Sisällissotamme todellinen tausta

....Kerenskin aikana vasemmisto ja oikeisto pitivät molemmat Venäjästä riippumatonta Suomea mahdottomana.....

Mutta Leninpä ei pitänyt, sietäisi siitä häntä kiittää.

kiitosta.vaan.paljon kirjoitti:

....Kerenskin aikana vasemmisto ja oikeisto pitivät molemmat Venäjästä riippumatonta Suomea mahdottomana.....

Mutta Leninpä ei pitänyt, sietäisi siitä häntä kiittää.

Lue lisää

Ei sille yhden Suomen luovuttaminen tai muutaman luupään tapatuttaminen asejunalla muodonvuoksi merkinnyt mitään. Sehän ei ollut isovenäläinen sovinisti niin kuin ne Suomessa olleet venäläiset sotilaat. Toivotaan Kremlissä olevan tälläkin kertaa yhtä paljon järkeä. Pataraudalla ei pelkästään Suomea alisteta.

Suojeluskunnat ja järjestyskaartit eli punakaartit perustettiin suojelemaan Venäjän romahdettua järjestystä Suomessa. Työläiset valitsivat venäläisten etujen palvelemisen, vaikka olivat kutsuntalakkojen ja vuoden 1905 vallankumouksen aikoina palvelleet suomalaisuuden etuja.

Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917 Jukka Rahja oli veljensä Eino Rahjan kanssa perustamassa Pietarin suomalaisia punakaarteja. Lenin ei siis välittänyt vaikka oli antanut lupauksen tunnustaa itsenäisyyden Mannerille, vaikka se annettiinkin loppujen lopuksi saksalaisten pyynnöstä senaatille. Järjestyskaartit olivat SAJ:n miliisejä alunperin. Syntyi SDP:n johdon kanssa erimielisyyttä, Rovion ja Rahjan bolsevistinen Helsingin punakaarti eli Lenin korjasi erehdystään putsaamalla SDP:n. Valkoiset ja venäläiset olivat jo vastapuolia, koska valkoiset ajoivat venäläisiä maasta. Helmikuussa1918 perustettu neuvostopolitrukkien puna-armeija oli poissa pelistä useamman vuoden.

sonck kirjoitti:

Suojeluskunnat ja järjestyskaartit eli punakaartit perustettiin suojelemaan Venäjän romahdettua järjestystä Suomessa. Työläiset valitsivat venäläisten etujen palvelemisen, vaikka olivat kutsuntalakkojen ja vuoden 1905 vallankumouksen aikoina palvelleet suomalaisuuden etuja.

Lue lisää

------Työläiset valitsivat venäläisten etujen palvelemisen,----

Tuo on pelkkää oikeistopropagandaa vailla pohjaa. Työväki halusi eroon patavanhoillisesta ja alkeellisesta Venäjästä jo viimeistään vuoden 1905 tapahtumien jälkeen porvariston sitä vastustaessa "koska menetetään suuret markkinat".

Porvaristo luovutti keväällä 1918 Suomen Saksalle tahdottomaksi vasalliksi, ei työväki. Sietäisi sekin normaalin porvarissekoilun lomassa muistaa vaikka se teille raskasta onkin muistella.

puhut.p...kaa kirjoitti:

------Työläiset valitsivat venäläisten etujen palvelemisen,----

Tuo on pelkkää oikeistopropagandaa vailla pohjaa. Työväki halusi eroon patavanhoillisesta ja alkeellisesta Venäjästä jo viimeistään vuoden 1905 tapahtumien jälkeen porvariston sitä vastustaessa "koska menetetään suuret markkinat".

Porvaristo luovutti keväällä 1918 Suomen Saksalle tahdottomaksi vasalliksi, ei työväki. Sietäisi sekin normaalin porvarissekoilun lomassa muistaa vaikka se teille raskasta onkin muistella.

Lue lisää

Miksi ne ei sitten ampuneet venäläisiä kouluttajiaan. Valkoiset lahtasivat satoja näitä 'isänmaan ystäviä' auttaneita venäläisiä.

Kansanvaltuuskunta kirjoitti:

Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917 Jukka Rahja oli veljensä Eino Rahjan kanssa perustamassa Pietarin suomalaisia punakaarteja. Lenin ei siis välittänyt vaikka oli antanut lupauksen tunnustaa itsenäisyyden Mannerille, vaikka se annettiinkin loppujen lopuksi saksalaisten pyynnöstä senaatille. Järjestyskaartit olivat SAJ:n miliisejä alunperin. Syntyi SDP:n johdon kanssa erimielisyyttä, Rovion ja Rahjan bolsevistinen Helsingin punakaarti eli Lenin korjasi erehdystään putsaamalla SDP:n. Valkoiset ja venäläiset olivat jo vastapuolia, koska valkoiset ajoivat venäläisiä maasta. Helmikuussa1918 perustettu neuvostopolitrukkien puna-armeija oli poissa pelistä useamman vuoden.

Lue lisää

SDP:ssä oli siis pieni joukko sekopäitä enemmistön pysyessä Tannerin järkevällä linjalla. Tanner saatiin loput raastupaan sotien jälkeen. Venäläisyys oli kuitenkin ratkaiseva. Pietarista tulleiden ja venäläisten kanssa paljon tekemisissä olleiden toiminta ratkaisi. Leninin mukasn suomalaisista punanutuista iso osa oli 'sovinistidemokraatteja'.

puhut.p...kaa kirjoitti:

------Työläiset valitsivat venäläisten etujen palvelemisen,----

Tuo on pelkkää oikeistopropagandaa vailla pohjaa. Työväki halusi eroon patavanhoillisesta ja alkeellisesta Venäjästä jo viimeistään vuoden 1905 tapahtumien jälkeen porvariston sitä vastustaessa "koska menetetään suuret markkinat".

Porvaristo luovutti keväällä 1918 Suomen Saksalle tahdottomaksi vasalliksi, ei työväki. Sietäisi sekin normaalin porvarissekoilun lomassa muistaa vaikka se teille raskasta onkin muistella.

Lue lisää

Oisko se Suomi pitänyt sitten luovuttaa valkoisille venäläisille ja lännelle. Ehän li varma, että Suomessa pesineet 40 000 miehittäjää eivät lähtisi takaisin kotiin Venäjänmaalle ilman saksalaista piiskaa. Punikkien tavoite oli suorastaan lisätä venäläisten joukkojen määrää Suomessa ja vaatimalla vaatia sitä Petrogradista.

Koko tekstisi on pelkkää natsien rotuhysteriaa, ei ansaitse kommenttia.

Ei ne kaikki Venäjää haluneet ja muutenkin välit olivat monesti huonot. Johtajisto kieltämättä uskoi, että 'takapajuinen Suomi' kehittyisi paremmin 'suuren ja mahtavan' peräsimessä. Tänä päivänä näemme miten väärässä 30-luvulla tuhottu puniikki satraapit olivat. Amerikansuomalaisten ja punikkien 'teollistamassa' Petroskoissa on vieläkin alhaisempi elintaso kuin Suomen köyhimmässä alueessa Kainuussa.

nasulle-vastaus kirjoitti:

Koko tekstisi on pelkkää natsien rotuhysteriaa, ei ansaitse kommenttia.

Punaisten johtajilla ei ollut mitään halua riisua venäläisiä varuskuntia aseista, vaikka niitä komensi monesti 'luokkavihollinen'. Mannerheim riisututti venäläiset varuskunnat aseista ja muutenkin kaukaa tulleilla musikoilla ei ollut halua auttaa vieraassa maassa riehuvia höyrypäitä. Mielestäni varmaan pietarilaisetkin täällä olleet halusivat kotiin, mikä on outoa ottaen huomioon vuoden 39 möykän. Vuonna 1899 syntynyt pietarilainen saattoi hyvinkin olla matkalla entiselle asemapaikalleen 1939.

Valtalain merkityksen paisuttelu on täyttä hölynpölyä, kun ihmisiä tapettiin puistoissa ja kaduilla.

Saksa ja Ruotsi tukivat laillista hallitusta, joka armahti pääosan kapinaan syyllistyneistä.

Lenin tuki punikkien roistojoukkoa, joka halusi tuhota Suomen itsenäisyyden.

