Sinun totuutesi ja oikeutesi tähden...
Leo J. Salmela
52964
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Joskus joku valehtelee mustamaalataksensa esim. helluntailaisten mainetta, joten olisi kiva jos voisit kertoa mistä tällainen pikkupöksyjuttu muka löytyy???
En usko että tuota on tapahtunut, koska olen itse helluntailainen, ja mielestäni kasteelle pääsee kun on tajunnut mistä on kysymys, enkä usko tuohon alaikäisen juttuun ollenkaan! Sori nyt vaan hei.
tyypillinen lahkolainen - helvetin lapsi.
Sinulta puuttuu rakkaus totuuteen voidaksesi pelastua.
(2. Tess. 2 luku)
>>tyypillinen lahkolainen - helvetin lapsi.
Sinulta puuttuu rakkaus totuuteen voidaksesi pelastua.
(2. Tess. 2 luku)
Olen kristinuskovainen ja se ihan riittää minulle, kiitos paljon vain!
7. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,
8. niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,
9. tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä
10. ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.
11. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,
12. että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.
Mikäli sinulle on jonkun uskontokunnan jäsenyys tärkeämpi kuin Jumalan totuus ja oikeus, tämä uskontokunta on sinulle epäjumala ja antikristus ja iankaikkisuutesi määräytyy sen mukaan.
Kyllähän se laittomuuden ihminen, antikristus vielä tulee, mutta äläs nyt kuitenkaan väitä että minä olisin sellainen...!
rakkaus totuuteen ja oikeuteen?
Ellei, niin huonosti käy vaikka kuuluisit kaikkiin uskontokuntiin.
En kerro, mutta olen kuitenkin vain tavallinen uskovainen!
ja portti ahdas, joka vie sisälle elämään ja vain harvat ovat ne, jotka sen löytävät, sanoo Jeesus itse.
Ei ole väliä sillä, tunsinpa sinut tai en. Väliä on sillä, pääsetkö kirkkauteen vai et.
Helluintaiseurakunta eroaa tavallisesta kirkosta kastekäsityksen takia, ja se on muuten sama uskonto. Kysymyksessä ei ole "joku lahko"!
Kuitenkin jos on epävarma mihin kirkkoon sitä nyt sitten menisi, kannattaa aloittaa siitä ihan tavallisesta sunnuntaisesta kirkosta, johon ne kirkonkellot ihmisiä kutsuvat.
Ei ole hyvä kirjoittaa häväistysjuttuja mistään kirkosta jossa uskotaan samalla tavalla, vaan menee ja juttelee niistä vaikka papain kanssa.
Kaikella on tarkoitus, ja onhan sitä oikeus mennä mihin lahkoon haluaa, erilaiset seurakunnat eivät tietääksena ainakaan palvele paholaista ja johdata ihmisiä helvettiin! Päinvastoin, voi pelastaa oman sielunsa.
En ota kantaa lahkolaisten edesottamuksiin. Tekstisi heitä koskeva osa voi muutoin olla tottakin, mutta seuraava on perseestä:
"Eli näin vaikea on paikka lahkolaisille silloin kun joutuvat kasvotusten Jumalan kirkastetun ja ehdottoman totuuden ja oikeuden kanssa."
Sinun totuutesi on muka "Jumalan kirkastettua ehdotonta totuutta?
Sinulla on selvästi noussut pissa päähän, Leo!
Leo on tajunnut ja sisäistänyt sen, että maailma muuttuu paremmaksi vasta kun vallan rakkauden sijalle asettuu rakkauden valta.
Pakana ei ole ilmeisesti edes vaivautunut lukemaan Leon kotisivuja, koska tämä Aretalogian perussanoma ei ole näköjään mitenkään vielä auennut hänelle.
Leo edistää niin täällä kuin kotisivuillaankin hyviä tarkoitusperiä ja ongelmat hän pyrkii aina ratkaisemaan logiikan tai järjen tai oikeudenmukaisuuden perusteella.
