Kulut ovat nousseet. Totta, lähtövuosi 2007 oli kuitenkin lähes historiallisen hyvä, Vuonna 2008 alkoi talouden pudotus, mistä syystä työttömyys lisääntyi reippaasti. Muistetaan Goldman & Sachs jne.
Toki artikkeli on oikeassa tässä kohtaa, eläkkeet ovat nousseet huimasti - asia on ollut kaikkien tiedossa monta vuotta. Elinkeinoelämä tai maatalouden tuet ovat ihmeellisyyksiä. Muistan taannoin lukeneeni, että esim. Björn Wahlroos nosta miljoonia euroja maataloustukia. Esim. 2015 suurimmat tuensaajat olivat Tuuliwatti, Viking Line, Tallink Silja, Finnlines, Nokia, Fortum, Neste Shipping ja Rajakiiri. Itseksni pohdin, että eikö Fortumilla riitä rahat? Fortumin osinko on 1,1 € osakkeelta eli pyöreät miljardi euroa (1 000 000 000€).
https://yle.fi/uutiset/3-8348883
Entäpä paljonko tästä menee maahanmuuttoon? Tarkoitan tässä maahantuljoilla erityisesti ns. turvapaikanhakijoista muodostuvaa ryhmää.
http://www.ksml.fi/kotimaa/Tutkija-Työttömyys-selittää-maahanmuuttajien-rikollisuutta-–-Lähi-idästä-ja-Somaliasta-tulleet-työllistyvät-hitaimmin/915104
Suurin työttömyys Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleilla. 8 vuoden jälkeen palkansaajina 14% ja opiskelijoina 21%. Ts. sanoen vain 14% teki työtä, loput 86% ei tehnyt töitä tai opiskeli: Ne, ketkä tekivät töitä ja opiskelivat samaan aikaan ovat mysteeri. Opiskelijat saivat ehkä opintotukea? Entä tukityöllistetyt?
LAINAUS:
"Esimerkiksi Virosta sekä Länsi- ja Etelä-Euroopasta saapuvista neljän vuoden jälkeen oli työssä yli puolet. Työttöminä tai työelämän ulkopuolella oli reilu kolmannes.
– Aineistossa on vuosina 1995,1996, 2000, 2001, 2005 ja 2006 maahan muuttaneet, joita on seurattu vuoteen 2013 saakka. Työllistymistarkastelussa on mukana 18–64-vuotiaat."
Suomessa töllisyysaste on vajaa 70%, joten lähialuuelta tai muualta euroopasta työllistyvät ovat paremmin mukana työelämässä.
Artikkelissa puhutaan myös rikollisuudesta, mitkä kulut eivät sosiaaliturvamenoihin taida kuulua. Puhutaan vain suorista maahanmuuton kuluista, jotka ovat 800 milj. euroa. Jos tähän lisätään varovasti hieman sosiaaliturvaetuuksia, niin summa on suurempi. Ts. ne välilliset kulut.
Mitä haluan tällä sanoa?
Haluan tuoda esiin sen, että on varomatonta mennä julkisesti tekemään tällaisia yleistyksiä esim. maahanmuutto vs sosiaaliturva, sillä sosliaaliturva Suomessa koskee myös maahanmuuttajia. Lisäksi vertailu otetaan huippuvuodesta 2007, jolloin asiat olivat vuoteen 2015 erittäin hyvin. Menetetty vuosikymmen.
Tuo suora 800 miljoonaa on iso raha ainakin minulle. Onko meillä varaa siihen puhumattakaan välillisistä kustannuksista, joita aiheutuu maahanmuutosta. Kukin voi käydä itse lukemassa internetin syövereistä.
On vielä hyvä muistaa, että maahanmuutto kiihtyi vuoden 2015 loppupuoliskolla, mikä jälkeen mm. yleiseen turvallisuuteen joudutaan satsaamaan. Turun murheellisten tapahtumien jälkeen tuotiin esiin tiedotuksen yhteydessä.
