Kompaktikameran polttovälit

Nytkyttää? - Kyllä minä olen saanut nytkytettyä, vaikka on ollut jossain kompaktikamerassa vain 4 megapikseliä, jossakin toisessa 10 megapikseliä. Kuvaa on saanut zoomattua jälkikäteen vielä 10x suurennokseen näyttöruudulla niin, että jotain yksityiskohtaa on alkanut erottua lisää. Toki kameran näyttöruutu on melko pieni väline kuvaa katsella. Mutta tuohon kuvan zoomaus-kelpoisuuteen ehkä vaikuttaa sekin, miten terävä kuva muuten on. Ei pelkästään kameran resoluutio, vaan esim. suljinaika tai jalustan käyttö. Ja onko tallennettu vähimmällä pakkaamisella. Näitäpä todennäköisesti jo tiesitkin.

Miksi hinkuan kinovastaavuuden perään? - Itselleni on ollut joskus muinoin tärkeää normaalipolttoväli. Olin aloitellut järjestelmäkameralla kuvaamista superzoomilla. Sitten kun sain valovoimaisemman 50 mm normaaliobjektiivin, siitä tuli erinomaisen rakas vehje. Objektiivi oli jämäkän ja laadukkaamman tuntuinen merkkituote kuin halpasemman oloinen superzoom. Oli itselläni dokumentaarisen kuvauksen asennetta. Tykkäsin siitä, ettei objektiivi hirveästi vääristä perspektiiviä. 50-millisellä normaaliobjektiivilla pystyi sihtailemaan esim. kaupunkimaisemassa ylös ja alas, kuvaamaan talojen arkkitehtuurin yksityiskohtia yms. Ilman että perspektiivi vääristyi. Ilman että talo näytti kaatuvan taakse, kuten laajakulmalla saattoi käydä kallistuksen aikana. Mutta en minä silti väitä olevani mikään Cartier-Bresson.
Normaaliobjektiivi tuntui erinomaiselta, keveältä ja kätevältä, painavamman superzoomin jälkeen. Lisäksi, olen ihmetellyt, miksi kompaktikamerat eivät näytä polttovälilukemaa. Itseäni kuvaamisen polttoväli on kiinnostanut. Ja kyllä se tieto kamerassa on, kun pystyy näyttämään asian palkilla zoomauksen aikana! Joten miksi sitä lukemaa ei näytetä? Senkö takia, etteivät harrastelijat opi polttovälilukemia, ja sitten maksavat kalliita oppirahoja, kun hankkivat järjestelmää ja siihen monenlaisia objektiiveja - että mitkä olisivat ne polttovälit, joita käyttäisi?

Laskenko hinnatkin vanhoissa markoissa? - Ei sentään, vaan uudemmissa. Esim. asuntojen hintoja olen laskenut, että mitä ihmettä, tuohan maksaa noin monta miljoonaa! Markkaa. Jos markoiksi lasketaan. Eikö teitä itseänne sitten markkahinta kiinnosta? Eikä muu vertailu uuden ja vanhan välillä? Eikö se ole hauska harrastus sinällään? Joskus kymmeniä kymmeniä vuosia sitten esim. 5000 markan palkka oli olevinaan erittäin kovatasoinen tuloluokka. Nykyajan työläinenkö ei lähtisi sillä edes liikkeelle kotoa?

Kinofilmille kuvaamisen aikana laskin, että 35 millin objektiivilla sai kuvattua alueen, jonka leveys oli suunnilleen samaa kuin kuvausetäisyys. Asia oli helppo ymmärtää ja hahmottaa. 50-millisellä alueen leveys oli sitten suunnilleen 0,7 -kertainen. Tai toisinpäin kerroin oli 1,4 suunnilleen. Kahden neliöjuuri.

