Jälkistallari: "Punaiset eivät tehneet mitään rikollista"
Eikö tosiaan? Siis aseellinen kapina, murhat ja ryöstöt eivät ole rikoksia?
"Täällä SS-natsien vajaapäiset pojat ja muut koulupudokkaat levittelevät valheitaan sen kuin ehtivät. Eräs niistä on väite, että punaiset olisivat syyllistyneet väkivaltaan noustessaan valtaan. "
Vakivalta, ryöstöt ja murhat alkoivat jo keväällä -17 ja pahenivat koko ajan. Punainen sorto vei uhrikseen 1 600 viatonta ihmistä.
"Väite on mieletön. Vuosikausia sortoa kärsineet, jotka kansan tuella nousivat sortajaansa vastaan, eivät olisi pilanneet mainettaan turhilla väkivallan teoilla. Eikä sellaisia tapahtunutkaan."
Yksin suurlakon aikana tapettiin 34 täysin viatonta ihmistä.
" Punaisten upseerien käskystä tuholaistoimintaa harjoittaneet ja elintarvikkeita piilotelleet saivat oikeudenmukaisen rangaistuksensa eikä toimenpiteissä ollut koskaan mitään moraalisesti väärää. "
Jopas on juttua! Ryöstämien oli laajamittaista alkaen pankeista ja erilaisista kaupoista ja päätyen maanviljelijöiden viljavarstoihin sekä karjaan ja muuhun irti saatavaan.
"Kansalle ja köyhille ihmisille vaaralliset ihmiset saivat niskuroinnistaan sellaiset rangaistukset kuin sota-aikana kuuluu saadakin. "
Punaiset retkueet ampuivat mielivaltaisesti vastaantulijoita tielle. Suuri määrä joukkomurhia tehtiin rangaistuksetta.
Punaiset kenttäoikeudet jakelivat tuomioitaan tutkimatta.
Eikö tosiaan? Siis aseellinen kapina, murhat ja ryöstöt eivät ole rikoksia?
"Täällä SS-natsien vajaapäiset pojat ja muut koulupudokkaat levittelevät valheitaan sen kuin ehtivät. Eräs niistä on väite, että punaiset olisivat syyllistyneet väkivaltaan noustessaan valtaan. "
Vakivalta, ryöstöt ja murhat alkoivat jo keväällä -17 ja pahenivat koko ajan. Punainen sorto vei uhrikseen 1 600 viatonta ihmistä.
"Väite on mieletön. Vuosikausia sortoa kärsineet, jotka kansan tuella nousivat sortajaansa vastaan, eivät olisi pilanneet mainettaan turhilla väkivallan teoilla. Eikä sellaisia tapahtunutkaan."
Yksin suurlakon aikana tapettiin 34 täysin viatonta ihmistä.
" Punaisten upseerien käskystä tuholaistoimintaa harjoittaneet ja elintarvikkeita piilotelleet saivat oikeudenmukaisen rangaistuksensa eikä toimenpiteissä ollut koskaan mitään moraalisesti väärää. "
Jopas on juttua! Ryöstämien oli laajamittaista alkaen pankeista ja erilaisista kaupoista ja päätyen maanviljelijöiden viljavarstoihin sekä karjaan ja muuhun irti saatavaan.
"Kansalle ja köyhille ihmisille vaaralliset ihmiset saivat niskuroinnistaan sellaiset rangaistukset kuin sota-aikana kuuluu saadakin. "
Punaiset retkueet ampuivat mielivaltaisesti vastaantulijoita tielle. Suuri määrä joukkomurhia tehtiin rangaistuksetta.
Punaiset kenttäoikeudet jakelivat tuomioitaan tutkimatta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Selkeä näyttö ja yksi monista:
Viipurin lääninvankilan joukkomurha tapahtui Viipurissa 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä 1918, juuri ennen Suomen sisällissodan loppua. Vankilaan tunkeutui joukko punakaartilaisia, jotka surmasivat yli 30 henkeä. Viipurin lääninvankilan surmia pidetään suurimpana punaisten joukkojen suorittamana yksittäisenä joukkomurhana.
Tapahtumien kulku:Punakaartilaisjoukkiota johti Taipalsaaren rintaman päällikkö Hjalmar Kaipiainen. Tunkeuduttuaan vankilaan humalainen aseistettu joukko tappoi ensin Karjalan Kansalaisliiton johtajan ja kansanedustajan Leander Ikosen, tehtailija ja kansanedustaja Matti Pietisen, ratainsinööri Tallgrenin ja vankilan entisen vahtimestarin Ahlgrenin. Sen jälkeen pidettiin istuntoa, jossa silminnäkijäkertomuksen mukaan mukana ollut nainen olisi valinnut surmattavat. Joukko murhasi vankilan johtajan Johan Stråhlmanin, Vuoksenniskan asemapäällikön Edvard Tojkanderin ja joitakin muita. Lopuksi joukko meni vankien yhteistilaan. Vangit yrittivät puolustautua asein ja rytäkässä Kaipiainen itse haavoittui. Hän luovutti johdon Albin Piskoselle. Albin Piskonen oli entinen vanki ja juuri hän ampui vankilanjohtajan. Joukko heitti vankien yhteistilaan käsikranaatin surmaten 4–5 henkilöä ja haavoittaen useita. Myöhemmin yöllä tapettiin vielä vankilan uusi vahtimestari Mannermaa.
