Tälläkin palstalla eon jatkuvalla syötöllä kolumnissa mainittuja pelotteluja.
"Räjähtäviä voimaloita maalailevan pelon lietsonnan ohella ydinvoiman vastustajat syyllistävät, että millaisen tulevaisuuden jätämme jälkeemme, kun tuotamme pitkiä aikoja vaarallisena pysyvää ydinjätettä."
http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/ydinvoiman-vastustus-on-pelkoon-perustuva-usko/555620/
"Räjähtäviä voimaloita maalailevan pelon lietsonnan ohella ydinvoiman vastustajat syyllistävät, että millaisen tulevaisuuden jätämme jälkeemme, kun tuotamme pitkiä aikoja vaarallisena pysyvää ydinjätettä."
http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/ydinvoiman-vastustus-on-pelkoon-perustuva-usko/555620/
Vastaukset 63
Vanhimmat
Mitähän ne pelkäsi, jotka poistattivat valvojilla viestin
"Ydinvoima, pelko, tunne, järki
Vastaaja
26.4.2012 12:24"
Nyt uudelleenkirjoitettuna osoitteessa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15058122/ydinvoima-pelko-tunne-jarki
Tiedoksi @Suomi24 @Aller
Aloittaja on oikeassa. Vastustus on pelkkää uskoon perustuvaa ilman todellista tietoa. Kun käytännön tietämys sähköntuotannosta ydinvoimalla on nolla, niin kaikenlaiset uskomukset voittaa järjen. Viheruskovaisuus on tunnettu muutoinkin kuin energia-asioissa. Useimmat heistä tulevat ajan myötä normaaleiksi kansalaisiksi kun pääsevät ns. oikeisiin töihin ja silloin näkevät mm. energiatodellisuuden käytännössä
Ihmisten tulisi lajina pelätä omaa tulevaisuuttaan. Ydinvoima vaarantaa sen. https://www.chernobyl-international.com/gallery/
On tavallaan uskon asia väittää, ettei ydinvoimaan liity mitään riskejä. Ihmiset helposti unohtavat, että ydinvoima on tietoinen riski, riskiyhteiskunnan oma ja vapaa valinta jossa saavutetun hyödyn katsotaan olevan sopivassa suhteessa riskiin. Siis eräänlainen kompromissi, joka vaatii täysin oman lainsäädäntönsä.
Ei ehkä kannata antaa sen hämätä, että ydinvoimaa huutoäännestetään kaikkialla puhtaaksi ja riskittömäksi energiaksi. Ydinvoimalle on vain syntynyt eräänlainen fanaattinen fani-joukko, hartaan uskollisia kannattajia, jotka uhraavat osan elämästään ylistämällä ydinvoimaa. Asiantuntijat ja ammattilaiset kuitenkin vielä myöntävät ydinvoimaan liittyvät riskit eivätkä halua ottaa ylimielistä tai väheksyvää kantaa niihin.
Elämä on täynnä monenlaisia riskejä. Voi vaikka tiiliskivi pudota päähän.
Ydinvoiman vastustajat eivät sallisi ydinvoimaan minkäänlaista riskiä. Kaikki pois vaan.
Ketkähän sitä ovatkaan loppujen lopuksi fanaattisinta joukkoa? Kannattajat vai vastustajat?
> Ei ehkä kannata antaa sen hämätä, että ydinvoimaa huutoäännestetään
> kaikkialla puhtaaksi ja riskittömäksi energiaksi.
Missä maassa sinä asut? Minä en ole tällaista huutoäänestystä huomannut missään.
Ydinvoima on erittäin puhdas ja vähäriskinen. Ei täysin puhdas eikä täysin riskitön. Tilastollisesti yksi turvallisimmista sähköntuottotavoista mitä löytyy ja kevyesti yksi ympäristöystävällisimmistä pitkällä tähtäimellä. Ja vielä edullinenkin.
Viheruskovaiset uskovat vain vihreään valheeseen. Todisteeksi riittää ettei ydinvoiman tilalle ole Suomessa ole vieläkään osoitettu mitään luotettavaa ja vuodenajoista riippumatonta tuotantoa. Vesivoima täällä jo on lähes maksimituotannossa.
Jos kerran ydinvoiman pelkoa ei ole niin ydinjätteen kaivanto voidaankin sitten rakentaa helsingin kaupungin alle? Eihän kukaan pistä vastaan tätä?
Kallista rakentamista, eikä maaperä taida ihan hirveän hyvin sopia tuohon tarkoitukseen.