Voittaaksenne Leon teidän on näköjään pakko pyrkiä kieltämään hänen persoonallinen olemuksensa, hänen ainutlaatuisuutensa.
Mutta ettekö te tajua, että voittaessanne jäätte yksin: saarnasitte itsellenne, nalkutitte itsellenne ja mahtailitte ja esititte vaatimuksia tyhjän huoneen seinille?
Leoa kunnioitan siksi, koska hän ei ole luovuttanut arvovaltaansa kenellekään, ei muodinmukaisille ajatuksille, poliittiselle oikeaoppisuudelle, ajan hengelle,teille tms., eli kun olemme antautuneet jokaiselle arvovaltaansa julistavalle henkilölle tai yhteisölle --- mitä meistä silloin oikeastaan on enää jäljellä?
Ja miten me silloin kykenisimme keskustelemaan tai väittelemään vapaasti, kun sanamme voivat perustua enää vain sisäiseen tyhjyyteen?
Ja kun me jäljittelemme toista, murhaamme itsemme, ja murhattuina olemme yhtä voimattomia kuin vainajat. Jäljittelijöinä olemme jo määritelmällisestikin väärennöksiä ja kaikkihan me tiedämme ,että väärennös on aina arvoton.
Leon kirjoituksia ajatuksella lukiessa voi ymmärtää, miten hän on aivan varmasti useastikin joutunut etsimään tuskallisesti oikeita sanoja, nähdä kyynelten nousevan hänen silmiinsä, tuntea hänen välittävän. Tietääkö tällä forumilla oikeastaan kukaan enempää ihmiselämän ehdoista kuin hän? Ja kuka tuntisi häntä paremmin surun ja köyhyyden , kovan uurastuksen ja yksinäisyyden?
kuka rohkenee epäillä, etteikö tällaisista kokemuksista puhkeaisi sitä kaikkein sisintä ja syvällisintä elämäntuntemusta?
Leo ei ole suorittanut tutkintoa missään hienossa yliopistossa, kuulunut siellä kurssinsa parhaimmistoon.
Mutta sen ei olekaan niin väliä, koska Leon sanoissa kuultaakin hänen sielunsa, ja niissä on hänen ainutlaatuinen tuntomerkkinsä. Samalla tavalla ilmaistuja sanoja ei tule toisia. Ne kuuluvat hänelle, ja koska ne kuuluvat hänelle, hänestä on tullut voittaja.
Maailma on pullollaan niitä , jotka väittävät tuntevansa elämän salat ja ovat valmiita jakamaan tietojaan --mielellään maksua vastaan. Mutta yksikään professori tai viisasten kerhon jäsen ei ikinä "Pakana" kerro sinulle, että elämäsi voisi olla paljon parempaa, mikäli vain pyytäisit rakkautta ja lohtua sitä kaivatessasi!
Leon teksteistä paistaa läpi, ettei hän oikeasti rakasta ketään, paitsi itseään.
Minä sen sijaan rakastan omia lapsiani ja läheisiäni enemmän kuin yksikään itseensä rakastunut saarnamies.
"Mutta yksikään professori tai viisasten kerhon jäsen ei ikinä "Pakana" kerro sinulle, että elämäsi voisi olla paljon parempaa, mikäli vain pyytäisit rakkautta ja lohtua sitä kaivatessasi!"
Läheiseni rakastavat minua. Ei minun tarvitse heiltä rakkautta pyytää. JA rakkaus on tunne jota ei voi käskeä eikä sitä voi pyytää. Siksi tekstisi on lähinnä koomista ja säälittävää. Sinulta tai Leolta en rakkautta halua.
"JA rakkaus on tunne jota ei voi käskeä eikä sitä voi pyytää."
Oman koirani viisaus ainakin on peräisin sen kyvyttömyydestä kätkeä toiveitaan. Se ei koskaan murjota nurkassa ja pelaa peliä nimeltä "arvaa mikä minua nyt vaivaa", vaan koirani painaa päänsä syliini,heiluttaa häntäänsä ja katsoo minua silmät ystävyyttä loistaen, taputuksia ja yhteisiä kävelylenkkejä odottaessaan.
