Moni tällä palstalla näyttää ajattelevan kristinuskoa jonakin vasemmistolaisen elämänkatsomuksen ihanteena ja näkee Jeesyuksen "kansalaisoikeustaistelijana", jonain poliittisena radikaalina jonka missio oli tämän maailman yltäkylläisyyden sosialistisessa jakotavassa. Surkuteltavia ovat semmoiset ihmiset, totuuden kadottaneita, tuulen ajeltavia ja ihmismielipiteissään edestakaisin häilyväisiä akanoita joita valheen ja petoksen tuuli ajaa pitkin kuivaa vedetöntä maata.
Oikea, kristillinen opetus omaisuudesta ja tämän maailman hyvyydestä kuuluu niin että Jumala ei ole kieltänyt ihmistä nauttimasta maailman hyvyyttä ja kättensä työn hedelmiä, kunhan ei tehdä syntiä eikä sysdäntä saa kiinnittää maalliseen hyvään. Moni näet luottaa rahaansa ja rikkauteen ja unohtaa että Jumalalta, kaiken Hyvän antajalta on tämä kaikki hänelle tullut. Mitään meillä ei ole mitä emme olisi lahjaksi Taivaalliselta Isältämme saaneet.
Mutta Jumalan huolenpito on kalliimpi köyhyyttä ja rikkautta, siksi Sana sanookin:
"Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta. Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan. " (Sananl. 30:8-9)
Jobbi oli rikkaimpia ihmisiä maan päällä niinkuin kuningas Salomokin, mutta he eivät turvanneet rikkauksiinsa vaan heistä oli hyvä todistus Jumalalta Korkeimmalta! Sydäntään he eivät sitoneet maalliseen vaan heidän todellinen aarteensa oli taivaassa.
Köyhäkään ei ole rikasta hurskaampi sillä köyhäkin voi kirota Jumalaa yhtä lailla kuin rikaskin. Jos sinulle siis kertyy ajallista hyvyyttä, muista mistä kaikki tulee ja nauti siitä kiittäen Jumalaa, kaiken hyvän Luojaa ja antajaa! Oikeastaan Raamattu lupaa että ahkera ja toimellinen saa siunauksen ja saa nauttia kättensä työstä, niin on Jumala armoneuvossaan säätänyt hyvin, mutta köyhääkään ei ole Jumala hylännyt sillä maallinen menestys tai köyhyys ei ole mittari Jumalan siunauksille ja rakkaudelle meitä kohtaan. Mitäpä sillä loppujen lopuksi on väliä tämän lyhyen ja katoovaisen elämän aikana mitä meillä täällä on, sillä mitään emme saa mukaamme. Päinvastoin, ylenmääräinen rikkauskin voi koitua sielun tuhoksi.
Mutta oikein käytettynä kiitollisuudella ja anteliaisuudella, huolenpidolla vähempiosaisistakin samalla, voi uskovakin näitä ajallisia lahjoja käyttää kiitoksella ja nauttia niistä. Menestuksestä ja rikkaudesta ei tarvitse tuntea alemmuutta eikä häpeää, oikeastaanhan se toteuttaakin juuri luomiskäskyä. meidä tuli viljellä maata ja hankkia siitä toimellisesti elantomme ja kunkin tulee omassa kutsumuksessaan tehdä sen minkä voi.
Mutta kirottu se joka luottaa rikkauksiinsa tai joka uskoo köyhyytensä kautta tulevansa autuaaksi, on yhtä lailla kirottu ja vihan alla.
Oikea, kristillinen opetus omaisuudesta ja tämän maailman hyvyydestä kuuluu niin että Jumala ei ole kieltänyt ihmistä nauttimasta maailman hyvyyttä ja kättensä työn hedelmiä, kunhan ei tehdä syntiä eikä sysdäntä saa kiinnittää maalliseen hyvään. Moni näet luottaa rahaansa ja rikkauteen ja unohtaa että Jumalalta, kaiken Hyvän antajalta on tämä kaikki hänelle tullut. Mitään meillä ei ole mitä emme olisi lahjaksi Taivaalliselta Isältämme saaneet.
Mutta Jumalan huolenpito on kalliimpi köyhyyttä ja rikkautta, siksi Sana sanookin:
"Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta. Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan. " (Sananl. 30:8-9)
Jobbi oli rikkaimpia ihmisiä maan päällä niinkuin kuningas Salomokin, mutta he eivät turvanneet rikkauksiinsa vaan heistä oli hyvä todistus Jumalalta Korkeimmalta! Sydäntään he eivät sitoneet maalliseen vaan heidän todellinen aarteensa oli taivaassa.
Köyhäkään ei ole rikasta hurskaampi sillä köyhäkin voi kirota Jumalaa yhtä lailla kuin rikaskin. Jos sinulle siis kertyy ajallista hyvyyttä, muista mistä kaikki tulee ja nauti siitä kiittäen Jumalaa, kaiken hyvän Luojaa ja antajaa! Oikeastaan Raamattu lupaa että ahkera ja toimellinen saa siunauksen ja saa nauttia kättensä työstä, niin on Jumala armoneuvossaan säätänyt hyvin, mutta köyhääkään ei ole Jumala hylännyt sillä maallinen menestys tai köyhyys ei ole mittari Jumalan siunauksille ja rakkaudelle meitä kohtaan. Mitäpä sillä loppujen lopuksi on väliä tämän lyhyen ja katoovaisen elämän aikana mitä meillä täällä on, sillä mitään emme saa mukaamme. Päinvastoin, ylenmääräinen rikkauskin voi koitua sielun tuhoksi.
Mutta oikein käytettynä kiitollisuudella ja anteliaisuudella, huolenpidolla vähempiosaisistakin samalla, voi uskovakin näitä ajallisia lahjoja käyttää kiitoksella ja nauttia niistä. Menestuksestä ja rikkaudesta ei tarvitse tuntea alemmuutta eikä häpeää, oikeastaanhan se toteuttaakin juuri luomiskäskyä. meidä tuli viljellä maata ja hankkia siitä toimellisesti elantomme ja kunkin tulee omassa kutsumuksessaan tehdä sen minkä voi.
Mutta kirottu se joka luottaa rikkauksiinsa tai joka uskoo köyhyytensä kautta tulevansa autuaaksi, on yhtä lailla kirottu ja vihan alla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
>kirottu ja vihan alla
Tässä uskosi ydin. Pidäpä hyvänäsi,
Epäuskon beelsebuubi kävi ketjussa.
Asetuit viisaiden sanojen varjoon (Sananl. 30:8-9). Anna siis mielesi kirkastua ja huomaa ympärillesi kokoontuneiden ihmisten epäuskon kuultavan tyhjistä sanoistasi joilla olet totuuden viisauden ympäröinyt.
Ai tuota liehakoivaa runollisuuttasi! Tällaisen kirjallisen virtuoosimaisuuden takana ei voi olla kukaan muu kuin ystävämme taastätäsamaa. Tule rohkeasti esiin!
Totuus on maailmalle loukkaus joka pyytää kauniilla sanoilla heille julistamaan: "rauha rauha, ei hätää mitään". Näin meille julistavat kirkkomme väärät eksyttävät palkkapaimenet.
Mutta mitä sanoo Herran apostoli tällaisesta julistuksesta, sopii meidänkin aikaamme:
"Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan. " (1.Kor. 2. luku)
Että Jeesuksen omilla on tämä sama todistus, sen tähden maailma meitä vihaa!
Kiitos sanoistasi. Johdatus on luonnossasi, anna sen tulla myös sanoihisi ja unohda tyhjyyteen vievät omaa itsekkyyttäsi ruokkivat loukkaukset.
"Ai tuota liehakoivaa runollisuuttasi! Tällaisen kirjallisen virtuoosimaisuuden takana ei voi olla kukaan muu kuin ystävämme taastätäsamaa. Tule rohkeasti esiin! "
Astuit takaisin meidän jaloissasi pyörivien ihmisparkojen joukkoon, arvaus ei ole tieto ja osoittaa katseesi suunnan. Ehtoo vaihtuu kohtapuoliin yöksi, pimeyskin sen jo kertoo. Annatko sanojesi kirkkauden tuoda pöytäämme ruokaa nauttiaksemme vai hengen antamaa elävää ravintoa ollaksemme kylläisiä.
Osoittelemalla eri suuntiin sormellasi, kielesi saattaa mennä mutkalle. Salli siis sydämesi johdattaa ja näe mitä sinun pitää nähdä.
Voi voi... ei kai tuohon oikein muuta voi sanoa.
Pöytä on jo katettu. Annatko meidän tulla luoksesi sanojesi rikkaudella ja sydämesi suuruudella. Johdattaa meidät kuulemaan sitä ravintoa jota tänä iltana eniten kaipaamme.
Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin.
Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.
Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus. Onhan kirjoitettu:
-- Sillä, joka oli koonnut paljon, ei ollut liikaa, eikä siltä, joka oli koonnut vähän, puuttunut mitään.
Nämä ovat niitä asioita, joista ei saisi joidenkin uskovien mielestä täällä edes keskustella.
Onko varakkuus merkki Jumalan siunauksesta ja hyvästä sydämestä?
Ei todellakaan. Varakkuus on taitavan kerääjän ja epäröimättömän toisten hyväksikäyttäjän merkki .
Älkäämme unohtako vertausta kamelista ja neulansilmästä.
Helpompaa on kamelin ahtaa itsensä neulan silmän lapi, kuin rikkaan ihmisen päästä taivaaseen.
Kalvinismi opettaa tuollaista.
Jos kalvinismi opettaa Jumalan antamasta siunauksesta, HYVÄ!
Marxismi puolestaan työstää ihmiset kateuteen, katkeruuteen ja lähimmäiselle kuuluvan himoitsemiseen (Älä himoitse mitään mikä lähimmäisellesi kuuluu), mikä muka oikeuttaa heille Jumalan käskyn (Älä varasta.) vastaisen toiminnan.
Vastenmielinen aloitus.
Kesällä oli aiheesta muita keskusteluja.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14879757/menestyksen-hypoteesi
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14990881/rahan-himosta
Avaisit mieluummin niitä aiheta, joihin haluat viitata.
No eihän se nyt mikään vasemmistolainen elämänkatsomus ole. Toinen juttu on sitten se, että miten tuota vasemmistoa kukin määrittelee jos nyt ajatellaan näin kotoisasti vaikka suomen puolueita niin jonkun amerikkalaisen näkövinkkelistä meidän kokoomuskin saattaisi näyttää jonkun verran vasemmistolaiselta, puhumattakaan nyt keskustasta :d
Eihän se Raamattu rikastumista ja menestymistä kiellä, eikä köyhyys tee kenestäkään automaattisesti pelastettua . Raamattu kuitenkin kehoittaa huolehtimaan niistä heikomassa asemassa olevista . Onhan se eräänlaista sosiaalipolittikkaa varhaisessa muodossa vaikkakin tietenkin kirjoitettu ohjeeksi ihmisille eikä sillä ole ollut poliittista päämäärää.
Ei Jeesus mikään Che Guevara ollut mutta kuitenkin heikkopiensa puolustaja,
"Onhan se eräänlaista sosiaalipolittikkaa varhaisessa muodossa vaikkakin tietenkin kirjoitettu ohjeeksi ihmisille eikä sillä ole ollut poliittista päämäärää."
Näin sen voi ymmärtää. Ja koska ihminen on kova, Jeesus painotti paljon heikompien asemaa.