Ekonomisti: Suomella ei ole enää erityistä kilpailukykyongelmaa
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005370250.html
Kilpailukykysopimus on isolta osalta kuronut umpeen Suomen hintakilpailukyvyn takamatkaa, SAK:n pääekonomisti arvioi.
Suomella ei ole enää erityistä kilpailukykyongelmaa, sanoo palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Vielä ennen kilpailukykysopimusta Suomen hintakilpailukyvyssä oli jonkinlainen takamatka, hän sanoo. Kaukorannan mukaan SAK ei kuitenkaan ole koskaan allekirjoittanut ajatusta, että hintakilpailukyvyn takamatka olisi silloin ollut 10–15 prosenttia.
– Kilpailukykysopimus on isolta osalta kuronut sitä umpeen. Nyt kun katsoo, niin vaihtotasehan on tasapainottunut, meillä on ylijäämäinen vaihtotase. Viemme enemmän kuin tuomme. On ihan hyvät perustelut ajatella, että mitään erityistä kilpailukykyongelmaa enää ei ole, Kaukoranta sanoo.
Hän arvioi, että teknisesti laskettuna Suomen kustannuskilpailukyky säilyy tämän vuoden tasolla ensi vuonna, vaikka työn hinta nousisi ensi vuonna reilut kolme prosenttia. Tämä tarkoittaisi sitä, että ensi vuoden palkankorotuksissa "ulosmitattaisiin" osa kilpailukykysopimuksen maksualennuksista työnantajille.
– Kilpailukykysopimus mitoitettiin niin, että se korjaa kilpailukykyongelmat. Jos ensi vuodelle ajoittuvat maksusiirrot ulosmitataan palkankorotuksina, silloin kikyn kilpailukykyvaikutukset jäävät ajateltua pienemmiksi. Tuo on mekaaninen laskelma, eikä sinänsä minkäänlainen suositus, mikä on järkevä tai oikea mitoitus, Kaukoranta sanoo.
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005370250.html
Kilpailukykysopimus on isolta osalta kuronut umpeen Suomen hintakilpailukyvyn takamatkaa, SAK:n pääekonomisti arvioi.
Suomella ei ole enää erityistä kilpailukykyongelmaa, sanoo palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Vielä ennen kilpailukykysopimusta Suomen hintakilpailukyvyssä oli jonkinlainen takamatka, hän sanoo. Kaukorannan mukaan SAK ei kuitenkaan ole koskaan allekirjoittanut ajatusta, että hintakilpailukyvyn takamatka olisi silloin ollut 10–15 prosenttia.
– Kilpailukykysopimus on isolta osalta kuronut sitä umpeen. Nyt kun katsoo, niin vaihtotasehan on tasapainottunut, meillä on ylijäämäinen vaihtotase. Viemme enemmän kuin tuomme. On ihan hyvät perustelut ajatella, että mitään erityistä kilpailukykyongelmaa enää ei ole, Kaukoranta sanoo.
Hän arvioi, että teknisesti laskettuna Suomen kustannuskilpailukyky säilyy tämän vuoden tasolla ensi vuonna, vaikka työn hinta nousisi ensi vuonna reilut kolme prosenttia. Tämä tarkoittaisi sitä, että ensi vuoden palkankorotuksissa "ulosmitattaisiin" osa kilpailukykysopimuksen maksualennuksista työnantajille.
– Kilpailukykysopimus mitoitettiin niin, että se korjaa kilpailukykyongelmat. Jos ensi vuodelle ajoittuvat maksusiirrot ulosmitataan palkankorotuksina, silloin kikyn kilpailukykyvaikutukset jäävät ajateltua pienemmiksi. Tuo on mekaaninen laskelma, eikä sinänsä minkäänlainen suositus, mikä on järkevä tai oikea mitoitus, Kaukoranta sanoo.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Riippuu, keltä kysytään. Ammattiliiton ekonomistin mielestä meillä ei koskaan ole ollutkaan kilpailukykyongelmaa, vaan päinvastoin varaa palkankorotuksiin. Voisiko pääeonomisti minulle tyhmälle sitten selittää, miksi meillä on murhaava työttömyys, eivätkä yritysten omistajat halua investoida kasvuun, vaan ottavat tuloksen osinkoina ulos?
Ja jos kerran pärjätään kilpailussa, miksei yksityinen sektori tee sen vertaa tulosta, että sitä verottamalla pystyttäisiin elättämään julkista sektoria, vaan tänäkin vuonna otetaan 5,7 miljardia € lisävelkaa juoksevien kulujen kattamiseksi?
Herätkää nyt ihmiset, rajansa se on propagandallakin.
Korjaus:+Ottavat+jättiosinkoina+pois.
Kilpailukykyongelmaa koskaan ollutkaan. Se on selvää jokaiselle, joka edes hieman tutustui Euroopan alueen talous/työllisyys/palkkatilastoihin.