Ateistien ja jumalankieltäjien kirjoituksissa ilmenee aivan selvästi ateistin sieluntoiminnan jäykkyys. Toisin sanoen he ovat hyvin usein täysin ymmällään ja hämmentyneitä puhuessaan aidosta rakkaudesta/välittämisestä (=eri kuin itserakkaus) ja tunteistaan.
Toisen rakastamisesta seuraa täysin luonnollisesti se, että haluaa tyydyttää Toisen toiveet. Eikö vain?
Ja eikö rakkaussuhteessa Toisen toiveiden täyttäminen tyydytäkin silloin myös omat toiveemme?
Eli kun ihminen tulee elävään uskon niin hän haluaa tyydyttää Jumalan toiveet.
Ja kun hän tyydyttää Jumalan toiveet niin hän tyydyttää myös omat toiveensa.
Tällaisessa rakkaussuhteessa ei ole mitään pakkoa eikä käskemistä eikä toisen hallintaa.
Subjektinen hyöty tästä on hyvä mieli.
Jos jopa se on ateistien mielestä itsekästä, niin olkoon sitten.
Rakkaus on uskon näkyvä muoto. RAKKAUS ON SUURIN ajatus, joka milloinkaan on tullut Jumalalta ihmisille. On olemassa usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus.
Kant on sanonut, että rakkautta tunteena ei voida käskeä siksi, ettei rakkauden tunnetta voida synnyttää tahdon päätöksellä. Tuo kuulostaa melko loogiselta, vaikka Sartre osin onkin toista mieltä, ja omalla tavallaan ehkä oikeassa. Sartre oli kuitenkin ateisti.
Kantin mukaan rakkauden käsky on mieletön, jos sillä tarkoitetaan vaatimusta synnyttää itsessään rakkauden tunteita. Olen tuossa samaa mieltä.
Sinun "jumalrakkautesi" on ilmeisesti opittua Tuomas Akvinolaiselta tai joltain muulta teologifilosofilta ja ajalta ennen nykyaikaa. Uskallan epäillä, että käytännössä noin paljon Jumalaa rakastavia uskovaisia on harvassa. Minä en usko, eikä usko moni filosofikaan, että edes uskovainen oikeasti rakastaa Jumalaa samalla tavalla kuin rakasta kumppaniaan.
Minun käsitykseni aidosta rakkaudesta on sokraattinen. Ja sokraattinen rakkaus puhuttaessa rakkaudesta Jumalaan olisi lähinnä koominen. Siispä pidän "täydellistä jumalrakkautta" suurena vitsinä. Toki harhainen ihminen voi rakastaa jumalaa tai jumalia aivan kuten koira rakastaa isäntäänsä, mutta kyse silloin on pohjimmiltaan orjan alistumisesta isäntänsä ohjaukseen niin, että luovuttaa isännälleen kaiken vallan itseensä. Tuolloin vain tulee mukaan se, että koska Jumala tai jumalat eivät oikeasti anna alamaiselleen mitään käskyjä, niin tuo uskovainen on pakostakin pelle, kun hän olettaa Jumalan antavan hänelle käskyjä tai toiveita, ilman että hänellä on mitään todellista mahdollisuutta saada minkäänlaista informaatiota tuolta "rakkautensa" kohteelta. Kuvitellun objektin "täydellinen rakastaminen" on sairautta tai vähintäänkin suurta tyhmyyttä. Onhan Sokrates sanonut, että ihminen, joka luulee tietävänsä jotain, mistä hänellä ei ole mitään mahdollisuutta saada tietoa, on tyhmä.
>> Kuukautta myöhemmin, syyskuun 22 päivänä 1979, olin Helsingissä...>>
Tuumailin tuossa itsekseni mitä muistan vuodesta 1979. Huomasin että en yhtään mitään, en ainoatakaan tapausta ainakaan päivien, tuskin edes kuukausienkaan tarkkuudella ( kyllä kyllä, dementialla saattaa olla osuutta ).
