Mannerheim yritti ennen talvisotaa panna Suomen ilmapuolustuksen kuntoon 200 uudenaikaisen hävittäjän hankinnalla USA:sta.
Valtiovarainministeri Väinö Tanner tyrmäsi valmiiksi neuvotellun kaupan ja haukkui Mannerheimia mielisairaaksi.
Tanner uskoi ettei sotaa tule eikä kalliita aseita kannata hankkia turhaan ruostumaan.
Sodan jälkeen Tanner kyllä myönsi että aseiden hankinta olisi ollut pelkkää säästöä.
Miljardien arvoinen Karjala olisi voitu pitää pienellä rahalla. Pakkohan se oli vetäytyä kun ei ollut tykinammuksiakaan. Olisi muuten jääty motteihin.
Tali-Ihantalassa kesällä 1944 suomalainen tykistö pystyi ampumaan riittävästi venäläisten hyökkäysryhmityksiin.
Valtiovarainministeri Väinö Tanner tyrmäsi valmiiksi neuvotellun kaupan ja haukkui Mannerheimia mielisairaaksi.
Tanner uskoi ettei sotaa tule eikä kalliita aseita kannata hankkia turhaan ruostumaan.
Sodan jälkeen Tanner kyllä myönsi että aseiden hankinta olisi ollut pelkkää säästöä.
Miljardien arvoinen Karjala olisi voitu pitää pienellä rahalla. Pakkohan se oli vetäytyä kun ei ollut tykinammuksiakaan. Olisi muuten jääty motteihin.
Tali-Ihantalassa kesällä 1944 suomalainen tykistö pystyi ampumaan riittävästi venäläisten hyökkäysryhmityksiin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Asehankinnat estäneet demarit pelastivat oman nahkansa syyttelemällä sotilaita. Mitäs menitte sinne ?
Asehankinnat estäneet demaripoliitikot olisi pitänyt panna linnaan. Suomalaiset sotilaat teki ihmeen torjumalla huonosti varustettuna suurvaltaarmeijan maanvaltauksen.
Demareilla oli ennen sotia kaikissa Pohjoismaissa pasifistinen rauhanaate jonka mukaan armeija on tarpeeton eikä sotia enää tule.
Ja sen verran iso kannatus että pystyivät estämään asehankinnat.
Norja oli lähes aseeton ja Ruotsikin heikosti varustettu. Suomella oli sentään Mannerheim-linja joka pidätteli venäläisiä 2.5 kuukautta.
Sinä aikana Ranska ja Englanti alkoivat valmistella väliintuloa mikä uhka sai Stalinin luopumaan Terijoen hallituksesta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
Mannerheim-linjan puute oli sen ohuus. Bunkkereita olisi pitänyt olla leveämmällä alueella. Näin etummaisen bunkkerin menettäminen ei olisi pakottanut vetäytymään linjalta kuten Summassa pakotti helmikuun 1940 puolivälissä.
Tykinammukset kestäviä konkivääribunkkereita oli vaikea vallata. Suomalaisen tykistön ammuspula ja pst aseiden puute kuitenkin mahdollisti sen .
Pääsivät ryömimään panssarivaunujen vetämien teräslevyjen suojassa bunkkerien oville ja räjäyttämään ne auki.
"Mannerheim yritti ennen talvisotaa panna Suomen ilmapuolustuksen kuntoon 200 uudenaikaisen hävittäjän hankinnalla USA:sta."
Valmistella olevat asekaupat on täyttä hölynpölyä! USA oli haluton myymään Suomelle aseita, koska Suomella ei ollut kovaa valuttaa, jolla aseet olisi voinut maksaa eikä kuljetuskalustoa aseiden rahtaamiseksi.
Todellisuudessa kauppa tehtiin joulukuussa 1939 ja se koski 44 kpl Brewster-hävittäjiä! Kuljetus ei ollut minkäänlainen ongelma. Talvisotaan koneet eivät kuitenkaan kerinneet!
Kauppa Brewster Aeronautical Corporationin kanssa tehtiin 16. joulukuuta 1939, ja se koski 44 Brewster Model 239:ää (F2A-1:n vientiversio). Kauppahinta oli korkea (54 000 dollaria kappaleelta) eikä hinta sisältänyt laivaston omaisuutta (muun muassa tukialusvarustus, aseet, tähtäimet ja mittarit), joiden riisuminen koneista tuli suomalaisille yllätyksenä. Jo asennetut moottorit vaihdettiin G-5-moottoreihin, sillä asennettu Wright R 1820-34 oli vientikiellossa. Kuusi koneista jouduttiin ottamaan Belgian tilauksesta ja niihin jouduttiin tekemään suuri eturunkomodifikaatio. Koneisiin jäi vikoja ja osia jäi puuttumaan. Vain kolme konetta kokoonpantiin ja koelennettiin Yhdysvalloissa.
Koneet toimitettiin kuljetuslaatikoihin pakattuna rahtilaivalla Norjan Stavangeriin, ja sieltä rautateitse Ruotsiin. Brewsterit koottiin Saabin lentokonetehtaalla Trollhättanissa, jossa ruotsalaiset kokosivat saksalaisia Junkers Ju 86 -pommikoneita Flygvärnetiään varten. Saabin tehtaan silloisena johtajana toimi marsalkka Mannerheimin sisarenpoika kreivi Clas Eric Sparré (1898–1948). Ensimmäiset neljä konetta lennettiin Suomeen 1. maaliskuuta 1940 ja viimeinen saapui kaksi kuukautta myöhemmin.