Jos olisin kameratehtaan johtaja, luultavasti haluaisin kompaktikameramallistoon kolme erilaista kameraa: 35 ja 50 millin kinovastaavuudet, valovoima ehkä kahden tienoilla, sekä 35-105 zoom-kompakti. Noissa kiinteäpolttovälisissä voisi ehkä olla sisäinen tarkennus - sellainen rakenne, ettei objektiivi sahaa sisään ulos, turhaa virrankulutusta, kun kamera kytketään päälle tai pois. Lisäksi kamerassa voisi olla kondensaattori kuvien tallennusta varten, ettei tallentamisen aikana tule mitään virta loppu -tilanteita. Tällä tekniikalla akkuvirran voimakkuuden mittailun voisi jättää pois kokonaan, ja turhat ilmoittelut ja virtapalkit. Toiminta AA-paristoilla ja -akuilla. Nykyään jo monessa kamerassa lienee jonkinlainen kondensaattori salamaa varten, joten miksi ihmeessä samaa teknologiaa ei olisi hyödynnetty tallentamiseen?

ZihtaaZoomilla kirjoitti:

Kinofilmille kuvaamisen aikana laskin, että 35 millin objektiivilla sai kuvattua alueen, jonka leveys oli suunnilleen samaa kuin kuvausetäisyys. Asia oli helppo ymmärtää ja hahmottaa. 50-millisellä alueen leveys oli sitten suunnilleen 0,7 -kertainen. Tai toisinpäin kerroin oli 1,4 suunnilleen. Kahden neliöjuuri.

Jos olisin kameratehtaan johtaja, luultavasti haluaisin kompaktikameramallistoon kolme erilaista kameraa: 35 ja 50 millin kinovastaavuudet, valovoima ehkä kahden tienoilla, sekä 35-105 zoom-kompakti. Noissa kiinteäpolttovälisissä voisi ehkä olla sisäinen tarkennus - sellainen rakenne, ettei objektiivi sahaa sisään ulos, turhaa virrankulutusta, kun kamera kytketään päälle tai pois. Lisäksi kamerassa voisi olla kondensaattori kuvien tallennusta varten, ettei tallentamisen aikana tule mitään virta loppu -tilanteita. Tällä tekniikalla akkuvirran voimakkuuden mittailun voisi jättää pois kokonaan, ja turhat ilmoittelut ja virtapalkit. Toiminta AA-paristoilla ja -akuilla. Nykyään jo monessa kamerassa lienee jonkinlainen kondensaattori salamaa varten, joten miksi ihmeessä samaa teknologiaa ei olisi hyödynnetty tallentamiseen?

Lue lisää

35 on kiinteälle ideaali, mutta zoomin alkupääksi se on turhan kapea. Ensimmäinen digikamerani oli 35-105. Uusin on 28-84 ja se on parempi. Etenkin, kun digiaikana voi kropata niin helposti, ei pienet erot telepäässä niin vaikuta.

Sisäänmenevä objektiivi on kompakille ihan edellytys, jotta menee pieneen kokoon. Virrankulutuksesta murehtisessa ei ole mieltä. Sata tuhatta digikuvaa olen ottanut, enkä koskaan ole miettinyt kondensaattoreita.

okaro kirjoitti:

35 on kiinteälle ideaali, mutta zoomin alkupääksi se on turhan kapea. Ensimmäinen digikamerani oli 35-105. Uusin on 28-84 ja se on parempi. Etenkin, kun digiaikana voi kropata niin helposti, ei pienet erot telepäässä niin vaikuta.

Sisäänmenevä objektiivi on kompakille ihan edellytys, jotta menee pieneen kokoon. Virrankulutuksesta murehtisessa ei ole mieltä. Sata tuhatta digikuvaa olen ottanut, enkä koskaan ole miettinyt kondensaattoreita.

