Paavali sanoo, että ihmisen, joka on tullut uskoon naimattomana, on parempi pysyä naimattomana. Sana koskee sekä naisia että miehiä. 1. Kor. luku 7. Naimisiin meneminen ei ole syntiä, vaan se on hyvä, mutta naimattomana pysyminen on parempi. Paavali perustelee sitä mm. ajoilla, joita he elivät eli lopun aikoja, vaikeuksien ja vainojen aikoja, mutta myös Herran asioiden kantamisella. Ne miehet ja naiset, joilla ei ole avio- ja perhe-elämää ja siihen liittyviä maailmallisia asioita huollettavana, kantavat huolta siitä, mikä kuuluu Herralle. 1. Kor. 7: 34.
Opetetaanko evankelisluterilaisessa kirkossamme tätä sanan kohtaa edes uskovien piirissä?
Opetetaanko evankelisluterilaisessa kirkossamme tätä sanan kohtaa edes uskovien piirissä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Paavali nyt odotti maailmanloppua ja oli vanhapoika hurjine menneisyyksineen joten hänellä taisi olla aika oudot käsitykset silloistenkin tavisten elämästä.
Varsinkin näinä aikoina naimattomuutta pitäisi opettaa hyvänä vaihtoehtona kaikille jotka tuntevat siihen kutsumusta ja pystyvät hillitsemään itsensä. Kaikki eivät pysty. Toisaalta myös naimisissa joutuu hillitsemään itsensä, ettei tee sydämessään aviorikosta. Eivät kaikki siihenkään pysty. Joillekin ihmisille avioliitto ei edes sovi. Itse olen naimaton ja aion pysyäkin naimattomana. Ei ongelmia, elämä on hyvää, työskentelen Herralle.
Naimisiin meneminen ei ole syntiä. Niille joiden on vaikeaa hillitä itseään seksuaalisesti, se on parempi (tosin heidän on hillittävä itsensä avioliiton sisällä). Nille jotka haluavat palvella Herraa täysaikaisesti eivätkä ole hillittömiä, naimattomuus on parempi.
Aamen!
Tärkeää asiaa varsinkin naisille.
Eipä juuri opeteta, koska Luther epäonnistui naimattomuudessa ja oletti sen tähden että kaikki muutkin epäonnistuvat. Luther nousi tässä Paavalia vastaan.