Kysymykseni kuuluu:
voiko valehtelu olla koskaan moraalisesti oikein?
Kärsin todella huonosta omatunnosta, koska jouduin valehtelemaan parille ystävälleni. Perustelin valhetta sillä, että jos olisin sanonut totuuden, olisin saanut kyllä itselleni puhtaan mielen, mutta pahoittanut heidän mielensä ja vieläpä todella pahasti.
Henkilökohtaisten syiden takia en halunnut lähteä yksiin juhliin, mutta en voinut suoraan sanoa näitä syitä, koska tiedän, että ystävieni mielestä ne eivät olisi olleet ns. hyviä syitä, joten katsoin helpoimmaksi valehdella, että olen sairas ja teeskentelin kipeää.
Eli ovatko ns. valkoiset valheet ikinä hyväksyttäviä, vai olisiko minun pitänyt sanoa suoraan ne todelliset syyt silläkin uhalla, että olisin pahoittanut toisten mielen? Juhlat onnistuvat hyvin ilman minuakin jne eli en ole vars. pilannut mitään tällä poisjäämiselläni.
Mielestäni oli kuitenkin parempi sanoa poisjäännin syyksi, että en "voi" tulla kuin että en "halua" tulla, kun haluaminen ei vars. liittynyt juhlan päähenkilöön tai vieraisiin vaan oli täysin henkilökohtainen syyni.
voiko valehtelu olla koskaan moraalisesti oikein?
Kärsin todella huonosta omatunnosta, koska jouduin valehtelemaan parille ystävälleni. Perustelin valhetta sillä, että jos olisin sanonut totuuden, olisin saanut kyllä itselleni puhtaan mielen, mutta pahoittanut heidän mielensä ja vieläpä todella pahasti.
Henkilökohtaisten syiden takia en halunnut lähteä yksiin juhliin, mutta en voinut suoraan sanoa näitä syitä, koska tiedän, että ystävieni mielestä ne eivät olisi olleet ns. hyviä syitä, joten katsoin helpoimmaksi valehdella, että olen sairas ja teeskentelin kipeää.
Eli ovatko ns. valkoiset valheet ikinä hyväksyttäviä, vai olisiko minun pitänyt sanoa suoraan ne todelliset syyt silläkin uhalla, että olisin pahoittanut toisten mielen? Juhlat onnistuvat hyvin ilman minuakin jne eli en ole vars. pilannut mitään tällä poisjäämiselläni.
Mielestäni oli kuitenkin parempi sanoa poisjäännin syyksi, että en "voi" tulla kuin että en "halua" tulla, kun haluaminen ei vars. liittynyt juhlan päähenkilöön tai vieraisiin vaan oli täysin henkilökohtainen syyni.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Valehteleminen ("valkoiset" tms.) ei
ole koskaan moraalisesti oikein. Ne voivat
olla ymmärrettäviä (esim. elämä/kuolema/vaara
tilanteissa), muttei silti koskaan moraalisesti
oikein.
Tapauksesi on minullekin tuttu (varmaan
monille muillekin). Minusta me emme voi kasvaa ihmisinä jos me emme ole rehellisiä. Jos
kerromme totuuden niin olemme omalta osaltamme
tehneet oikein. Sitten on vastapuolen tehtävä
olla ymmärtäväinen eikä pahoittaa mieltä.
Hyvää ei voi tehdä pahalla.
Mitä Jeesus tekisi kyseisessä tilanteessa? :)
Jeesus ei varmaankaan valehtelisi, mutta luulen, että hänellä olisi myös enemmän luonteenlujuutta kestää se, jos joku pahoittaa mielensä... Kun en tiedä osaanko itse suhtautua asiaan noin, että "kun minä kerroin totuuden, sinun pitää nyt olla ymmärtäväinen"; kun ei tosielämässä useinkaan ihmiset toimi noin. Tai ainakaan kaikki.
En halua loukata ketään tarkoituksella, ja tiedän, että päivänsankarin on helpompi "kestää" ja hyväksyä se, että en ole juhlissa, kun on ikäänkuin legitiimi ja oikeutettu syy poissaoloon (tässä tapauksessa sairaus) kuin joku muu. Eli koska en halua mitenkään osoittaa mieltäni häntä kohtaan ja olla sen takia pois, minusta tuntuisi pahalta, että hän suuttuisi ja pahoitaisi mielensä "turhaan".