Aivan, jo 2013 Suomen palkat ja työn hinta olivat Pohjoismaiden ja keskisen Länsi-Euroopan alhaisimpia, nyt 2017 ne ovat entistä alemmat viitemaihimme nähden. Myös työn sivukulut olivat alle EU-keskitason. Tämän näkee heti Saksan ja EU:n tilastoista. Sen sijaan Suomen Etlan tilastoissa käytetään toisen työöarkkinaosapuolen muunneltua dataa ja tätä myös Sipilän porvarihallitus käyttää saadakseen poliittisideologisesti suomalaisten palkkojen ja työn hinnan näyttämään korkeammalta. Jo autojen kasaamisen halpatyötä kannattaa siirtää Suomeen Saksan ym. sijaan, joten Suomi on jo Pohjois- ja Keski-Euroopan halpamaa.
-
Suomalaisen työ vasta kahdeksanneksi kalleinta EU:ssa
7.4.2013
http://yle.fi/uutiset/suomalaisen_tyo_vasta_kahdeksanneksi_kalleinta_eussa/6568591
” Vastoin kuin yleensä luullaan, suomalaistyöntekijöiden työ on halvempaa kuin kilpailijamaa Saksassa. Saksan tilastoviranomaisen uusimpien tilastojen mukaan työn sivukulut, kuten sosiaalimaksut, ovat Suomessa jopa alle EU:n keskitason.
Saksan tilastoviranomaisen viime vuoden lukemat antavat Suomen palkkojen kilpailukyvystä EU-maihin verrattuna toisenlaisen kuvan kuin äskettäiset palkkaneuvottelut. Kehysriihen alla kariutunut tulosopimus kariutui EK:n viimeiseen tarjoukseen, puoleen prosenttiin. Enempään ei sanottu olevan varaa.
Esikuvana käytetyssä Saksassa teollisuustyön tuntihinta on puolitoista euroa Suomea korkeampi. Ruotsalaisduunari maksaa kympin tunnilta enemmän kuin meikäläinen.
Palkan sivukulut Suomessa EU:n keskitason alapuolella
Yrittäjät moittivat Suomen korkeita palkan sivukuluja , jotka estävä uusien työpaikkojen synnyttämisen. Saksalaistilaston mukaan ne ovat EU-maiden keskiarvon alapuolella. Meillä työnantaja maksaa satasen palkasta alle kolmekymppiä sivukuluja, Euromaiden keskiarvo on kahdeksan euroa enemmän.
EK:n asiantuntija Seppo Saukkkonen kiittelee tästä muun muassa KELA-maksun poistamista.
-Suomessa on sosiaalimaksuja pystytty hilltsemään hyvin, mikä on tietysti hyvä asia".
-
Näin siis jo 2013. Sen jälkeen äärimaltilliset palkkaratkaisut, kiitos ay-liikkeen, ovat kasvattaneet palkkaeroamme ja työn hinnan eroa kilpailijamaihin nähden vielä huomattavasti Suomen eduksi, niin että suomalainen työ on yksi kilpailukykyisimmistä läntisessä Euroopassa.
Nyt on varaa laittaa osa elinkeinoelämän, yritysten ja omistajien kasvavista voitoista työn tekijöiden palkankorotuksiin ja ostovoiman lisäykseen, joka lisää talouskasvua entisestään.
Jotakin ongelmaa on siinäkin, että meillä on lähes miljoona pienituloista ja työtöntä. Mitä tämä valtava lauma tekee olojensa kohentamiseksi? Ovatko he kaikki just ja just peruskoulun läpäisseitä, jotka eivät osaa muuta kuin valittaa ja vinkua huonoa oloaan?
Eikö heidän joukossaan ole ainuttakaan merkonomia tai ekonomia, joka osaisi laskea, mitä pitää tehdä, jotta elinolot paranisivat? Eikö ammattiliitot osaa muuta kuin jäsenmaksuja kerätä ja remontoida liiton taloa?
Sosiaalitoimistoko se on paras viihdetoimisto, josta rahaa tulee, kun ammattiliiton herrat nukahtavat viskit ja konjakit juotuaan?
Ongelma on se ettei kapitaalikommunismimme kokoomuksen uusliberalisti lenin-sedät halua maksaa palkkaa, koska porvarihallitus on opettanut yksityistämään elinkeinoelämäkolhoosimme omistajien voitot, mutta sosialisoimaan kulut mm. palkkakuluista yhä suuremman osan yhteiskunnan maksettaviksi. Yritysten palkkatukeminen, sosiaaliturva alipalkkauksen jatkeena ja aktivoivan sosiaaliturvan pakkotyö työttömyysturvalla ovat näitä keinoja sosialisoida palkkakulut yhteiskunnan maksettaviksi. Eihän työstä kannata maksaa jos joku muu maksaa siitä. Tämä loiskapitalismi on syypää Suomen 500 000 - 600 000 hengen työttömyyteen, sekä lähes miljoonan ihmisen elämiseen alle köyhyysrajan 1 150 euron kuukausituloilla. Työttömyyttä kannattaa ylläpitää, kun sen varjolla saadaan siirrettyä palkkakuluja ym. kuluja veronmaksajille.