Ketale: #----Valkoisissa joukoissa oli runsaasti mukana renkejä ja torppareita!---
Asevelvollisuuslain pakottamina kun vaihtoehtona oli ammuksi tuleminen !#
Molemmin puolin oli näin . Valkoisissa oli enemmän torppareita ja punaisissa renkejä.
Kutsunnoissa vapautettiin vasemmistolaisiksi tunnetut tai sellaisiksi ilmoittautuneet. Kaikki eivät kutusntoihin tulleet.Palvelukseen määrtyistä ammuttiin muutama kieltäytymisen tai karkuruuden seurauksena.
#-----Maassa oli suuria alueita, joissa ei ollut minkäänlaisia taisteluja tai osapuolia koko sodan aikana! ----
Osapuolet oli kaikkialla. Valkoiset tappoivat ihmisiä joka puolella maata, parhaana vai sanoisiko pahimpana esimerkkinä Jämsässä yli 50 tappanut ja rangaistuksetta jäänyt Hjalmar Saari eli Saaren Jallu. #
Pötyä. Valkoiset puhdistivat laajan selustansa paikoin hyvin kovin ottein.
Punikit tappoivat samassa hommassa noin 1 600 viatonta ihmistä. Ryöstö ja vangitsemiset olivat tavallisia.
Saari toimi soidan jälkeen. Hän sai rangaistuksen, mutta Svihufvudin määräämä syytesuoja pelasti.
Länsi-Suomesta punikit syyllistyivät mm. murhapolttoihin useilla paikkakunnilla. Uhreiksi joutui kokonaisia perheitä. Myös viljavarastoja tuhottiin.
Itse asiassa punaiset rikokset alkoivat jo marraskuussa 1917 Mommilan murhilla.
Noin 150 henkeä ehtivät sosialidemokraatit murhaamaan ennen kapinan alkua. Kyllä sosialisti osasi.
Punikki: "Punaiset yrittivät palauttaa maahan demokratian !"
Kyllä kapinoitsijat olivat nimenomaa demokratiaa kaatamassa ja tuomassa bolsevikkihallintoa.
" Mutta kerrankos diktatuurin kannattajat ovat voittaneet ja kostaneet verisesti. "
Totta. Bolsut voittivat Venäjällä. Tulos tiedetään. Verinen diktatuuri vuosikymmeniksi. Sitä punikit halusivat Suomeenkin. Talvisodassa yrittivät uudelleen, mutta epäonnistuivat taas.
Paettuaan Venäjälle punikit yrittivät lietsoa uutta kapinaa.
Yritys oli hyvä, mutta ei ottanut kunnolla tulta.
Ns. läskikapina 1922 osoitti, miten heikolla pohjalla itärajan vartiointi tuolloin oli.
Korjauksiin ryhdyttiin ja ne alkoivat purra kunnolla 1930-luvulla.
Mutta aiheuttivat punikit siltui vahinkoa sekä Suomelle että N-Liitolle:
Suomi yritti viimeiseen saakka välttää (Talvi)sotaa, mutta sen alkaminen ei suinkaan riippunut meistä! Viime kädessä NL:ssa asuneet suomalaiset kommunistiemigrantit olivat osasyyllisiä sodan alkamiseen. He saivat Stalinin vakuuttumaan, ettei Suomi kykene vakavaan vastarintaan eikä kansa halua puolustaa maataan!
Tämä oli osasyy Talvisotaan, jossa sSuomi menetti 25.000 kasansalaista ja muna-armeija liki 200.000!!
Tuskinpa Jooseppi ketään kuunteli vapaasta tahdostaan. Sota pakotti lopulta antamaan edes armeijan ammattimiehille. Ammattimuehet selittivät kesällä 44, että lisäjoukkoja ei Suomen valtaamiseen saada vaarantamatta Valko-Venäjän operaatioita. Aatullahan se meni päinvastoin. Aatu kuunteli liikaa Ribbentropeja, Göringejä ja muita hännystelijöitä.
Kyllä Stalin kuunteli ja myös uskoi monta vuotta neukussa asuneiden suomalaiskommarien toivorikkaat kertomukset. Siihen viittasi myös se, että monellla maahantunkevalla divisioonalla oli soittokunta mukana ja aikataulujen mukaan piti Helsinkiin ja Tornionjoelle päästä muutamassa päivässä! Raatteen ttien joukoille oli erityisesti teroitettu, että piti tunnistaaa Ruotsin puolen rajavartijat ettewi vahinkoja tule!
Ehkä se jotenkin luotti Kuusisen harhoihin. OW oli stalinistina etulinjassa puolueen poliittisessa sisällissodassa trotskilaisuutta vastaan. Otto Viltsua ja muutamaa muuta lukuunottamatta enemmistö suomalaisista Neuvostoliitossa olevista kommunisteista julistettiin trotskilaisiksi.