Sanotaan että jollain on hyvä muisti, jollain toisella taas huono. Oikeastaan olen sitä mieltä että minun muistini on 'hyvä', sinun 'huono'.
Tiedän missä asuin 1979, minkä ikäisiä lapseni olivat jne. Silloiset työni, noin suurinpiirtein.
Mitään katastrofeja ei tapahtunut, vaikka nuorempi poika taisi katkaista kätensä juuri sinä vuona(?), on se parantunut jo kauan sitten, mitään pysyviä vammoja jättämättä.
Sinulle Leo on elämä jättänyt pysyviä vammoja.
Ei sillä hyvä että kolarissa kävi niinkuin kävi, katkeria muistoja tuntuu olevan vaikka miten monelta eri vuodelta, konfliktejä ties miten monen ihmisen kanssa.
Vain mukavat asiat kannattaa muistaa. Pitäisi pystyä elämään tätä päivää ja myös suunnittelemaan huomista, olipa tilanne mikä hyvänsä.
Sinä tarvitset 'paremman' muistin, Leo.
>>>>
http://www.aretalogia.com/aretalogia33/sivut.6-9.html
Olipa tarina !
Koskaan en ole mitään vastaavaa kuullut ja arvaat varmaan että yliluonnollisiin selityksiin en usko aivan vähässä kummassa tässäkään tapauksessa. 'Kuoleman ennalta aavistaminen' on mielestäni yliluonnollinen tapahtuma, niin terveellä koiralla kuin ihmiselläkin.
Ainakin Itä-Suomessa jo 1967 suuri osa koirista oli 'rotupuhtaita', monasti perheenjäseniä niinkuin Jaloasi kuvaat mutta myös 'rahanalaista tavaraa' vakuutuksineen yms. Viestistäsi ei selviä montako koiraa oikeastaan kuoli, muutta saa käsityksen että niitä oli kymmeniä ?
Ei olisi sellainen asia jäänyt sanomalehti Karjalaisessa kertomatta, luultavasti etusivulla. Eläinlääkäreiltä olisi tiukattu selityksiä ja paljon näytteitä otettu laboratoriotutkimuksia yms. varten. Mihin tulokseen tulivat lääkärit sikäläisten koirien turmasta ?
Tähtitaivas !!
Taivaalla näkyy monenlaisia ilmiöitä, toiset jokapäiväisiä, toiset harvinaisempia. Joskus useampi epätavallinen ilmiö sattuu samaan aikaan, yhteisvaikutus voi olla sellainen että sen kokee vain kerran joko kymmenes sukupolvi. Mahdollisesti myös koirat reagoivat tällaiseen (ja toisiinsa), ainakin auringonpimennykseen reagoivat kaikki eläimet vaikka se ei pilvien takaa näkyisikään.
Eikähän ole mahdotonta sekään että Petsamon Nikkelillä olisi päässyt tavallista rutkemmin myrkkyjä ilmaan tai Novaja Zemljalla pamautettu jotain eriyisen ilkeää. Suoraa selitystä koirien kuolemalle sieltä ei kuitenkaan voine etsiä, jos kerran kukaan ihminen ei edes sairastunut ?
tarvitse hyvää muistia. Vilkas mielikuvitus riittää.
on tänään painoon lähteneessä lehdessäni. Jaetaan jokaiseen kotiin Sodankylässä ensi viikolla ja ehkä sen jälkeen saan uutta tietoa tuohon koirajuttuun.
Joitakin aikoja sitten kuulin, että esim. Kieringin kylällä oli selvinnyt hengissä vain yksi koira ja sekin niin vaurioituneena, että metsästykseen siitä ei enää ollut. Eli kymmeniä kuoli sielläkin outoon koiratautiin. Eräskin muutaman kuukauden ikäinen terhakka pentu oli temmeltänyt terveenä pirtissä ja kun oli mennyt ulos niin kuukahtanut saman tien portaille ja kuollut silmänräpäyksessä.
