Näin paaston alkaessa haluan kuten asiaan kuuluu ottaa puheeksi katumuksen ja sovinnon merkityksen ihan täällä toteutuvalla tasolla.
Herra sanoi opetuksissaan seuraavasti: "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
24. niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.
25. "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. (Matt. 5:23-25)
Hän siis kehottaa meitä sovintoon, ennenkuin lähestymme Jumalaa. Lisäksi Herra opettaa, että meidän on aina pyrittävä sovintoon vihamiestemme kanssa: (Matt. 6:14-15) 14. "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.
15. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Jos emme pyri sovintoon, elämme vihassa, emmekä voi olla osallisia Jumalan elämästä ja armosta, "sillä Jumala on Rakkaus" (1 Joh. 4:8 b)
Siispä, tälläkin palstalla, aiheutamme mielipahaa toisillemme eri tavoin: kirjoittamalla kärkevästi, tuomitsemalla toisten ajatuksia tai toisten opetuksia, mahdollisesti vääristelemme kirkon opetusta tarkistamatta asiaa kirjallisuudesta, ja ajattelemme toisistamme pahaa, vaikka emme tunnekaan läheskään aina toinen toistemme persoonaa.
Läheskään aina emme myöskään osaa kiinnittää huomiota oikeisiin kirjoituksiin ja vastaa oikein niille, joiden kysymys on aito ja tarpeellinen ja vaatisi asiallista vastausta. Tällöin todellinen etsijä voi kokea itsensä torjutuksi. Myöskin voimme itse loukkaantua liian helposti toistemme kirjoituksista.
Monin tavoin on siis lankeaminen mahdollista tällaisellakin keskustelufoorumilla ja heikko on ihmisen mieli. siis, kiinnittäkäämme entistä enemmän huomiota kirjoituksiimme, ja miettikäämme paaston todellista henkeä kirjoittaessamme, ettemme ketään vastaan rikkoisi ja turhaan toisiamme vaivaisi.
"Siunatkaa minua pyhät isät, veljet ja sisaret. Antakaa minulle anteeksi kaikki, millä olen teitä vastaan mahdollisesti rikkonut. Lukemattomia syntejä olen tehnyt sielullani ja ruumiillani, teoin, ja täällä erityisesti: sanoin ja ajatuksin, tuomitsemisella ja kaikilla tunteillani!"
Jumala armossaan antakoon meille anteeksi ja armahtakoon meitä kaikkia!
Hyvää ja valoisaa paastoaikaa!
isä Tuomas
Herra sanoi opetuksissaan seuraavasti: "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
24. niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.
25. "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. (Matt. 5:23-25)
Hän siis kehottaa meitä sovintoon, ennenkuin lähestymme Jumalaa. Lisäksi Herra opettaa, että meidän on aina pyrittävä sovintoon vihamiestemme kanssa: (Matt. 6:14-15) 14. "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.
15. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Jos emme pyri sovintoon, elämme vihassa, emmekä voi olla osallisia Jumalan elämästä ja armosta, "sillä Jumala on Rakkaus" (1 Joh. 4:8 b)
Siispä, tälläkin palstalla, aiheutamme mielipahaa toisillemme eri tavoin: kirjoittamalla kärkevästi, tuomitsemalla toisten ajatuksia tai toisten opetuksia, mahdollisesti vääristelemme kirkon opetusta tarkistamatta asiaa kirjallisuudesta, ja ajattelemme toisistamme pahaa, vaikka emme tunnekaan läheskään aina toinen toistemme persoonaa.
Läheskään aina emme myöskään osaa kiinnittää huomiota oikeisiin kirjoituksiin ja vastaa oikein niille, joiden kysymys on aito ja tarpeellinen ja vaatisi asiallista vastausta. Tällöin todellinen etsijä voi kokea itsensä torjutuksi. Myöskin voimme itse loukkaantua liian helposti toistemme kirjoituksista.
Monin tavoin on siis lankeaminen mahdollista tällaisellakin keskustelufoorumilla ja heikko on ihmisen mieli. siis, kiinnittäkäämme entistä enemmän huomiota kirjoituksiimme, ja miettikäämme paaston todellista henkeä kirjoittaessamme, ettemme ketään vastaan rikkoisi ja turhaan toisiamme vaivaisi.
"Siunatkaa minua pyhät isät, veljet ja sisaret. Antakaa minulle anteeksi kaikki, millä olen teitä vastaan mahdollisesti rikkonut. Lukemattomia syntejä olen tehnyt sielullani ja ruumiillani, teoin, ja täällä erityisesti: sanoin ja ajatuksin, tuomitsemisella ja kaikilla tunteillani!"
Jumala armossaan antakoon meille anteeksi ja armahtakoon meitä kaikkia!
Hyvää ja valoisaa paastoaikaa!
isä Tuomas
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen lueskellut isä Alexander Schmemannin kirjaa Suuri Paasto. Jotta voimme katua ja jälleen päästä sovintoon täytyy olla jotain kaduttavaa. On ollut jotain mitä on tärvelty rai rikottu - on ollut synti. Tästä Schememannin sanoin; "Ymmärrämme, että synti on ennen kaikkea siinä, että kieltäydymme hyväksymästä, että elämä on uhri Jumalalle, tai toisin sanoensiinä, että hylkäämme elämän suunnan Jumalaa kohti: Näin ymmärrämme, että synti on syvimmiltään rakkautemme luopumista perimmäisestä kohteestaan." Aloitetaan paasto paluulla lähtökohtaan. Katuen ja anteeksi antaen.
priskilla.
Jätättekö joitain ruokia syömättä vai kuinka se menee?
Onko paasto vanhaa katolista perua?
...kirjoituksestasi!
Hyvää paastonaikaa kaikille!
Kassialma