Keisari Konstantinus ei ollut edes kristitty, tarun mukaan keisari kääntyi kristityksi vasta kuolinvuolteellaan ja otti kasteen, mutta tarut on vain taruja ja näitä kuolinvuoteillaan kääntyneitä suurmiehiä on historiassa niin pilvin pimein että moinen on jo liian epäuskottavaa. Vuonna 311 säädettiin Rooman valtakunnassa yleinen uskonvapaus joka koski kaikkia valtakunnan uskontoja, ei ainoastaa kristinuskoa vaikka kristityt hyötyivät siitä sillä sillä 381 keisari kutsui kirkollliskokouksen Bysanttiin ja vuonna 390 kristinuskosta tuli Rooman valtion uskonto. Lopulta vuonna 416 pakanauskoisilta kiellettiin kaikki valtion virat. Tuolloin keisarina oli Theodosius, joten väitteeltä "Konstantinus on antikristus" menee kokonaan pohja. Keisari Konstantinus oli kokoelämänsä ajan aina kuolemaansa saakka Sol Incvitus kultin vannoutunut kannattaja, Konstantinuksen harjoittama politiikka vain sattui vahingossa suosimaan kristittyjä. Kristityt tietty kirkuivat ja riemuitsivat sen vuoksi ilosta ja pitivät ensitöikseen kirkolliskokouksen ihan omasta halustaan pitää sellaiset Karthagossa 311, Kesareassa 314, Ankyrassa 314, Arlesissa 314 ja ekumeenissena Nikeassa vuonna 325 (ekumenia tarkoittaa pyrkimys lähentää kristillisiä kirkkokuntia toisiinsa).
Nikean kirkolliskokouksen syy oli Hosius Kordubalaisen ja paavi Sylvester I:n huoli areiolaisesta opista, joka herätti kirkossa suuria erimielisyyksiä. Aleksandrialaine presbyteeri Areios esitti, että Poika, Kristus, on luotu eikä siten samanarvoinen kuin Isä Jumala. Ensimmäinen kirkolliskokous kuitenkin oltiin pidetty Jerusalemissa noin vuonna 50 ajanlaskun alun jälkeen, jolloin kyse oli pakanoiden ympärileikkauksesta ja suhteesta mooseksen lakiin. Tuolloin noin vuonna 50 kokous oli tullut seuraavaan päätökseen vaikka se ei miellyttänyt kaikkia:
"Apostolien ja vanhimpien veljellinen tervehdys pakanuudesta kääntyneille Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille. Me olemme kuulleet, että muutamat, jotka ovat tulleet meidän luotamme mutta joita me emme ole lähettäneet, ovat puheillaan järkyttäneet teitä ja saattaneet teidät hämmennyksiin. Siksi olemme yksimielisesti päättäneet lähettää edustajamme teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden veljiemme Barnabaksen ja Paavalin kanssa, jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. Lähetämme siis Juudaksen ja Silaksen, ja he tuovat tämän saman viestin myös suullisesti. Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."
Ja luulen ettei tuo Jerusalemin päätös mielytä tänäpäivänäkään kaikkia kristittyjä.
Nikean kirkolliskokouksen syy oli Hosius Kordubalaisen ja paavi Sylvester I:n huoli areiolaisesta opista, joka herätti kirkossa suuria erimielisyyksiä. Aleksandrialaine presbyteeri Areios esitti, että Poika, Kristus, on luotu eikä siten samanarvoinen kuin Isä Jumala. Ensimmäinen kirkolliskokous kuitenkin oltiin pidetty Jerusalemissa noin vuonna 50 ajanlaskun alun jälkeen, jolloin kyse oli pakanoiden ympärileikkauksesta ja suhteesta mooseksen lakiin. Tuolloin noin vuonna 50 kokous oli tullut seuraavaan päätökseen vaikka se ei miellyttänyt kaikkia:
"Apostolien ja vanhimpien veljellinen tervehdys pakanuudesta kääntyneille Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille. Me olemme kuulleet, että muutamat, jotka ovat tulleet meidän luotamme mutta joita me emme ole lähettäneet, ovat puheillaan järkyttäneet teitä ja saattaneet teidät hämmennyksiin. Siksi olemme yksimielisesti päättäneet lähettää edustajamme teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden veljiemme Barnabaksen ja Paavalin kanssa, jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. Lähetämme siis Juudaksen ja Silaksen, ja he tuovat tämän saman viestin myös suullisesti. Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."