Saksaa kiinnosti vain pitää bolsut solmitussa sopimuksessa ja Ruotsi oli luonnollisesti huolissaan ruotsinkielisen väestön asemasta. Venäläisillä ei tänne Seyn ja Kerenski hirmuhallintojen jälkeen ollut enää mitään asiaa.

Punikin-valetta kirjoitti:

Saksa ja Ruotsi tukivat laillista hallitusta, joka armahti pääosan kapinaan syyllistyneistä.

Lenin tuki punikkien roistojoukkoa, joka halusi tuhota Suomen itsenäisyyden.

Lue lisää

Saksa tuki porvarien roistojoukkoa, joka tuhosi Suomen itsenäisyyden. Vasta Saksan häviö sodassa palautti Suomen itsenäisyyden.

Ja bolsevistinen Venäjä tuki punaisten roistojoukkoa, joka olisi tuhonnut i Suomen itsenäisyyden.pysyvästi! Onneksi hävisivät ja nyt sinäkin voit käyttää tietokonetta!

lahtari-valehtelee kirjoitti:

Saksa tuki porvarien roistojoukkoa, joka tuhosi Suomen itsenäisyyden. Vasta Saksan häviö sodassa palautti Suomen itsenäisyyden.

Ja sekin häviö oli punikkien vihaaman lännen ansiota.

punikki-valehtelee kirjoitti:

Ja bolsevistinen Venäjä tuki punaisten roistojoukkoa, joka olisi tuhonnut i Suomen itsenäisyyden.pysyvästi! Onneksi hävisivät ja nyt sinäkin voit käyttää tietokonetta!

Ja Keisarillinen Saksa tuki lahtarien roistojoukkoa, joka olisi tuhonnut Suomen itsenäisyyden pysyvästi ellei Saksa olisi hävinnyt Maailmansotaa. Sama roistojoukko olisi uudelleen tuhonnut Suomen itsenäisyyden 1940 pysyvästi elleivät Saksa ja N-liitto olisi sitä estäneet.

Suomen itsenäisyydllä kaksi ihmepelastusta lahtarien juonista.

Mutta myöstavllinen pelastuminen punaisesta hämärästä kun valkoiset voitti.

lahtari-valehtelee kirjoitti:

Ja Keisarillinen Saksa tuki lahtarien roistojoukkoa, joka olisi tuhonnut Suomen itsenäisyyden pysyvästi ellei Saksa olisi hävinnyt Maailmansotaa. Sama roistojoukko olisi uudelleen tuhonnut Suomen itsenäisyyden 1940 pysyvästi elleivät Saksa ja N-liitto olisi sitä estäneet.

Suomen itsenäisyydllä kaksi ihmepelastusta lahtarien juonista.

Lue lisää

Neuvostoliityo yrittikin tuhota Suomen itsenäisyyden 1940 ja sai tyhmällä politiikallaan vastaansa jopa entiset Suomeen jääneet punikit.

krylenko kirjoitti:

Neuvostoliityo yrittikin tuhota Suomen itsenäisyyden 1940 ja sai tyhmällä politiikallaan vastaansa jopa entiset Suomeen jääneet punikit.

.....Neuvostoliityo yrittikin tuhota Suomen itsenäisyyden 1940.....

Oma porvaristomme esti Venäjästä irtaantumisen 1917 ja tarjosi Suomen Saksalle siirtomaaksi maaliskuussa -18. Vain Saksan häviö sodassa palautti itsenäisyytemme.

Sitten taas yrittivät tuhota itsenäisyytemme liittääkseen Suomen Ruotsiin 1940. Tästä meidät pelastivat Saksa ja N-liitto yhdessä. Nyt on menossa jo neljäs yritys liittämällä Suomea kovasti EU-liittovaltioon.

Jokohan neljäs kerta toden sanoo ja onnistuu.

saas.ny.nährä kirjoitti:

.....Neuvostoliityo yrittikin tuhota Suomen itsenäisyyden 1940.....

Oma porvaristomme esti Venäjästä irtaantumisen 1917 ja tarjosi Suomen Saksalle siirtomaaksi maaliskuussa -18. Vain Saksan häviö sodassa palautti itsenäisyytemme.

Sitten taas yrittivät tuhota itsenäisyytemme liittääkseen Suomen Ruotsiin 1940. Tästä meidät pelastivat Saksa ja N-liitto yhdessä. Nyt on menossa jo neljäs yritys liittämällä Suomea kovasti EU-liittovaltioon.

Jokohan neljäs kerta toden sanoo ja onnistuu.

Lue lisää

Valtalaki ei ollut Venäjästä irtaantumista ja juoppo Haapalainen jopa pyysi vieraan maan edustajaa auttamaan sotatoimissa maanmiehiään vastasn. Leninillä ja Trotskilla oli sen verran järkeä päässä, että eivät sekarotuisena ja juutalaisena tehneet isovenäläisestä sovinidmista kynnyskysymystä. Fanaattiset leninistit ja tsekistit murhasivat kaikki isovenäläiset joille Suomi osana Venäjää oli ehdoton välttämätyömyys. Voimia Ruotsin, Saksan ja Suomen kansan enemmistön tukeman hallituksen tuhoamiseksi ja Suomen kansan orjuuttamiseksi venäläisen ikeen alle ei ollut edes 1920-luvulla. Lenin ja Stalin osasivat käsitellä Suomea puhtaasti strategisesta näkökulmasta. Suomalaisia oudoksuttaa kommunisteja leikkivien Zjuganovin johtamien putinistien puheet Suomesta osana Venäjää. Neuvostoliittolaisten mielestä itsenäinen liittoutumaton Suomi oli Venäjän etu, vaikka liittoutumattomilla ei yleensä ole YYA-sopimuksia.

Tokoi oli maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri ja muutenkin järkimies höyrypäiden keskellä.

Tokoi oli Leninin ohjuksessa, siinä missä Gyllingit, Mannerit ym. kansanvaltuuskuntaan kuuluvat, sen elintarvikeasiain valtuutettuna Oskari Tokoi oli täysi vitsi, koska hänen senaattinsa aikana työväestö näki nälkää.

Kansanvaltuuskunta kirjoitti:

Tokoi oli Leninin ohjuksessa, siinä missä Gyllingit, Mannerit ym. kansanvaltuuskuntaan kuuluvat, sen elintarvikeasiain valtuutettuna Oskari Tokoi oli täysi vitsi, koska hänen senaattinsa aikana työväestö näki nälkää.

Lue lisää

Ei ne venäläiset sotilaat jatkuvasti asetta niiden ohimolla pitäneet, vaikka kapinan aloittaminen oli venäläisiä hyödyttävä trko.

Tokoihan se niitä bolsuja täällä hyysäsi ja pussaili. Myöhemmin Tokoilla oli sekä valkoisten että punaisten langettamat kuolemantuomiot.

Etymmärräolleskaan kirjoitti:

Tokoihan se niitä bolsuja täällä hyysäsi ja pussaili. Myöhemmin Tokoilla oli sekä valkoisten että punaisten langettamat kuolemantuomiot.

Uskoi itsenäiseen Neuvosto-Suomeen Neuvosto-Venäjän kyljessä. Olisi vastustanut Neuvostoliittoa. Lenin taipui lopulta Stalinin linjaan keskusjohtoisesta Neuvostoliitosta. Miten Tokoi vanhana isovenäläisen tsaarin vihollisena olisi tukenut isovenäläistä Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton muotoutuminen 1922 oli eräänlaista petosta kansallismielisille ei-venäläisille vasureille ympäri entisen Venäjänmaan.

"isovenäläisen tsaarin vihollisena"

Hänhän oli ennen siitymistään Amerikkaan valkoisten puolella.

Sota tsushia vastaan pitkittyi lopulta aluemenetysten tasapeliksi. Jos venäläiset väittävät voittaneensa ensimmäisen maailmansodan menetettyään käytännössä kaikki Euroopan puoleiset alueensa, niin siinä tapauksessa Suomikin saavutti toisessa erässä tasapelin.

....."Oma porvaristomme esti Venäjästä irtaantumisen 1917"
Porvaristo julisti Suomen itsenäiseksi 6.12. 1917 vasemmiston vastustaessa,...

