Nollalinja on jatkunut puun hinnassa jo lähes 40 vuotta.
Kun aloitin ostometsäinssinä Schaumannillaa v. 1980 mäntykuitupuusta sai maksaa harvennuksilla pystyyn 80 mk . Nyt 15 euroa.
Hankintahinta mäk oli 160 mk, nyt 30 euroa.
Tukkipuu on hitusen noussut.
Ja vielä nyt kova vero päälle!
Hyvä puunostaja palkka oli silloin 3000 mk, nyt 4000 euroa.
Tämä puunhinta on nyt pärseestä, siksi mieluummin pantataan metsiä.
Puukartellit ja ay. Ahonen lamaannuttivat metsänhoidon kannattavuuden.
Kun aloitin ostometsäinssinä Schaumannillaa v. 1980 mäntykuitupuusta sai maksaa harvennuksilla pystyyn 80 mk . Nyt 15 euroa.
Hankintahinta mäk oli 160 mk, nyt 30 euroa.
Tukkipuu on hitusen noussut.
Ja vielä nyt kova vero päälle!
Hyvä puunostaja palkka oli silloin 3000 mk, nyt 4000 euroa.
Tämä puunhinta on nyt pärseestä, siksi mieluummin pantataan metsiä.
Puukartellit ja ay. Ahonen lamaannuttivat metsänhoidon kannattavuuden.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Suomessa ei kannata omistaa enää mitään, moni onkin myynyt mettänsä ja ok-talonsa ja muuttanut kaupunkiin tai peräti ulkomaille saakka asumaan lopunikäänsä jopa nuorempaakin väkeä, Suomi on ahdistavampi paikka kuin kaoskaan ennen, juurikin nyt.
Tasan samaa mieltä. Tässä maassa ei kohta saa hengittääkään, tai sitten siitä verotetaan.
Metsämaan hinta noussut vahvasti , rahamiehet luottavat metsätalouteen.
Niin, ulkomaiset ostelevat nyt metsiä. Pian nekin ovat suurpääomien hallussa. Liekö seuraava siirto vesivarat, kuten joissain arveluissa on esitetty. Sitten kaikki onkin jo "sislivo." Jäljellä vain köyhät, väkisin eläjät.
Ulkomaalaiset rahastot ostavat metsää suomesta ja paljon.
Pesosella pelko päällä josko puuta enään suomessa saatavilla . Turun uusi biovoimala käy osin jo tuontihakkeella , eikä muutosta kotimaisen lisääntymiseen ole näkyvissä.
Ulkolaiset ostelee metsätkin?
Kuten suomalaiset rahamiehet ja naiset sanovat , rahalla ei ole kotimaata , veropakolaiseksi Portugaliin muuttaessaan. Ei Saanut Sipilä veropakolaisia verolle Portugalissa , mutta sai elätettäviä suomeen ja paljon.
Se on kumma asia suomessa , tuo rikkaiden hyysäys. Ei ihme että Sipilän suosio on laskussa.
Orpon lupasi laittaa Portugalin veropakolaiset verolle , mutta unohti asian.
Köyhien tuet kyllä muistaa leikata ja täten kurjuutta lisätä suomessa.
Suomen ja Portugalin välinen verosopimus allekirjoitettiin melkein vuosi sitten. Kyllä Sipilä sai, mutta kaikki ei tunne asioita, joista kirjoittavat.
Milloin verosopimus tulee voimaan,siihen voi mennä vuosia,lykkäystä tuli jo vuosi,samoin Espanjan sopimukselle,johtuen Espanjan hallituksen toiminta kyvyttömyydestä parlamentin kanssa,Portugalin sopimus ei tule voimaan,ennenkuin Espanja on vahvistanut verosopimuksen Suomen kanssa,tämän kuun loppuun on aikaa Espanjan vahvistaa sopimus parlamentissa,muutoin se siirtyy jälleen vuodella,kuten Portugalin sopimuskin!
5. syyskuuta 2017 21:30
Sopimuksen allekirjoitus on vain ele , ei sopimus joka on voimassa. Sopimus pitää myös hyväksyä jos allekirjoittajalla ei ole kykyä saattaa sitä voimaan. Nyt hyväksyntä puuttuu Välimeren päästä , eikä Sipilälläkään ole kiire sen voimaansaattamiseksi Orposta puhumattakaan.
