Esimerkiksi Lontoo, Pariisi, Bryssel, Bern, Amsterdam, Kööpenhamina ja Tukholma, kaikissa näissä maissa maakuntahallinnon kaltainen aluehallinto. Onko se estänyt kaupungistumista tai kaupunkien kehitystä? Tuskin. Sote-palvelut eivät ole missään niin kapeilla harteilla kuin Suomessa nyt.
Mitä jos kaikki kaatuu? Eivät kaupungit saa yhtään mitään, vaan kaikki jää edelleenkin elyille ja aveille. Ja perustuslakimme lähtee kuntalaisten yhdenvertaisuudesta, jolloin jos jollekin annetaan myönnytyksiä, niin niitä pitää sallia muillekin.
Mitä jos kaikki kaatuu? Eivät kaupungit saa yhtään mitään, vaan kaikki jää edelleenkin elyille ja aveille. Ja perustuslakimme lähtee kuntalaisten yhdenvertaisuudesta, jolloin jos jollekin annetaan myönnytyksiä, niin niitä pitää sallia muillekin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tietääkö kukaan kuinka on Fuengirolassa?
Perustuslakimme lähtee kuntalaisten yhdenvertaisuudesta, jolloin jos jollekin annetaan myönnytyksiä, niin niitä pitää sallia muillekin.
Jan ei ymmärrä koko jutusta yhtään mitään..
Väite siitä, että muualla olisi hallituksen maakuntahallinnon mukainen hallintotapa ei pidä paikkaansa. Eurooppalaiset aluehallintomallit ovat kirjavia ja muutossuunnat erilaisia. Ruotsissakin on jo useamman vuoden ajan esitetty maakuntien vähentämistä 8 - 12 maakuntaan. Norjassa ja Tanskassa suunta on ollut toimintojen keskittäminen valtiolle. Alla olevassa uutisessa eräs asiantuntija asemoi hallituksen mallia lähinnä Portugalin malliksi.
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/paakirjoitukset/euroopassa-aluehallinto-hoidettu-kirjavin-tavoin/
Vapaavuori on nostanut esille lähinnä sen, että hallitus ei ymmärrä kaupunkien merkitystä globaalissa ympäristössä. Sen valossa tuntuukin oudolta, että lähdemme ottamaan mallia Ruotsista, missä aluehallintomalli on noin vuodelta 1867 eli noin 150 vuoden takaa. Suomellahan olisi tässä tilaisuus etsiä moderni nykyaikaa vastaava malli ei haikailla entisen perään. Kaikissa pohjoisamaissa suunta on ollut keskittävä eli hajautusmallia on pidetty ongelmallisena. Tämä näyttää jääneen hallitukseltamme huomaamatta.
Oma kysymyksensä on maakuntamalliin kuuluva demokratia. Paljon riippuu siitä, miten se järjestetään. Jos maakunnassa on paljon väestöpohjaltaan pieniä kuntia, saavatko ne suhteessa enemmän päätösvaltaa kuin vaikkapa Turku sen väestölukuun perustuvan aseman vuoksi. Pääsevätkö siis pienet ja vähäväkiset kunnat käyttämään ylisuurta päätösvaltaa Turun asioissa. Jos taas maakunnan edustajat valitaan puhtaasti väestöpohjaan perustuvan asukasmäärn perusteella, suuret kaupungit käytännössä päättävät asiat, koska pienten edustus jää vähäiseksi. Näistä kysymyksistä on julkisuudessa keskusteltu yllättävän vähän.
Vapaavuoren tehtävä Helsingin pormestarina on huolehtia helsinkiläisten edunvalvonnasta. On erinomaista, että hän hoitaa tehtävänsä ja on ottanut maakuntauudistuksessa näkemänsä ongelmat esille.
Mielipaha haluaa sanoa että maalaisten hyvä tuoda euronsa kaupukeihin, eiväthän ne osaa edes viinaa myydä itse..
Onko Tukholma maa? Mitä kieltä siellä puhutaan.
Vapalonia.
Ei onnistu EU aikaan.
Isot pitävät huolen.
Näyttäkääpä citykepulaiset Sipilän maalaisliittokepulaisille selkänne. Maalaisliitto on teitä jo 60-luvun puolivälistä nimimuutoksilla puliveivannut. Kun Vennamo vei kannatusta, muutti Maalaisliitto nimensä Keskustapuolueeksi - tarkoituksenaan houkutella kaupunkilaisia puolueeseen. Sitten 80-luvun lopulla nimi muutettiin Suomen Keskustaksi. Poliittisen kentän keskustassa pyörimisellä houkuteltiin kaupunkilaisia liittymään puolueeseen. Varsin tavallista oli ja taitaa olla vieläkin, että kun keskustalainen poliitikko piti kaupungin toreilla puheita, kuultiin seuraavanlaatuista sanomaa: jos ette oikein tiedä ketä äänestää, niin äänestäkää keskustaa - se on siinä poliittisen kentän keskellä. Mutta nyt, kun tämä keskusta on näyttänyt oikean karvansa maakuntauudistuksella ja sen tuomalla uudella verotusportaalla, on aika jättää maalaisliittopolitiikalle hyvästit ja kuunnella mitä maamme suurimpien kaupunkien johtajilla sanottavaa maamme asioiden kuntoon laitosta. Soteen ei tarvita maakuntauudistusta. Se on jo muutoinkin liian suuri projekti. Nykyistäkin järjestelmää (sairaanhoitopiirit) voidaan kehittää. Kaupunkikylki edellä vientiä lisäämään. Teollisuus ja kauppa se on mikä kannattaa.