Hei' härkä ja banaani

Terkkuja vaikka niille isokokoisille mieshoitajille= 'sotilaille', joista toinen kirjoitti : "Paranoidinen skitsofrenia todettu
90 luvun alussa."

Ilmeisesti tämä tarkoittaa, että Housu-Hautalan
teksti on teille niin suurta 'jumalansanaa' että mitkään fakta=realiteetit eivät voineet mennä perille.
Ei edes se, että Housu-hautala kävi kaksi kertaa hakemassa minua RANGAISTUKSEKSI PAKKOHOITOON KOTOA KÄSIN minun ollessa ulkomailla ja toisella kerralla hän oli tehnyt komisariotasoisen komisarion kanssa perusteellisen kotiestinnän
kodissani: tutkien jopa vaatekomerot, joista löysin joulupäivänä likaiset alushousuni laatikonreunaan levitettyinä!

Terveyskeskusterrori oli niin häikäilemätöntä, että jouduin vekselin turvin lähtemään seudulta pois niin nopeast kuin suinkin. Hautala saattoi virka-ajan jälkeen todella pirullisia terrorisoittojaan.
11602
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Banskupuuosastolla, ootkos mahtanu unohtaa lääkkees ottamatta? Meeppäs heti aamulla kiltisti piikille.

Ketään ei rangaistukseksi haeta/toimiteta pakkohoitoon. Erri asia on jos syyllistyy ymmärrystä vailla henkirikokseen, silloin saatetaan jättää tuomitsematta rangaistukseen, mutta passitetaan laitoshoitoon toivottavasti tervehtymään.

Joo, ollaan sun jäljillä... turha yrittää piileskellä... ja yritäppäs myös muistaa pestä niitä alkkareitas välillä, ei ne puhdistu itsekseen vaatekomeroon tunkemalla...

Äänestä
  • Tiedän että pakkohoitoon saattoi joutua vielä v. 1988. Silloin 80-vuotiasta äitiäni jahdattiin ambulanssilla kuin rikollista.
    Äidin uusi mies ja eräs miehen ystävätär naapurista olivat soittaneet lääkärille äitini kuullen ja he olivat pyytäneet lääkäriltä lähetettä ja ambulanssia saadakseen äitini mielisairaalaan.

    Äitini oli lähtenyt ulos saman tien ja koko päivän ulkona käveltyään ja väsyttyään oli mennyt illalla kotiinsa, josta oli tullut hänelle vain asunto sen jälkeen kun hän oli isäni kuoleman jälkeen avioitunut uudestaan. Pitkälleen ruvettuaan ambulanssimiehet olivat seisoneet sängyn vieressä esittämässä vaatimusta kävellä autoon.
    - Minä en lähe mihinkään, minä nukun nyt! Mänköön se, joka kyyvin on tilannutkin! oli äitini sanonut. Ambulanssimiehet jättivätkin äitini rauhassa lepäilemään huolimatta lääkärin määräyksestä. He olivat nähneet eri tapauksia ja onneksi heillä oli omaa järkeä päässä.

    Tämän jälkeen äitini oli luonani kuukauden ajan, enkä huomannut hänen olevan yhtään sen kummempi kuin nuorempanakaan ollessaan ja silloin ei kukaan ollut pitänyt häntä mielisairaana. Tietysti hän oli järkyttynyt pakkohoitoon viemisyrityksistä.
    Soitin terveyskeskuslääkärille, joka oli tämän pakkohoitoajatuksen takana ja joka oli antanut noutomääräyksen, mutta keskustelussa ei selvinnyt oikea syy. Tekosyynä oli äitini mustasukkaisuus.
    - En tiedä, onko mustasukkainen, mutta tuskin on sairaalloisen mustasukkainen, väitin lääkärille.

    Äitini terveyskeskuksessa saama kohtelu jäi vaivaamaan minua vielä hänen kuolemansa jälkeenkin ja tein yrityksen saada valokopiot terveyskeskuksen potilaskertomuksesta, mutta se ei onnistunut. Lääkäri sanoi potilaskertomuksia annettavan valokopioina vain virallisiin tarkoituksiin. Asianajaja sanoi, että pitää hankkia valtakirjat kaikilta sisaruksilta ja kuolleen veljen lapsilta, jotta voisin saada potilaskertomuksen.
    Koska en saanut kaikilta valtakirjoja, en myöskään päässyt selvitettämään salaisuuksia; syitä, miksi äitini leimattiin terveyskeskuksen avulla mielisairaaksi suvaitsemattomassa ympäristössään.

