Nämä sivut on olevinaan täynnä ateistejä, mutta kuten voimme havaita ateistit pyytelevät monessa viestissä uskovaisia todistamaan että jumala on olemassa. Kaikki osoituksena siitä että vaikka ihminen ei usko jumalaan niin silti joku osa ihmisestä etsii jumalaa ja totuutta. Ateistit roikkuvat kahden eri narun varassa ja ajatuksissaan kieltävät jumalan vaikka silti joku kolkuttaa sisällä. Jokainen sielu on taipuvainen uskomaan ja ateistikin sopivan tilaisuuden tullen voi helposti kääntyä uskoon. Ei tarvita kuin sopivat perustelut. Ateistit vapauttakaa ajatus maailma ja lopettakaa itsepäisyys niin huomaatte kuinka alatte pikkuhiljaa kulkemaan ristiä kohti. Valo alkaa paistaa tunnelin päästä. Kun loydätte uskon elämänne valtaa rakkaus ja tunnette että ette ole ikinä voineet niin hyvin kuin uskossa eläessänne.
Ateisteille totuus
tässä.
231260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kun ateistit pyytävät uskovaisia todisteita ja perusteluja, että jumala on olemassa, niin se johtuu yksinkertaisesti siitä, että ateisti on avoin. Ateisti ei kiellä jumalaa, vaan on valmiina muuttamaan omaa katsomustaan jos hänellä on siihen hyvä syy. Tämä on oikeastaan asia, joka yleensä erottaa ateistin uskovaisesta.
Muuten, sinun vihjailusi, että kristinuskonto on ainoa oikea uskonto lähentelee omahyväisyyden huippua.
Valaiskoot järjen valo polkuasi,
Jason Dax
En mielestäni maininnu kristin uskoa missään.
"Ateistit vapauttakaa ajatus maailma ja lopettakaa itsepäisyys niin huomaatte kuinka alatte pikkuhiljaa kulkemaan ristiä kohti."
Ristiä?
Muistelin toista viestiä. Ihmiset jotka ovat nähneet henkimaailman kertovat kuinka he ovat nähneet jeesuksen tai jumalan tai kuinka enkeli on kertonut heille jotain jeesuksesta tai jumalasta. Muun muassa yksi mie käveli taivassa enkelin kanssa. Mies näki ison neliön muotoisen rakennuksen josta säteili uskomaton kirkkaus joka puolelle. Mies kysyi enkeliltä mikä tuo rakennus on. enkeli sanoi että siellä asuu jumala. Raamatussahan sanotaan että paratiisissä ei tarvita aurinkoa vaan jumalan ja jeesuksen kirkkaus valaisee koko paikan. Samoin jotku ihmiset kertovat kuinka he ovat olleet helvetissä ja siellä katuneet syntejään ja ovat huutaneet jeesusta niin yhtäkkiä he huomaavat päässeensä helvetistä taivaan puolelle.
Nuo ihmisten kertomukset todistaa jeesuksesta ja jumalasta. Mitä tulee eri maiden ihmisiin ja käsityksiin niin ihmiset täällä suomessa ja ihmiset mm. afrikassa kuvailevat helvettiä samalla tavalla helvetin nähtyään. Vaikka ihmisillä eripuolilla maapalloa on erillaisia käsityksiä kuolemasta niin silti kokemukset on hyvin pitkälle samanlaisia.
Sama koskee myös uskovia. Usein halutaan todistusta ateisteilta miksi Jumalaa EI ole olemassa. Kuten usein on tullut todettua, uskon asioita ei voi määritellä todeksi eikä myöskään epätodeksikaan. Sama koskee myös kaikkia satuolentoja. Olen itse päättänyt olla uskomatta. En vain näe syytä miksi uskoa. Sinulla on syy uskoa, ja siksi en myöskään kehoita sinua luopumaan uskostasi. Moni uskova "kääntyy" myös ateistiksi. Moni on ateisti tietämättään. Ateisti ja uskova eivät oikeastaan hieveästi eroa toisistaan koska molemmat ovat omasta mielestään löytäneet totuuden. Kuitenkin kaikki olemme enemmän tai vähemmän agnostikkoja...
Jumalaa ei nimittäin ole olemassakaan. Ja miksi olisikaan, siksikö että sinulle on opetettu niin , vai koska et siedä maailmaa sellaisena kuin se on!
lopettakaa ajatusmaailma ja alkakaa kulkea kohti ristiä, ja pysykää sitten siellä juurella yhtä itsepäisesti kuin aasit.
Ei mitään sievistelyä. Kiva kun tunnustat että ajattelu on pahasta ja ristin juurella hengailevat ovat tosiaan verrattavissa aaseihin (Anteeksi aasi-nimiset eläimet!).
toimitusjohtaja-ainesta. Elämisen arvoinen elämä jo eletty ja myöhäistä jättää kaunis ruumis.
totuuden etsijät eivät löydä jumalaa.
Kerro.
jumalaa ei ole.
Jumalanetsijät kyllä löytävät jumalia, kuka mitäkin.