Ja luulen ettei tuo Jerusalemin päätös mielytä tänäpäivänäkään kaikkia kristittyjä.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Jerusalemin kokouksessa ei missään kohtaa päätetty, että Mooseksen lakia ei kuulu enää noudattaa. Miksi Jaakob sanoo "Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina."?
Pakanoilla ei ollut lupaa mennä synagoogaan, vain ympärileikatut juutalaiset päästettiin sisään. Laki koskee juutalaisia ja armo pakanoita. Ei tässä ole mitään ristiriitaa, kysy vaikka Paavalilta eli lue Paven kirjeistä. Ja kannattaa lukea enemmän kuin pelkkä yksi jae, mieluiten koko kirje kerralla. Jos et esimmäisellä kerralla ymmärrä, lue se uudelleen kauan että viimein tajuat kirjeen pointit.
Ei se kuule noin ole.
Ainoastaan se muuttui, että juutalaisetkaan eivät Jeesuksen jälkeen enää pelastu lakia noudattamalla mutta juutalaisuutta ei kieltänyt Jeesus eikä Paavalikaan.
Lueppas sinä esim. Apostolien teot kokonaan ja kuuntele tästä sen opetusta
http://rkk-sansa.net/kuuntele/ohjelmat/?k=44&n=Apostolien teot
Paavali opettaa, ettei pelastusta ole otettu pois juutalaisilta, mutta pelkkä ympärileikkaus ei auta jos juutalaiset eivät noudata lakia, sen sijaan pakanoille riittää pelkkä armo. Kannattaisi lukea.
Ei todellakaan opeta! Mutta laita toki se Raamatun kohta josta tuollaista olet keksinyt.
Mistä olet itse keksinyt sen, että juutalaisilla ei ole pelastusta?
Paavali ihan selvästi sanoo muumuassa Kirjeessä roomalaisille luku 2 jakeissa 17-29 ja luku 3 jakeissa 1-8:
"Kuinka siis on? Sinä sanot itseäsi juutalaiseksi, sinä luotat lakiin ja ylpeilet Jumalastasi. Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää. Sinä uskot olevasi sokeiden opastaja ja pimeydessä elävien valo, ymmärtämättömien kasvattaja ja kokemattomien opettaja, kun sinulla on tieto ja totuus hallussasi lakiin kirjoitettuna. Kun siis opetat muita, etkö opetakaan itseäsi? Varastatko itse, vaikka julistat, ettei saa varastaa? Teetkö itse aviorikoksen, vaikka kiellät muita tekemästä? Anastatko itsellesi temppelien aarteita, vaikka inhoat epäjumalia? Kuinka sinä, joka ylpeilet laista, häpäiset Jumalaa rikkomalla lakia? On kirjoitettu: "Teidän vuoksenne pakanakansat pilkkaavat Jumalan nimeä."
Ympärileikkaus on kyllä hyödyksi, jos noudatat lakia. Mutta jos olet lainrikkoja, ympärileikkauksesi on mitätön. Jos ympärileikkaamaton noudattaa lain säännöksiä, eikö häntä silloin tule pitää ympärileikattuna? Ulkonaisesti ympärileikkaamaton, joka noudattaa lain käskyjä, on tuomitseva sinut, joka lain kirjaimesta ja ympärileikkauksesta huolimatta rikot lakia. Oikea juutalainen ei ole se, joka on juutalainen ulkonaisesti, eikä oikea ympärileikkaus ole se, joka on ulkonaisesti näkyvänä ruumiissa. Oikea juutalainen on se, joka on juutalainen sisimmässään, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus, jota ei saa aikaan laki, vaan Henki. Tällainen juutalainen saa kiitoksen Jumalalta, ei ihmisiltä.
Mitä etuja sitten on juutalaisilla, ja mitä hyötyä on ympärileikkauksesta? Paljonkin, kaikin tavoin. Jumala on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille. Mutta vaikka jotkut ovatkin olleet epäuskoisia, ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi?
Ei toki! Vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia, Jumala on luotettava. Onhan kirjoitettu:
-- Näin sinun sanasi osoittautuvat tosiksi ja sinä voitat, kun joudut oikeuteen.
Mutta jos meidän väärämielisyytemme tuo esiin Jumalan oikeamielisyyden, mitä meidän on silloin sanottava? Onko Jumala ehkä väärämielinen -- puhun nyt ihmisten tavoin -- kun hän antaa vihan kohdata meitä? Ei suinkaan! Kuinka Jumala siinä tapauksessa voisi tuomita maailman? Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä? Ei kai asia niin ole, kuin jotkut herjaajat väittävät meidän sanovan: "Tehdään vain pahaa, niin saadaan aikaan hyvää!" He kyllä saavat ansaitsemansa rangaistuksen."
