Israelilaiset olivat alunperin pronssikautisia kanaanilaisia, mutta Yahweh ei näytä olevan Kanaanilainen jumala. Kanaanilaisen pantheonin pää oli El. Elyon puoliso oli jumalatar Anat ja yhdessä heillä oli 70 Baal -nimistä poikaa jotka muodostivat jumalallisen neuvoston toisen tason. Neuvoston kolmannella tasolla olivat alempiarvoiset käsityöläisjumalat.
Yahweh mainitaan aikaisintaan vasta paikan nimenä "Shasunmaan YHW" Amenhotep III (1402–1363 jaa) aikaisessa egyptiläisessä kirjoituksessa. Tekstissä mainitaan kainniaan Shasunmaan S'RR, Shasunmaan RBN, Shasunmaan SM'T, Shasunmaan WRBR, Shasunmaan YHW ja Shasunmaan PYSPS. Shasut olivat nomandeja eli paimentolaisia, jotka asuivat Midianin ja Edomin alueilla Aqabanlahden tienoilla Arabian pohjois osissa. Ylipäätään mahdollinen etymologia sanasta YHW, voisi piankin tarkoittaa "puhaltaa", viitaten mahdolliseen tuulen ja sään jumalaan. Se, viittaako egyptiläine kirjoitus Yahween, ei ole kuitenkaan saanut huomattavaa kannatusta.
Lisäksi nousee kysymys siitä, kuinka ja miten Yahweh kulkeutui Aqabanlahdelta pohjoisemmaksi. Yhden hypoteesin mukaan jumala kulkeutui israelilaisille tarinoina Egyptin ja Kanaaninmaan välillä kulkevien karavaanien mukana. Tämä keniitti-hypoteesi on saanutkin laajaa kannatusta. Keniitti-hypoteesin vahvuus on tapa, jolla se yhdistää eri tiedon murusia toisiinsa, kuten Yahwen poissaolo Kanaanmaasta, tämän linkki Edom ja Midianin kanssa, sekä Mooseksen siteet keniläisiin tai midianilaisiin. Vaikka, on silti uskottavaa, että keniläiset, midianilaiset ja muut ovat voineet ottaa Yhawen omaan käyttöönsä israelilaisilta, on hyvin epätodennäköistä, että he tekivät niin Israelin rajojen ulkopuolella tai Mooseksen alaisuudessa, kuten Exodus -myytissä kerrotaan.
1100-luvulla Levantin alueelle saapui muuttoliikettä sekä etelästä ja idästä. Juuri noihin aikoihin ylängöllä syntyi uusia soikean muotoisia kyliä, jotka oli rakennettu vaatimattomasti kivistä paimetolaisten leirien mallin mukaisesti. Tätä pidetään merkkinä siitä että jokin seikka, kuten huono sato, sai paimentolaoset asettumaan alueelle aloilleen. Näiden kylien ainut yhdistävä piirre on se, etteivät niiden asukkaat syöneet sian lihaa toisin kuin aluetta ympäröivissä kaupungeissa. Samaan aikaan 1100-luvulla lännestä purjehti filistealaisia merikansoja, jotka perustivat levantin rannikolle uusia kaupunkeja ja omaksuivat nopeasti kanaanilaisen kulttuurin sekä kielen.
Yahweh mainitaan aikaisintaan vasta paikan nimenä "Shasunmaan YHW" Amenhotep III (1402–1363 jaa) aikaisessa egyptiläisessä kirjoituksessa. Tekstissä mainitaan kainniaan Shasunmaan S'RR, Shasunmaan RBN, Shasunmaan SM'T, Shasunmaan WRBR, Shasunmaan YHW ja Shasunmaan PYSPS. Shasut olivat nomandeja eli paimentolaisia, jotka asuivat Midianin ja Edomin alueilla Aqabanlahden tienoilla Arabian pohjois osissa. Ylipäätään mahdollinen etymologia sanasta YHW, voisi piankin tarkoittaa "puhaltaa", viitaten mahdolliseen tuulen ja sään jumalaan. Se, viittaako egyptiläine kirjoitus Yahween, ei ole kuitenkaan saanut huomattavaa kannatusta.
Lisäksi nousee kysymys siitä, kuinka ja miten Yahweh kulkeutui Aqabanlahdelta pohjoisemmaksi. Yhden hypoteesin mukaan jumala kulkeutui israelilaisille tarinoina Egyptin ja Kanaaninmaan välillä kulkevien karavaanien mukana. Tämä keniitti-hypoteesi on saanutkin laajaa kannatusta. Keniitti-hypoteesin vahvuus on tapa, jolla se yhdistää eri tiedon murusia toisiinsa, kuten Yahwen poissaolo Kanaanmaasta, tämän linkki Edom ja Midianin kanssa, sekä Mooseksen siteet keniläisiin tai midianilaisiin. Vaikka, on silti uskottavaa, että keniläiset, midianilaiset ja muut ovat voineet ottaa Yhawen omaan käyttöönsä israelilaisilta, on hyvin epätodennäköistä, että he tekivät niin Israelin rajojen ulkopuolella tai Mooseksen alaisuudessa, kuten Exodus -myytissä kerrotaan.
1100-luvulla Levantin alueelle saapui muuttoliikettä sekä etelästä ja idästä. Juuri noihin aikoihin ylängöllä syntyi uusia soikean muotoisia kyliä, jotka oli rakennettu vaatimattomasti kivistä paimetolaisten leirien mallin mukaisesti. Tätä pidetään merkkinä siitä että jokin seikka, kuten huono sato, sai paimentolaoset asettumaan alueelle aloilleen. Näiden kylien ainut yhdistävä piirre on se, etteivät niiden asukkaat syöneet sian lihaa toisin kuin aluetta ympäröivissä kaupungeissa. Samaan aikaan 1100-luvulla lännestä purjehti filistealaisia merikansoja, jotka perustivat levantin rannikolle uusia kaupunkeja ja omaksuivat nopeasti kanaanilaisen kulttuurin sekä kielen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.