Suomi+on+ohittanut+suhdannetaantuman+ja+Sipilän+porvarihallitus+koittaa+ottaa+siitä+kunnian,+vaikka+korkeintaan+KiKy-leikkaukset+hidastavat+orastavaa+talouskasvua+ostovoimaleikkauksillaan.+Ruotsin+tämän+vuoden+alun+6,5%:n+yleiskorotus+ja+matalapalkka-alojen+erilliskorotus+olisi+hyvä+myös+Suomen+ostovoiman+nostoon.
1,5%+ei+riitä.+5%+on+sopiva+korotus+näin+alkuun,+palkkamaltti+kestänyt+jo+92-vuodesta+lähtien.
Mikä+ero+on+Bolivialla+ja+Suomella?+Bolivia+on+köyhä+maa,+jossa+ihmisile+yritetään+saada+elämä,+kun+Suomi+on+rikas+maa,+jossa+pyrkimyksenä+on+ottaa+ihmisiltä+elämä+pois.
Kilpailukykyyn vaikuttaa myös miten hyviä tuotteita valmistamme, kun Trump moitti saksalaisten autojen tuontia niin saksalaiset vastasivat " tehkää parempia autoja " hinta laatusuhteella on merkitystä kilpailukykyyn.
Miksi sitten Saksa ja Ruotsi pääsivät talouskasvuun useita vuosia ennen meitä, kun Saksa ja Ruotsi tekivät omat kikynsä heti laman iskiessä. Meillä vasta nykyinen aloitti korjausliikkeet 4 vuotta liian myöhään
Johtuisiko+Suomen+porvarijohtoisista+hallituksista+ja+niiden+valtionvelkaa+kasvattavasta+politiikasta,+jonka+saldo+ensi+vuonna+jo+111+mrd+euroa?+Velka+päätynyt+pääosin+elinkeinoelämän,+omistajien+ja+kermapärsluokan+etuihin.+Viimeisimpinä+tämän+vuoden+2017+alussa+tullut+kokoomuksen+sorvaama+5%+nettotulojen+yrittäjien+verovähennys+ns.+Apteekkarivähennys,+jota+keskiverto+apteekkari,+juristi,+lääkäri+ym.+saa+yli+10+000+euroa+vuodessa+nettolisätuloina.+Jokainen+voi+laskea+mitä+nämä+kultapossuvähennyksen+saajat+tienaavat+jos+5%+verovähennys+tuottaa+keskimäärin+yli+10+000+euroa+lisänettotuloja+vuodessa.+Tällaiseen+me+otamme+lisää+valtionvelkaa+ja+meno+on+ollut+samanlaista+koko+porvarijohtoisen+hallitustaipaleen+ajan+Paavo+Lipposen+hallitusten+jälkeen.+Se+hallitus+laski+sentään+velkaa.
Kiky oli huono sopimus ei mitään vaikutusta, ainoastaan omistajille lisää voittoa. Ei ainakaan hallituksen ansiota että kasvua on, kyllä se johtuu euroopasta ja muista maista. Surkea suomi ja etenkin hallitus.
Kyllä Suomen lama ja kohta miljoona työtöntä johtuu puhtaasti euroonmenosta eikä mistään muusta. Duunarin palkat on surkeita verrattuna Ruotsiin jolla onkin oma valuutta. Ei siellä mummot kuole nälkään koteihinsa. Ja on varaa pitää suurta pakolaisjoukkoa kantaväestöä kurittamatta. Suomen poliitikot on hillotolppapoliitikkoja kaikki tyynni. Seteliselkärankaisia sanoisi Veikko Vennamo!
Eikö ongelmia? Suurin ongelma talouden nousulle on kepu ja sen harjoittama kehitysaluepolitiikka, joka estää luonnollisen terveen kasvun. Ja ylipalkatut, kyvyttömät johtajat.
Hyvällä tiellä ollan nykypolitiikalla. Pisteet osaltaan Sipilälle kahden umpisurkean hallituksen jälkeen. Liikaa vahvistuva euro on nyt pahin uhka, jos meillä muutoin vain on malttia vaurastua.
Ottakaahan ihmiset itse vastuuta itsestänne eikä aina olla käsi toisten taskuissa.
Suomella ei ole enää erityistä kilpailukykyongelmaa??? Niin ei varmaan, kun kilpaillukykyä ei ole enää ollenkaan. Työt on ulkoistettu kiinaan ja voitot jätetään veroparatiiseihin ja sitä porukkaa, jolla on vielä töitä kikytetään tullen mennen ja vielä palatessa.
Voitasiin muuten ulkoistaa noi sodat ja muut rähinät kiinalaislle, säästettäisiin sievoinen summa kun ei tarviis ostaa jenkkien kalliita sotaromuja.
Sekin hyvä puoli sotien ulkoistamisessa kiinalaisille olisi, nimittäin kiinalainen sotilas uskaltaa taistella vielä pimeässäkin.