Ähtärin kaupungin ja kaupungin tytäryhtiöiden suhde on ongelmallinen. Esimerkkinä tuore tapaus, jossa kaupunki valitsi virkaan ja tytäryhtiö irtisanoi. Ei näytä reilulta, tuskin on laillistakaan.
Toinen tuo kuuluisa rakennushanke, jossa tytäryhtiö rakentaa, kaupunki takaa - tai niin ajateltiin - ja tytäryhtiö antaa vastavakuudeksi kaupungille kaupungin omaisuutta. Koko ajan leikitään sellaista leikkiä, että kaupungilla ei ole mitään tekemistä rakennushankkeen kanssa. Tuollainen valheellisuus tuntuu loukkaavalta. Tuo takauskuviohan on samanlainen kuin se, jolla Valto yritti huijata minua: pyysi lainaksi kymppitonnia ja tarjosi vakuudeksi traktoriani, jonka oli lainannut hänelle pariksi päiväksi.
Toinen tuo kuuluisa rakennushanke, jossa tytäryhtiö rakentaa, kaupunki takaa - tai niin ajateltiin - ja tytäryhtiö antaa vastavakuudeksi kaupungille kaupungin omaisuutta. Koko ajan leikitään sellaista leikkiä, että kaupungilla ei ole mitään tekemistä rakennushankkeen kanssa. Tuollainen valheellisuus tuntuu loukkaavalta. Tuo takauskuviohan on samanlainen kuin se, jolla Valto yritti huijata minua: pyysi lainaksi kymppitonnia ja tarjosi vakuudeksi traktoriani, jonka oli lainannut hänelle pariksi päiväksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan mielenkiinnosta...saitko Valtolta traktorin takaisin?
En ainakaan vielä enkä varmaan saakaan, on jo myyty eteenpäin ainakin kahdelle ostajalle. Onneksi en sentään antanut sitä lainaa.
Niin! ja oliko kauppa Valton kanssa Lain Voimainen? Valto vankilaan ja Ahterin Trolli valtuuston puheenjohtajaksi sen mitä riisinviljelyhankkeeltaan ehtii...
Niin, mitä pampun viljelyltään ehtii
Ilkassa oli 1.9.2017 juttua Ähtärin kriisikunta-asiasta. Siinä kaupunginjohtaja sanoo, että ähtäriläisillä veronmaksajilla ei ole huolta pandalasta, kaupunki ei ole antanut takausta, muut rahoituskeinot ovat kaytössä. Se on hyvä viesti, mutta omituista on se, että kaupunginjohtaja kertoo yksityisoikeudellisen Zoon rahoitusasioista. Eihän kaupungilla pitänyt olla osaa eikä arpaa Zoon päätöksiin?
"Pandatalosta ei ole tullut ensimmäistäkään alijäämää, koska talo ei ole vielä valmis. Kaupungilla ei ole takausta, eikä mitään vastuuta pandatalosta, koska siitä ei ole edes lainvoimaista päätöstä.
Muut rahoitustahot ovat käytössä. Näin veronmaksajat ovat Pienimäen mukaan kaukana pandatalosta."
"+Se+on+hyvä+viesti,+mutta+omituista+on+se,+että+kaupunginjohtaja+kertoo+yksityisoikeudellisen+Zoon+rahoitusasioista.+Eihän+kaupungilla+pitänyt+olla+osaa+eikä+arpaa+Zoon+päätöksiin?"
Kaupunki omistaa Zoon ja myös Ähtärin vesi- ja energialaitoksen. Kuitenkin leikitään kuin ne olisivat itsenäisiä. Esim. kaupunki palkkaa teknisen johtajan, jonka työstä puolet on tuon energian ja veden toimitusjohtajan työtä. Sitten energian ja veden hallitus irtisanoo toimitusjohtajan ja kaupunki siirtää toimitusjohtajan osa-aikatyöhön. Energia ja vesi ottaa eläkeläisen hoitamaan toimitusjohtajan tehtäviä. Ei näytä reilulta eikä asialliselta. Kaupungin pitäisi kantaa vastuunsa henkilöstöstä.
