Jeesuksen seuraajat käsittelivät ristin aiheuttamaa äkillistä psyykkistä traumaa seuraavassa järjestyksessä:
0. Pettymys
Pettymys on menetyksistä ja takaiskuista nouseva hankala ja haastava tunne. Jeesus oli pidätetty, tuomittu ja kaikki tuntui olevan ohi. Ei tullut messiasta, ei valtakuntaa, eikä puhää sotaa Roomaa vastaan. Ihmiset kokevat omat pettymyksensä aina omasta näkökulmastaan. Suru, viha ja turhautuminen liittyvät usein läheisesti pettymykseen.
1. Suru
Suru on useimmiten seurausta menetyksestä kuten läheisen kuolemasta ja siitä toipuminen kestää vuosia. Mestarin kuolema ja poismeno aiheutti vahvaa surua Jeesuksen opetuslapsille ja lähiomaisille. Risti oli järkyttävä ja samalla häpäisevä tapa rangaista tuomittua ja heidän läheisiään. Raamattu jopa puhuu, että puuhun ripustettu on Jumalan kiroama. Osoittaakseen surua, he juutalaisten tavan mukaan paastosivat, viettivät suruaikaa ja peittivät itsensä maan tomulla.
2. Shokki
Välitön stressireaktio: taistele, pakene, lamaannu. Keinot nousevat sekä ihmisen biologiasta, varhaisista opituista selviytymismalleista sekä tilanteen uhkaavuudesta ja sen luonteesta. Haudan löytäminen tyhjänä, aiheutti valtavan shokin ja katkaksi surun. Tyhjä hauta jätti jälkeensä paljon kysymyksiä, kuten 'missä mestari on?'
3. Hysteria
Dissosiaatio on tavallinen puolustusmekanismi ihmisen joutuessa uhkaavaan tilanteeseen. Jotta henkinen kuormitus ei kävisi ylivoimaiseksi, aivot ”pilkkovat” kokemuksen pienemmiksi osasiksi, jotka myöhemmin liitetään takaisin yhdeksi kokonaisuudeksi ja integroidaan taas tavalliseksi muistoksi.
4. Järkytys
Järkyttävä kokemus, kuten vakava onnettomuus, kuoleman tai väkivalta, voi aiheuttaa oireita vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta. Tällainen traumaperäinen stressihäiriö, ptsd, saattaa ilmetä esim jatkuvina painajaisina, kauhukohtauksina ja ahdistuksena. Oireilu voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tässä vaiheessa opetuslapset alkoivat hakemaan vastausta tyjälle haudalle ja kaikelle tapahtuneelle.
5. Valaistuminen
Valaistuminen on tietoisuutta siitä, ettei ole yhtä kuin tunteensa, kehonsa, ajatuksensa tai mielensä, vaan jotakin paljon suurempaa. Se on ykseyttä, suuremman voiman kokemista, jossa minä saa muodon me. Apostolien teoissa tapahtumaa kuvataan, kuinka yläsaliin kokoontuneet opetuslapset kokevat saavansa pyhän hengen.
6. Uskonnollinen kokemus
Kokemus on vaikeasti tutkittava erittäin voimakas tunneulottuvuus. Monet neurobiologit ovat yrittäneet selittää pyhimpien elämystemme alkuperää. Todennäköisesti ne syntyvät limbisessä järjestelmässä, aivojen sisimmässä osassa, joka tuottaa tunteita. Rukous on tavallisimpia uskonnollisia kokemuksia ja koetaan syvänä yhteytenä jumaluuteen. Pyhyyden kokemus antaa turvaa ja lohdutusta. Myös opetuslapset rukoilivat.
Uskonnollisesta kokemuksesta seuraa kääntymys. Se voi olla nopeasti yllättävä tai vähittäistä kasvua. Kääntymystä edeltää usein ahdistuksen tai tyytymättömyyden tila ja sitä seuraa voimakas ilo ja vapautumisen tunne, sekä mahdollinen persoonallisuuden muutos.