Lehdet uutisoivat edellisenä syksynä liikkunesta jänisrutosta - tularemiasta, mutta tästä koirataudista en muista yhtään lehtijuttua eikähän siihen aikaan koiria viety eläinlääkäreille. Ainakaan sivukulissä.
>>>>
http://www.aretalogia.com/hyp/alkusanoiksi.html
Kuten sanottu, Karjalaisen toimittajat olisivat ilmanmuuta reagoineet jos olisi juttuja alkanut liikkua kymmenien koirien selittämättömästä kuolemasta, ja uskon että ainakin joku olisi myös eläinlääkäriin yhteyttä ottanut. Eiköhän heillä liene jonkinlainen velvollisuuskin asiaa tutkia, jos mahdollisista tarttuvista ja tappavista eläinsairauksista kuulevat ?
Ei 1967 ainakaan 'meillä päin' enää mitään syrjäkyliä ollutkaan, autolla ajettava tie joka ainoan mökin pihamaalle ja muuttoautolle riittävän suuri kääntymispaikka.
Kirjoittelehan myöhemmin jos jonkinlaista asiallista palautetta juttuusi tulee, kyllä tuollainen tapus on mielissä säilynyt vaikka ei välttämättä päivän tai edes vuoden tarkkuudella.
>> Eivät satusepot tarvitse hyvää muistia. Vilkas mielikuvitus riittää. >>
Ei vilkas mielikuvitus mielestäni mikään negatiivinen ominaisuus ole, päinvastoin.
Miten lieneekään loogisesti selitettävissä että 'tusinaihmisiä' menee tusinaan 13 kappaletta.
Erilaisia kuvauksia ihmisen ja 'ihmisen parhaan ystävän' välisestä yhteydestä on paljon, ensimmäisen 'oman' koirani n. 4 vuotiaana saaneena on hiukan omiakin kokemuksia koirien suojeluvaistosta yms.
Mistään aisteisa riippumattomasta 'yhteydestä' en kuitenkaan usko olevan kysymys, luulisin että koira reagoi isäntänsä mielialaan ilmeen, äänenpainon ja eleiden, mahdollisesti hajunkin perusteella.
Ihmiset arviovat helposti eläimiä omalla inhimillisellä mittapuullaan, toisen osapuolen haastatteluista en ole luotettavaa tietoa nähnyt.
mielialan vaihteluihin ja ajatuksiin ilman aistillista yhteyttä.
Kokemus vuosi sitten:
Nykyään meillä on sekarotuinen, lähinnä beagle, koira Nikke. Makoilee päivät tuolla lasten huoneen sängyllä. Tästä tietokoneelta näkyy lyhyt pätkä viereiseltä Ranniotieltä ja vuosi sitten siellä oli kävelemässä eräs tuttu kaveri, Mauno.
No minulla heräsi mielenni kysymys: "Tuleekohan Mauno tänne"? Yhtään sanaa en sanonut enkä muutakaan ääntä päästänyt ja kuitenkin Nikke tuli lasten huoneesta ulko-ovelle murisemaan.
Eli jälleen yksi todiste minun ja koiran ajatusyhteydestä.
No ei todellakaan vilkas mielikuvitus ole negatiivinen asia. Varsinkin kirjailijalle tai runoilijalle mielikuvitus on oiva työkalu.
Mutta se on ikävää, jos ihminen paikkaa muistinsa huonouden mielikuvituksellaan niin, että totuus unohtuu.
>> Eli jälleen yksi todiste minun ja koiran ajatusyhteydestä. >>
Uskontopalstalla kun ollaan, ei pitäisi paljon hämmästellä 'aistien ulkopuolisia yhteyksiä'.
Olen nyt vain sattunut syntymään niin epäuskoiseksi luonteeksi, että epäilen vähän kaikkea.