Toisessa ajassa tai toisessa paikassa sinäkin olisit löytänyt toisen jumalan, ollut löytöösi tyytyväinen ja pitänyt sitä totuutena.
Sinäpä sen sanoit. Juuri tämä ominaisuus ihmisessä ihmetyttää. Vaikka koskaan ei ole kerrottu Jumalan olemassaolosta tai henkimaailmasta, ihmisessä on paikkaan, kulttuuriin katsomatta tämä ominaisuus pohtia näitä asioita. Jos ei ole yhteyttä totelliseen Jumalaan, ihminen täyttää tämän aukon sisimmässänsa kehittämällä jonkin uskonnon tai jumalan. En ole kuullut koskaan maapallolla löydetyn sellaista kansan tai heimon ryhmää, jolta puuttuisi uskonnollinen ulottuvuus. Se on niin olennainen osa ihmistä. Turha tätä on lähteä kieltämään.
...pelko. Kuoleman pelko.
Niinpä, samanlaisista aivoista johtuen, ihmiset kaikissa kulttuureissa tarttuvat samaan oljenkorteen.
Pitämällä jumalamme yytyväisenä, hän ei rankaise metä tappamalla meidät jossain luonnonkatastrofissa. Sitten kun katastrofi kuitenkin tulee ja tappaa, selitämme sen sillä, että olemme tehneet syntiä ja jumala antoi oikeudenmukaisen muistutuksen. Ihminen haluaa hallita tapahtumia ympärillään. Uskonnon myötä syntyy illuusio, että sattumanvaraisuus on omassa hallinnassa.
Kuoleman pelkoa voi lisäksi lievittää kuoleman jälkeisellä paratiisilla. Näin osa meistä itseään lohduttaa ajasta ja paikasta riippumatta.
Hieman itsepetoksen makua, mutta mikäs siinä, jos elämä maistuu paremmalta ja ihminen on uskossaan onnellinen.
>> En ole kuullut koskaan maapallolla löydetyn sellaista kansan tai heimon ryhmää, jolta puuttuisi uskonnollinen ulottuvuus. Se on niin olennainen osa ihmistä. Turha tätä on lähteä kieltämään. >>
'Kieltää' ei ole mukava sana, siinä on jotain kielteistä :o).
Positiivisyyteen pitäisi pyrkiä, tekee elämän helpommaksi. Ajatellaan nyt tätäkin evoluutiota. On se vaan erinomaisen hieno ja pitkäjännitteisesti toimiva systeemi.
Kuvitellaan esi-vanhempamme jostain 10 miljoonan vuoden takaa. Äskettäin puusta laskeutunut, savannin ja sademetsän välimailla pikkuryhmissä elelevä kädellinen nisäkäs. Häntä on menettänyt merkitystään kun maassa elellään, se alkaa surkastua. Asento muuttuu pystymmäksi, savannilla näkee kauemmaksi, ja samalla jää kädet vapaaksi, voi kanniskella pentuja paikasta toiseen ja viskoa jellonaa kivillä tai mätkiä puunuijalla jos kovin lähelle tuppaantuu.
Kun pentuja kanniskellaan pieninä, ei niiden tarvitse selviytyä itse yhtä aikaisin, aivot ja pää alkavat suurentua, niistä kun on suurta apua sitten myöhemmin, käsien käytössä ja heimon sosiaalisissa kuvioissa.
Ne kuviot kehittyvätkin vähän kerrassaan yhä monimutkaisemmiksi, ja häntä lyhenee lyhenemistää. Kommunikaatio kehittyy, murahteluja ja haukahduksia on jo niin paljon että käy mahdolliseksi kuvata abstraktejakin asioita, esittää kysymys MIKSI. Joku tavallista paremmalla mielikuvituksella varustettu yksilö antaa jonkinlaisen vastauksenkin, jonka muut hyväksyvät, paremman puutteessa.
Ensimmäinen uskonto on syntynyt.
Isopäiset lapset kuuntelevat silmät pyöreinä vanhempiensa 'murahtelua' ja painavat kaiken tarkasti mieleensä, niinkuin lapsilla tapana on.
Sinne jääkööt esi-isät historian hämärään. Heidän perintönsä ja kehityksen nykytaso on kaikkien nähtävissä. Puhekieli ja uskontoja löytyy kaikista kulttuureista, maantieteellisen eristäytymisen myötä hiukan eri muotoon kehittyneinä eri puolilla maailmaa. Häntä on jo lähes olemattoman lyhyt koko ihmisrodulla.
on kulttuurillinen innovaatio ihan kuten maanviljelys tai metallinvalmis tai 10-lukujärjestelmä.
Monoteistinen jumalakäsite syntyi pronssikauden ja myöhemmän kivikauden vaihteessa ja sen leviämistä on kielitieteen ja arkeologian perusteella pystytty slkeästi seuraamaan.
Ihmisella on irrationaalisia tarpeita mutta mitään "uskonnollisuutta" ei ole ihmiseen sisäänrakennettuna. Tähän tietenkin vaikuttaa se mitä tarkoiatt uskonnollisella ulottuvuudella.