Mikä taho aikoinaan propagoi sellaisen valheen, että Brewsterit olisi saatu "halvalla" Yhdysvaltain laivaston pitämästä nimellisestä huutokaupasta? Sellaisen tarinan olen kuullut. Oliko valtiollisen Suomen omaa sotapropagandaa vai mistä?
Ajatellaanpa sitä, että sota-ajan P-51 Mustang -hävittäjä maksoi noin 51 000 $, niin saadaan Brewsterin "halpuus" näkymään oikeassa valossa.
Ostettiinko Brewsterin raskaat Browning -konekiväärit kuolemankauppiailta pimeiltä markkinoilta vai jotain virallista tietä?
Ihailtavaa kuitenkin se, mistä ja miten Ilmavoimat maailmansodan raivotessa ympärillä taikoi Brewstereihinsä aseet, mittaristot ja tähtäimet hyvin lyhyessä ajassa.
Tietääkseni Brewsteriin jälkikäteen asennetut neljä 12,7 mm:n konekivääriä oli suomalaista valmistetta.
"Valmistella olevat asekaupat on täyttä hölynpölyä! USA oli haluton myymään Suomelle aseita, koska Suomella ei ollut kovaa valuttaa, jolla aseet olisi voinut maksaa eikä kuljetuskalustoa aseiden rahtaamiseksi"
Totta ne asekaupat on.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1861&author=114
Kesäkuussa 1939 sotamarsalkka Mannerheim oli niin vakuuttunut suursodan syttymisestä, että hänen mielestään Suomen oli lopultakin pantava ilmapuolustus kuntoon. Marski valtuutti eversti Paavo Talvelan neuvottelemaan hävittäjäkaupoista Yhdysvalloissa.
Talvela onnistuikin yhdessä Washingtonin lähettiläämme Hjalmar Procopén kanssa pääsemään sellaiseen sopimukseen, että ilmavoimillemme toimitetaan Atlantin takaa parisen sataa uudenaikaista hävittäjää. Yhdysvaltalainen liikepankki lupasi antaa tarvittavan lainan edellyttäen, että Suomen hallitus takaa sen. Meillä oli USA:ssa tuohon aikaan hyvä maine velan takaisin maksajana.
Juhannusalusviikolla 1939 Mannerheim esitteli mielestään onnistuneen kauppasopimuksen valiokunnalle, joka pohti perushankintojen rahoittamista. Marski päätyi tilannekatsauksessaan sellaiseen johtopäätökseen, että elimme varustautumisen kannalta viimeisiä viikkoja. Hänen mukaansa sota syttyy hetkellä millä hyvänsä, ja sen jälkeen aseita ei maailmalta enää ostettaisikaan.
Kokoukseen osallistunut Väinö Tanner ilmoitti siltä istumalta, ettei valtiovarainministeriö tule osoittamaan markkaakaan mokomaan asekauppaan. Suomi ei hänen mukaansa tarvinnut hävittäjiä, joilla vain pommitettaisiin työläisiä.
Niin ikään paikalla ollut pääjohtaja Risto Ryti ilmoitti, ettei Suomen Pankki tulisi antamaan valuutan maastavientilupaa tämän tapaiseen tarkoitukseen.
Marski loukkaantui, sanoi eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävistä ja marssi ulos. Huoneeseen jäänyt Tanner totesi silloin, että ”vanha sotamarsalkka näyttää menettäneen järkensä. Hänen oikea paikkansa olisikin mielisairaalassa."
Tässä ProKarelia -jutussa asisata kirjoitetaan niin kuin hankinta-asiat olisivat olleet valmiiksi hoidettu ja vain Suomen valtiojohdon lupa vain puuttui mutta niinhän ei ollut.
Suomi kyllä neuvotteli USA:ssa aseostoista ja Procope esitti valtavan hankintalistan, jonka arvo oli n. 200 milj. $ ( n. 10 Mrd mk). Jenkin olivat epävarmoja pystyykö Suomi tällaisia velkoja edes maksamaan ja onko Suomi jonkin muun maan bulvaani esim. Saksan. Suomen valtiojohto tietysti vakuutti, etteivät hankitut aseet joudu muihin maihin.
Edes USA:lla ei vuonna 39 ollut mitään valtavia asevarastoja, josta olisi voinut myydä aseita vaan ne piti hankkia omilla sopimuksilla yksityisten asetehtaiden kanssa. Tästä johtuen kuinka pitkään ko. asetoimitukset olisivat kestäneet ja olisivatko aseet ehtineet edes Talvisotaan vaikka sopimukseen olisi päästy elokuussa.
Lopuksi ko. Suomen lainalle oli saatava presidentin ja kongressin lupa mikä viivytti asian etenemistä. Kun sota oli syttynyt sai Suomi lopulta 10 milj. $ (n. 500 milj. mk) lainan jälleenrakentamista varten ja sitä ei edes saanut käyttää aseisiin. Suomalaiset ostivat saamallaan lainalla USA:sta elintarvikkeita ja tavaroita ja myivät ne Britanniaan. Tästä saatiin vastineeksi puntia, joilla saatiin tunnetulla luovalla tavalla hankittua hävittäjiä.
Kannatta lukea tästä asiasta esim. Talvisodan historiasta siellä asia on selvitetty perinpohjin.
"Suomi maksoi velkansa" oli USA:ssa tunnettu sanonta ennen talvisotaa. Sillä tarkoitettiin USA:n ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopan maille antamia lainoja jotka vain Suomi maksoi takaisin.