Tuo joulukuun julistus ei pyyhi pois porvariston häpeää kun estitte eroamisen PORVARILLISESTA Venäjästä. Vasta Leninin otettua vallan tuli porvareille kiire päästä eroon Venäjästä, siihen asti halusivat pysyä Venäjässä.
Vasemmisto ei vastustanut, kyse oli menettelytavasta ja niinhän siinä lopulta Suomi joutuikin tekemään miten vasemmisto oli esittänyt.

-----" ja tarjosi Suomen Saksalle siirtomaaksi maaliskuussa -18. Vain Saksan häviö sodassa palautti itsenäisyytemme."
Ei tarjonnut. Saksa tarjosi sopimuksia ja Suomi suostui Venäjän pelossa. Ja syystä suostuikin. -----

Saksa ei pakottanut sopimuksiin joihin porvaristo suostui mielellään ja sillä sopimuksella meni itsenäisyys ja kaikki muukin. Karkea maanpetos johon syyllistyneet olisi pitänyt ampua.

----"Sitten taas yrittivät tuhota itsenäisyytemme liittääkseen Suomen Ruotsiin 1940. "
Siinä oli kyse yritykseltä välttyä NL:n miehitykseltä ja sodalta iysenäisyyden pelastamiseksi.--

Ohoh, jopa tulee uuskieltä. Liitytään toiseen valtioon itsenäisyyden pelastamiseksi !!! Vain täydellisen vääristelytaidon omaava voi vääntää tuollaista sontaa. Venäjän autonomisena alueensa Suomi oli PALJON itsenäisempi kuin olisi ollut Ruotsin osana. Kuinkahan paljon itsenäisyytemme taaskin lisääntyisi jos nyt liittyisimme Ruotsiin tai vaikka Ranskaan.

-------"Nyt on menossa jo neljäs yritys liittämällä Suomea kovasti EU-liittovaltioon."
Ei ole sellaista liittovaltiota. Tuskin tuleekaan.---

Sinä sitä et sitä tiedä tuleeko vaiko ei. Kova on yritys ja Suomen porvaristo painaa täysillä "integraation syventämiseksi", se kun on muka Suomen etu. Jatkuvan "integraation syventämisen" päätepiste on yksi valtio, sen tajuaa jopa vääristelijätkin mutta kun pitää koettaa valehdellen kiertää tosiasiat.

.------"Jokohan neljäs kerta toden sanoo ja onnistuu. "
Ei toteudu jälkistallarin toive nytkään....----

Vain patologisen sairas vääristelijä väittää stalinistien haluavan Suomen liittämistä EU-liittovaltioon. Toisin ajoin patologinen vääristelijä hehkuu miten stallarit haluavat Suomen liitettävän Venäjään. Kun ei se köykkynokka tajua näköjään itsekään omia puheitaan. Sitä se psykoottinen Venäjä-neuroosi teettää.

1. Suomi julistautui itsenäiseksi VENÄJÄSTÄ, ei sen hallitsevasta luokasta. Toisekseen bolsevikkien valtaa pidettiin hyvin lyhytaikaisena. Itsenäisyysliike oli syntynyt tsaarinvallan aikana.

2. Vasemmisto vastusti itsenäisyysjulistusta ja nousi kapinaan Leninin yllytyksestä.

3. Saksa saneli maaliskuun sopimukset pakotettuaan Venäjän bolsevikit raskaaseen rauhaan. Svinhufvudin hallitus joutui tosiasian eteen. Saksa katsotiin ainoaksi turvaksi Venäjältä.

4. Suomi ei ollut liittymässä Ruotsiin , vaan hankkimassa valtioliittoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Se ei sopinut Saksalle, eikä NL:lle. Se on hyvä todistus hankkeen viisaudesta.

5. EU:n liittovaltiota ei tule Huttilan toiveista huolimatta. Integration mahdollinen syventäminenkin on kaukana.

6. Stallarien toiveena on Suomen itsenäisyyden tuhoaminen tavalla millä hyvänsä. Siksi historiaa vääristellään, vaikka tapahtumista ei ole edes alkeistietoja. Vain äärivasemmiston propagandaa tyrkyttetään.

voi.voi.sua kirjoitti:

....."Oma porvaristomme esti Venäjästä irtaantumisen 1917"
Porvaristo julisti Suomen itsenäiseksi 6.12. 1917 vasemmiston vastustaessa,...

Tuo joulukuun julistus ei pyyhi pois porvariston häpeää kun estitte eroamisen PORVARILLISESTA Venäjästä. Vasta Leninin otettua vallan tuli porvareille kiire päästä eroon Venäjästä, siihen asti halusivat pysyä Venäjässä.
Vasemmisto ei vastustanut, kyse oli menettelytavasta ja niinhän siinä lopulta Suomi joutuikin tekemään miten vasemmisto oli esittänyt.

-----" ja tarjosi Suomen Saksalle siirtomaaksi maaliskuussa -18. Vain Saksan häviö sodassa palautti itsenäisyytemme."
Ei tarjonnut. Saksa tarjosi sopimuksia ja Suomi suostui Venäjän pelossa. Ja syystä suostuikin. -----

Saksa ei pakottanut sopimuksiin joihin porvaristo suostui mielellään ja sillä sopimuksella meni itsenäisyys ja kaikki muukin. Karkea maanpetos johon syyllistyneet olisi pitänyt ampua.

----"Sitten taas yrittivät tuhota itsenäisyytemme liittääkseen Suomen Ruotsiin 1940. "
Siinä oli kyse yritykseltä välttyä NL:n miehitykseltä ja sodalta iysenäisyyden pelastamiseksi.--

Ohoh, jopa tulee uuskieltä. Liitytään toiseen valtioon itsenäisyyden pelastamiseksi !!! Vain täydellisen vääristelytaidon omaava voi vääntää tuollaista sontaa. Venäjän autonomisena alueensa Suomi oli PALJON itsenäisempi kuin olisi ollut Ruotsin osana. Kuinkahan paljon itsenäisyytemme taaskin lisääntyisi jos nyt liittyisimme Ruotsiin tai vaikka Ranskaan.

-------"Nyt on menossa jo neljäs yritys liittämällä Suomea kovasti EU-liittovaltioon."
Ei ole sellaista liittovaltiota. Tuskin tuleekaan.---

Sinä sitä et sitä tiedä tuleeko vaiko ei. Kova on yritys ja Suomen porvaristo painaa täysillä "integraation syventämiseksi", se kun on muka Suomen etu. Jatkuvan "integraation syventämisen" päätepiste on yksi valtio, sen tajuaa jopa vääristelijätkin mutta kun pitää koettaa valehdellen kiertää tosiasiat.

.------"Jokohan neljäs kerta toden sanoo ja onnistuu. "
Ei toteudu jälkistallarin toive nytkään....----

Vain patologisen sairas vääristelijä väittää stalinistien haluavan Suomen liittämistä EU-liittovaltioon. Toisin ajoin patologinen vääristelijä hehkuu miten stallarit haluavat Suomen liitettävän Venäjään. Kun ei se köykkynokka tajua näköjään itsekään omia puheitaan. Sitä se psykoottinen Venäjä-neuroosi teettää.

Lue lisää

Stalinhan siunasi Suomen ja Ruotsin valtioliiton. Röyhkeä tummahipiäinen siunasi homman liian myöhään. Eikö sinun pitäisi ylistää 'Suuren Idänmasllisen Sodan päällikön' viisautta.

Oikaistaan-Annin-valeita kirjoitti:

1. Suomi julistautui itsenäiseksi VENÄJÄSTÄ, ei sen hallitsevasta luokasta. Toisekseen bolsevikkien valtaa pidettiin hyvin lyhytaikaisena. Itsenäisyysliike oli syntynyt tsaarinvallan aikana.

2. Vasemmisto vastusti itsenäisyysjulistusta ja nousi kapinaan Leninin yllytyksestä.

3. Saksa saneli maaliskuun sopimukset pakotettuaan Venäjän bolsevikit raskaaseen rauhaan. Svinhufvudin hallitus joutui tosiasian eteen. Saksa katsotiin ainoaksi turvaksi Venäjältä.

4. Suomi ei ollut liittymässä Ruotsiin , vaan hankkimassa valtioliittoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Se ei sopinut Saksalle, eikä NL:lle. Se on hyvä todistus hankkeen viisaudesta.

5. EU:n liittovaltiota ei tule Huttilan toiveista huolimatta. Integration mahdollinen syventäminenkin on kaukana.

6. Stallarien toiveena on Suomen itsenäisyyden tuhoaminen tavalla millä hyvänsä. Siksi historiaa vääristellään, vaikka tapahtumista ei ole edes alkeistietoja. Vain äärivasemmiston propagandaa tyrkyttetään.

Lue lisää

Kyllä neukku sen liiton hyväksyi liian myöhään. Suomen hyökkäys 41 oli viimeinen asia mitä ne halusi.

voi.voi.sua kirjoitti:

....."Oma porvaristomme esti Venäjästä irtaantumisen 1917"
Porvaristo julisti Suomen itsenäiseksi 6.12. 1917 vasemmiston vastustaessa,...

Tuo joulukuun julistus ei pyyhi pois porvariston häpeää kun estitte eroamisen PORVARILLISESTA Venäjästä. Vasta Leninin otettua vallan tuli porvareille kiire päästä eroon Venäjästä, siihen asti halusivat pysyä Venäjässä.
Vasemmisto ei vastustanut, kyse oli menettelytavasta ja niinhän siinä lopulta Suomi joutuikin tekemään miten vasemmisto oli esittänyt.

-----" ja tarjosi Suomen Saksalle siirtomaaksi maaliskuussa -18. Vain Saksan häviö sodassa palautti itsenäisyytemme."
Ei tarjonnut. Saksa tarjosi sopimuksia ja Suomi suostui Venäjän pelossa. Ja syystä suostuikin. -----

Saksa ei pakottanut sopimuksiin joihin porvaristo suostui mielellään ja sillä sopimuksella meni itsenäisyys ja kaikki muukin. Karkea maanpetos johon syyllistyneet olisi pitänyt ampua.

----"Sitten taas yrittivät tuhota itsenäisyytemme liittääkseen Suomen Ruotsiin 1940. "
Siinä oli kyse yritykseltä välttyä NL:n miehitykseltä ja sodalta iysenäisyyden pelastamiseksi.--

Ohoh, jopa tulee uuskieltä. Liitytään toiseen valtioon itsenäisyyden pelastamiseksi !!! Vain täydellisen vääristelytaidon omaava voi vääntää tuollaista sontaa. Venäjän autonomisena alueensa Suomi oli PALJON itsenäisempi kuin olisi ollut Ruotsin osana. Kuinkahan paljon itsenäisyytemme taaskin lisääntyisi jos nyt liittyisimme Ruotsiin tai vaikka Ranskaan.

-------"Nyt on menossa jo neljäs yritys liittämällä Suomea kovasti EU-liittovaltioon."
Ei ole sellaista liittovaltiota. Tuskin tuleekaan.---

Sinä sitä et sitä tiedä tuleeko vaiko ei. Kova on yritys ja Suomen porvaristo painaa täysillä "integraation syventämiseksi", se kun on muka Suomen etu. Jatkuvan "integraation syventämisen" päätepiste on yksi valtio, sen tajuaa jopa vääristelijätkin mutta kun pitää koettaa valehdellen kiertää tosiasiat.

.------"Jokohan neljäs kerta toden sanoo ja onnistuu. "
Ei toteudu jälkistallarin toive nytkään....----

Vain patologisen sairas vääristelijä väittää stalinistien haluavan Suomen liittämistä EU-liittovaltioon. Toisin ajoin patologinen vääristelijä hehkuu miten stallarit haluavat Suomen liitettävän Venäjään. Kun ei se köykkynokka tajua näköjään itsekään omia puheitaan. Sitä se psykoottinen Venäjä-neuroosi teettää.

Lue lisää

"Tuo joulukuun julistus ei pyyhi pois porvariston häpeää kun estitte eroamisen PORVARILLISESTA Venäjästä. Vasta Leninin otettua vallan tuli porvareille kiire päästä eroon Venäjästä, siihen asti halusivat pysyä Venäjässä."

Tilanne, jossa Suomessa oli 100 000 venäläistä sotilasta, joille valtalaki vieläpä jätti viimeisen sanan Suomen asioihin, ei olisi ollut millään mittakaavalla itsenäisyyttä. Marraskuussa, kun tuo joukko oli supuistunut puoleen ja sen halu estää suomalaisia päättämästä omista asioistaan oli vähintään kyseenalainen, porvariston ajama todellinen valtalaki, joka ei antanut valtaa aseistautuneille ulkomaalaisille, menikin heittämällä läpi.

Valtalaki oli sen ajan maakuntauudistus.

alaspunakaarti kirjoitti:

"Tuo joulukuun julistus ei pyyhi pois porvariston häpeää kun estitte eroamisen PORVARILLISESTA Venäjästä. Vasta Leninin otettua vallan tuli porvareille kiire päästä eroon Venäjästä, siihen asti halusivat pysyä Venäjässä."

Tilanne, jossa Suomessa oli 100 000 venäläistä sotilasta, joille valtalaki vieläpä jätti viimeisen sanan Suomen asioihin, ei olisi ollut millään mittakaavalla itsenäisyyttä. Marraskuussa, kun tuo joukko oli supuistunut puoleen ja sen halu estää suomalaisia päättämästä omista asioistaan oli vähintään kyseenalainen, porvariston ajama todellinen valtalaki, joka ei antanut valtaa aseistautuneille ulkomaalaisille, menikin heittämällä läpi.

Lue lisää

Kyllä niillä saksalaisilla aikamoinen valta täällä oli, jos kunkkua sieltä asti piti hakea.

äläs.poju kirjoitti:

Kyllä niillä saksalaisilla aikamoinen valta täällä oli, jos kunkkua sieltä asti piti hakea.

Keskustelu koskeekin sisällissotaa edeltäneitä tapahtumia, kuten myös oma viestini. Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 1917.

alaspunakaarti kirjoitti:

"Tuo joulukuun julistus ei pyyhi pois porvariston häpeää kun estitte eroamisen PORVARILLISESTA Venäjästä. Vasta Leninin otettua vallan tuli porvareille kiire päästä eroon Venäjästä, siihen asti halusivat pysyä Venäjässä."

Tilanne, jossa Suomessa oli 100 000 venäläistä sotilasta, joille valtalaki vieläpä jätti viimeisen sanan Suomen asioihin, ei olisi ollut millään mittakaavalla itsenäisyyttä. Marraskuussa, kun tuo joukko oli supuistunut puoleen ja sen halu estää suomalaisia päättämästä omista asioistaan oli vähintään kyseenalainen, porvariston ajama todellinen valtalaki, joka ei antanut valtaa aseistautuneille ulkomaalaisille, menikin heittämällä läpi.

Lue lisää

"Tilanne, jossa Suomessa oli 100 000 venäläistä sotilasta, joille valtalaki vieläpä jätti viimeisen sanan Suomen asioihin,"

Suomessa oli Venäjän sotilaita 1917-18 noin 60.000 - 70.000. Tarkkaa määrää ei voida tietää. Joukot olivat poistumassa Suomesta vapaaehtoisesti ja tappoivat upseereitaan, joita pidettiin vanhan tsaarin hallinnon edustajina.

18.7.1917 eduskunnan säätämä valtalaki siirsi kaiken vallan eduskunnalle lukuun ottamatta sotilas- ja ulkoasioita. Se ei käytännössä eronnut 15.11.1917 säädetystä valtalaista missään muussa suhteessa kuin siinä, että Venäjä päätti edellisen nojalla sotila- ja ulkoasioista, koska Suomi ei voinut niistä päättää ilman Venäjän suostumusta ollessaan autonominen suuriruhtinaskunta. Toisin sanoen 15.11.-17 annettu valtalaki oli jo valtiosääntöisesti laiton Suomessa.

Suomen itsenäistyminen olisi edennyt lain mukaisesti ja verettömästi, jos oikeistopiirit eivät olisi tehneet yhteistyötä sitä vastaan Kerenskin hallituksen kanssa ja ryhtyneet laittomaan eduskunnan toiminnan estämiseen 31.7.1917.