Äh, hankala selittää. Mutta tosi kurjalta tuntuu, en valehtele kovinkaan usein tai käytä ns. valkoisia valheita, koska en ole kovin hyvä siinä. Ja kärsin aina huonosta omatunnosta ja mietin miten voisin hyvittää, vaikkei valheen kohde edes ole tiennyt valheesta.:(
että hallitusti ja vähän käytetetyt viattomat valheet ovat toisinaan parempi kuin kertoa väen väkisin "totuus", jonka kertomisella ei muuta saavuteta kuin juuri se, että muutama ihminen pahoittaa mielensä. Äärimmäinen, tilanteita ja toisten tunteita kokonaan huomioon ottamaton "rehellisyys" onkin monesti vain julmuutta, jota harjoitetaan rehellisyyden nimissä. Minusta et tehnyt väärin kertomassasi esimerkissä, vaan ajattelit rakentavasti ystäviesi tunteita. Sekin on oikea teko, ei vain totuuuden-torvimaisen totuuskäsityksen mukainen toiminta ole oikein ja rehellistä. Jos ottaa oikein kovan linjan ja ajattelee LLL:n tavoin, että minä annan tulla vaan niin asia minusta on, se on kuulijan asia haavansa nuolla (vaikuttaa piispa Wrobelin lähestymistavalta), niin voi aika pian käydä kuin piispalle itselleen: ei enää ole niitä ystäviä, joille mitään kertoilla. No, eipä sitten ole tietenkään samanlaisia eettisiä ongelmiakaan kuin Huonolla omallatunnolla, mutta ehkä tämä "ruplaratkaisu" ei kuitenkaan ole se paras.
>"kärsin aina huonosta omatunnosta ja mietin >miten voisin hyvittää"
Omatunto on Jumalan lahja ihmiselle. Omatunto
kertoo onko jokin oikein vai väärin. Jos
jokin asia tuntuu pahalta se on hyvin todennäköisesti myös väärin Kirkon ja Jumalan
mielestä.
Tiedän, että on vaikeaa olla tekemättä syntiä.
Se on kuitenkin jokaisen ihmisen tehtävä.
Rukoilemalla ja käyttämällä Kirkon sakramentteja
me voimme siinä Jumalan armosta onnistua.
Meidän tulee tehdä oma osamme ja Jumala tekee
omansa.
ps. asia helpottuu kun sitä jaksaa vain
harjoittaa ja yrittää... :)
toisten loukkaaminen sillä, että kaataa "totuuksia" hyvän ja puhtaan omantunnon säilyttämisen nimissä heidän kannettavakseen tyyliin "kelaa tätä tai itke ja kelaa tätä" on syntiä sekin. Ei se, ettei lainkaan ota muiden tunteita ja asioiden käsittelykapasiteettia huomioon, ole viattomasti vain omantunnon pakottamaa rehellisyyttä, tunnoton loukkaaminen ystävyyssuhteissa täyttää takuulla synnin tuntomerkit sekin. Toisten huomioon ottaminen on osa ystävyyssuhteita. Ei se tarkoita valehtelemista tai salailua, mutta aina ei ole eniten oikein ja viisasta sanoa ihan kaikkea ihan "selkokielellä". Siksi minusta tuollaiset katekimuksen sovellus-ohjeet eivät muuhun tähtää kuin asenteeseen, että minä sanon ja on sinun asiasi miten hyvin kestät. Minun omatuntoni kyllä soimaisi tuollaisesta käytöksestä. Omatunto ohjaa meitä myös ottamaan huomioon muut ihmiset ja heidän tunteensa.
"....viattomat valheet ovat toisinaan parempi kuin kertoa väen väkisin "totuus", jonka kertomisella ei muuta saavuteta kuin juuri se, että muutama ihminen pahoittaa mielensä..."
-Ei saavuteta?Mitä pitäisi saavuttaa?Jos (valkoisellakin) valheella koitetaan saavuttaa jotain,niin se menee jo laskelmoinnin puolelle,ja silloin ollaan muun,kuin ystävyys suhteen puolella.
"...Jos ottaa oikein kovan linjan ja ajattelee LLL:n tavoin, että minä annan tulla vaan niin asia minusta on, se on kuulijan asia haavansa nuolla (vaikuttaa piispa Wrobelin lähestymistavalta), niin voi aika pian käydä kuin piispalle itselleen: ei enää ole niitä ystäviä, joille mitään kertoilla..."
-ei niitä ystäviä ole ollutkaan,jos tilanne vaatii jotain muuta kuin totuutta.JOs ihminen joutuu "ystävien" seurassa valitsemaan laskelmoiden sanojaan,ja miettien seuraamuksia,niin ei kyse ole ystävyydestä,vaan kaupan käynnistä.
Mielestäni ihmiset voivat suojella kyllä toisiaan,mutta eivät valheella.Puhtaalta totuus pohjaiselta pöydältä lähtiessä jokainen tietää missä mennään,ja tekee omat tulkintansa,ja lähtee eteenpäin.
Ja sinäpä sen sanoit,kyllä se on oikeastaan jokaisen oma asia nuolla haavansa kuulemistaan asioista.Loukkaantumiset ja "haavat" syntyvät jokaisen kuulijan omista asenteista ja odotuksista,ei voida olettaa että totuuden puhuja ottaa huomioon jokaisen asenteet ja odotukset,muokatakseen sanomaansa siten,että se ei mahdollisesti loukkaisi,koska se sanoman ydin "totuus" on kuitenkin olemassa,sanoi hän sen miten hyvänsä.
Eikö oikeastaan kaikki muu,kuin "totuudellinen" kommunikointi ole turhaa?-Se ei johda mihinkään.Haöuttaisiin sanoa,mutta kun ei voida sanoa,ja asiaa ei olekaan.Totuus vaan jatkaa elämistään taustalla,kenenkään tietoisuutta saavuttamatta,ja ihmiset jauhavat näennäisyyksiä johtaen toisiaan harhaan(vetäen välistä hyötyä itselleen,esimerkiksi suhde asioissa antaessaan ymmärtää jotain totuudesta riippumatta) ja kauemmaksi todellisista persoonistaan.
Tässä sulle sitten mallisi mukaan "puhtaalta totuus pohjaiselta pöydältä", sinä nuolet kuten sovittiin:
Jo kirjoittajan kyky loogiseen ajtteluun ja sitä myötä lauseenmuodostukseen osoittaa erittäin alhaista älykkyystasoa. Kyvyttömyys selvitä helpoimpienkaan yhdyssanojen oikeinkirjoituksesta paljastaa kirjoittajan koulutuksen olevan hyvin vähäistä. Myös hänen kykynsä ymmärtää toisten kirjoittajien tekstiä ja merkityksiä on siinä määrin pahasti rajoittunut, että on syytä epäillä älyllisen kapasiteetin huomattavaa alentumista. Kirjoittajaa voi luonnehtia tyhmäksi, ilkeäksi moukaksi, joka loukkaa lähelleen joutuvia järjettömällä mölinällään kuin sonnilauma pienessä posliiniesineisiin erikoistuneessa antiikkimyymälässä. Kirjoittajan käsitys "totuudesta" on mekaaninen ja väkivaltainen, häneltä puuttuu kokonaan soveltamisen ja tulkinnan kyky. Hänelle sosiaalinen kanssakäyminen on mitä ilmeisimmin toivoton haaste. Kirjoittaja purkaa oman käytöksensä ja kyvyttömyytensä seurauksena syntyneen yksinäisyyden herättämää katkeruutta täällä koettaen saada muut lankeamaan samaan ansaan. Koston hän kokee tuovan helpotusta omaa ahdistukseensa, on tulkintani. Mikäli hän on uskonnollinen, uskonollisuutensa on selkeäpiirteisesti sairaan uskonnollisuuden tunnusmerkit täyttävää. Koska kieliasu viestissä on kautta linjan silmiinpistävän kömpelö, Junakissa esittääkin arvelunaan, että sylttytehtaana R.T.-nimimerkin takana onkin luultavimmin toiminut piispa Ruplatti muutama uskollisen yksinkertaisen kanssa (nimimerkki paljastaa tahattomasti alkuperänsä R.T. = Rupla ja Toverit). Viesti ja viestitystyyli ovat viestissä yhdenmukaiset piispan muuallakin esittämien töräysten kanssa.
Toki saat muodostaa oman totuutesi.Ole hyvä.Mitään nuoltavaa minulle ei kyllä jäänyt viestisi jäljiltä.
Älykkyystasoni ei ole alhainen.Yhdyssanojen kanssa minulla on aina ollut ongelmia,se myönnettäköön,mutta sillä ei sinänsä ole mitään tekemistä älyn kanssa.Ehkäpä vain kirjoitan niin hätäisesti,kuten teenkin.
Mutta muuten tuon sinun vastauksesi kanssa.Sinänsä tyyli on oikea,siis tuoda oma näkemyksensä sellaisenaan esiin,ei siinä mitään.Mutta sinun kirjoituksessasi oli vain se,että se ei ollut mikään näkemys,siinä oli vain kaivettu kaikki mahdollinen esiin,josta pääsee sanomaan.Itse keskustelun aiheen kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä.Minua se ei mitenkään loukannut.
voimmeko tästä viestistä päätellä, että kirkkoruhtinas Wrobel Tovereineen opettelee paraikaa listalla dialogin taitoa? Meinaan, ettei RT mitenkään kiistänyt tuota Junakissan esittämää teoriaa siitä, kuka tai ketkä RT-nimen takaa voisivat löytyä. Tämähän alkaa käydä jännäksi!
Mutta yhdyssanojen väärinkirjoittaminen, se kertoo kyllä sivistys- ja koulutustasosta. Yhdyssanoissa virheiden tekeminen ei ole sentyyppinen virhe, joka selittyisi kiireellä (kuten vaikka kirjainten tipahtelu sanasta tai kirjaimien keskinäinen paikanvaihto). Kun oppii kirjoittamaan ja ymmärtämään yhdyssanojen rakentumisperiaatteet, ne kirjoittaa oikein unissaan ja kiireessäkin. Siispä Junakissa sai viestissään RT:n kiinni nolosta salaisuudesta ja omassa viestissään RT koettaa tuota oikeaan osunutta huomiota torjua. Ja millä? Valheella!
ollut tyylikkäämpää kirjoittaa esim. "yhdyssanojen kirjoittaminen väärin" mutta kenties nyt armo käy oikeudesta...
Niin.En tiedä mitä yhdyssanojen väärin kirjoittaminen kertoo minun koulutus ja sivistys tasostani?Ei käsittääkseni mitään.En ole ääri akateeminen,mutten kouluttamatonkaan,minulla on peruskoulutuksen lisäksi ammatillinen tutkinto,sekä korkeakoulu opintoja.Ja jostain syystä,en tiedä mistä,minulla on aina yhdyssanat hyppineet miten sattuu.En ole sitä niin erityisen suurena ongelmana pitänyt.Itse asia on tärkeämpi.Ja eipä silti,kyllä minä ne yhdyssanatkin osaan kirjoittaa,kunhan vain kirjoittaa ne oikein.
Wrobelin kanssa minulla ei ole mitään tekemistä.En edes kuulu palstan mukaiseen kirkkoon,luenpahan vain sitä aika useasti,koska sinänsä ko.kirkosta olen kiinnostunut.Vaan vaikeatapa tuntuu olevan tämä keskusteleminen täällä.Minä kerron oman kantani johonkin,ja sen jälkeen puututaan muutamiin yhdyssana virheisiin ja kaiken lisäksi minun väitetään olevan joku muu,kuin olen.Yhtään valhetta en ole teksteissäni esittänyt.
Kaikkien kannalta toivon,etteivät nimimerkit sakkeus ja junakissa anna kattavaa otosta palstalaisten tavasta sivuuttaa itse aihe.
Niin ja muuten vielä.Minun kohdallani kiire todella vaikuttaa yhdyssanojen hajoamiseen.Ei ehkä ajatuksen tasolla,mutta ihan teknisellä suoritustasolla...