Sopii hyvin jos vaan löytyy sopiva paikka luolalle. Pitää vaan ensin löytää paikka, jossa ei jo ole rakennettuna kunnalistekniikkaa, joukkoliikennettä, parkki- ja muita halleja. Lisäksi pitäisi ratkaista miten rakennusaikaiset häiriöt asukkaille minimoidaan.
Joten kokonaisuuden kannalta jäteluolan rakentaminen helsingin alle on aika huono idea.
Ei mahdu. Kannattaisi perehtyä asiaan ennen kuin tuollaisia heittelee.
Energiantuotanto on välttämätöntä. Normaalijärkinen ihminen ymmärtää, että jokaiseen energiantuotantotapaan liittyy etuja, haittoja ja riskejä. Kysymys kuuluukin, mitä ne ovat , ja erityisesti verrattuna muihin energiantuotantotapoihin?
"Energiantuotanto on välttämätöntä. "
Juuri tähän perustuu parlamentaarinen hyväksyntä ydinvoimalle. Se kierrätetään kansanedustuslaitoksen kautta, koska silloin riskistä tulee "meidän riski", sille saadaan kolleektiivinen hyväksyntä. Ydinenergialki on kopio, kaikkialla maailmassa, ainakin vapaissa valtioissa toimitaan juuri samanlailla. Lainsäädäntö on osa ydinenergian "brandia" ja kollektiivinen hyväksyntä tasaa ja jakaa vastuun.
Mutta vaikka näin toimitaan, niin koettakaan nyt ymmärtää, että se ei saisi poistaa kritiikkiä ydinvoiman osalta. On pelkästään ydinvoiman etu, että se kohtaa vapaissa maissa myös kritiikkiä. Parasta tässä on mennä kuitenkin demokratian säännöillä, joihin ei kuulu vastapuolen mustamaalaaminen ja hulluksi leimaaminen.
Eduskunnan käsittelyssä on kyse yhteiskunnan kokonaisedusta, ei pelkästään riskistä. Riskin enimmäistaso määritellään ydinenergialainsäädännössä ja STUK arvioi vaatimusten täyttymisen. Vastuu on ydinvoiman käyttäjillä.
Asiallista kritiikkiä saa esittää ja siihen vastataankin asiallisesti, mutta Stuxnetin, Arto Laurin ym esittämä ei edusta sitä.
"Energiantuotanto on välttämätöntä. "
Tuo on faktaa, Se ei tietenkään poista kritiikkiä mitä tahansa energian tuotantomuotoa kohtaan. Edut , haitat ja riskit huomioonottaen ydinvoima on paras energiantuotantotapa.
Pökiö - ei siinä taikauskoa tarvita, kun lukee Fukushiman ja Tsernobylin tapauksista.
Onnettomuuksia sattuu myös muiden energiantuontomuotojen alueella. Vesivoimaloiden patoja murtuu ja ihmisiä kuolee. Vesivoiman vastustus ei kuitenkaan ole samankaltaista keskiaisen taikauskon kaltaista pelkoa kuin ydinvoiman vastustus.
"Eduskunnan käsittelyssä on kyse yhteiskunnan kokonaisedusta, ei pelkästään riskistä. "
Kyllä kait riski suhteessa hyötyyn on juuri se tärkein syy miksi ylipäätänsä tarvitaan parlamentaarinen päätös. Ja silloinkin on lähdettävä siitä, ettei vakvaa onnettomuutta yksinkertaisesti voi tapahtua, koska seuraukset eivä silloin olisi missään suhteessa saavutettuun hyötyyn. Eli ydinvoiman hyväksyntä ei voi perustua muulle, kuin ennustetulle "räjähtämättömyydelle", odotetulle täydelliselle turvallisuudelle. Siksi sen voisi osaltaan lukea teologian piiriin.
Japanissa ihmisistä huomasi, että he Fukushiman jälkeen tunsivat tulleensa petetyiksi. Japanissa oli vastaavasti yhteiskunnan kokonaisedun mukaista rakentaa ydinvoimaa ja samoin kuin Suomessa, tämä oli johtanut "vakuuttelujärjestelmään", jossa ydinvoimaa sanottiin riskittömäksi. Pahin seuraus tästä oli, että turvallisuuteen suhtauduttiin ylimielimielisesti, testeissä huijattiin ja alalle kehittyi korruptiota.
Japanin pitäisi opettaa meitä olemaan varpaillamme, epäilemään koko ajan, toimimaan itse oman toimintamme kriitikkoina. Ydinvoiman vastustajien leimaaminen ei ehkä edistä turvallisuutta.
" on lähdettävä siitä, ettei vakvaa onnettomuutta yksinkertaisesti voi tapahtua, koska seuraukset eivä silloin olisi missään suhteessa saavutettuun hyötyyn. "
No jaa, tuolla asenteella suurin osa energiantuotannosta pitää kieltää.
