Vaatii melkomoista rohkeutta käydä Suomen kaltaisessa maassa siviilipalvelus,jossa armeijan
käynti on jokin erikoinen meriitti,vaikka sen
suorittaakin 80 % ikäluokista.
Minulla ei aikoinani rohkeus riittänyt siviilipalveluksen suorittamiseen,koska hehän eivät ole "oikeita miehiä" siellä Suomen Junttilassa. Muualla maailmassa naurettaisiin tyyppi pystyyn,joka alkaisi vakavalla naamalla selittämään jostain "miesten koulusta".
käynti on jokin erikoinen meriitti,vaikka sen
suorittaakin 80 % ikäluokista.
Minulla ei aikoinani rohkeus riittänyt siviilipalveluksen suorittamiseen,koska hehän eivät ole "oikeita miehiä" siellä Suomen Junttilassa. Muualla maailmassa naurettaisiin tyyppi pystyyn,joka alkaisi vakavalla naamalla selittämään jostain "miesten koulusta".
Vastaukset 6
Vanhimmat
Totta puhut, siviilipalvelus on aina valinta, armeijaan hyvin usein 'mennään'.
Minulla ei riittänyt rohkeutta totaalikieltäytyjäksi - 198 päivää ehdotonta vankeutta rauha-aatteen konkreettisesta toteuttamisesta olisi ollut minulle liikaa. Häpeä, Suomi.
Siviilipalveluksen suoritin, ja siitä olen ylpeä.
Tälle palstalle kirjoittavat "intin käyneet"
tuntuvat olevan kirjoitusten perusteella 10-vuotiaan tasolla.Armeija on näemmä epäonnistunut
tehtävässään kasvattaa heistä "miehiä".
Hauskaa logiikkaa tuo sivarivässyköiden "Mun pää ei kestä asepalvelusta, ni meen sivariin. Enks mä ookin rohkee *nyyh, nyyh*"
Ei armeijan käyminen ole mikään meriitti, vaan sen välttely on häpeätahra. Luonteen heikkoutta ei tässäkään maassa juuri arvosteta. Luonteen vahvuutta ei osoita se, että pelkää asepalvelusta niin paljon että luikahtaa sitä karkuun sivariin ottamaan vastaan kavereiden ja suvun perustellun kuittailun lusmuilun johdosta.
Kummasti on arvostusta tullut ulkomaisilta kolleegoilta ja työnantajakandidaateilta asevelvollisuuden suorittamistani kohtaan. Mitä lie militaristeja.
Rauhaa ja vihanneksia.
Olen käynyt intin ja nauran siltikin tälle "miesten koulu" käsitteelle. Ei se sitä enää ainakaan ole jos on joskus ollut.
Ihmettelin intissä, että mistä näin paljon lapsellisia täysi-ikäisiä oikein tulee? Ehkä juuri nämä kaverit kokivat armeijan jotenkin miehuuteen liittyvänä. Minusta se oli monen kuukauden taantumus, este omalle ajattelulle, este opiskelulle, este itsensä kehittämiselle ja eteenpäin menemiselle.
Auktoriteetteihin uskovat isot lapset - juuri heitä tarvitaan "miestenkouluun".
Ehkä itsekin olin sen verran lapsi, että yleensä menin armeijaan. Osittain se oli uteliaisuutta. Nyt valitsisin toisin.
tunsin olevani armeijassa. Sanottiin, että näet läpileikkauksen vuosiluokasta... eipä ollu kehumista käytöksessä ei ajattelussa. En vannonut sotilasvalaa, vaan lähdin sivariksi vähän ennen sitä. Täytyy sanoa että silloin ainakin oli fiksumpaa väkeä sivarissa kuin merivoimissa.