Ydinaseen omistaminen on yksi asia. Ydinaseesta jankuttaminen on toinen. Putinin toistuvasta ydinaseuhittelusta tulee mieleen murrosikäinen, joka koulun pihamaalla peittää huonon itsetuntonsa pullistelemalla pumpattuja lihaksiaan. Mutta tämä menee jo kyökkipsykologian puolelle.
GRIGORY DUKOR / REUTERS
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Lisää kyökkipsykologiaa: asemahdin merkitystä saattaa korostaa se, ettei Venäjä ole koskaan elänyt pitkää ajanjaksoa turvautumatta asemahtiin. Jos käy läpi Venäjän historiaa, sieltä ei löydy yhtä ainutta vuosikymmentä, jolloin Venäjä ei olisi sotinut joko omalla alueellaan tai vieraassa maassa.
Laaditaanpa lyhennetty lista 1900-luvun alusta alkaen: Venäjän–Japanin-sota 1904–1905. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Venäjän sisällissota 1918–1921. Puolaan tunkeutuminen 1939. Talvisota Suomea vastaan 1939–40. Viron, Latvian ja Liettuan miehitys 1940. Sota natsi-Saksaa vastaan 1941–45 ja sen liittolaista Suomea vastaan 1941–44. Korean sota 1950–53. Unkarin kansannousun murskaaminen 1956. Prahan kevään murskaaminen 1968. Afganistanin sota 1979–1989. Kaksi sotaa Tšetšeniassa alkaen 1994. Georgian sota 2008. Ukrainan sota 2014
GRIGORY DUKOR / REUTERS
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Lisää kyökkipsykologiaa: asemahdin merkitystä saattaa korostaa se, ettei Venäjä ole koskaan elänyt pitkää ajanjaksoa turvautumatta asemahtiin. Jos käy läpi Venäjän historiaa, sieltä ei löydy yhtä ainutta vuosikymmentä, jolloin Venäjä ei olisi sotinut joko omalla alueellaan tai vieraassa maassa.
Laaditaanpa lyhennetty lista 1900-luvun alusta alkaen: Venäjän–Japanin-sota 1904–1905. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Venäjän sisällissota 1918–1921. Puolaan tunkeutuminen 1939. Talvisota Suomea vastaan 1939–40. Viron, Latvian ja Liettuan miehitys 1940. Sota natsi-Saksaa vastaan 1941–45 ja sen liittolaista Suomea vastaan 1941–44. Korean sota 1950–53. Unkarin kansannousun murskaaminen 1956. Prahan kevään murskaaminen 1968. Afganistanin sota 1979–1989. Kaksi sotaa Tšetšeniassa alkaen 1994. Georgian sota 2008. Ukrainan sota 2014
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis diktaattori johtoinen terroristi valtio mitä muutamat palstan kotiryssät ihannoi
onsejoo sotaisa
http://www.washingtonsblog.com/2015/02/america-war-93-time-222-239-years-since-1776.html
USA ei tietääkseni ole Suomen rajanaapuri, eikä se myöskään ole Suomeen koskaan hyökännyt, saati sotaa Suomelle julistanut.
Päin vastoin ...
"Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta
Julkaistu 14 päivää sitten. Päivitetty 13 päivää sitten
Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin. Suunnitelma ei jäänyt ainoaksi.
Blackin ja Suttonin suunnitelman mukaan puna-armeijaa pakenevia suomalaisia voisi kuljettaa Pohjois-Norjan satamien kautta laivoilla Yhdysvaltoihin. Suunnitelmassa pohdittiin myös sitä, mitä suomalaiset perillä tekisivät. Black ja Sutton arvelivat, että esimerkiksi pohjoispohjalaiset sopisivat mainiosti viljelemään maata Fairbanksin ympäristössä Alaskassa. Suomalaisten arveltiin sopeutuvan mainiosti Alaskan oloihin.
Black ja Sutton esittelivät suunnitelman Finnish Relief Fund -järjestön johtajalle Herbert Hooverille. Yhdysvaltain entinen presidentti Hoover johti järjestöä, joka auttoi suomalaisia siviilejä talvisodan aikana. Suunnitelmaa ei tarvittu. Talvisota päättyi maaliskuun puolivälissä 1940, eikä isoa pakolaisongelmaa syntynyt, kun Suomi päätti asuttaa Karjalan evakot eri puolille maata. Lisäksi mahdollinen evakuointireitti Pohjois-Norjan satamien kautta sulkeutui, kun Saksa miehitti Norjan myöhemmin keväällä.
Historiantutkija Henry Oinas-Kukkonen törmäsi Blackin ja Suttonin suunnitelmaan tutkiessaan Finnish Relief Fund -järjestön arkistoa. Oinas-Kukkonen myös huomasi, että Blackin ja Suttonin suunnitelma ei jäänyt ainoaksi, jossa Alaska ja suomalaiset liitettiin yhteen. Suomalaisista ja Alaskasta kirjoitettiin myös sanomalehdissä, ja erilaisia ehdotuksia tekivät niin poliitikot kuin tavalliset kansalaisetkin.
Henry Oinas-Kukkonen ryhtyi penkomaan asiaa enemmän. Tutkimustyön tuloksena ilmestyy lokakuussa kirja Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/09/finalaska-unelma-suomalaisesta-osavaltiosta
Mene ja tiedä olisiko syynä se, että Suomesta on mennyt Ameriikkaan ihmisiä jo 1860 luvulta lähtien ja hyvin ovat pärjänneet, sekä näyttäneet ... millaisia ihmisiä Suomalaiset ovat. Suomalisiin luotetaan ja heitä arvostetaan ympäri maailman. Osasta itänaapurin väestöä ei voitane sanoa samaa, edes hyvällä tahdollakaan ... niin hyvin ovat maineensa ryssineet.
IMHO.
IMHO.
Venäjällä on vain hyökkäysvoimat.
Onneksi venäjän hyökkäysvoimilta on kohta rahat loppu
Tapahtumat osoittavat kuitenkin että Venäjä kehitti ydinaseen puolustuksekseen.
Amerikka kehitti sen hyökkäystä varten ja toteuttikin sen.
On oikeastaan reilua muistuttaa omistavansa ydinaseen, kun tuntuu siltä että natottajat jo uhmaa niitäkin.
Tapahtumat osoittavat kuitenkin että Venäjä kehitti ydinaseen puolustuksekseen.
Amerikka kehitti sen hyökkäystä varten ja toteuttikin sen.
On oikeastaan reilua muistuttaa omistavansa ydinaseen, kun tuntuu siltä että natottajat jo uhmaa niitäkin.