Esimerkkejä yksinkertaisille: öljyn käyttö pitää kieltää, koska öljyn kuljetus merillä voi aiheuttaa hyvin vakavan onnettomuuden luonnolle. Vesivoima pitää kieltää, koska patojen murtuminen voi aiheuttaa laajaa tuhoa ja jopa satojen tuhnsien ihmisten hukkumiskuoleman. Hiilenkäyttö pitää kieltää, koska joka vuosi miljoonia ihmisiä kuolee hiienkäytön päästöih- Tuuöivoimalat tappavat miljoonia lepakoita. lintuja joka vuosi jne.
"No jaa, tuolla asenteella suurin osa energiantuotannosta pitää kieltää."
No ehkä sinunkin on myönnettävä, että kun puhutaan vakavasta onnettomuudesta ydinvoiman kohdalla, niin se on sitten hinnaltaan sellainen, joka mitätöi kaiken siihen asti saavutetun hyödyn, siis pelkästään kustannuksiltaan, puhumattakaan sukupolvien yli ulottuvista terveyshaitoista.
Juuri tästä syystä olen ydinvoimakriitikko. Hyväksyn sen, että yhteiskunta voi ottaa riskejä parlamentaarisen sateenvarjon alla, mutta en koskaan hyväksy sitä, että riskejä peitellään ja vähätellään ja ennenkaikkea sitä, ettei niitä kunnolla tunneta. Olen valmis hyväksymään ydinvoimankin, kun se riskit tunnustetaan ja etenkin tunnetaan. Tai sitten sieltä esiripun takaa löytyisikin jotakin sellaista, että ydinvoimaa olisi mahdoton hyväksyä.
" Eli ydinvoiman hyväksyntä ei voi perustua muulle, kuin ennustetulle "räjähtämättömyydelle", odotetulle täydelliselle turvallisuudelle."
"Hyväksyn sen, että yhteiskunta voi ottaa riskejä parlamentaarisen sateenvarjon alla"
"Olen valmis hyväksymään ydinvoimankin, kun se riskit tunnustetaan ja etenkin tunnetaan."
Ota tuosta selvää, hyväksyt ja et hyväksy ydinvoimaloita ?
" kun puhutaan vakavasta onnettomuudesta ydinvoiman kohdalla, niin se on sitten hinnaltaan sellainen, joka mitätöi kaiken siihen asti saavutetun hyödyn, siis pelkästään kustannuksiltaan"
Tuohon pitäisi saada laskelma tuotetun ydinsähkön rahallisesta arvosta ja verrata sitä tapahtuneiden ydinonnettomuuksien aiheuttamiin kustannuksiin ?
Ydinsähkön tilalle olisi jouduttu tuottamaan sähköä pääosin fossiilisilla polttoaineilla, Merkittävä välillinen hyöty sekin.
"Tuohon+pitäisi+saada+laskelma+tuotetun+ydinsähkön+rahallisesta+arvosta+ja+verrata+sitä+tapahtuneiden+ydinonnettomuuksien+aiheuttamiin+kustannuksiin+?"
"Ota tuosta selvää, hyväksyt ja et hyväksy ydinvoimaloita ?"
Niin, ota tuosta nyt sevää, vaikka se on ihan selvällä suomenkielellä sanottu.
"Fukushiman kustannuksiin menevän noin 200 milhardia. Ydinvoima tulee kalliiksi, siloin kun rysähtää."
Ei aurinko- ja tuulivoimakaan halpaa lystiä ole. Pelkästään Saksassa niitä on tuettu noin 200 miljardilla eurolla vajaan 10 vuoden aikana, ja tuetaan lisä noin 25 miljardilla/vuosi.
Kun K.Latelta löytyi laskelmia (ilman tietolähteitä) ydinvoiman kuluista, löytyykö vastaavasti laskelmia tähän menessä tuotetun ydinsähkön rahallisesta arvosta ?
Pikaisesti päissään laskien: ydinsähköä tuotanto on noin 2500 TWh/vuosi eli rahalliselta arvoltaan reilut 100 miljardia euroa/vuosi. Ydinsähköä on merkittävässä määrin tuotettu yli 30 vuoden ajan eli tähän meneessä yhteensä ainakin 3000 miljardin euron arvosta,
On syytä lisäksi ymmärtää ja muistaa, että kaikki tuo ydinvoimalla tuotettu sähköenergia olisi ydinvoiman puuttuessa jouduttu tuottamaan mitä todennäköisimmin pääosin kivihiiltä polttamalla. Se olisi tarkoittanut aivan lehvetillistä määrää poltettua kivihiiltä ja poltosta syntyneitä haitallisia ja suorastaan myrkyllisiä päästöjä ympäristöön ynnä edelleen ihmisten kehoihin. Noiden päästöjen seurauksena olisi sairastunut ja kuollutkin paljon, paljon enemmän ihmisiä kuin mitä on sairastunut ja kuollut maailman kaikkien ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena.
