Minuun iski autokuume. Oma autoni on hyvä ja vähän ajettu, ei siinä mitään vikaa ole mutta kun ajatus alkaa harhailla uudemman auton perään niin se on menoa. Vai onko?
Tutkin nettisivuilta kiinnostavia autoja. Luin koeajot ja vertailut. Mietin mitä haluan uudelta autoltani, mitä en halua. Ja niin kävin katsomassa muutaman auton autoliikkeissä.
Istuessani ohjaamoissa uusissa autoissa tarkistin yksityiskohtia. Koeajoin yhden uuden auton ja tein tarkkoja arvioita.
Lopputulos: muutamassa vuodessa autoihin tulee ominaisuuksia joita minun autossani ei ole. Eivätkä ne kaikki ominaisuudet miellytä minua. Päätin siis pitää oman autoni. Ehkä pidän sen niin kauan kuin se kestää. Toistaiseksi.
Palasin kotiin reissultani ja olin valaistunut. Olin säästänyt tuhansia euroja rahaa ja olo oli hieno. Söin Bounty-suklaapatukan ja hymyilin.
Tutkin nettisivuilta kiinnostavia autoja. Luin koeajot ja vertailut. Mietin mitä haluan uudelta autoltani, mitä en halua. Ja niin kävin katsomassa muutaman auton autoliikkeissä.
Istuessani ohjaamoissa uusissa autoissa tarkistin yksityiskohtia. Koeajoin yhden uuden auton ja tein tarkkoja arvioita.
Lopputulos: muutamassa vuodessa autoihin tulee ominaisuuksia joita minun autossani ei ole. Eivätkä ne kaikki ominaisuudet miellytä minua. Päätin siis pitää oman autoni. Ehkä pidän sen niin kauan kuin se kestää. Toistaiseksi.
Palasin kotiin reissultani ja olin valaistunut. Olin säästänyt tuhansia euroja rahaa ja olo oli hieno. Söin Bounty-suklaapatukan ja hymyilin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kiitos tiedosta, nyt olen valistunut.
Käypä hoito -ohjeena on että otetaan burana 1400:sta neljäkymmentä kertaa päivässä ja takaisin töihin siitä, sairaslomaa ei tipu.
Tjoo, se mainosrummutus ja uusien autojen näkeminen nostaa kuumetta itse kullakin. Siksihän mainontaan kaadetaan niin paljon resursseja.
Paras lääke taitaa olla tosiaan omien tarpeiden miettiminen ja kunnollinen tutustuminen vaihtoehtoihin. Ja sen pitäminen mielessä, että kun oma auto on ok, ei ole mitään kiirettä.
Tällä tavalla olen ostanut kolmen vuoden välein uuden. Käynyt läpi kaikki merkit, jotka tarjoavat edes jotain sinne päin, joka saattaisi minulla toimia. Koeajanut kymmeniä erilaisia. Kiinnostavista pyytänyt tarjouksia, ja parhaimmat etenivät jatkoneuvotteluihin. Kun ei ole ollut mitään kiirettä, vaikka myyjät kuinka hoputtivat tekemään kaupat, niin kannatti aina nukkua yön yli.
Niinpä tuloksena on joka kerta ollut uusi auto, johon olen ollut tyytyväinen pitkään. Niin pitkään, että sitten kun taas kolme vuotta alkaa olla takana, voi taas vaihtaa ilman kiirettä. Tai siirtää vaihdon seuraavaaan vuoteen, jos ei juuri siinä kohtaa jaksa kiinnostaa.
Vuosien kuluessa koeajojen määrä tietysti väheni, koska on turha ajaa tai pyytää tarjouksia heikommin sopivasta autosta, joka ei ole edellisen koeajon jälkeen oleellisesti muuttunut.
Harkitsevan ei tarvitse hätiköijän tavoin myöskään ylistää tai solvata muunmerkkisiä autoja tai niiden ostajia. Nelipyöräisiä peltilaatikoitahan ne kaikki ovat loppujen lopuksi, yksi sopii yhdelle, toinen toiselle.
Enpä kehuisi hyvin sinullakaan autonvalinnan menneen, kun jo 3 vuoden välein pitää uusi vaihtaa. Minä ajoin ensimmäiselläni 11 vuotta, toisella 10 vuotta ja nyt tällä 4 vuotta käytettynä ostamallani on tulossa 25. vuosi täyteen.
Toki joka vuosi tulee autoihin lisää tarpeettomia härpäkkeitä nippeli-Villejen riemuksi, ja niitten korjaus maksaa yhä enemmän. Pitää kuitenkin muistaa se tosiasia, että sellaisen osan rikkoutuminen ei haittaa mitään, jota autossa ei ole.
Minun autoissani ei ole yhdessäkään ollut esimerkiksi ajotietokonetta, katalysaattoria, koiranluita, ABS:sää eikä muitakaan kirjaimia. Se ensimmäinenkin kolari ja tieltäsuistuminen on vielä ajamatta, vaikka ensimmäinen miljoona km on jo takana. Talvella en ole ulkomailla ajanut, Suomessa kyllä ihan kaikilla keleillä.