    Äitini oli hoitanut meidät lapset, karjan ja kaikki emännälle kuuluvat työt ja hän pyrki loppuun asti elämään sen mukaan kuten oikeaksi näki. Hän oli lempeä niitä kohtaan, jotka olivat hädässä ja heitä äitini auttoi. Mutta hän puhui pahat teot ja vihasi niitä, jotka "kiipeilivät" valheellisin perustein, mutta ei ollut väkivaltainen heitäkään kohtaan.

    Äänestä

  • toinen kirjoitti:

    Tiedän että pakkohoitoon saattoi joutua vielä v. 1988. Silloin 80-vuotiasta äitiäni jahdattiin ambulanssilla kuin rikollista.
    Äidin uusi mies ja eräs miehen ystävätär naapurista olivat soittaneet lääkärille äitini kuullen ja he olivat pyytäneet lääkäriltä lähetettä ja ambulanssia saadakseen äitini mielisairaalaan.

    Äitini oli lähtenyt ulos saman tien ja koko päivän ulkona käveltyään ja väsyttyään oli mennyt illalla kotiinsa, josta oli tullut hänelle vain asunto sen jälkeen kun hän oli isäni kuoleman jälkeen avioitunut uudestaan. Pitkälleen ruvettuaan ambulanssimiehet olivat seisoneet sängyn vieressä esittämässä vaatimusta kävellä autoon.
    - Minä en lähe mihinkään, minä nukun nyt! Mänköön se, joka kyyvin on tilannutkin! oli äitini sanonut. Ambulanssimiehet jättivätkin äitini rauhassa lepäilemään huolimatta lääkärin määräyksestä. He olivat nähneet eri tapauksia ja onneksi heillä oli omaa järkeä päässä.

    Tämän jälkeen äitini oli luonani kuukauden ajan, enkä huomannut hänen olevan yhtään sen kummempi kuin nuorempanakaan ollessaan ja silloin ei kukaan ollut pitänyt häntä mielisairaana. Tietysti hän oli järkyttynyt pakkohoitoon viemisyrityksistä.
    Soitin terveyskeskuslääkärille, joka oli tämän pakkohoitoajatuksen takana ja joka oli antanut noutomääräyksen, mutta keskustelussa ei selvinnyt oikea syy. Tekosyynä oli äitini mustasukkaisuus.
    - En tiedä, onko mustasukkainen, mutta tuskin on sairaalloisen mustasukkainen, väitin lääkärille.

    Äitini terveyskeskuksessa saama kohtelu jäi vaivaamaan minua vielä hänen kuolemansa jälkeenkin ja tein yrityksen saada valokopiot terveyskeskuksen potilaskertomuksesta, mutta se ei onnistunut. Lääkäri sanoi potilaskertomuksia annettavan valokopioina vain virallisiin tarkoituksiin. Asianajaja sanoi, että pitää hankkia valtakirjat kaikilta sisaruksilta ja kuolleen veljen lapsilta, jotta voisin saada potilaskertomuksen.
    Koska en saanut kaikilta valtakirjoja, en myöskään päässyt selvitettämään salaisuuksia; syitä, miksi äitini leimattiin terveyskeskuksen avulla mielisairaaksi suvaitsemattomassa ympäristössään.

    Äitini oli hoitanut meidät lapset, karjan ja kaikki emännälle kuuluvat työt ja hän pyrki loppuun asti elämään sen mukaan kuten oikeaksi näki. Hän oli lempeä niitä kohtaan, jotka olivat hädässä ja heitä äitini auttoi. Mutta hän puhui pahat teot ja vihasi niitä, jotka "kiipeilivät" valheellisin perustein, mutta ei ollut väkivaltainen heitäkään kohtaan.

    On se niin järkyttävää.