Suomi itsenästyi sekä Suomen että venäjän lain kannalta laittomasti, koska kummassakaan maaassa ei ollut laillista hallintoa 6.12.1917 (eduskunnan hyväksyessä itsenäisyysjulistuksen) eikä myöskään 31.12.1917 (laittoman bolsevikkihallituksen tunnustaessa itsenäisyyden).

Laiton tila pitäisi tietenkin tiukan juridisesti korjata lailliseksi jälkeenpäin. Mutta ongelma on tietenkin se, kenen kanssa, koska Neuvosto-Venäjä ei ollut laillinen seuraaja tsaarin Venäjälle, ja yhtä vähän nykyinen Venäjän federaatio on laillinen seuraaja Neuvostoliitolle.

Juridiikassa lähdetään siitä, että ulkovaltojen tunnustaminen korjaa alunperin laittoman olosuhteen, kun tunnustamisia ryhdytään tosiasiassa toimeenpanemaan kansainvälisissä suhteissa kuin laillista itsenäistymistä. Esimerkkinä olkoon USA:n itsenäistyminen, joka tapahtui vapaussodalla.

joku ketaleen henkinen sukulainen nostaa itsensä tukasta ilmaan.

Politiikka on paitsi juridiikkaa myös käytäntöä.

Kerenskin hallitus ei hyväksynyt 18.7. 1917 valtalakia. Se oli siis poliittisesti merkityksetön.

Kukaan stallareita lukuunottamatta ei ole kiistänyt 15.11. 1917 valtalakia, joten se on sekä poliittisesti että juridisesti pätevä.

Lopullisen tuomion antoi Mannerheimin johdolla 1919 hyväksytty perustuslaki. Suomen itsenäisyyden olivat silloin tunnustaneet kaikki merkittävät valtiot. Vastaan oli vain äärivasemmisto, joak yhä levittelee valeitaan.

Siinä-yrittää kirjoitti:

joku ketaleen henkinen sukulainen nostaa itsensä tukasta ilmaan.

Politiikka on paitsi juridiikkaa myös käytäntöä.

Kerenskin hallitus ei hyväksynyt 18.7. 1917 valtalakia. Se oli siis poliittisesti merkityksetön.

Kukaan stallareita lukuunottamatta ei ole kiistänyt 15.11. 1917 valtalakia, joten se on sekä poliittisesti että juridisesti pätevä.

Lopullisen tuomion antoi Mannerheimin johdolla 1919 hyväksytty perustuslaki. Suomen itsenäisyyden olivat silloin tunnustaneet kaikki merkittävät valtiot. Vastaan oli vain äärivasemmisto, joak yhä levittelee valeitaan.

Lue lisää

Kerenskin hallituksen hyväksyntää ei tarvittu valtalaille, koska Venäjän "väliaikainen hallitus" ei tullut keisarin seuraajaksi Suomen suuriruhtinaana. Suomen sisäinen hallinto kuului Suomen itsensä päätettäviin asioihin, kun samainen "väliaikainen hallitus" suostui maaliskuussa laillisesti valitun Suomen senaatin kanssa manifestissaan siihen, että Suomessa ryhdytään uutta valtiosääntöä laatimaan. Näin myös tehtiin ja säädettiin valtalaki 18.7.-17.

Mikään hallitus ei myöskään hyväksynyt 15.11.-17 säädettyä "valtalakia". Jos kantasi on se, että heinäkuun valtalaki vaati Venäjän hyväksynnän, niin sama koskee marraskuun valtalakia.

1919 perustuslaki ei liity Suomen itsenäistymiseen mitenkään. Se ei tullut voimaan taannehtivasti, vaan vasta vahvistamisensa hetkellä kesällä 1919.

Nostat itse itsesi tukasta keksimällä laittomille päätöksille kuvitteellisia perusteluja. Suomen itsenäisyyden hyväksyminen perustuu kansainväliseen käytäntöön eikä mihinkään muuhun.

laitonta kirjoitti:

"Tilanne, jossa Suomessa oli 100 000 venäläistä sotilasta, joille valtalaki vieläpä jätti viimeisen sanan Suomen asioihin,"

Suomessa oli Venäjän sotilaita 1917-18 noin 60.000 - 70.000. Tarkkaa määrää ei voida tietää. Joukot olivat poistumassa Suomesta vapaaehtoisesti ja tappoivat upseereitaan, joita pidettiin vanhan tsaarin hallinnon edustajina.

18.7.1917 eduskunnan säätämä valtalaki siirsi kaiken vallan eduskunnalle lukuun ottamatta sotilas- ja ulkoasioita. Se ei käytännössä eronnut 15.11.1917 säädetystä valtalaista missään muussa suhteessa kuin siinä, että Venäjä päätti edellisen nojalla sotila- ja ulkoasioista, koska Suomi ei voinut niistä päättää ilman Venäjän suostumusta ollessaan autonominen suuriruhtinaskunta. Toisin sanoen 15.11.-17 annettu valtalaki oli jo valtiosääntöisesti laiton Suomessa.

Suomen itsenäistyminen olisi edennyt lain mukaisesti ja verettömästi, jos oikeistopiirit eivät olisi tehneet yhteistyötä sitä vastaan Kerenskin hallituksen kanssa ja ryhtyneet laittomaan eduskunnan toiminnan estämiseen 31.7.1917.

Suomi itsenästyi sekä Suomen että venäjän lain kannalta laittomasti, koska kummassakaan maaassa ei ollut laillista hallintoa 6.12.1917 (eduskunnan hyväksyessä itsenäisyysjulistuksen) eikä myöskään 31.12.1917 (laittoman bolsevikkihallituksen tunnustaessa itsenäisyyden).

Laiton tila pitäisi tietenkin tiukan juridisesti korjata lailliseksi jälkeenpäin. Mutta ongelma on tietenkin se, kenen kanssa, koska Neuvosto-Venäjä ei ollut laillinen seuraaja tsaarin Venäjälle, ja yhtä vähän nykyinen Venäjän federaatio on laillinen seuraaja Neuvostoliitolle.

Juridiikassa lähdetään siitä, että ulkovaltojen tunnustaminen korjaa alunperin laittoman olosuhteen, kun tunnustamisia ryhdytään tosiasiassa toimeenpanemaan kansainvälisissä suhteissa kuin laillista itsenäistymistä. Esimerkkinä olkoon USA:n itsenäistyminen, joka tapahtui vapaussodalla.

Lue lisää

No mitä helvettiä ne täällä vielä 1918 teki, jos olivat poistumassa vapaaehtoisesti.

laitonta kirjoitti:

Kerenskin hallituksen hyväksyntää ei tarvittu valtalaille, koska Venäjän "väliaikainen hallitus" ei tullut keisarin seuraajaksi Suomen suuriruhtinaana. Suomen sisäinen hallinto kuului Suomen itsensä päätettäviin asioihin, kun samainen "väliaikainen hallitus" suostui maaliskuussa laillisesti valitun Suomen senaatin kanssa manifestissaan siihen, että Suomessa ryhdytään uutta valtiosääntöä laatimaan. Näin myös tehtiin ja säädettiin valtalaki 18.7.-17.

Mikään hallitus ei myöskään hyväksynyt 15.11.-17 säädettyä "valtalakia". Jos kantasi on se, että heinäkuun valtalaki vaati Venäjän hyväksynnän, niin sama koskee marraskuun valtalakia.

1919 perustuslaki ei liity Suomen itsenäistymiseen mitenkään. Se ei tullut voimaan taannehtivasti, vaan vasta vahvistamisensa hetkellä kesällä 1919.

Nostat itse itsesi tukasta keksimällä laittomille päätöksille kuvitteellisia perusteluja. Suomen itsenäisyyden hyväksyminen perustuu kansainväliseen käytäntöön eikä mihinkään muuhun.

Lue lisää

Tietenkin Mannerheimin 19 vahvistama demokraattinen hallitusmuoto liittyy itsenäisyyteen. Marski vahvisti maan riippumattomuuden Venäjästä ja Saksasta.

laitonta kirjoitti:

Kerenskin hallituksen hyväksyntää ei tarvittu valtalaille, koska Venäjän "väliaikainen hallitus" ei tullut keisarin seuraajaksi Suomen suuriruhtinaana. Suomen sisäinen hallinto kuului Suomen itsensä päätettäviin asioihin, kun samainen "väliaikainen hallitus" suostui maaliskuussa laillisesti valitun Suomen senaatin kanssa manifestissaan siihen, että Suomessa ryhdytään uutta valtiosääntöä laatimaan. Näin myös tehtiin ja säädettiin valtalaki 18.7.-17.

Mikään hallitus ei myöskään hyväksynyt 15.11.-17 säädettyä "valtalakia". Jos kantasi on se, että heinäkuun valtalaki vaati Venäjän hyväksynnän, niin sama koskee marraskuun valtalakia.

1919 perustuslaki ei liity Suomen itsenäistymiseen mitenkään. Se ei tullut voimaan taannehtivasti, vaan vasta vahvistamisensa hetkellä kesällä 1919.

Nostat itse itsesi tukasta keksimällä laittomille päätöksille kuvitteellisia perusteluja. Suomen itsenäisyyden hyväksyminen perustuu kansainväliseen käytäntöön eikä mihinkään muuhun.

Lue lisää

"15.11.-17 annettu valtalaki oli jo valtiosääntöisesti laiton Suomessa"

Ei ollut. Sen sääti Suomen laillinen eduskunta eikä edes Venäjän hallitus riitauttanut sitä.

"Kerenskin hallituksen kanssa ja ryhtyneet laittomaan eduskunnan toiminnan estämiseen 31.7.1917"

Venäjälle oli jätetty myös valtalakiehdotuksessa viimeinen sana Suomen turvallisuuden valvomisesta, joten sen hallituksella oli täysi oikeus käyttää sotilaitaan Suomessa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

laitonta kirjoitti:

"Tilanne, jossa Suomessa oli 100 000 venäläistä sotilasta, joille valtalaki vieläpä jätti viimeisen sanan Suomen asioihin,"

Suomessa oli Venäjän sotilaita 1917-18 noin 60.000 - 70.000. Tarkkaa määrää ei voida tietää. Joukot olivat poistumassa Suomesta vapaaehtoisesti ja tappoivat upseereitaan, joita pidettiin vanhan tsaarin hallinnon edustajina.

18.7.1917 eduskunnan säätämä valtalaki siirsi kaiken vallan eduskunnalle lukuun ottamatta sotilas- ja ulkoasioita. Se ei käytännössä eronnut 15.11.1917 säädetystä valtalaista missään muussa suhteessa kuin siinä, että Venäjä päätti edellisen nojalla sotila- ja ulkoasioista, koska Suomi ei voinut niistä päättää ilman Venäjän suostumusta ollessaan autonominen suuriruhtinaskunta. Toisin sanoen 15.11.-17 annettu valtalaki oli jo valtiosääntöisesti laiton Suomessa.

Suomen itsenäistyminen olisi edennyt lain mukaisesti ja verettömästi, jos oikeistopiirit eivät olisi tehneet yhteistyötä sitä vastaan Kerenskin hallituksen kanssa ja ryhtyneet laittomaan eduskunnan toiminnan estämiseen 31.7.1917.

Suomi itsenästyi sekä Suomen että venäjän lain kannalta laittomasti, koska kummassakaan maaassa ei ollut laillista hallintoa 6.12.1917 (eduskunnan hyväksyessä itsenäisyysjulistuksen) eikä myöskään 31.12.1917 (laittoman bolsevikkihallituksen tunnustaessa itsenäisyyden).

Laiton tila pitäisi tietenkin tiukan juridisesti korjata lailliseksi jälkeenpäin. Mutta ongelma on tietenkin se, kenen kanssa, koska Neuvosto-Venäjä ei ollut laillinen seuraaja tsaarin Venäjälle, ja yhtä vähän nykyinen Venäjän federaatio on laillinen seuraaja Neuvostoliitolle.

Juridiikassa lähdetään siitä, että ulkovaltojen tunnustaminen korjaa alunperin laittoman olosuhteen, kun tunnustamisia ryhdytään tosiasiassa toimeenpanemaan kansainvälisissä suhteissa kuin laillista itsenäistymistä. Esimerkkinä olkoon USA:n itsenäistyminen, joka tapahtui vapaussodalla.

Lue lisää

"Suomessa oli Venäjän sotilaita 1917-18 noin 60.000 - 70.000. Tarkkaa määrää ei voida tietää."

Voidaan kuitenkin arvioida. Elokuun lopulla 1917, jolloin 42. erillinen armeijakunta oli suurimmillaan, siihen kuului noin 52 000 miestä. Samanaikaisesti kuin 42. erillisen armeijakunnan oli linnoitustenkin vahvuudet suurimmillaan, Viipurin arviolta 10 000-12 000, Viaporin- Helsingin noin 25 000 ja Turun - Ahvenanmaan vahvuus 6500 miestä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään Viipurin seudulla kenttälinnoitustöissä olleet muodostelmat noin 4000 miestä, nousee maajoukkojen vahvuus elokuulla 1917 noin 100 000 mieheen.

alaspunakaarti kirjoitti:

"Suomessa oli Venäjän sotilaita 1917-18 noin 60.000 - 70.000. Tarkkaa määrää ei voida tietää."

Voidaan kuitenkin arvioida. Elokuun lopulla 1917, jolloin 42. erillinen armeijakunta oli suurimmillaan, siihen kuului noin 52 000 miestä. Samanaikaisesti kuin 42. erillisen armeijakunnan oli linnoitustenkin vahvuudet suurimmillaan, Viipurin arviolta 10 000-12 000, Viaporin- Helsingin noin 25 000 ja Turun - Ahvenanmaan vahvuus 6500 miestä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään Viipurin seudulla kenttälinnoitustöissä olleet muodostelmat noin 4000 miestä, nousee maajoukkojen vahvuus elokuulla 1917 noin 100 000 mieheen.

Lue lisää

Podvoiski epäröi muistaakseni jotenkin ja tämä vaikutti esimerkiksi Viipurin suojeluskunnan säilymiseen. Venäläisten toiminta ei tuolloin ollut yhtä määrätietoista kuin kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Suomessa olleet joukot ainakin paperilla kuuluivat heikon Dybenko-Krylenko-Podvoiski triumviraatin alaisuuteen.

"Koko hallinto oli tapahtunut Suuriruhtinaan kautta Venäjän hallinnon sivuuttaen"

Ristiriitainen lause. Suuriruhtinas/keisari kun oli Venäjän ylin hallitsija. Venäjän hallinnon sivuuttaminen olisi merkinnyt suuriruhtinaan sivuuttamista.

"Tämä oli valtava uhka Suomelle ja sen autonomian oleellinen supistus"

Väliaikainen hallitus nimenomaan peruutti kaikki Suomea koskeneet sortotoimet. Mikä uhka ja supistus se oli?

"syvällä juoksuhaudassa olevat asian kieltäjät"

Hauska kielikuva, mutta emme ole sodassa, vaan keskustelemme historian tapahtumista.

"Kerenskillä ei enää silloisessa tilanteessa olisi ollut keinoja (ollessaan itsekin heikoilla) vastustaa yksimielistä Suomea."

Hänellä oli yhä käytössään Venäjän armeija, joka samaan aikaan suoritti rintamalla viimeistä suurhyökkäystään (joka nimettiinkin hänen mukaansa) ja jolla oli Suomessa 100 000 sotilasta.

"Luulen että 1918 sota olisi vältetty ja olisimme yhtenäisinä julistautuneet itsenäisiksi"

Se oli käytännössä mahdollista vasta mainitun suurhyökkäyksen epäonnistuttua ja sotilaiden alkaessa palata koteihinsa sekä rintamalta että Suomesta.

alaspunakaarti kirjoitti:

"Koko hallinto oli tapahtunut Suuriruhtinaan kautta Venäjän hallinnon sivuuttaen"

Ristiriitainen lause. Suuriruhtinas/keisari kun oli Venäjän ylin hallitsija. Venäjän hallinnon sivuuttaminen olisi merkinnyt suuriruhtinaan sivuuttamista.