"Tsernobylin+arviotiin+maksavan+ensimmäisinä+vuosina+noin+1000+miljardia,+dollareissa,+sen+jälkeen+Ukrainan+ja+Valkovenäjän+kansantaloudesta+meni+noin+20%+onnettomuuden+hoitoon+seuraavan+15+vuoden+ajan."
Taisin+vähän+puhua+omiani.+Valkovenäjän+vuosittaiset+kustannukset+taitavat+vieläkin+olla+20%+vuotuisesta+budjetista,+eikä+10%+kuten+väitin:
"1000 miljardia tuli aikoinaan Gorbatshevin suusta. Liekö huru-ukko"
Kovasti on heikoilla K.Laten väitteet, kun tietolähteenä on huru-ukko Gorba (ja tietysti ilman lähdettä, josta sanomiset 1000 miljardista voisi lukea.
Valitan K.Late, mutta tämän ketjun viestisi ovat olleet jokseenkin arvotonta mutinaa.
"Valitan K.Late, mutta tämän ketjun viestisi ovat olleet jokseenkin arvotonta mutinaa. "
Joo tämähän lähti siitä, että ydinvoiman vastustaminen perustuu taikauskoon. Siinä mielessä olen kanssasi samaa mieltä.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_total_health_expenditure_per_capita+
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_life_expectancy
Otetaan vielä toinen tilasto, WHOn julkaisema eliniän odote maittain. Koska monessa entisen Neuvostoliiton maissa runsas alkoholin käyttö lyhentää merkittävästi elinikää, tarkastellaan vain naisia. Valkovenäjällä naisten eliniän odote on 78 vuotta. Se on vertailukelpoinen monien Itä_Euroopan maiden kanssa, jotka eivät joutuneet rankan Tshernobyllaskeuman kohteeksi. Jos Tshernobylkontaminaatio aiheuttaisi suuressa määrin sairauksia, näkyisi se elinikäodotteen lyhenemisenä nyt yli 30 vuotta onnettomuuden jälkeen. Mutta ei näy, siitäkään huolimatta, että Valkovenäjän terveydenhuoltokulut per capita ovat pienemmät kuin vertailumaissa.
"Valkovenäjällä naisten eliniän odote on 78 vuotta. Se on vertailukelpoinen monien Itä_Euroopan maiden kanssa, jotka eivät joutuneet rankan Tshernobyllaskeuman kohteeksi."
Olisko sulla tilastoja Gomelin alueen osalta? Siellähän eli Tsernobylin aikaan noin 2 miljoonaa ihmistä, nyt ehkä vähän yli miljoona ihmistä. Ainakin lastenlääkärit raportoivat EU:n kuuroille korville, että alueella syntyneistä lapsista neljä viidestä olivat sairaita. Alue sai kaikkein suurimman osan Tsernonbylin laskeumasta.
"Ei+tuo+mitenkään+tue+sitä,+että+Tshernobylin+kustannukset+ovat+20+%+valtion+budjetista+Valkovenäjällä,+mihin+ihmeeseen+ne+rahat+oikein+menisivät?+"
http://www.neimagazine.com/features/featuresoil-contamination-in-belarus-25-years-later/
Menoja sattaa kertyä siitä, että puhdistustyöntekijöille ja saastuneiden alueiden asukkaille on aikanaan aika löyhäkätisesti myönnetty eläkkeitä ja muita etuuksia. Lisäksi Valkovenäjällä toteutetaan agrokemiallisia ohjelmia, jolla pyritään estämään radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen elintarvikkeisiin.
https://www.newscientist.com/article/mg20227144-500-biofuels-could-clean-up-chernobyl-badlands/
Bioetanolin tuotanto voisi olla järkevä tapa ottaa käyttöön Ukrainan ja Valkovenäjän saastuneet alueet.