Toisaalta, en mene täydellä varmuudella juuri mitään mahdottomaksikaan väittämään, totean vain että ei tuntuisi kovinkaan vaikealta järjestää koesarjaa jolla tällaisista yhteyksistä saataisiin tilastollisesti käsiteltävissä olevaa tietoa, subjektiivisten kokemusten vahvistamiseksi tai kumoamiseksi.
Siihen saakka, uskon asiat ovat uskonasioita.
http://www.aretalogia.com/aretalogia33/sivut.6-9.html
Jos homma noin toimisi, niin olisit toistanut veikkausmetodiasi niin kauan kunnes olisi tärpännyt. Oikeastaan, sinun pitäisi olla lottomiljonääri jo.
"ja tästä ahaa-elämyksestä voidaan katsoa alkaneeksi
hypnoottisten ilmiöiden ja henkiseen minään ja henkiseen maailmankuvaan liittyvien vuosia ja vuosikymmeniä jatkunut tutkimuksieni historia."
ensimmäistä "muistikuva jalo-koirasta -juttua lukiessani jo meinasin älähtää! vaan tulitpa itse sanoneeksi sen, mitä jo epäilin ja tiesinkin itseasiassa.
minun naapureillani on sarja vastaavia ja vielä paljon rankempia kokemuksia, joiden johdattelemina he osallistuivat vuosia kestäneeseen paranormaaliin toimintaan.
juuri viime viikolla kertasimme noita tapahtumia, jotka ovat päättyneet heidän puoleltaan onnellisesti: monen vuoden etsimisen ja lopulta epätoivon jälkeen eräs, itsekin samoja juttuja läpikäynyt, pappi kykeni johdattamaan heidät vapauteen noista kuvioista.
olen monta kertaa viestejäsi lukiessa miettinyt, mistä kaikki sinun paranormaalit juttusi ovat saaneet alkunsa ja nyt vastaus siis hupskahti eteeni. ja kas kummaa! tuttu kuviohan sieltä paljastui!
sinäkin tunnut olevan siinä vaiheessa tietäsi, ettet kykene ottamaan varoituksen sanoista vaaria.
toivon, että joskus vielä olet siihen kykenevä ja pystyt "hyppäämään tuhoon vievän junan vaunusta pois".
>> Mutta se on ikävää, jos ihminen paikkaa muistinsa huonouden mielikuvituksellaan niin, että totuus unohtuu. >>
Totuus on suhteellinen käsite. Ihminen ei voi kuvata mitään absoluuttista totuutta, vain niitä mielipiteitä joita hän on omassa päässään, omien aistiensa välittämän 'tiedon' ja kokemuksiensa pohjalta muodostanut. Sinulla on tapana käyttää sanaa valehdella sellaisista viesteistä joiden sisältö ei käy yksiin mielipiteesi kanssa.
Usein niin varmaan onkin, mutta ei aina. Vaikka mielipide päin honkia olisikin, miten ihmeessä voisimme todistaa että joku valehtelee kun hän kuvaa jotain mikä löytyy vain hänen korviensa välistä ?
Eivät ole sen absoluuttisempia minun tai sinunkaan totuutemme.
tarkoitti tosiasioiden kertomista. Vastakohtaa keksitylle tai sairaan mielikuvituksen tuottamalle ei-todelle kertomukselle. Mitään "jumalallista" en tarkoittanut.
oikein höpäjät?
1 Kor 2 luku
14. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
minulla ei ole epäilystäkään siitä, kummansorttinen "ihminen" sinä tuon paavalin jaottelun mukaan omasta mielestäsi olet!
tällaisessa tilanteessa sitä toivoo, että Jumala tulisi ja tekisi kertalaakista saulukset.
>>>
http://www.aretalogia.com/hyp/hypnoosi_8.html
Ja Raamattu sanoo Joh 14 luku:
12. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
Eli siitä vaan tietämään ja tekemään.
