Lastenhuoltolaki muuttuu. Va-liitto lausui siitä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/10/26/lasten-uskonnollisesta-asemasta-lausuma/
Työryhmän esityksessä uskonnonvapauslain 3 § 2. mom. tulisi olemaan
"Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) nojalla sovittu sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai päätetty tuomioistuimen päätöksellä toisin, noudatetaan kuitenkin sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä."
Samassa paperissa kerrotaan mm.
"Esimerkiksi huoltaja, jolla on tietynlainen elämäntapa taikka uskonnollinen tai muu vakaumus, pyrkii usein kasvattamaan lasta siten, että tämä noudattaisi samanlaista elämäntapaa tai omaksuisi saman vakaumuksen. Tällaiset huoltajan kasvatukselliset tavoitteet eivät pääsääntöisesti johda siihen, että huoltajan voitaisiin katsoa olevan esteellinen tekemään päätöksiä lasta koskevissa asioissa. Poikkeuksellisissa tapauksissa huoltajan näkemykset saattavat kuitenkin johtaa niin selvään ristiriitaan lapsen edun kanssa, että kyse on säännöksen mukaisesta esteellisyydestä. Näin on esimerkiksi silloin, kun huoltajan oman vakaumuksen noudattaminen johtaisi sellaisen päätöksen tekemiseen, josta aiheutuisi vakavaa vaaraa lapsen hengelle tai terveydelle."
Työryhmän esityksessä uskonnonvapauslain 3 § 2. mom. tulisi olemaan
"Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) nojalla sovittu sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai päätetty tuomioistuimen päätöksellä toisin, noudatetaan kuitenkin sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä."
Samassa paperissa kerrotaan mm.
"Esimerkiksi huoltaja, jolla on tietynlainen elämäntapa taikka uskonnollinen tai muu vakaumus, pyrkii usein kasvattamaan lasta siten, että tämä noudattaisi samanlaista elämäntapaa tai omaksuisi saman vakaumuksen. Tällaiset huoltajan kasvatukselliset tavoitteet eivät pääsääntöisesti johda siihen, että huoltajan voitaisiin katsoa olevan esteellinen tekemään päätöksiä lasta koskevissa asioissa. Poikkeuksellisissa tapauksissa huoltajan näkemykset saattavat kuitenkin johtaa niin selvään ristiriitaan lapsen edun kanssa, että kyse on säännöksen mukaisesta esteellisyydestä. Näin on esimerkiksi silloin, kun huoltajan oman vakaumuksen noudattaminen johtaisi sellaisen päätöksen tekemiseen, josta aiheutuisi vakavaa vaaraa lapsen hengelle tai terveydelle."
Vastaukset 19
Vanhimmat
Vwrijuttuaa
"Tällä hetkellä ET:n kurssien suorittaminen lukion katsomusaineen pakollisena kurssina ei ole mahdollista Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle lukion opiskelijalle. Muutoinhan lukiolainen voi itsenäisesti tehdä kaikki muut opintoihinsa liittyvät ratkaisut. Tämä tilanne on ristiriidassa Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa, jonka mukaan lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Myös Suomen perustuslain mukaan lapsen tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti (PL 6 § 3 mom)."
18 vuoden kirkosta eroamisen ikäraja on myös ristiriidassa kirkon oman näkemyksen nuoren kehitystasosta kanssa, koska 16 vuotta täyttänyt saa äänestää kirkollisvaalissa. Kirkolle 18 vuoden ikärajasta kiinnipitämisessä on pelkästää kyse oman vallan pönkittämisestä.
"- - kun huoltajan oman vakaumuksen noudattaminen johtaisi sellaisen päätöksen tekemiseen, josta aiheutuisi vakavaa vaaraa lapsen hengelle tai terveydelle."
Aika löyhä muotoilu itse asiassa. Lievää vaaraa hengelle ja terveydelle sekä vakavaa vaaraa kehitykselle saisi tuon mukaan aiheutta uskonnon vuoksi... Ehkä tästä voisi vielä lausua jotain valiokunnalle.
teettää! Eikä vain lievää vaaraa vaan muuta kuin vakavaa vaaraa!?
"Lausunnoista laaditaan tiivistelmä. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle kesällä 2018."
Lausuntotiivistelmää ei vielä ole.
Tästä tulee HE todennäköisesti 14.6, ks. http://oikeusministerio.fi/hanke?id=afb68d97-f273-4760-a132-3a5ab8cf065e
Siirretty, arvioitu esittelyviikko ensi viikolla.
Nyt on VN esityslistalla eli HE tulee.
Tästä tuli HE 88/2018. Edelleen siinä on "vakavaa vaaraa lapsen hengelle tai terveydelle." Muotoilu on minusta aika löyhä, voisi olla edes "merkittävää vaaraa" tms. Toisaalta miten esimerkiksi rokottamatta jättäminen pitäisi käsitellä?
Onko merkittävää kovempi ilmaus kuin vakavaa?
Minusta se on löyhempi ilmaus, siis ikäänkuin asettaa puuttumisen rajan alemmas.
Sanoja tärkeämpää olisi toki miettiä käytännön esimerkkien kautta missä raja kulkee.
Pitäisikö tästä vielä lausua valiokunnalle jotain?
Tästä on nyt vasta mietintövaliokunnan asiantuntijasuunnitelma tehty, lausuntovaliokunta on vain todennut saapuneeksi.
Torstaina etenee vähän, puolet asiantuntijoista valiokunnan kuultavana.
Lakivaliokunta on ruksutellut tätä eteenpäin, mutta ei vielä tietoa lausunnosta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto valmistui, ei mainintoja uskonnoista.
Lakivaliokunta on aloittanut valmistavan keskustelun.
Mietintö on valmistunut ja asia on päätetty. Ei olennaisia mainintoja uskonnosta.
Kastetut lapset voi hyvin erottaa kirkosta. Kirjallinen ilmoitus maistraattiin:
lapsen henkilötiedot; mistä srk:sta erotaan; molempien huoltajien allekirjoitus. Siinä se!
Ja 12 vuotta täyttäneeltä suostumusallekirjoitus.
Lähtökohtisesti uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomuus on neitraali tilanne. Ja asian korjaaminen neutraaliksi voi olla perusteltua mm. mahdolllistamaan elämänkatsomustieto koulussa - tai viimeistään lukiossa.
Lukiolaisen tulisi saada päättää, ja huoltajien tulee se mahdollistaa!!