Ei korppi korpinsilmää noki , verovapaus nähtävästi jatkuu , Kokoomus kasvattaa kannatusta ja leipäjonot pitenee.
Pieni Pieru Vasempaan , oletko valemedian kasvatti? Meniköhän oikein tuo juttu?
Suomen koko logistiikka kumipyörillä kulkee dieselillä.
Auto ja tuulilasi pysyy sulina toisin kuin sähköautot.
Tankkaus kestää 5 minuuttia toisin kuin sähikäisen lataus 2 tuntia.
Sähkölataus on helppo laittaa oikosulkuun
joten pääsee naapurista kivuttomasti eroon.
Uusi akku maksaa yli 6000 e ja painaa 150 kg.
Vaihtotyö maksaa 800 e.
Sähköauto ei ole köyhien harrastus.
Metsähake siirrettiin paitsioon.
Missä on biodiesel.
Missä on nestekaasuautot.
Missä on etanoliautot.
Miksi johtajien suunnitelmat hyväksyttiin? Miksi ei haettu vaihtoehtoja? Miksi ei yritetty tehdasta myydä, kuten aikoinaan Savon Sellu Kuopiossa myytiin ulkomaiselle omistajalle ja pyörii hienosti tänäkin päivänä tuoden maakuntaan rahaa. Ja myytiinhän Kirkniemen tehdas Lohjalla.
Sen sijaan Kaskisten tehdas romutettiin ja tehtiin taseeseen noin 60 miljoonan alaskirjaus.
Tai miksi ei menetelty kuten omistaja teki 80 vuotta vanhan Sunilan tehtaan kanssa Kotkassa? Se olisi ollut paras ratkaisu. Siellä tehdas pysäytettiin, mutta ei romutettu, vaan käynnistettiin vielä samana vuonna sellumarkkinoiden elvyttyä. Kaskisissa olisi päästy samaan ja vain yhtenä vuotena tehdas olisi ollut lievästi tappiollinen.
Korkein luottamusjohdon edustaja oli Kristiinankaupungista, jonka seudun aluetaloudellinen tappio oli vielä muuta maakuntaa suurempi.
Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja, kun näkee varsin merkittävän Kaskisiin jääneen toisen puunjalostustehtaan lopettamisen, jolloin vedotaan rautatien lakkauttamiseen. Tämän tehtaan talous heikkeni jo huomattavasti symbioosin sellutehtaan kanssa loppuessa.
Tämä kaikki vain sen vuoksi, että voidaan pitää kuitupuun kantohinta nimellisesti viime vuosituhannen tasolla ja johtajat saavat metsänomistajien kustannuksella hyvistä tuloksista mahtavat miljoonabonukset, joiden perusteet ovat konsultit laatineet isolla rahalla, ja joissa ei oteta huomioon kantohintoja.
Kartelli on rikos.
Ostaessani firmalle puuta 1980, kuitupuusta sai maksaa 160 mk. kuutiolta hankinnalla.
Nyt 40 vuotta myöhemmin hinta on n. 30 e. kuutiolta, ja vero maksuun.
Palkka oli ostomiehellä 2700 mk. kuussa.
Nyt se on 4000 e. kuussa.
Siis palkka on 10-kertaistunut !
Vain hakepuun hinnannousu voi auttaa metsänomistajaa.
Puukauppaa kannattaa siirtää vuosia eteenpäin.
Kuitupuun ja hakepuun hinta nyt minimaalinen.
Lattialaudan hinta nousi kahden vuoden aikana melkein seitsemän kertaiseksi
0,59€ - 4,00€! Kyllä sahojen kelpaa.
No nyt puhutaan puusta.
Sen verran on tätä maailmaa ja metsiä tullut tallattua, että metsänhoitoon oli kiinnitettävä huomiota. Metsissä on suunnaton määrä (minun järki ei riitä arvioimaan) harvennettavaa, raivattavaa. On alueita, joissa ei mitään karsintaa ole tehty ja näissä makaa iso määrä, vaikka energiapuuta. Tehtävä osin pakolliseksi tai raivautettava, jos ei itse pysty. Saanto korvaa kustannukset.
Näin varsinainen metsäkin tuottaisi paremmin.
Harvaanasutulla alueella myös turvallisuusriski, näkyvyys heikko.