"Jos kaupunki yritti kysellä, mihin rahat menevät, säätiö korosti aina itsenäisyyttään ja taiteellista vapauttaan. Mutta kun tarvittiin lisää rahaa, se ilmoittikin sitten olevansa osa kaupunkikonsernia. Tämä oli perusristiriita, sovittamaton."
Kuulostaako tutulta? Aivan samanlaista menoa kuin Elukkapuistolla, joka on itsenäinen silloin kuin itselle sopii ja mutta pitää kaupungin apua, esim, omavelkaisia takauksia itsestään selvyytenä. Rahaakin palaa pandalaan ihan kiitettävästi.
Hämeenlinnassakin osataan tuhlata. Kyse on tästä ylen uutisesta:
Patentti- ja rekisterihallitus penkoo Sibeliuksen juhlavuoden karvasta jälkilaskua – "Suhteettoman suuri osa tuesta valui pelkän organisaation pyörittämiseen"
Vuonna 2015 säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden piti ampua Hämeenlinna maailman kartalle kansainvälisesti tasokkaana musiikkikaupunkina. Taloudellinen tuki Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle oli historiallisen suuri, mutta säätiön aikaansaannokset jättivät jälkeensä paljon kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-9799254
Kphallitus piti kriisikokouksen kun valituksesta tuli hallinto-oikeuden päätös
,kokouksessa päätettiin jatkaa pandatalon rakentamista vaikka rahoitus ei ollut valmis se oli kohtalokas päätös, käytännössä kphallitus olisi voinut keskeyttää koko hankkeen jos lakia olisi noudatettu eikä siinä olisi zoon johdolla ollut mitään sanomista ,näin ihmeellinen on kuvio.
Kun panda-hanke romahtaa on sitä koskevia päätöksiä tehneet melkoisessa kusessa.
Ilkka kirjoitti tänään Kittilän tapauksesta, jossa luottamusmiehiä epäillään laittomuuksista ja sanoo, että: "Muuallakin kuin Kittilässä luotetaan enemmistöpäätöksiin. Ellei kukaan päätöksistä valita ja ellei niitä hallinto-oikeuksissa kumota, päätöksiä pidetään oikeina ja lainvoimaisina."
Enemmistöpäätökset voivat olla paitsi huonoja myös lainvastaisia. Ähtärissä haluttiin estää pandavalitusten teko, vaikka se on nimenomaan laillisuusvalvontaa ja kuntalaisten ehdoton oikeus. Muuten päättäjät hurmaantuvat omasta vallastaan ja viisaudestaan ja jälki voi olla huonoa. Ähtärin valtuutetut eivät kyllä panda-asiassa mitään päättäjiä olleet, sen verran pontevasti heitä piti opastaa.
http://digi.ilkka.fi/ilkka/2108/article/643792/8/6/render/?reader_token=766e260c030962412d1d32ebd179fc49&user=84c3cfad00fc5970fc10b6026c71bb21
Kaupunkikin pelaa kaksilla korteilla. Kaupungin yhtiöt ovat joskus itsenäisiä, joskus kaupungin määräysvallassa, aina miten parhaiten sopii. Zoo oli jokin aika sitten itsenäinen, (oli päättänyt pandalan rakentamisesta ihan itse, kaupungilla ei ollut siihen sanansijaa, muka), nyt Ähtärin kaupunki , Zoon hallitukseksi naamoituneena , on ilmeisesti pakottanut Zoon pomon lähtemään. Kuka on tehnyt päätöksen, ei valtuusto ainakaan?
Toinen tapaus on tekninen johtaja. Kaupunki palkkaa kokoaikaisen teknisen johtajan, mutta yht äkkiä kaupunki Ähtärin energian ja veden hallitukseksi naamioituna sanoo irti hänen työpanoksensa. Kyllä kaupungin olisi silti pitänyt säilyttää kokoaikainen työ.
Nämä tapaukset osittavat, että kaupungin hallinnossa on etäännytty aika kauaksi perustehtävästä eli asukkaiden palvelemisesta.