Erityisesti kokemukseen liittyy myös mystiikka, joka ilmenee outona ja selittämätöä kokemuksena. Henkilön itsensä mielestä kokemusta on vaikea kuvailla, se ylittää järjen selityskyvyn kuten kokemus jumaluuden välittömästä yhteydestä. Henkilö myös kuulee ääniä, saa näkyjä, näkee kuoleita ja välittää profetioina jumalallisen viestin.
Viimeistään tässä vaiheessa syntyi kuvitelmat kohtaamisista kuolleen lähiomaosen kanssa, mikä on ihmiselle luonnollista.
Extra!
Myöskään Jeesus ei välty keittiöpsykologian tuomiolta. Erityinen piirre evankeliumeissa on Nasaretin miehen kokemat maanis -vaiheet, depressio -vaiheet ja suuruus harhat. Niimpä keittiödiagnosoin hepulle kaksisuuntaisen mielialahäiriön.
Manian tyypillinen piirre on noin viikon kestävä jakso, jonka aikana mieliala on kohoaa normaalista poikkeavalla tavalla. Maniassa olevan ärtyneisyys, aktiivisuus, puheliaisuus, ajatuksen riento ja itsetunto ovat voimakkaasti kohonneet. Henkilöllä on eriasteisia suuruuskuvitelmia, kokee itsensä vainotuksi ja hän on hajanainen ja keskittymiskyvytön.
Suuruusharhassa henkilö kuvittelee olevansa jotain suurta. Suuruusharhasta kärsivällä on virheellinen, epärealistisen suurenteleva käsitys omasta merkityksestä, vallasta ja identiteetistä. Suuruusharhasta kärsivä saattaa luulla olevansa erittäin varakas, vaikutusvaltainen tai jopa kaikkivoipainen, jumala. Suuruusharhasta kärsivälle hänen virheellinen suuruutensa on täyttä totta.
Depressio on noin kaksi viikkoa kestävä jakso, jota kuvaa koettu alakulon ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset.
Lohdutusta kaikille kristityille.
0. Pettymys
Pettymys on menetyksistä ja takaiskuista nouseva hankala ja haastava tunne. Jeesus oli pidätetty, tuomittu ja kaikki tuntui olevan ohi. Ei tullut messiasta, ei valtakuntaa, eikä puhää sotaa Roomaa vastaan. Ihmiset kokevat omat pettymyksensä aina omasta näkökulmastaan. Suru, viha ja turhautuminen liittyvät usein läheisesti pettymykseen.
1. Suru
Suru on useimmiten seurausta menetyksestä kuten läheisen kuolemasta ja siitä toipuminen kestää vuosia. Mestarin kuolema ja poismeno aiheutti vahvaa surua Jeesuksen opetuslapsille ja lähiomaisille. Risti oli järkyttävä ja samalla häpäisevä tapa rangaista tuomittua ja heidän läheisiään. Raamattu jopa puhuu, että puuhun ripustettu on Jumalan kiroama. Osoittaakseen surua, he juutalaisten tavan mukaan paastosivat, viettivät suruaikaa ja peittivät itsensä maan tomulla.
2. Shokki
Välitön stressireaktio: taistele, pakene, lamaannu. Keinot nousevat sekä ihmisen biologiasta, varhaisista opituista selviytymismalleista sekä tilanteen uhkaavuudesta ja sen luonteesta. Haudan löytäminen tyhjänä, aiheutti valtavan shokin ja katkaksi surun. Tyhjä hauta jätti jälkeensä paljon kysymyksiä, kuten 'missä mestari on?'
3. Hysteria
Dissosiaatio on tavallinen puolustusmekanismi ihmisen joutuessa uhkaavaan tilanteeseen. Jotta henkinen kuormitus ei kävisi ylivoimaiseksi, aivot ”pilkkovat” kokemuksen pienemmiksi osasiksi, jotka myöhemmin liitetään takaisin yhdeksi kokonaisuudeksi ja integroidaan taas tavalliseksi muistoksi.
