Lepakonlanta vain tuhansia vuosia vanhaa

"Jos lepakkoja olisi ollut samassa luolalla kymmeniä tai satojatuhansia vuosia, niin eikö lantakasan pitäisi olla paksumpi ja alimman lantakerroksen paljon vanhempaa?"

Lepakkoja ei välttämättä ole ollut samassa luolassa kymmeniä saati satoja tuhansia vuosia. Viitteessä mainittiin luolan sijainneen Karpaateilla. Tämän pitäisi vähän soittaa kelloja, koska tuskin siellä esim. viime jääkaudella oli yhtä hyviä olosuhteita lepakoille kuin on esim. nyt.

Kaikki luolatkaan eivät ole välttämättä kymmeniä saati satoja tuhansia vuosia vanhoja. Pitäisi ensinnäkin selvittää, että onko mainittu luola ollut olemassa ennen viime jääkautta. Jos on, niin siellä on voinut jääkautta ennen asua lepakoita.

Lanta myös hajoaa epäorgaanisiksi tekijöikseen ajan myötä, joten ei sitäkään välttämättä sellaisenaan tunnistettavassa muodossa loputtomasti kerry niissäkään oloissa, missä lepakoita riittää paikalle paskomassa vaikka sata tuhatta vuotta. Aloitus on tylsähkö provo, josta ei ole nuoren Maan kreationismin kannattimeksi edes vitsillä.

Kreationistinen aikamääritys on sitten lepakoiden paskakasan korkeuden mittaus. Paljon raamatullisesti luotettavampaa kuin esimerkiksi radiohiiliajoitus.

Etenkin kalkkikiviluolat eivät ole pysyviä, vaan muuttuvat kaiken aikaa, kun vesi kaivertaa niitä, tuo niihin soraa, suuaukot suurenevat tai sortuvat maanvyörymissä. Toisaalta myös ilmasto muuttuu eikä saman kallion / vuoren alue ole sataa tuhatta vuotta sopiva samalle lepakkolajille.

Luonto ja maaperä ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Kerralla valmiiksi ja muuttumattomaksi luotua maailmaa ei ole kuin luomiskertomuksissa.

Tiedemiehet ovat tutkineet lepakkojen asuttamien luolien syntyhistoriaa kravun ja kauriin kääntöpiirien välissä, erityisesti lähellä päiväntasaajaa. Näillä alueilla ei ole ollut jääkausia siinä määrin, että ne olisivat häirinneet lepakkojen pesimistä ja asumista luolissa.

Havaittiin, että keskimääräinen lepakkojen asuttaman luolan syntyminen tapahtuu noin 5000 vuoden aikana. Samainen luola häviää keskimäärin 10 000 vuoden aikana. Näin ollen lepakot asuttavat luolia noin 4000 vuoden ajan, eivät pidempään.

Lepakkojen lannasta on tehty seuraavia huomiota tarkkojen tieteellisten tutkimusten kautta:

- lepakon lanta katoaa jäljettömiin noin 4000 vuoden aikana, jolloin siitä ei jää maaperään mitään jälkiä
- lepakon lanta hajoaa ja katoaa siten, että 100 000 vuotta samassa luolassa asuneiden lepakoiden lannasta vain viimeisten 4000 vuoden ajalta on jäljellä jäänteitä

Kaikki Maan nuoren iän "tieteelliset" todisteet ovat yhtäläisiä kasoja kuin nämä lepakoiden tuotteet. Tämä saattoi olla parodia, mutta muistan kuinka kivenkovaan väitettiin Niagaran putouksen kynnyksen kulumisnopeuden perusteella, ettei Maa on enintään 10´000 vuotta vanha, koska Niagara..