Parempi kuitenkin on, että luet kirjeen itse kokonaan niin monta kertaa kunnes se aukenee sinulle ja ymmärrät sen.
Tuossaa ei missään sanota, että juutalaisilla ei ole pelastusta!
Minusta muuten tämä on jännä opetus Paavalilta samaisen kirjeen luvusta 8 jakeista 7-25, vai mitä sanot:
"Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse."
Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon ja minä kuolin.
Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman. Saatuaan lain käskystä aiheen synti käskyn avulla petti ja surmasi minut. Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.
Onko nyt hyvä tuottanut minulle kuoleman? Ei toki, vaan synti. Jotta synti paljastuisi synniksi, se tuotti minulle hyvän avulla kuoleman. Näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi.
Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä.
Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan.
Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia."
Minää sanoin että laki pelastaa juutalaiset ja armo pakamat. Dinä itse sanoit että se on höpö höpö ja kiistit juutalaisten pelastuksen. Roomalas kirjeessa kuitenkin Paavali opettaa että juuri juutalaiset pelastuvat lain kautta eikä lakia ole otettu heiltä pois, mutta pakanat pelastuvat pelkästä armosta sillä pakanat ovat laista vapaita.
Laki ei pelasta e n ä ä yhtään ketään.
Laki on pelastukseksi juutalaisille, eikä sitä ole otettu heiltä pois. Pakamat pelastuvat armosta, eivätkä tarvitse lakia. Piste. Siinä ei ole mitään ristiriitaa.
Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että lakia noudattamalla pelastuu. Juutalaiset ja pakanat pelastuvat molemmat tismalleen samalla tavalla, uskomalla Jeesukseen. Runoilet aivan omiasi. Laki taas on tismalleen sama niin juutalaisille kuin pakanoillekin. Kaikki jotka palvovat Israelin Jumalaa noudattavat Jumalan lakia, ei pelastuakseen, vaan ollakseen kuuliaisia Jumalalle. Jos me rakastamme Jeesusta, pidämme Jumalan käskyt.
"Raamatussa ei missään kohtaa sanota, että lakia noudattamalla pelastuu."
Silloin ei ole väliä noudattaako sapattia vai ei. Ole ristiriidassa oman opetuksesi kanssa.
Mutta Raamatussa selvästi sanotaan, että emme saa tehdä armon alla syntiä, eli rikkoa Jumalan lakia. "Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!" (Room. 6:15) Jos me rakastamme Jeesusta, pidämme Jumalan käskyt.
Miksi poimit yhden jakeen kirjeestä ja irrotat sen kirjeen koko opetulsesta? Tokihan pakana pelastuu pelkästä armosta, mutta pakana tulee pitäytyä, mutta ei lain takia, vaan muiden vuoksi. Sitä sanotaan solidaarisuudeksi muita kohtaan.
Ja mikäköhän on tämä kirjeen koko opetus? Että laki pelastaa? Että juutalaisille on laki, mutta pakanoille armo? Täyttä tuubaa runoilet, roomalaiskirjeessä ei missään kohtaa sanota tuollaista.
Kyllä vain tottamaar siellä on. Vaikutat sellaiselta tyypiltä, joka ei ole koko kirjettä koskaan lukenutkaan, ehkä olet selaiölut, vilkuillut ja poimunut yksittäisiä jakeita, mutta tuskin kertaakaan lukenut ajatuksella läpi koko kirjettä kerralla.
No anna tulla ja kerro meille luku ja jae, jossa kerrotaan että laki on juutalaisia varten, armo pakanoille. Mitä sinä pelkäät? Eikö löydykään Raamatustasi? Luulisi olevan helppo postata tänne luku ja jae.
Se on koko Paavalin roomalais kirje, ei mikään yksittäinen jae. Lue se kokonaan jos haluat tietää tai ole sitten lukematta ollenkan. Jae on lukemisen holpottamiseksi luotu työkalu, ei mikään väkivaltainen tekstisilppuri. Piste.
Olen lukenut koko Roomalaiskirjeen moneen kertaan, eikä siellä todellakaan sanota että laki on juutalaisia varten mutta armo pakanoille, niin kuin sinä väität. Sinä et ole kyennyt väitteesi tueksi osoittamaan ainuttakaan jaetta, pitäisi vain uskoa että siellä se on jossain 16 luvussa roomalaiskirjeessä.