    Äänestä

  • kun parin kuukauden päästä ulkomailta kotiinpalatessasi, löytäisit kotisi 'ylösalaspengottuna' ja todella myös likaiset alushoususi vaatekomeron laatikon reunalle levitettyinä. Kannattaisi ajatella ennen kuin ottaa kantaa. Koetapa kuvitella- siis ihan konkreettisesti.

    Äänestä

  • Miltähän itsestäsi tuntuisi kirjoitti:

    kun parin kuukauden päästä ulkomailta kotiinpalatessasi, löytäisit kotisi 'ylösalaspengottuna' ja todella myös likaiset alushoususi vaatekomeron laatikon reunalle levitettyinä. Kannattaisi ajatella ennen kuin ottaa kantaa. Koetapa kuvitella- siis ihan konkreettisesti.

    En vaan vieläkään millään pysty kuvittelemaan mitä helskutissa likaiset kalsarisi vaatekomerossa tekevät. Itse säilytän niitä jääkaapissa, kerään niitä kunnon kasan, kun ei kannata pesukonetta pyörittää parin kipaleen takia.

    Ja enemmän minua kyllä riepoisi, jos huomaisin kotini olevan ylösalas pengottu, kuin jotkut likaset kalsarit siinä sivussa. Siinä tilanteessa semmoinen olisi pikku juttu. En tiedä, josko kalsarit on sulle jotenkii erityisen tärkeä juttu?

    Äänestä

  • Housu-Hautala oli asiakirjojen mukaan suunnitellut rikoksiaan (kutsun rikosta rikokseksi, enkä miksikään muuksi) noin puoli vuotta. Muodollinenkin pakkohoitoraja oli mennyt
    jo kaksi viikkoa aikaisemmin umpeen Housu-Hautalan
    mennessä taloyhtiön avaimilla kotiini yhdessä
    komisariotasoisen poliisin kanssa. Hänellä ei siis ollut edes muodollista oikeutta hakea minua
    pakkohoitoon!

    Toimiko terveyskeskuksen johtava lääkäri siis
    vain komisarion assistenttina kotietsinnässä?!
    Housu-Hautala oli pakkohoitoonyritystentensä
    välillä soittanut kotiini klo 8:n ja 17:n välillä
    kuusi puhelua. Oli siis hyvin epätodennäköistä, että uhri olisi edes kotonaan hänen toisella yrityksellä. Siitä huolimatta komisario ja Housu-Hautala olivat käyttäneet paljon aikaa kotietsintä-
    käyntiin. Sen voi päätellä heidän jättämistään jäljistä.

    Olen miettinyt pääni puhki sitä, kumpi herroista
    keksi nostaa likaiset alushousuni vaatekaapin laatikon reunalle. Kummalla heistä siis luultavasti
    on fetistisiä taipumuksia?

    Mitäs luulette: kummalla: poliisilla vai lääkärillä?

    Äänestä

  • HH kirjoitti:

    En vaan vieläkään millään pysty kuvittelemaan mitä helskutissa likaiset kalsarisi vaatekomerossa tekevät. Itse säilytän niitä jääkaapissa, kerään niitä kunnon kasan, kun ei kannata pesukonetta pyörittää parin kipaleen takia.

    Ja enemmän minua kyllä riepoisi, jos huomaisin kotini olevan ylösalas pengottu, kuin jotkut likaset kalsarit siinä sivussa. Siinä tilanteessa semmoinen olisi pikku juttu. En tiedä, josko kalsarit on sulle jotenkii erityisen tärkeä juttu?

    Oli vielä joulupäivä, kun pikkuhousuni löysin
    levitettyinä vaatekaapista. Kotini oli mukkelismakkelis jouluaattona palatessani kotiin
    ulkomailta.

    Mielenkiintoista en ole tullut ajatelleeksi ollenkaan minkä sottopytty kuvan minusta saakaan, kun likaiset pikkuhousut ovat olleet vaatekomerossa. En tällaisiin sivuseikkoihin ole edes osannut kiinnittää huomiota järkytykseltäni.

    Sitä en enää muista, miten likaiset alushousuni
    olivat joutuneet VAATEKOMEROON, yleensä ne ovat
    muovisessa pyykkisäilössä tai pesukoneessa odottamassa pesua.