Esim. "syvien" miettiminen ei ole uskonnollisuutta.
kuolemaa.kipua kyllä mutta...
Niin, ehkäpä se kuoleman pelko onkin useimmiten perimmiltään kipujen pelkäämistä, johon liittyy huota tulevasta (uskovaisille kuoleman jälkeinen elämä), huolta jälkeen jäävien (lasten, puolison omien iäkkäiden vanhempein tai vaikka rakkaan kissan) selviämisestä kuolemasi jälkeen ja myös tuskaa elämättömästä elämästä.
Ihminen, joka on elänyt täysipainoisen ja pitkän elämän, voi kuolla rauhassa itse kuolemaa pelkäämättä.
Todistappa minulle jumalan olemassa olo 100% niin olen valmis hyväksymään jumala-uskonnot.
Todisteesi jälkeen voin sitten valita ottaisinko jumalan elämääni vai pitäisinkö edelleen pakanallisen elämänkatsomukseni
Tosiasia on että ei me todisteita saada. Meiltä vaaditaan uskoa. Vaikka saisimme todisteita niin mitä se auttaisi. Ennen jeesuksen syntymää oli profeetoita esim. mooses, iski sauvallaan kallioon ja sieltä alkoi virtaamaan vettä. toiset profeetat ovat viitallaan iskeneet jokea ja joki on jakautunut siten että ihmiset ovat voineet kävellä kuivaa maata pitkin. Vaikka tälläisiä ihmeitä esiintyi niin silti ihmiset tekivät pahojaan. Ihminen joka näki ihmeen saattoi vähän ajan päästä olla palvomassa epäjumalia. Menneistä ajoista näemme että ihmeet eivät välttämättä auta.
Todisteet raamattu kyllä lupaa meille jossain vaiheessa. Sillon kun tuomion päivä tulee, seisomme kaikki vuorollamme Jumalan, Jesuksen ja taivaallisen tuomioistuimen edessä ja meidät tuomitaan tekojemme mukaan. Silloin näemme jumalan ja jeesuksen ja saamme todistuksen että he todella ovat olemassa.
Yksi mikä omasta mielestäni todistaa jumalasta on kokemukset kuoleman jälkeisestä elämästä. Ihmiseltä on pysähtynyt sydän ja hän on päässyt tutustumaan rajan takaiseen elämään. Kuoleman jälkeisestä elämästä ihmiset kertovat suunnilleen juuri silleen kuin raamattu opettaa.
Ihmisten kokemuksia voit käydä lukemassa sivuilta:
http://www.nderf.org
Olen uskonut Raamatun Jumalaan useita kymmeniä vuosia. Olen kokenut hyvin paljon jopa yliluonnollista johdatusta ja rukousvastauksia. Ei mitenkään näitä asioita voi selitellä sattuman piikkiin. Voisin kirjoittaa kaikesta jopa melkoisen kirjan, mutta sittenkään et varmasti uskoisi.
Niin, ateismiinhan kuuluu, että ei lukkiuduta lopullisesti mihinnkään ismiin. Jos joku uskova pystyy todistamaan jumalansa olemassa olon niin ateisti voi sen hyväksyä...Kunnes löytyy joku vielä parempi maailman, elämän ja ihmiselon selitysmalli.
Olet siis ymmärtänyt kysymyksemme väärin. Eivät ne kysymykset tule sielussamma asuvasta hädästä vaan uteliasuudesta ja tiedonjanosta.
Toinen syy kysymyksille ovat uskoien omat väitteet jumalansa ylivoimaisuudesta muihin jumaliin ja teieteellisiin teorioihn verrattuna. Näiden väitteiden edess tulee halu kysyä perusteluja tälle uskolle.
No jopas on leppoisaa kaupustelua :)
Jokaisella ihmisellä on kaipaus kohti rauhaa ja pelastusta tästä sekavasta ja vaikeasta maailmasta. Sinne varhaislapsuuden tilaan kun äidin ruumis ja oma keho olivat yhtä ja siinä oli koko maailma.
Näitä tunteita kaikki uskonnot sitten käyttävät hyväkseen ja tarjoavat omia selityksiään maailman pahuudelle ja pelastuksen avaimia.
Jokainen kulkee omaa tietään läpi elämän. Toiset uskonnollisiin symboleihin tarrautuen, toiset ilman niitä. Jotkut tarttuvat aseisiin, toiset huumeisiin, kolmannet kynään (tai näppäimistöön), neljännet jääkiekkomailaan. Jne.
"Ristin tie" on epäselvä käsite. Amishit, lestadiolaiset, erilaiset lahkot, tapauskovaiset, paavi, George W. Bush, ristiretkeläiset, Etelä-Amerikan valloittajat ja intiaanien tappajat, ympäristön saastuttajat, pedofiilipapit, uskonnonopettajat, entiset narkomaanit... En näe syytä miksi minun pitäisi ottaa jokin noista teistä esikuvakseni.
Ilman uskoa jumalaan voi löytää uskon elämään, aktiivisen voiman jolla vapauttaa itsensä ja ymmärtää osansa jossain paljon suuremmassa.