Mikähän lienee ollut syynä, että Urho Kekkenoen ei käynyt reserviupseerikoulua? Onkohan aiheesta jossakin kirjoitettu?
Kun ottaa huomioon, että Kekkonen oli paitsi huippu-urheilija, myös ylioppilas ja ennen varusmiesaikaansa todellisessa sodassa taistellut nuorukainen, jolla oli älyä ja aitoa sotakokemusta enemmän, kuin koulutajillaan, luulisi, että tällainen tapaus olisi ilman muuta komennettu RUK:hon.
Ylioppilaathan pääsivät aina 1960-luvun loppuun saakka käytännössä automaattisesti Rukkiin. Ylioppilaita oli menneinä aikoina ikäluokastaan todella vähäinen määrä ja Suomen itsenäistymisen aikoina ylioppilas oli harvinaisuus, jota käytiin matkojen päästä ihmettelemässä.
Itse arvelen, että terävä-älyinen ja piikikäs Kekkonen olisi onnistunut ärsyttämään ja nolaamaan niitä esimiehiään, jotka asiasta päättivät.
Kun ottaa huomioon, että Kekkonen oli paitsi huippu-urheilija, myös ylioppilas ja ennen varusmiesaikaansa todellisessa sodassa taistellut nuorukainen, jolla oli älyä ja aitoa sotakokemusta enemmän, kuin koulutajillaan, luulisi, että tällainen tapaus olisi ilman muuta komennettu RUK:hon.
Ylioppilaathan pääsivät aina 1960-luvun loppuun saakka käytännössä automaattisesti Rukkiin. Ylioppilaita oli menneinä aikoina ikäluokastaan todella vähäinen määrä ja Suomen itsenäistymisen aikoina ylioppilas oli harvinaisuus, jota käytiin matkojen päästä ihmettelemässä.
Itse arvelen, että terävä-älyinen ja piikikäs Kekkonen olisi onnistunut ärsyttämään ja nolaamaan niitä esimiehiään, jotka asiasta päättivät.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Ylioppilaathan+pääsivät+aina+1960-luvun+loppuun+saakka+käytännössä+automaattisesti+Rukkiin.+Ylioppilaita+oli+menneinä+aikoina+ikäluokastaan+todella+vähäinen+määrä+ja+Suomen+itsenäistymisen+aikoina+ylioppilas+oli+harvinaisuus,+jota+käytiin+matkojen+päästä+ihmettelemässä."
jossain törmäilyssä ja siihen loppui. Oli jo valittu saksalaisten johtamalle upseerikurssille syksyllä -18.
RUK aloitti 1920.
Väkivaltainen Kekkonen joutui tappelun seurauksena maitojunaan kesken upseerikoulun ja suunniteltu upseerinura tökkäsi siihen.
Siitä alkaen hän suhtautui upseeristoon nokkavartta pitkin kaunaisesti.
Myöhemmin väkivaltaisuus ilmeni mm. kuulusteltavien pahoinpitelynä hänen toimiessaan Valpon kuulustelijana.
Lienee sekaantunut juovuspäissään kapiaisten naisiin tai tapellut sopimattomassa tilanteessa. Kekkosen veli Jussi oli muuten kadettiupseeri. Haavoittui venäläisten väijytyksessä menettäen näkönsä.
Varsinainen leipätyö Kekkosella oli pitkään Etsivässä Keskuspoliisissa, jossa hän toimi pelättynä kuulustelijana. Hän perehtyi perusteellisesti kommunisminvastaisen toiminnan kovimpiinkin otteisiin. Monet kommunistit ja muut yhteiskunnalle vaaralliseksi todetut henkilöt pantiin tuolloin telkien taa Kekkosen toimesta. Kekkonen suunnitteli myös väitöskirjaa salaisen poliisin toiminnasta, mutta ehdotettuaan julkisesti EK:n lakkauttamista ja sulauttamista rikospoliisiin, hän joutui eroamaan. Vuonna 1927 Kekkonen siirtyi Maalaiskuntien Liiton lakimieheksi, mutta sielläkin hänellä menivät ”sukset ristiin” muiden johtomiesten kanssa, ja hän joutui eroamaan 1932.
Vapaussotaan hän lähti 17-vuotiaana vapaaehtoisena. Ensiksi hän oli pohjoisempana Mouhun rintamaosalla, mutta sitten hänen ”taistelujen tiensä” johti Varkauteen, Mikkeliin ja Viipurin valloitukseen. Sieltä sotaretki suuntautui länteen ja hän osallistui myös Haminan valloitukseen ja oli mukana sodan päätösparaatissa Helsingissä. Vielä sodan päätyttyä hän palasi Haminaan, missä toimi punaisten vankileirillä vartioryhmän johtajana. Siinä ominaisuudessa hän joutui myös johtamaan vankien teloitusta.
Tuota teloitusryhmän johtajana toimimistaan hän muistelee Paavo Haavikon toimittamassa kirjassa ”Tämä minun ankara vuosisatani” seuraavasti: ”Äkkiä seison teloitusryhmän päällikkönä antamassa ampumiskäskyä. Vangit ovat jo kohtaloonsa alistuneita. Miksi juuri minä? Olen vain raaka sotilas vailla aliupseerin arvoa ja arvomerkkejä. Oliko tämän tehtävän saanut menettänyt hermonsa niin, että kun toimenpidettä ei enää voitu siirtää, oli miestä vaihdettava”. Kertomus jatkuu, mutta tässä oleellinen.
Suomalaisuusaate oli se, mihin nuori Kekkonen eniten kiinnittyi. Suur-suomalaisuus oikeammin, sillä hän puhui ylioppilaspiireissä kiihkeästi suomensukuisten kansojen yhdistämisen tarpeesta. Hän kannatti sydämestään tähän tähtäävää, hieman nolosti päättynyttä Aunuksen retkeä, vaikka ei itse ollutkaan sillä mukana. Vuonna 1918 Suomeen liittyneiden Repolan ja Porajärven kuntien palauttamista Neuvostoliitolle vuoden 1920 Tarton rauhassa hän piti maanpetoksena ja ylisti tästä protestiksi itsensä ampuneen Repolan nimismies Bobi Sivénin teon esimerkillistä sankaruutta.