Jeesuksen tappaminen kuuluu Mooseksen lakiin.
Jumalan pilkasta säädetään Mooseksenlaissa kuolemantuomio. Tuomio tulee langettaa mahdollisimman pian, tuomarin istuin - kuten suuri neuvosto - ei paljoa sen suhteen vitkasteltu. Aina Jumalan pilkkaa kuulleessaan, tuli erikseen säädettynä perinnesäännöissä jokaisen kuulijan repäistä paidankaulus auki ja karjaista tuskallisesti.
Jumalan pilkasta on säädetty Mooseksen lain eli Tooran kirjan seuraavissa kohdissa:
2.Moos. 20:7
3.Moos. 19:12
3.Moos. 22:32
3.Moos. 24:11-16
5.Moos. 5:11
Mitä sitten?
Kunhan vastasin, entä sitten?
Kuhan kysyin, mitä sitten :D?
Onko se jokin ongelma? Suhtauduit siihen aika ynseästi.
:D:D:D
Room.2:13 Laki. Room.3:28 Armo. Ketkä näin päätti?
Laki koskee juutalaisia ja armo pakanoita. Ei tässä ole mitään ristiriitaa, kysy vaikka Paavalilta eli lue Paven kirjeistä. Ja kannattaa lukea enemmän kuin pelkkä yksi jae, mieluiten koko kirje.
Höpö höpö!
Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että laki koskee juutalaisia ja armo pakanoita. Juutalaiset ja pakanat pelastuvat molemmat tismalleen samalla tavalla, uskomalla Jeesukseen. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että laki pelastaisi yhtään ketään.
Suosittelen lukemaan Paavalin kirjeen roomalaislle. Ja kannattaa lukea enemmän kuin pelkkä yksi jae, mieluiten koko kirje kerralla. Jos et esimmäisellä kerralla ymmärrä, lue se uudelleen kauan että viimein tajuat kirjeen pointit. Vaan kyllä se siitä, vaikka ei se kellekkään ensimmäisellä eikä vielä toisellakaan lukukerralla aukea.
Luettu on moneen kertaan. Anna tulla luku ja jae, jossa sanotaan että juutalaisia koskee laki, pakanoita armo, tai että lain kautta joku muka pelastuisi. Ei taida löytyä?
Pystyn ihan hyvinkin osoittamaan kyseisen kohdan, jossa näin opeteyaan. Se alkaa kyseisen kirjeen luvusta 1 jakeesta 16 ja päättyy lukuun 15 jakeeseen 13.
Tuo ei ole mikään Raamatun kohta, tuo on käytännössä koko Roomalaiskirje. Mutta Roomalaiskirjeessä ei missään kohtaa sanota, että juutalaisille on laki, pakanoille armo, että laki pelastaisi yhtään ketään. Annas tulla tarkempi luku ja jae, jossa noin sanotaan. Ai, mutta kun niin ei sanota missään kohtaa Roomalaiskirjettä.
Niin, totta. Roomalaiskirje käsittelee laajiten vanhurskautus oppia. Juuri siitä voimme lukea lain suhteesta juutalaisiin ja armon suhteesta pakanoihin. Jakeet ovat muuten aika tuore ilmiö, sitä ennen kirjeet luettiin kokonaisina.
Anna tulla yksikin jae, jossa sanotaan että laki on juutalaisille, armo pakanoille. Kas, kun sellaista jaetta ja ajatusta ei ole missään kohtaa roomalaiskirjettä.
Suosttelen yhä lukemaan roomalaiskirjeen kerralla kokonaisuudessa, yksittäisten jakeiden poimiminen on väkivaltaa tekstille.
Toisin sanoen Roomalaiskirjeessä ei missään kohtaa sanota, että laki on juutalaisille ja armo pakanoille. Myönnä jo virheesi.
Se sanotaan paavalin roomalais kirjeessä, ota ja lue ääneen. Piste.
Kun nimimerkki KN ei ota ymmärtääkseen että Paavalin kirjeet on tarkoitettu luettavaksi kerralla kokonaan.
Ja missään kohtaa Paavalin kirjeitä ei sanota, että laki on juutalaisille mutta armo pakanoille. Piste. Osoita toki Raamatustasi, missä kohtaa näin sanotaan. Äläkä vain jankuta että siellä se on roomalaiskirjeessä, kun näin ei todellakaan ole.