"Tämä oli valtava uhka Suomelle ja sen autonomian oleellinen supistus"

Väliaikainen hallitus nimenomaan peruutti kaikki Suomea koskeneet sortotoimet. Mikä uhka ja supistus se oli?

"syvällä juoksuhaudassa olevat asian kieltäjät"

Hauska kielikuva, mutta emme ole sodassa, vaan keskustelemme historian tapahtumista.

"Kerenskillä ei enää silloisessa tilanteessa olisi ollut keinoja (ollessaan itsekin heikoilla) vastustaa yksimielistä Suomea."

Hänellä oli yhä käytössään Venäjän armeija, joka samaan aikaan suoritti rintamalla viimeistä suurhyökkäystään (joka nimettiinkin hänen mukaansa) ja jolla oli Suomessa 100 000 sotilasta.

"Luulen että 1918 sota olisi vältetty ja olisimme yhtenäisinä julistautuneet itsenäisiksi"

Se oli käytännössä mahdollista vasta mainitun suurhyökkäyksen epäonnistuttua ja sotilaiden alkaessa palata koteihinsa sekä rintamalta että Suomesta.

Lue lisää

Yli puolet Suomessa olleista joukoista jäi tänne ja iso osa niistä tuki punikkeja.

alaspunakaarti kirjoitti:

"Koko hallinto oli tapahtunut Suuriruhtinaan kautta Venäjän hallinnon sivuuttaen"

Ristiriitainen lause. Suuriruhtinas/keisari kun oli Venäjän ylin hallitsija. Venäjän hallinnon sivuuttaminen olisi merkinnyt suuriruhtinaan sivuuttamista.

"Tämä oli valtava uhka Suomelle ja sen autonomian oleellinen supistus"

Väliaikainen hallitus nimenomaan peruutti kaikki Suomea koskeneet sortotoimet. Mikä uhka ja supistus se oli?

"syvällä juoksuhaudassa olevat asian kieltäjät"

Hauska kielikuva, mutta emme ole sodassa, vaan keskustelemme historian tapahtumista.

"Kerenskillä ei enää silloisessa tilanteessa olisi ollut keinoja (ollessaan itsekin heikoilla) vastustaa yksimielistä Suomea."

Hänellä oli yhä käytössään Venäjän armeija, joka samaan aikaan suoritti rintamalla viimeistä suurhyökkäystään (joka nimettiinkin hänen mukaansa) ja jolla oli Suomessa 100 000 sotilasta.

"Luulen että 1918 sota olisi vältetty ja olisimme yhtenäisinä julistautuneet itsenäisiksi"

Se oli käytännössä mahdollista vasta mainitun suurhyökkäyksen epäonnistuttua ja sotilaiden alkaessa palata koteihinsa sekä rintamalta että Suomesta.

Lue lisää

Hallinto tapahtui Suuriruhtinaan kautta. Suuriruhtinas, ollessaan myös Venäjän keisari, otti tietysti huomioon Venäjän intressit aina kun niitä oli. Suuriruhtinaina nämä kuitenkin pitivät lähtökohtana Suomea koskevissa asioissa Suomen tarpeita.
Niinpä esimerkiksi päätti A I palauttaa Vanhan Suomen Suomen osaksi ja AII antaa Suomelle oman rahan, säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät jne.
Venäjän hallintoa Keisari-suuriruhtinaat eivät päästäneet sotkeutumaan näihin eikä muuhunkaan Suomen tarpeista lähteneeseen kehitykseen.
Ristiriita tässä asiassa on siis omaa kuvitteluasi.

Poikkeuksen muodosti useassa asiassa tietysti N II. Väliaikainen hallitus peruutti tämän sortotoimet, MUTTA otti samalla Venäjän hallitukselle (ja oletetusti aikanaan kokoontuvalle Venäjän kansalliskokoukselle) Keisari-suurruhtinaan valtaoikeudet.
Tosiasia oli, että Suomen autonomiaa eivät todellisuudessa suojanneet jotkut vanhentuneet ja epätäsmälliset Ruotsin lait. Sitä suojasi Keisari-suuriruhtinaiden hyvä tahto ja pyrkimys ristiriitojen välttämiseen suomalaisiin nähden.
Aikanaan uudelleen vahvistuvan Venäjän kansalliskokouksella tuskin olisi ollut tätä hyvää tahtoa, vaan entisenlaiset Finis Finlandie -ajatukset olisivat sinne jälleen palanneet.
Miksi kansalliskokous olisi tällöin suonut Suomelle enemmän vapauksia kuin vaikka Baltialle!

Väliaikainen hallitus oli päässyt kaikkien lakiesitysten vahvistajaksi/hylkääjäksi, Eduskunnan hajoittajaksi milloin tahansa jne. Se hävitti keskeisen osan Suomen autonomiasta ja jätti sen Venäjän armoille. Autonomian palauttaminen edellytti siksi Valtalakia.
Luepa se kirja Itsenäisyyslehti Uusi Päivä 1917-1918, niin uskot.

Kuten mainitsin, Väliaikaisen hallituksen oikeus- ja pääministeri Kerenski on itse selvittänyt, hän ei olisi kumonnut Valtalakia, jos suomalaiset olisivat olleet yksimielisiä. Hän itse on myös todennut ja se tiedetään muutakin kautta, että Väliaikaisella hallituksella ei oli ollut enää mahdollisuutta vastustaa Valtalakia, joka kuitenkin toteutti sen päävaatimukset, vallan ulko- ja sotilaspolitiikassa.
Väliaikaisella ei ollut halua hankkiuta ongelmiin Suomessa samalla kun sota oli muutenkin kriittisessä vaiheessa.

Valtalaki ei ollut itsenäisyysjulistus. Sen aika olisi tullut myöhemmin, ehkä juuri 12.1917 vaiheilla.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Hallinto tapahtui Suuriruhtinaan kautta. Suuriruhtinas, ollessaan myös Venäjän keisari, otti tietysti huomioon Venäjän intressit aina kun niitä oli. Suuriruhtinaina nämä kuitenkin pitivät lähtökohtana Suomea koskevissa asioissa Suomen tarpeita.
Niinpä esimerkiksi päätti A I palauttaa Vanhan Suomen Suomen osaksi ja AII antaa Suomelle oman rahan, säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät jne.
Venäjän hallintoa Keisari-suuriruhtinaat eivät päästäneet sotkeutumaan näihin eikä muuhunkaan Suomen tarpeista lähteneeseen kehitykseen.
Ristiriita tässä asiassa on siis omaa kuvitteluasi.

Poikkeuksen muodosti useassa asiassa tietysti N II. Väliaikainen hallitus peruutti tämän sortotoimet, MUTTA otti samalla Venäjän hallitukselle (ja oletetusti aikanaan kokoontuvalle Venäjän kansalliskokoukselle) Keisari-suurruhtinaan valtaoikeudet.
Tosiasia oli, että Suomen autonomiaa eivät todellisuudessa suojanneet jotkut vanhentuneet ja epätäsmälliset Ruotsin lait. Sitä suojasi Keisari-suuriruhtinaiden hyvä tahto ja pyrkimys ristiriitojen välttämiseen suomalaisiin nähden.
Aikanaan uudelleen vahvistuvan Venäjän kansalliskokouksella tuskin olisi ollut tätä hyvää tahtoa, vaan entisenlaiset Finis Finlandie -ajatukset olisivat sinne jälleen palanneet.
Miksi kansalliskokous olisi tällöin suonut Suomelle enemmän vapauksia kuin vaikka Baltialle!

Väliaikainen hallitus oli päässyt kaikkien lakiesitysten vahvistajaksi/hylkääjäksi, Eduskunnan hajoittajaksi milloin tahansa jne. Se hävitti keskeisen osan Suomen autonomiasta ja jätti sen Venäjän armoille. Autonomian palauttaminen edellytti siksi Valtalakia.
Luepa se kirja Itsenäisyyslehti Uusi Päivä 1917-1918, niin uskot.