Lue lisää

Jos minä olisin kameratehtaan johtaja, luultavasti haluaisin valmistettavan järjestelmäkameran objektiiveiksi kinovastaavuutta 18-35 ja 100-300 zoomeja, sekä valovoimaista normaaliobjektiivia. Mutta 35-105 sopisi mieluummin kompaktikameraan, salamalla kuvaamiseen, tavallisten ihmisten tilannekuviin sisätiloissa. Nuo muut polttovälit ovat mielestäni enemmän hifistelyä ja innokkaampien kuvaajien mielenkiinnon kohteena. Mielestäni turhaa sahaamista, jos minulla olisi kompaktikamerassa aina käynnistettäessä 24 millin kinovastaavuus, jonka asemesta mieluummin käyttäisin 35 tai 50. Turhaa virrankulutusta syntyisi, jos aina joutuisin säätämään tietylle polttovälille uudestaan. Kamera saisi automaattisesti muistaa polttovälin. Ehkä sisäinen tarkennus osaisi jättää polttovälin kohdalleen? Miten helppoa olisikaan, jos kompaktikamerassa olisi zoomailuun asteikko 35, 50, 70, 100 ja vielä yhdet väliarvot, eli seitsemän asetusvaihtoehtoa yhteensä, ja jos kamera muistaisi automaattisesti, mitä polttoväliä viimeksi käytettiin. Olisi mielestäni paljon parempi järjestys kuin asteikoton arvailu, että onkohan siellä nytkimisten välillä geometrinen sarja vai mitä. - Monessa asiassa nykymaailmassa tarvittaisiin selkeämpää ajattelua ja paluuta perusasioiden äärelle. On monenlaista viihdettä ja touhua niin paljon, että ihmisiltä tuppaa unohtumaan, mikä missäkin asiassa oli tärkeätä tai käytännöllistä.

Mielestäni kompaktikamerassa voisi olla kondensaattori, johon latautuu virtaa esim. AA-akuista tai -paristoista. Latauksen aikana voisi olla esim. keltaisena vilkkuva merkkivalo, jotta käyttäjä näkee, jos latausaika alkaa pidentyä, ja voi siitä pidentymisestä päätellä virran olevan loppumassa akuista tai paristoista. Mutta turhaa mielestäni sellainen varoittelu, että kamera lopettaa kesken kuvan tallentamisen ja jää näyttämään virta lopussa -viestiä muutamaksi minuutiksi. Kondensaattori voisi toimia puskurina, johon väliaikaisesti kerääntyy virtaa tietty tarvittava määrä esim. kuvan tallennukseen (keltainen valo) ja lisäksi salaman räpsähdykseen (vihreä valo). Kondensaattori voisi tasoittaa sähkön käyttöä tietyn kokoisiksi pätkiksi siitä riippumatta, miten hyvässä kunnossa, tai lähes tyhjinäkö akut ovat. Monesti kun NiMH-akku on lähellä tyhjenemistä, sieltä valuu virtaa vielä erittäin pieni määrä, josta voi kertyä pitemmän ajan kuluessa sopiva määrä - joka ehkä saataisiin pelastettua kondensaattoriin. Tämä kondensaattori ei ole omaa keksintöäni, vaan sähkötekniikan, elektroniikan vanhaa asiaa:
http://www.bing.com/search?q=kondensaattori&form=PRHPR1&src=IE11TR&pc=HRTS
https://www.youtube.com/results?search_query=kondensaattori

Englanniksi capacitor:
https://www.youtube.com/results?search_query=capacitor

35-105 on sisällä hieman turhan kapea, 28-84 tai 24-70 on parempi (jos zoomin pituutta ei halua kasvattaa). Ero siinä, onko loppupää 84 tai 105 ei juuri ole merkittävä, jos tarvitsee todella teleä, niin pitää olla reilusti pidempi, ainakin 200 mm. Minulla voi kamerassa renkaasta valita 28, 35, 50 tai 84 mm ja se käynnistyy viimeksi valittuun. Jos käyttää zoomivipua, se käynnistyy 28 mm:ään.

Minulla ei koskaan ole kuva jäänyt tallentamatta virran loppumisen takia. Tosin yleensä vaihdan uuden akun, kun varoitusvalo syttyy. NiMH akut ovat eilispäivän tekniikkaa. Li-Ion on kätevämpi.