kansakoulun kesken jättänyt piispa Ruplan pikkuavustaja ei nyt selittelyllään vakuuttanut isoa, pahaa ja karvaista makkaramiestä. Missäs "korkea koulussa" tyytyvät siihen että siellä "yhdys sanat" ja "oppi sisällöt" ovat tuota tasoa kuin R.T.:llä (kukahan se siellä nyt mahtaakaan piispan tietokoneella vastailla). Kaikki mitä ja miten olet kirjoittanut kertoo kahdesta asiasta: olet erittäin tyhmä ja erittäin sivistymätön. Kyvyttömyys kirjoittaa äidinkieltään korrektisti kertoo juuri ja nimenomaan heikosta sivistystasosta ja huonosta koulutuksesta. Ja kyllä sinulla kognitiivisella alueella jotain muutakin häikkää on, koska nyt varmaan ainakin kolmannessa viestisä (eri sanoin ja "eri toimielinten toimesta") sinulle samaa asiaa selitetään, samaa asiaa jota et näytä ymmärtävän lukemisen perusteella. Joko äidinkielesi ei ole suomi (suomentaitosi on erittäin puutteellinen) tai kognitiivisissa kyvyissäsi on puutteita (kansanomainen nimitys tuolle älyllisen kapasiteetin rajallisuudelle on perinteisesti ollut
esimerkiksi "tyhmä", "yksinkertinen", "toistaitoinen") - tai sitten olet sekä että. Molemmat ongelma-alueet toisaalta sopivat sekä piispa Ruplan (siis loistava tuo nimitys Ruplatti!) ja hänen kannattajiensä profiileihin. Kuinka teillä siellä homehtuvassa pytingissä Rehbinderintiellä lämmitys pelaa? Falskaako ikkunat ja nurkat pahasti talvimyrskyillä? Eikös olisikin Puolassa lämpimämpi ja mukavampi ja kiva olisi kuunnella kun Radio Maria huutaisi korvan juuressa silkkaa fasismia! Siihenhän se on Ruplatti tottunut!
Edelleenkin tässä vain keskitytään siihen,että minulla on tapana kirjoittaa yhdyssanat päin helvettiä.Itse asiaanhan ei kukaan olekaan puuttunut.
Tuo yhdyssana asia on ainut,josta mitään voi päätellä minun henkisestä suoritus kyvystäni,tai sivistys tasosta.Kaikki muu on kiinni enemmän mielipiteistä tai näkökulmasta.
näemmä keskustelu itse aiheesta on mahdotonta.
Mihinkään ruplatteihin minulla ei ole mitään kytköksiä.
Hyvä tapa välttää valehtelu kuvaamassasi tilanteessa on sanoa, ettei sinulle nyt sovi tulla. Sen kummempia selittelyjä ei tarvita, ja jää ystäviesi tehtäväksi ymmärtää se, että syysi kuuluvat sinun yksityisyytesi piiriin. Jokuhan saattaa loukkaantua siitä, ettet selittele, mutta kai hänenkin täytyy tunnustaa, ettei sinulla ole mitään velvollisuutta selittää hänelle omaa elämääsi.
Olet oikeassa, honesty, mutta tässä tapauksessa oli kyse sellaisesta tilanteesta, että olin jo kauan aikaa sitten lupautunut tulemaan, mutta nyt lähempänä juhlia eräs yksityisasiani muuttui sellaiseksi, että en vaan _voinut_ mennä.
Eli muuten yritänkin aina ennakoida tilanteet ja todeta selittelemättä asioita, mutta nyt oli tosiaan kyse jo aiemmin annetun lupauksen rikkomisesta syystä, joka minulle oli tärkeä, mutta tiedän, että ystäväni eivät sitä olisi pitäneet kovin tärkeänä ja olisivat korkeintaan laittaneet sen tekosyyn piikkiin, vaikka minulle se oli ihan todellinen syy.
Tällaisia asioita on hyvä selvitellä rippituolissa. Tottakai näin keskustelussakin on hyvä käsitellä tällaisia asioita, mutta ei unohdeta ripin lahjaa.
Jos haluat valehdella ilman seurauksia (sekä juridisia että moraaleja) ota oppia piispa Wróbelilta.
Hän valehteli törkeästi hiippakuntalaisille monta kertaa ja siltti hän on kunnioitettu katolinen piispa. Juridisia seurauksia ei voi olla, koska kanoniset lait suojelevat häntä. Moraalisesti hän voi suoda itselleen aneita niin paljon kun jaksaa kantaa...
Niin että tiedät: jos haluat valehdella iloisesti, liity katolisen kirkon hierarkiaan. Olet pulassa vain jos olet nainen...
Hei, piispa on moraaliteologi ja asemansa, koulutuksensa, ja kokemuksensa perusteella
paras vastaamaan kysymykseesi. Ehdotan, että kirjoitat asiasta Fides-
lehteen "Kysy papilta" -osastoon, täsmentäen, että haluat vastauksen nimenomaan piispalta. Haluaisin nähdä hänen vastauksensa.