4. Järkytys
Järkyttävä kokemus, kuten vakava onnettomuus, kuoleman tai väkivalta, voi aiheuttaa oireita vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta. Tällainen traumaperäinen stressihäiriö, ptsd, saattaa ilmetä esim jatkuvina painajaisina, kauhukohtauksina ja ahdistuksena. Oireilu voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tässä vaiheessa opetuslapset alkoivat hakemaan vastausta tyjälle haudalle ja kaikelle tapahtuneelle.
5. Valaistuminen
Valaistuminen on tietoisuutta siitä, ettei ole yhtä kuin tunteensa, kehonsa, ajatuksensa tai mielensä, vaan jotakin paljon suurempaa. Se on ykseyttä, suuremman voiman kokemista, jossa minä saa muodon me. Apostolien teoissa tapahtumaa kuvataan, kuinka yläsaliin kokoontuneet opetuslapset kokevat saavansa pyhän hengen.
6. Uskonnollinen kokemus
Kokemus on vaikeasti tutkittava erittäin voimakas tunneulottuvuus. Monet neurobiologit ovat yrittäneet selittää pyhimpien elämystemme alkuperää. Todennäköisesti ne syntyvät limbisessä järjestelmässä, aivojen sisimmässä osassa, joka tuottaa tunteita. Rukous on tavallisimpia uskonnollisia kokemuksia ja koetaan syvänä yhteytenä jumaluuteen. Pyhyyden kokemus antaa turvaa ja lohdutusta. Myös opetuslapset rukoilivat.
Uskonnollisesta kokemuksesta seuraa kääntymys. Se voi olla nopeasti yllättävä tai vähittäistä kasvua. Kääntymystä edeltää usein ahdistuksen tai tyytymättömyyden tila ja sitä seuraa voimakas ilo ja vapautumisen tunne, sekä mahdollinen persoonallisuuden muutos.
Erityisesti kokemukseen liittyy myös mystiikka, joka ilmenee outona ja selittämätöä kokemuksena. Henkilön itsensä mielestä kokemusta on vaikea kuvailla, se ylittää järjen selityskyvyn kuten kokemus jumaluuden välittömästä yhteydestä. Henkilö myös kuulee ääniä, saa näkyjä, näkee kuoleita ja välittää profetioina jumalallisen viestin.
Viimeistään tässä vaiheessa syntyi kuvitelmat kohtaamisista kuolleen lähiomaosen kanssa, mikä on ihmiselle luonnollista.
Extra!
Myöskään Jeesus ei välty keittiöpsykologian tuomiolta. Erityinen piirre evankeliumeissa on Nasaretin miehen kokemat maanis -vaiheet, depressio -vaiheet ja suuruus harhat. Niimpä keittiödiagnosoin hepulle kaksisuuntaisen mielialahäiriön.
Manian tyypillinen piirre on noin viikon kestävä jakso, jonka aikana mieliala on kohoaa normaalista poikkeavalla tavalla. Maniassa olevan ärtyneisyys, aktiivisuus, puheliaisuus, ajatuksen riento ja itsetunto ovat voimakkaasti kohonneet. Henkilöllä on eriasteisia suuruuskuvitelmia, kokee itsensä vainotuksi ja hän on hajanainen ja keskittymiskyvytön.
Suuruusharhassa henkilö kuvittelee olevansa jotain suurta. Suuruusharhasta kärsivällä on virheellinen, epärealistisen suurenteleva käsitys omasta merkityksestä, vallasta ja identiteetistä. Suuruusharhasta kärsivä saattaa luulla olevansa erittäin varakas, vaikutusvaltainen tai jopa kaikkivoipainen, jumala. Suuruusharhasta kärsivälle hänen virheellinen suuruutensa on täyttä totta.
Depressio on noin kaksi viikkoa kestävä jakso, jota kuvaa koettu alakulon ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset.
Lohdutusta kaikille kristityille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä haluat sanoa aloituksellasi?
Mitä opetuslapset kokivat ristin jälkeen.
Mitä te koette tämän kirjoituksen luettuanne? Vihaa? Rakkautta? Tyydytystä? Onnea? Surua? Kertokaa ihmeessä...