22.8.2017
"Valtiovarainministeriö on esittänyt poliisille 34,5 miljoonan euron määrärahalisäystä, suojelupoliisille 3,5 miljoonan euron lisäystä ja rajavartiolaitokselle noin kahdeksan miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle."
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/152860-keskustelu-palautuskeskuksista-roihahti-uudelleen-risikko-kaikki-arvioidaan-viela-kerran
Luulen, että näistä on sovittu jo aikaisemmin, mutta ne tuotiin Turun tapahtumien yhteydessä esiin. Keskustelu turvallisuudesta vuoden 2015 syksyn jälkeen nousi otsikoihin sellaisella voimalla (maahantulijoiden raju lisääntyminen), että en yhtään ihmettele määrärahojen lisäystä. Oletan yhtenä merkittävänä syynä olevan maahanmuuton, sillä uutinen lisäyksistä kirjoitettiin Turun tapahtumien jälkemainingeissa.
Hädässä olevia ihmisiä on autettava. Avoimilla ovilla kuitenkin nostetaan kustannuksia, jolloin pelkään, ettö hyvinvointi kokonaisuudessaan laskee, kun ei enää ole varaa hoitaa jo olemassa olevia ongelmia. Auttaa saa ja pitää, mutta järjen kanssa. Maahantulijoille on järjestettävä asunnot, terveydenuolto, koulu, mahdollinen käyttöraha jne. Tämä lieneen alkuun se 800 miljoonaa. Mitä, jos olisimme kertaheitolla satsanneet 800 miljoona työttömyyden hoitoon tai koulutukseen?
Välilliset kustannukset ovatkin kuitenkin se iso kysymys. Miten maahanmuutto vaikuttaa ympäristöön erilaisina kustannuksina, kuten turvallisuusmenojen tai työttymyysrahojen tms. lisääntymisenä? Valitettavan usein myös rikosten määrän ja rikoksista auiheutuvien kustannusten nousuna jne. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksesta lokakuulta 2015 voi lukea tarkemmin, mitkä asiat erityisesti nousevat esiin. Tilanne on tästä tietenkin muuttunut.
Edellä vain ajatuksia, koska haluaisin lehtienkin miettivän mitä kirjoittavat. Toki saa olla perustellusti eri mieltä.
Toki artikkeli on oikeassa tässä kohtaa, eläkkeet ovat nousseet huimasti - asia on ollut kaikkien tiedossa monta vuotta. Elinkeinoelämä tai maatalouden tuet ovat ihmeellisyyksiä. Muistan taannoin lukeneeni, että esim. Björn Wahlroos nosta miljoonia euroja maataloustukia. Esim. 2015 suurimmat tuensaajat olivat Tuuliwatti, Viking Line, Tallink Silja, Finnlines, Nokia, Fortum, Neste Shipping ja Rajakiiri. Itseksni pohdin, että eikö Fortumilla riitä rahat? Fortumin osinko on 1,1 € osakkeelta eli pyöreät miljardi euroa (1 000 000 000€).
https://yle.fi/uutiset/3-8348883
Entäpä paljonko tästä menee maahanmuuttoon? Tarkoitan tässä maahantuljoilla erityisesti ns. turvapaikanhakijoista muodostuvaa ryhmää.
http://www.ksml.fi/kotimaa/Tutkija-Työttömyys-selittää-maahanmuuttajien-rikollisuutta-–-Lähi-idästä-ja-Somaliasta-tulleet-työllistyvät-hitaimmin/915104
Suurin työttömyys Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleilla. 8 vuoden jälkeen palkansaajina 14% ja opiskelijoina 21%. Ts. sanoen vain 14% teki työtä, loput 86% ei tehnyt töitä tai opiskeli: Ne, ketkä tekivät töitä ja opiskelivat samaan aikaan ovat mysteeri. Opiskelijat saivat ehkä opintotukea? Entä tukityöllistetyt?
LAINAUS:
"Esimerkiksi Virosta sekä Länsi- ja Etelä-Euroopasta saapuvista neljän vuoden jälkeen oli työssä yli puolet. Työttöminä tai työelämän ulkopuolella oli reilu kolmannes.
