SANA sunnntaille

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä.
Matt. 5:1–2
Vuorisaarna on erikoinen, jos se luetaan, niin kuin se on kirjoitettu. Eikö Jumalan lasten tien pitäisi kulkea terveyteen, onneen, seesteisyyteen ja vaurauteen? Eikö Jumalan siunaus tarkoita, että käy hyvin, rukousten kuuleminen, että tapahtuu pyyntömme mukaan? Sitten tulee Jeesus ja alkaa saarnata: Autuaita, Jumalassa onnellisia, ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset, siis ne, jotka odottavat apua, mutta eivät vielä nauti siitä. Autuaita ovat ne, joilla on Jumalan nälkä ja jano, mutta joiden jano ei ole vielä tyydytetty. Autuaita ovat toisille armolliset, vaikka he itse joutuisivat kokemaan armottomuutta. Autuaita puhdassydämiset, jotka kaipaavat nähdä Jumalan, mutta eivät vielä näe. Autuaita rauhantekijät, vaikka ympärillä riehuu riita, kateus ja sota. Autuaita ne, jotka saavat armon kantaa kärsimystä Jeesuksen nimen tähden, todella autuaita he ovat. Kun herjataan, vainotaan ja puhutaan pahaa ja vääristellään totuutta, maineemme pilataan, niin iloitkaa. – Mitä sinä odotat Jumalalta?