Kuten mainitsin, Väliaikaisen hallituksen oikeus- ja pääministeri Kerenski on itse selvittänyt, hän ei olisi kumonnut Valtalakia, jos suomalaiset olisivat olleet yksimielisiä. Hän itse on myös todennut ja se tiedetään muutakin kautta, että Väliaikaisella hallituksella ei oli ollut enää mahdollisuutta vastustaa Valtalakia, joka kuitenkin toteutti sen päävaatimukset, vallan ulko- ja sotilaspolitiikassa.
Väliaikaisella ei ollut halua hankkiuta ongelmiin Suomessa samalla kun sota oli muutenkin kriittisessä vaiheessa.

Valtalaki ei ollut itsenäisyysjulistus. Sen aika olisi tullut myöhemmin, ehkä juuri 12.1917 vaiheilla.

Lue lisää

"Väliaikainen hallitus oli päässyt kaikkien lakiesitysten vahvistajaksi/hylkääjäksi, Eduskunnan hajoittajaksi"

Väliaikainen hallitus hajoitti eduskunnan kerran. Nikolai oli tehnyt sen viisi kertaa.

"Väliaikaisella ei ollut halua hankkiuta ongelmiin Suomessa"

Sillä ei selvästi ollut myöskään halua luopua valtansa rippeistä.

"Valtalaki ei ollut itsenäisyysjulistus"

Turha saarnata kuorolle.

Toiveeni juoksuhaudoista nousemisesta ei toteutunut "alaspunakaarti" -kommentoijan osalta.
Nikolai teki suunnitelmallisesti Suomen autonomian kavennuksia ja taipui Venäjän kiihkokansallisten ortodoksi- sotilas- ja hallintoedustajien toimiin Suomen alueella.
Joutuessaan liriin 1905/06, hän joutui perääntymään, laittomuudet peruttiin ja saatiin mm. Eduskunta. Mutta heti kun Nikolai oli uudelleen vahvoilla 1907/08, alkoi sama uudelleen.
Eivät Ruotsinvallan aikaiset lait tätä vastaan isosti suojanneet

Keisarikunnan kaatumista saamme kiittää Väliaikainen hallituksesta, joka lopetti nämä laittomuudet SOTA-AHDINGON PAKOTTAMANA.
Jos ahdinko olisi aikanaan väistynyt, sama Suomen ahdistelu olisi palannut vielä vakavampana. Enää ei olisi ollut suoraa, Venäjän hallinnon ohittanutta tietä esitellä Suomen asiat suoraan YKSIN Keisarille.

Taitavat ministerivaltiosihteerit, kuten esimerkiksi G.M. Armfelt, H. Rehbinder, A. Armfelt, C. vonDaehn ja A. Langhoff olivat taitavia, sinnikkäitä ja hyvin vaikutusvaltaisia perustellessaan Keisarille suomalaisia esityksiä sekä usein myös estäessään tai jarruttaessaan Venäjän Suomeenkin ulottuneiden ja sitä uhanneiden esitysten toteuttamista Suomessa.

Venäjän hallinto (hallitus, kansalliskokous) tuli nyt ensimmäistä kertaa kaikkin Suomen omien lakien ja Suomeen suoraan vaikuttavien Venäjän lakien vahvistajaksi. Se tapahtuisi ilman Venäjästä erillistä, yksinomaan Suomen miehen, Ministerivaltiosihteerin tekemää esittelyä lopulliselle päättäjälle. Esittelyissä tukeuduttiin toistuvasti mm. Suomen ns. perustuslakeihin, eikä sekasortoista Venäjää tarvinnut pitää esikuvana.

Tämän muutoksen vuoksi Valtalaki oli välttämätön. Kun sen vahvistaminen vehkeilemällä estyi, oli hullun tuuria Suomelle että Venäjä kohta kaatui bolsevikkikumoukseen.
Kuolemanvakavaa oli kuitenkin suomalaisten jakautuminen kahtia kriittisenä aikana.

Sopisi "alaspunakaarti"-taisteluhautalaiselle lukea asioista, palata vasta luettuaan.
Todettakoon että Eduskunnan porvariedustajista itsenäisyyttä pitkäjänteisesti ajanutta ryhmää kutsuttiin "Uuden Päivän" ryhmäksi. Uusi Päivä oli heidän äänenkannattajansa.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Toiveeni juoksuhaudoista nousemisesta ei toteutunut "alaspunakaarti" -kommentoijan osalta.
Nikolai teki suunnitelmallisesti Suomen autonomian kavennuksia ja taipui Venäjän kiihkokansallisten ortodoksi- sotilas- ja hallintoedustajien toimiin Suomen alueella.
Joutuessaan liriin 1905/06, hän joutui perääntymään, laittomuudet peruttiin ja saatiin mm. Eduskunta. Mutta heti kun Nikolai oli uudelleen vahvoilla 1907/08, alkoi sama uudelleen.
Eivät Ruotsinvallan aikaiset lait tätä vastaan isosti suojanneet

Keisarikunnan kaatumista saamme kiittää Väliaikainen hallituksesta, joka lopetti nämä laittomuudet SOTA-AHDINGON PAKOTTAMANA.
Jos ahdinko olisi aikanaan väistynyt, sama Suomen ahdistelu olisi palannut vielä vakavampana. Enää ei olisi ollut suoraa, Venäjän hallinnon ohittanutta tietä esitellä Suomen asiat suoraan YKSIN Keisarille.

Taitavat ministerivaltiosihteerit, kuten esimerkiksi G.M. Armfelt, H. Rehbinder, A. Armfelt, C. vonDaehn ja A. Langhoff olivat taitavia, sinnikkäitä ja hyvin vaikutusvaltaisia perustellessaan Keisarille suomalaisia esityksiä sekä usein myös estäessään tai jarruttaessaan Venäjän Suomeenkin ulottuneiden ja sitä uhanneiden esitysten toteuttamista Suomessa.

Venäjän hallinto (hallitus, kansalliskokous) tuli nyt ensimmäistä kertaa kaikkin Suomen omien lakien ja Suomeen suoraan vaikuttavien Venäjän lakien vahvistajaksi. Se tapahtuisi ilman Venäjästä erillistä, yksinomaan Suomen miehen, Ministerivaltiosihteerin tekemää esittelyä lopulliselle päättäjälle. Esittelyissä tukeuduttiin toistuvasti mm. Suomen ns. perustuslakeihin, eikä sekasortoista Venäjää tarvinnut pitää esikuvana.

Tämän muutoksen vuoksi Valtalaki oli välttämätön. Kun sen vahvistaminen vehkeilemällä estyi, oli hullun tuuria Suomelle että Venäjä kohta kaatui bolsevikkikumoukseen.
Kuolemanvakavaa oli kuitenkin suomalaisten jakautuminen kahtia kriittisenä aikana.

Sopisi "alaspunakaarti"-taisteluhautalaiselle lukea asioista, palata vasta luettuaan.
Todettakoon että Eduskunnan porvariedustajista itsenäisyyttä pitkäjänteisesti ajanutta ryhmää kutsuttiin "Uuden Päivän" ryhmäksi. Uusi Päivä oli heidän äänenkannattajansa.

Lue lisää

En edelleenkään ole minkäänlaisessa juoksuhaudassa. Nytkin olen kotonani.

"Valtalaki oli välttämätön"

Kyllä, mutta se kannatti antaa vasta Venäjän heikennettyä sodassa riittävän paljon. Tässä tapauksessa siis marraskuussa 1917. Ja tietenkin täydellisenä, ei mitään vallanjakoa Venäjän hallituksen tai armeijan kanssa.

"oli hullun tuuria"

Ei sentään. Venäjän sotamenestys oli kaikkien nähden kehnontunut vuosi vuodelta. Ei siis tarvinnut kuin valmistautua sen romahdukseen ja odottaa.

Uuden päivän ryhmän mukaanmeno heinäkuun epätäydelliseen valtalakiin oli vaarallista leikkiä isänmaan turvallisuudella ja tulevaisuudella. Olisi kannattanut edelleen olla pitkäjänteisiä.

Venäläisiä ei edes huudettu johtajiksi 'kansandemokratiassa'. Haapalainen, Salmela ja muutama muu valitsivat venäläisiä päälliköiksi ja neuvonantajiksi enemmistöltä kysymättä.