Onhan Leolla kova itsetunto. Mutta miksi et paranna jumalallisuudellasi ensin itseäsi? Miksi et sano itsellesi, ota pyörätuolisi ja kävele?
Jeesuksen teoilla ja paranormaaleilla ilmiöillä on suuri ero.
itseasiassa ne ovatkin täysin vastakkaisia ilmiöitä ja sitä taustaa vasten kun sinun juttujasi lukee, niin ei voi muuta kuin ihmetellä, mitä kaikkea kummaa ihmettä ihmisen päähän voikin putkahtaa.
näkemyksesi jos pystyt.
eihän se ole minun näkemykseni, vaan raamatun näkemys siitä, mikä on pimeyttä ja mikä valkeutta.
sinulla nuo kaksi elementtiä ovat menneet pahasti sekaisin. voisi sanoa, että paranormaaleja asioita harrastavalle tyypillisen pahasti sekaisin.
vain sinun tai jonkun uskonlahkon kuvitelma raamatun näkemyksestä.
Miten todistat tai perustelet, että kuvitelmasi on oikea?
Usko on Jumalan lahja ihmiselle, sen takia sitä ei ole kaikilla.
Oli miten oli, joka tapauksessa vielä Jeesus kutsuu ja odottaa, ja jokaisella on oikeus itse päättää, mihin uskoo ja miten tahtoo elää.
henkilöille, jotka esittävät ehdottomia väitteitä asioista, joista eivät mitehkään ole voineet saada varmaa tietoa.
Sinä kuulut tuohon Sokrateen mainitsemaan joukkoon!
niin Jumalaan (kristittyjen) uskovia olisi kaikkien uskontojen vaikutuspiirissä. Tosiasiassa uskovaisuus on vamma aivoissa. Se minkä uskonnon perinteen mukaan kyseinen vammainen on kasvatettu, määrää sen, minkä uskonnon jumalaan/jumaliin kyseinen vammainen lopulta uskoo.
Tuosta nähdään oikein hyvin, että usko ei tule ylhäältä, vaan se tulee pään sisältä.
olet tullut tänne pakanana julistamaan, että "uskovaisuus on vamma aivoissa"? Mistä sen niin varmasti tiedät, ettei juuri sillä, jolta usko puuttuu, ole se vamma aivoissa? Eikö yleensä normaalia ole se, mikä on yleistä eikä se, mikä on poikkeuksellista?
Nyt tajusin, miksi käyt näillä uskontoaiheisilla palstoilla, vaikka et itse usko. Käyt täällä varmaan itsetuntosi kohottamiseksi niin kuin Mirkakin. Kuinka itsetuntoa kohottavaa varmaan teikäläisille onkaan, kun voi tehdä puheissaan enemmistöstä vammamisia, harhaisia yms.! Jatka vain samaan tyyliin, niin eiköhän itsetuntosi kohisten kohene. Lykkyä tykö!
"Mistä sen niin varmasti tiedät, ettei juuri sillä, jolta usko puuttuu, ole se vamma aivoissa?"
Tiede ei tue tuollaista käsitystä!
Ihminen kadottaa hyvyytensä pitäessään itseään hyvänä, hän menettää taitavuutensa pitäessään itseään taitavana.
Kun tuo sattui silmääni, niin mieleeni tuli oitis palstan mikot ja leot!
... nimittäin sieltä Raamatusta. Oletettavasti ei vapareiden sivuilta löydy pätkistä.
>> Ihminen kadottaa hyvyytensä pitäessään itseään hyvänä, hän menettää taitavuutensa pitäessään itseään taitavana. >>
>> Tosiasiassa uskovaisuus on vamma aivoissa. >>
Uskonnot ovat evoluution tulosta niinkuin kaikki muukin elollinen, niin fyysiset kuin henkisetkin ominaisuudet, niin geenit kuin meemitkin.
Aivo- tai muistakaan vammoista ei evoluutiossa ole kysymys vaikka ihminen ei apinalle puissa kiipeilyssä pärjääkkään, kun häntä on surkastunut.