– Aineistossa on vuosina 1995,1996, 2000, 2001, 2005 ja 2006 maahan muuttaneet, joita on seurattu vuoteen 2013 saakka. Työllistymistarkastelussa on mukana 18–64-vuotiaat."
Suomessa töllisyysaste on vajaa 70%, joten lähialuuelta tai muualta euroopasta työllistyvät ovat paremmin mukana työelämässä.
Artikkelissa puhutaan myös rikollisuudesta, mitkä kulut eivät sosiaaliturvamenoihin taida kuulua. Puhutaan vain suorista maahanmuuton kuluista, jotka ovat 800 milj. euroa. Jos tähän lisätään varovasti hieman sosiaaliturvaetuuksia, niin summa on suurempi. Ts. ne välilliset kulut.
Mitä haluan tällä sanoa?
Haluan tuoda esiin sen, että on varomatonta mennä julkisesti tekemään tällaisia yleistyksiä esim. maahanmuutto vs sosiaaliturva, sillä sosliaaliturva Suomessa koskee myös maahanmuuttajia. Lisäksi vertailu otetaan huippuvuodesta 2007, jolloin asiat olivat vuoteen 2015 erittäin hyvin. Menetetty vuosikymmen.
Tuo suora 800 miljoonaa on iso raha ainakin minulle. Onko meillä varaa siihen puhumattakaan välillisistä kustannuksista, joita aiheutuu maahanmuutosta. Kukin voi käydä itse lukemassa internetin syövereistä.
On vielä hyvä muistaa, että maahanmuutto kiihtyi vuoden 2015 loppupuoliskolla, mikä jälkeen mm. yleiseen turvallisuuteen joudutaan satsaamaan. Turun murheellisten tapahtumien jälkeen tuotiin esiin tiedotuksen yhteydessä.
22.8.2017
"Valtiovarainministeriö on esittänyt poliisille 34,5 miljoonan euron määrärahalisäystä, suojelupoliisille 3,5 miljoonan euron lisäystä ja rajavartiolaitokselle noin kahdeksan miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle."
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/152860-keskustelu-palautuskeskuksista-roihahti-uudelleen-risikko-kaikki-arvioidaan-viela-kerran
Luulen, että näistä on sovittu jo aikaisemmin, mutta ne tuotiin Turun tapahtumien yhteydessä esiin. Keskustelu turvallisuudesta vuoden 2015 syksyn jälkeen nousi otsikoihin sellaisella voimalla (maahantulijoiden raju lisääntyminen), että en yhtään ihmettele määrärahojen lisäystä. Oletan yhtenä merkittävänä syynä olevan maahanmuuton, sillä uutinen lisäyksistä kirjoitettiin Turun tapahtumien jälkemainingeissa.
Hädässä olevia ihmisiä on autettava. Avoimilla ovilla kuitenkin nostetaan kustannuksia, jolloin pelkään, ettö hyvinvointi kokonaisuudessaan laskee, kun ei enää ole varaa hoitaa jo olemassa olevia ongelmia. Auttaa saa ja pitää, mutta järjen kanssa. Maahantulijoille on järjestettävä asunnot, terveydenuolto, koulu, mahdollinen käyttöraha jne. Tämä lieneen alkuun se 800 miljoonaa. Mitä, jos olisimme kertaheitolla satsanneet 800 miljoona työttömyyden hoitoon tai koulutukseen?
Välilliset kustannukset ovatkin kuitenkin se iso kysymys. Miten maahanmuutto vaikuttaa ympäristöön erilaisina kustannuksina, kuten turvallisuusmenojen tai työttymyysrahojen tms. lisääntymisenä? Valitettavan usein myös rikosten määrän ja rikoksista auiheutuvien kustannusten nousuna jne. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksesta lokakuulta 2015 voi lukea tarkemmin, mitkä asiat erityisesti nousevat esiin. Tilanne on tästä tietenkin muuttunut.
Edellä vain ajatuksia, koska haluaisin lehtienkin miettivän mitä kirjoittavat. Toki saa olla perustellusti eri mieltä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.