iankaikkinen elämä

Isä Nikonin kertomaa

Piditpä siitä tai et, ei ole olemassa kuolemaa. Meidät on tuomittu kuolemattomiksi. Siitä hetkestä alkaen kun alamme olla olemassa, emme lakkaa olemasta olemassa. Me kuolemme ainoastaan silloin kun eroamme Hänestä, Joka sanoi: ”Minä olen Ylösnousemus ja Elämä.”

Me emme voi olla yhteydessä kuolleisiin ihmisiin, jotka eivät kuolleet kristillisellä tavalla. Miksi näin on? Minne he ovat kadonneet? Sen sijaan me olemme yhteydessä niihin, jotka kuolivat kristillisellä tavalla. Enkä tarkoita nyt pyhiä vaan jokapäiväistä elämäämme.

Kuolema ei ole Jumalan suunnitelma ihmisolennoille. ”Ei Jumala ole tehnyt kuolemaa.” (Salomon Viisauden kirja 1:13). Jumala ei luonut kuolemaa, mutta Hän salli sen. Kirkkomme sanoo, että Jumala salli kuoleman, ettei pahuus tulisi kuolemattomaksi. Kuolema on jotain outoa. Se on ulkopuolinen, ja sen vuoksi ihmiset eivät halua kuolla.

Jos on yhtä tuskaa ja vittumaisia ihmisiä kuin nykyisin niin ei kiitos.

Jos siellä taivaassa tule vastaan kaikki entiset tyttöystävät ja vaimot ja näiden entiset poikaystävät ja ukot, niin onko se paratiisi?

Kaukana Osuuspankki ja kavala maailma.