    Todennäköisesti olin niin hajamielinen pakatessani, että yhdet pikkuhousut olivat
    menneet väärään osoitteeseen. Se, että Housu-Hautala ja komisario olisivat tutkineet pyykkisäilönikin ja sieltä kaivanneet likaiset pikkuhousut ja nostaneet ne levitettyinä
    vaatekomeron reunalle, on epätodennäköistä. Tarkkaan he olivat kuitenkin kotini pöykänneet!

    Ota huomioon, ettei heillä ollut mitään muodollista oikeutta mennä kotiini, koska aikaraja
    oli mennyt umpeen jo kaksi viikkoa aikaisemmin.

    Muistan tarkkaan, miten kotini oli pöykätty,
    siis jokaisen yksityiskohdan. Jäin kauhuissani seisomaan olohuoneen ovelle, enkä ollut uskoa silmiäni.

    Äänestä

  • HH kirjoitti:

    En vaan vieläkään millään pysty kuvittelemaan mitä helskutissa likaiset kalsarisi vaatekomerossa tekevät. Itse säilytän niitä jääkaapissa, kerään niitä kunnon kasan, kun ei kannata pesukonetta pyörittää parin kipaleen takia.

    Ja enemmän minua kyllä riepoisi, jos huomaisin kotini olevan ylösalas pengottu, kuin jotkut likaset kalsarit siinä sivussa. Siinä tilanteessa semmoinen olisi pikku juttu. En tiedä, josko kalsarit on sulle jotenkii erityisen tärkeä juttu?

    vallanhimoinen sadisti! Mitä se sulle kuuluu missä hän pyykkiään säilyttää?

    Äänestä

Tiedän, minkätyyppiset keskustelut kirjataan ylös.
Tämäkään hoitja='vänrikki' ei kirjoittanut sitä ylös. Hänellä oli kiistattomat todisteet käytettävissään, koska annoin hänelle Hietalan pyytämät paperit. Kiistattomat faktat pyyhkäistään kylmästi yli. Sitä minä en alkuunkaan käsitä enkä myöskään hyväksy.

Hankalaa oli kun hoitajilla tai lääkäreillä ei ollut kaikilla edes nimilappua. Oli lähinnä arvailujen varassa kuka tuo on. Toki 'sotilaat' pysyttelevät' niin tiiviisti kansliassa, että
jos sinne kurkkaa saa tietää, millaisia hoitajia='sotilaita' tässä osastossa on.

Sisääntuloaulan yhteydessä on krääsäkoriste: jossa on banaanipuu ja sen alla härkä ja banaani.

Äänestä

ei jumalaut,mää kiipeen ny palmuun;on NIIN suuri aukko sivistyksessä,etten ymmärtänyt höppäsen pölähtämää!! hmmm...tarkemmin ajatellen,en varmaan olekkaan ainoa?!?!! ENHÄN??????

Äänestä
  • Edes vähäiseksi selvennykseksi se, että
    psykiatriset osastot tuovat mieleen armeijaosaston. Hierarkia ja säännöt ovat ankaria.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sekä banaanipuu'-osasto kirjoitti:

Terkkuja vaikka niille isokokoisille mieshoitajille= 'sotilaille', joista toinen kirjoitti : "Paranoidinen skitsofrenia todettu
90 luvun alussa."

Ilmeisesti tämä tarkoittaa, että Housu-Hautalan
teksti on teille niin suurta 'jumalansanaa' että mitkään fakta=realiteetit eivät voineet mennä perille.
Ei edes se, että Housu-hautala kävi kaksi kertaa hakemassa minua RANGAISTUKSEKSI PAKKOHOITOON KOTOA KÄSIN minun ollessa ulkomailla ja toisella kerralla hän oli tehnyt komisariotasoisen komisarion kanssa perusteellisen kotiestinnän
kodissani: tutkien jopa vaatekomerot, joista löysin joulupäivänä likaiset alushousuni laatikonreunaan levitettyinä!

Terveyskeskusterrori oli niin häikäilemätöntä, että jouduin vekselin turvin lähtemään seudulta pois niin nopeast kuin suinkin. Hautala saattoi virka-ajan jälkeen todella pirullisia terrorisoittojaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu