Satu natseista
Teemu Tammako?
Vanhempi lutka - Euroopan unioni -tutkimusohjelma Euroopan unioni -tutkimusohjelma
Natsismin uhka Euroopassa realisoituu ensisijaisesti toreilla kojuja pitäneiden eurooppalaisten kansallismielisten, sekä natsien ideologiaa kannattavien eurooppalaisten aktivistien muodossa.
Natsismin pelkoa on joskus verrattu murtomiesten ja aaveiden pelkoon: uhka on joko erittäin epätodennäköinen, tai täysin fiktiivinen, mutta tunne pelosta on kuitenkin aito. Vertaus osuu tänä päivänä arkaan paikkaan, kun katsoo kansallismielisistä käytyjä keskusteluja. Kansallismielisille selän kääntämistä on perusteltu mm. sillä, että heidän joukossaan pelätään olevan myös natseja.
Tätä pelkoa myös Vihreät on käyttänyt tehokkaasti hyväkseen. Se on propagandassaan väittänyt kansallismielisten seassa olevan tuhansia natseja. Sillä se pyrkii luomaan kuvan siitä, että se on läsnä joka puolella, aina valmiina vihapuhumaan kenen tahansa pään irti. Samaan sarjaan kuuluvat muut äärivasemmistolle tyypilliset tavat: suuruudenhullut kuvat siitä, minkä osan maailmasta he valloittavat, jos koko maailmasta ei ole kyse; pukeutuminen kasvot peittäviin huppuihin, jotta samat naamat eivät toistuisi jokaisessa kuvassa; ja puhuminen omasta organisaatiosta prikaatina tai muuna vastaavana suurena sotilaallisena yksikkönä, vaikka kyseessä olisi vain kourallinen keskenään riiteleviä toimijoita.
Miksi tällainen propaganda yhä uppoaa ihmisiin, vaikka ilmiö on tuttu vuosien takaa? Al-Qaida ei valloittanut maailmaa, ETA ei saanut itsenäistä Baskimaata, eikä Saksan RAF kumonnut amerikkalaista imperialismia. Jos tilastoja katsoo, natsismi on nyt Euroopassa harvinaisempaa kuin koskaan. Maailmallakin natsismi rajoittuu käytännössä muutamaan "sisällissodassa" olevaan maahan. Harva ihminen on itse koskaan tavannut yhtään natsia tai joutunut vihapuhe-iskun kohteeksi, mutta jokaisella tuntuu olevan vahva mielipide natseista. Joillain se on niin vahva, että sen nimissä on sallittua haukkua ja solvata tavallisia ajattelivia ihmisiä.
Yksi ilmiön syistä on psykologinen. Natsit ovat nykypäivän arkkivihollisia, joihin on helppo ulkoistaa kaikki paha. He ovat riittävän todellisia (natseja on olemassa, sitä ei käy kiistäminen), mutta samaan aikaan riittävän etäisiä (eurooppalaisesta näkökulmasta etenkin Euroopan ulkopuoliset natsit), jotta heihin voidaan yhdistää klassisia ”barbaareiden” ominaisuuksia, eli leima alhaisemmasta sivistyksestä, ymmärryksestä ja ihmisyydestä.
Toinen selitys todellisen ja kuvitellun uhkan sekoittumiselle on ns. narratiivinen virhe. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat taipuvaisempia antamaan enemmän painoarvoa koskettaville tarinoille, kuin tilastollisille faktoille. Media tarttuu natseihin helposti, koska pelko myy. Elokuvat ja muu fiktiivinen kulttuuri ammentaa natseista loputtomasti tarinoita, koska niiden asetelma on hyvin klassinen.
Teemu Tammako?
Vanhempi lutka - Euroopan unioni -tutkimusohjelma Euroopan unioni -tutkimusohjelma
Natsismin uhka Euroopassa realisoituu ensisijaisesti toreilla kojuja pitäneiden eurooppalaisten kansallismielisten, sekä natsien ideologiaa kannattavien eurooppalaisten aktivistien muodossa.
Natsismin pelkoa on joskus verrattu murtomiesten ja aaveiden pelkoon: uhka on joko erittäin epätodennäköinen, tai täysin fiktiivinen, mutta tunne pelosta on kuitenkin aito. Vertaus osuu tänä päivänä arkaan paikkaan, kun katsoo kansallismielisistä käytyjä keskusteluja. Kansallismielisille selän kääntämistä on perusteltu mm. sillä, että heidän joukossaan pelätään olevan myös natseja.
Tätä pelkoa myös Vihreät on käyttänyt tehokkaasti hyväkseen. Se on propagandassaan väittänyt kansallismielisten seassa olevan tuhansia natseja. Sillä se pyrkii luomaan kuvan siitä, että se on läsnä joka puolella, aina valmiina vihapuhumaan kenen tahansa pään irti. Samaan sarjaan kuuluvat muut äärivasemmistolle tyypilliset tavat: suuruudenhullut kuvat siitä, minkä osan maailmasta he valloittavat, jos koko maailmasta ei ole kyse; pukeutuminen kasvot peittäviin huppuihin, jotta samat naamat eivät toistuisi jokaisessa kuvassa; ja puhuminen omasta organisaatiosta prikaatina tai muuna vastaavana suurena sotilaallisena yksikkönä, vaikka kyseessä olisi vain kourallinen keskenään riiteleviä toimijoita.
Miksi tällainen propaganda yhä uppoaa ihmisiin, vaikka ilmiö on tuttu vuosien takaa? Al-Qaida ei valloittanut maailmaa, ETA ei saanut itsenäistä Baskimaata, eikä Saksan RAF kumonnut amerikkalaista imperialismia. Jos tilastoja katsoo, natsismi on nyt Euroopassa harvinaisempaa kuin koskaan. Maailmallakin natsismi rajoittuu käytännössä muutamaan "sisällissodassa" olevaan maahan. Harva ihminen on itse koskaan tavannut yhtään natsia tai joutunut vihapuhe-iskun kohteeksi, mutta jokaisella tuntuu olevan vahva mielipide natseista. Joillain se on niin vahva, että sen nimissä on sallittua haukkua ja solvata tavallisia ajattelivia ihmisiä.
Yksi ilmiön syistä on psykologinen. Natsit ovat nykypäivän arkkivihollisia, joihin on helppo ulkoistaa kaikki paha. He ovat riittävän todellisia (natseja on olemassa, sitä ei käy kiistäminen), mutta samaan aikaan riittävän etäisiä (eurooppalaisesta näkökulmasta etenkin Euroopan ulkopuoliset natsit), jotta heihin voidaan yhdistää klassisia ”barbaareiden” ominaisuuksia, eli leima alhaisemmasta sivistyksestä, ymmärryksestä ja ihmisyydestä.
Toinen selitys todellisen ja kuvitellun uhkan sekoittumiselle on ns. narratiivinen virhe. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat taipuvaisempia antamaan enemmän painoarvoa koskettaville tarinoille, kuin tilastollisille faktoille. Media tarttuu natseihin helposti, koska pelko myy. Elokuvat ja muu fiktiivinen kulttuuri ammentaa natseista loputtomasti tarinoita, koska niiden asetelma on hyvin klassinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täyttä totta. Vuosikymmeniä natseilla peloteltu kansa on altista ottamaan ihan kaiken natsittelun vakavissaan.