Ajoin tässä äsken lähinnä hupiajoa pari pitempää reissua tällä pian 29-vuotiaalla autollani. Ensimmäinen 1800 km keskikulutuksella 4, 64 l/100 km 98 -oktaanin bensaa, toinen yhtä pitkä 4,7 l/100 km. Molemmilla kerroilla öljyä vajaa desi sadalle kilometrille. Venttiilinvarret ja jakopään stefa vuotavat, autolla ajettu 490 000 km.
"Enpä kehuisi hyvin sinullakaan autonvalinnan menneen, kun jo 3 vuoden välein pitää uusi vaihtaa."
Kirjoitin kyllä 'Tai siirtää vaihdon seuraavaan vuoteen, jos ei juuri siinä kohtaa jaksa kiinnostaa', mutta näköjään halusit vain ylistää itseäsi mollaamalla minua. Kaltaisesi narsistityypit varmaan tarvitsevat sellaista.
Itse arvostan asuinympäristöni vähäsaasteisuutta esimerkiksi katalysaattorien muodossa, ja kesähelteellä jäähdyttävää ilmastointia.
Uuden auton ostajana voin helposti valita haluamani varusteet, pyöräkoon ja värin, jotka te käytetyn ostajat otatte annettuina. Teillähän ei olisi sitä käytettyä autoa edes ostettavaksi, jos me uusien ostajat emme olisi niitä jo sisäänajaneet.
Minulla oli kauan sitten kolari lähellä, kun valtatie oli mennyt mustaan jäähän ennen suolausauton tuloa. Tukkirekka lähti täydessä lastissa vääntäytymään vasemmalta pikkutieltä vastaan koukaten kokonaan vastaantulijoiden kaistan kautta. Huomasin vaaran hyvissä ajoin, ja painoin 80:n nopeudessa hyvin kevyesti jarrua. Ei ollut v. 1993 Mazda 323:ssa lukkiutumattomia jarruja, joten nastarenkaat menivät lukkoon ja perä lähti ohittamaan vasemmalta muuta autoa. Luiston oikaisu ja jarrun kevennys hoitivat sen tilanteen. Mutta sama toimenpide piti toistaa kerta toisensa jälkeen, koska tie edessä oli täynnä hitaasti matavaa rekkaa, eikä väistötilaa ollut. Lopulta vetoauto ehti sen verran liikkua oman kaistan suuntaan, että autoni mahtui nipin napin sen ja pientaren lumivallin välistä. Muutoin olisin törmännyt n. 20 km:n tuntinopeudella rekan keulaan tai lumen läpi ojaan.
Siitä lähtien olen arvostanut sekä ABS-jarruja että ajonvakautusjärjestelmiä.
Simppeliä. Otetaan laskin kauniiseen käteen, jotta voi hahmottaa potentialin kuumeen lopputuleman kustannuset nopeine arvonalennuksineen. Uusia rakkineita kuitenkin pukkaa kaiken aikaa ja e uusi hankintakin on nopeasti eilisen päivän tuote, samalla kun lisäkustannukset ovat akuuttina lovena budjetissa.
Sitten analysoidaan miten saman lisäkustannuksen saisi tuottamaan vaikka osakkeissa potentiaalina arvonnnousuna ja osinkoina. Auto on varsin kehno investoinnin kohde.
Tai vaihtoehtoisesti laitetaan ohut / tyhjä lompakko otsalle, niin viilentää tehokkaasti ja kuume oitis laskee ja jo käytössä oleva kulkine vaikuttaakin eri kelvolliselta.
;-)
"Sitten analysoidaan miten saman lisäkustannuksen saisi tuottamaan vaikka osakkeissa potentiaalina arvonnnousuna ja osinkoina. Auto on varsin kehno investoinnin kohde."
Mutta entä jos raha ei ole rajoite?
Mihin tarvitsee jemmata niitä miljoonia kun elämän pituus on rajallinen?
Ihan ensin sun tarvii hommata ne miljoonat.
Sain uuden idean: sitoudutan itseni nykyiseen autoon vuosikausiksi. Teen autolle jotain jonka jälkeen en siitä edes halua luopua.
Valkkasin mieleisen rekisterikilven ja laitoin tilaukseen. Sitten kun ruuvaan sen paikoilleen niin joka kerta kun katson autoani niin alkaa hymyilyttämään - minua ja muitakin.
Eikä maksanut kuin 850 euroa. On se halvempaa kuin uuteen vaihtaminen. Saa nähdä kuinka monta sataa tuhatta kilometriä autoni sitten kestää.
Keski-Eurooppaan jos matkasi suuntaat, niin suosittelen rekisterinumeroksi esimerkiksi HH-88. Pitempänä vaikka HAH-18 ja onhan niitä muitakin sopivia.