjän arkistot avautuvat.
Saksan kireää polttoainetilannetta kesällä 1944 osoittaa mm se että I./SG5 sai Utissa vain 11 000 litraa polttoainetta käyttöön kuukauden käyttöä varten. Hannu Valtonen laskeskeli olettaen Gruppen vahvuudeksi 35 Fw-190 Jaboa että konetta kohden olisi tullut vain 314 litraa. Se oli vain puoli tankillista ja sillä olisi lennetty suurimmalla sallitulla matkateholla vain 50 minuuttia.
Suomalaisten oli muuten annettava 87-oktaanista polttoainetta Kuhlmey-osaston käyttöön. Samoin apuhenkilökuntaa tankkaukseen ja asehuoltoasioihin. Suomen ilmavoimat luovuttivat Osasto Kuhlmeyn käyttöön 16.-20.kesäkuuta 42 995 litraa 87-oktaanista lentopolttoainetta.
Osasto Kuhlmeyn vahvuus aamulla 26.6.1944:
23 Ju 87 D-konetta
19 Fw 190 A-konetta, kunnossa 16
4 Fw-190 F-konetta
4 Bf-109 G -konetta, kunnossa 3
---------------------------------------------
yht 50 konetta joista kunnossa 46
Taistelutoiminnassa Ihantalan taistelujen alkaessa siis vain 43 konetta 3 tiedustelukonetta. Muutaman päivän kuluttua käytännössä kaikki tiedustelukoneet olivat pois Kannakselta.
Noista Kuhlmey-osaston siltojen katkomisesta on sen verran sanottavaa että taisteluraporttien perusteella silta jonka onnistuivat katkaisemaan oli jo seuraavana päivänä puna-armeija pioneerien korjaamana. Noin pienellä konemäärällä ei puna-armeijan etenemistä saatu pysäytettyä, ei sitten millään. Kyllä sen teki Suomen armeija ja tykistö. Osasto Kuhlmeyn merkitystä on vahvasti liioiteltu. Sen saavutukset ovat myös melkoisen vahvasti liioiteltuja, varsinkin panssarien tuhoamiset mutta myös ilmavoitot kuten Hannu Valtonen on ilmavoittojen osalta maininnut kirjoissaan.
Heinäkuun 6.päivä 1944 melkoisen synkkä I./SG3:lle. Gruppenkommandeur Von Bargen ja kk-ampuja/radisti Becker ammutaan alas Äyräpäässä. Kaksi Stukaa lisäksi törmäävät yhteen Utin lähellä paluulennolla ja tuhoutuivat. Yhden koneen radisti hypätessään veti laskuvarjonsa liian aikaisin ja kolhi itsensä peräsimeen.
Pakkomielle osasto Kuhmeystä?
Kurt Kuhlmey:
"Lentäjäni sanoivat, etteivät useinkaan maalialueella nähneet mitään metsän takia mutta pudottivat [pommit] annettuun paikkaan tien viereen."
Osasto Kuhlmeyn lentosuorituksia kuvattaessa monia hämää ilmaukset kuten "kolme Stuka-pommitusta 40 koneella...". Siitä äkkiä saadaan virheellinen käsitys että osastolla olisi ollut 40 Stukaa käytettävänään. Tosiasiassa tapaus (6.7.44) oli tietenkin se että kolmeen pommitustehtävään osallistuneiden koneiden yhteismäärä olisi ollutpitänyt 40. Esim 14 13 13.
Fw-190 maataistelukoneen hyökkäsivät hyvin pienillä voimilla, 4-6 konetta yhtäaikaisesti. Noin pienillä konemäärillä ei ihmeitä saada aikaan. Puna-armeijan etenemisen pysähtymisen tärkeimmät syyt olivat:
1) puna-armeijan huoltomatkan piteneminen jopa 5-6 kertaa pidemmäksi kuin kesäkuun puolivälissä
2) VVS:n lentokoneiden pidentynyt lentomatka vähentää automaattisesti taistelutehoa rintalinjalla. Suomalais-saksalaisilla lentojoukoilla on vastaavasti enemmän aikaa operoida.
3) puna-armeija saa täydennyksinä vain 5 divisionaa ( 30 000 sotilasta). Suomen joukot 4 divisioonaa 2 prikaatia 1 saksalainen divisioona 1 rynnäkkötykkiprikaati (75 000 sotilasta)
4) puna-armeija sulloutuu Viipurin viereiselle kapeikoille ja liike on hidastunut (ks kohta 1)
5) Maasto suosii suomalaisia
6) Suomen tykistö on tehokas kun sillä on ollut mahdollisuus kerrankin keskittää tulta painopistealueille.
7) Panssarien torjuntaan saatu lisää aseistustaja
8) Osasto Kuhlmey (tosin vahvuus keskimäärin vain noin 45 konetta)
II./JG54:ssä 4.staffelnin (lentueen) päällikkönä toiminut luutnantti Wernickekin aloitti Luftwaffessa vasta keväällä 1942 eli kuului tähän keskivertokastiin. Lista lentäjistä antaa ymmärtää että vain 1/5 hävittäjälaivueen lentäjistä on lentänyt ennen vuotta 1943.
Heinz Mullerin (II./JG54) mukaan:
"....aamupäivällä lensimme usein Suomen rintamalla. Keskipäivällä menimme Dorpatiin (Tarttoon) osoittaaksemme siellä ilmataisteluissa läsnäolomme. "
Varmaankin. Mutta vilkaisu jopa Luftwaffen microfilmattuihin listoihin ilmavoittoväitteistä kesä-heinäkuussa (aina 20.7.44 asti) osoittaa että 6./JG54 staffelnia lukuunottamatta joka oli koko ajan Suomenlahden eteläpuolella (Tartto-Pskov) ei yhdellekään 4. ja 5.staffelnin lentäjälle ole merkitty ilmavoittoväitettä. Siellä ei siis ollut käyty mitään suurta ilmasotaa. Se alkoi toden teolla Baltiassa II./JG54:n osalta oikeastaan 26.7.44 eli 6 päivää Suomesta lähdön jälkeen.
Joka tapauksessa on myös selvä asia että II./JG54 ei suinkaan ollut kokonaisuudessaan Suomessa. Todennäköisesti vain puolet siitä. 6.staffelnin lisäksi myös komennuskunta 5.staffelnista oli jäänyt Pskoviin (saks. Petseriin) ja osa Stabbista oli myös poissa Suomessa.
Käytännössä II./JG54 toimi molemmin puolin Suomenlahtea jolloin sen rooli Kannaksen hävittäjätorjunnassa jäi vain 1 1/2 lentueeseen (lentueessa noin 10-12 konetta) . Siis alle puoleen HävLv24 ja HävLv34:n kapasiteetista.
Ilmataistelu länsirintamalla 27.marraskuuta 1944. Vastakkain USAAF ja Luftwaffe. Luftwaffe laittoi tuona päivänä kaikkensa peliin hyökätääkseen yli 400 amerikkalaista pommikonetta vastaan joita saattoi useita satoja hävittäjäkoneita (Mustang ja P-47). Käydyissä ilmataisteluissa Luftwaffen lentäjät eivät päässeet yhteen ainoaaseen pommikoneeseen kiinni vaan jäivät tappelemaan hävittäjiä vastaan.
Tulos: 81 saksalaista konetta ei palannut tukikohtaan. Amerikkalaiset menettivät 10 konetta tuhoutuneena.
Tämä kertoo oleellisella tavalla miten bf-109 G ja Fw-190 koneilla lentäneet saksalaiset olivat jo aivan tykinruokaa ilmataisteluissa.