"Bioetanolin tuotanto voisi olla järkevä tapa ottaa käyttöön Ukrainan ja Valkovenäjän saastuneet alueet. "
Jos avasit koko artikkelin, laittaisitko tänne lainauksen IAEA:n epäilevästä vastauksesta. Yleensä CS137 on ollut vaikeasti poistettavissa, koska sitä nousee maaperästä aina vain lisää. Tiedemiehet ovat arvioineet, että saastuneiden alueiden "puoliintumisaika" (siis aika, jossa viljelykasvien myrkyt puoliintuvat)voisi pahimmillaan olla jopa 270 vuotta. Käymisjätteen polttaminen tuhkaksi on taas oma lukunsa, voidaanko se tehdä siten, etteivät keessarit strontit karkaa ilmakehään?
Vaikka biodieselissä olisi jonkin verran radioaktiivisuutta, on selvää, että sille esim. työkoneissa käytettynä voidaan sallia korkeampia aktiivisuuspitoisuuksia kuin elintarvikkeissa. Ja tislauksessa mäski tulee aika pieneen volyymiin ja voidaan haudata hyvin matala-aktiivisena jätteenä.
Tuo 270 vuoden "puoliintumisaika" on jotain huuhaata. Kyllähän ne cesium ja strontium kulkeutuvat pikku hiljaa syvemmälle suotautuvien vesien mukana, Suomessakin mitattu. Joillain syväjuurisilla voi tietysti tulla ohimeneviä pitoisuuksien kasvuja. Ja tshernobylin hiekka-alueilla tuuli kuljettelee radioaktiivisia aineita.
Te näette puhtaan ydinvoiman, minä näen valtavasti sairautta ja mentettyä maata. Jos molemmat näkökannat ovat oikeutettuja, niin vastuu niiden yhteensovittamisesta lankeaa kyllä ydinvoiman kannattajille - entenkin kun vastustajat leimataan jo valmiiksi taikauskoisiksi hörhöiksi.
https://www.wired.com/2009/12/chernobyl-soil/
”It stands to reason that at some point the Ukrainian government would like to be able to use that land again, but the scientists have calculated that what they call cesium's "ecological half-life" – the time for half the cesium to disappear from the local environment – is between 180 and 320 years. ”
Kyse ei siis ole minun keksinnöstäni, vaan jonkun muun. Uusi käsite, ekologinen puoliintumisaika, on tuossakin artikkelissa vähän huonosti selitetty.
CS137 on hankala aine, koska se ei ole vain vierasaine, joka poistuisi valumavesien mukana. Kasville se näyttäytyy tärkeänä rakennusaineena, lannoitteena. Siksi sitä ei killu vapaana ja toimettomana maaperässä, vaan se osallistuu kaikkiin biologisiin prosesseihin ja kiertää niissä aina uudestaan.
Puolet CS137:stä katoaa kyllä ympäristöstä 30 vuodessa (ellei sitä jostain tule lisää). Biologinen puoliintumisaika on vain noin 70 vuorokautta, mutta sillä ei ole hirveästi merkitystä jos alueelle muutetaan asumaan ja eletään paikallisen flooran ja faunan varassa. Tuossa englanninkielisessä versiossa puhuttiin cesiumista yleensä. Ei siis ainoastaan tuosta yhdestä isotoopista.
Tällä hetkellä suuri osa tuosta alueesta voitaisiin jo ottaa esimerkiksi viljelykäyttöön, mutta markkinointiteknisiä haasteita olisi niin paljon, ettei taitaisi kannattaa. Eiköhän tuo noin 50 vuoden kuluttua ole sen verran unohtunut, että stigmaa ei enää juuri ole. Aivan reaktioytimen lähinaapurustoon tuskin kannattaa muuttaa vielä silloinkaan, ellei sitä saada siivottua.
Loppujen lopuksi voidaan todeta, että edes tämä maailman historian vakavin ydinonnettomuus (erotuksena niistä kahdesta, jotka eivät olleet onnettomuuksia), oli aika kevyt seuraamuksiltaan.
Cesium on tullut maahan pintalaskeumana, ja siitä se suotautuu pikkuhiljaa syvemmälle sadevesien mukana. Vaikea kuvitella, että cesium muuttaisi mielensä ja alkaisi taas nousta pintaa kohti. Mitä ilmeisimmin tuossa on kysymys siitä, että tuuli on kuljettanut ns. 10 km vyöhykkeeltä, jossa on hiekkamaita, cesiumia kauemmas.
Ukrainassa 30 km evakuointivyöhyke on aika surkeaa seutua maanviljelyksellisesti joten sitä tukin havitellaan takaisin käyttöön pitkiin aikoihin. Valkovenäjällä on maanviljelyksellisesti parempia kontaminoituneita alueita ja niillä voidaan lannoituksella ja muilla agrokemmiallisilla keinoilla estää radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen viljaan.
No joo, teillä noita selityksiä riittää. Mutta jos CS137 tasot ovat pysyneet korkealla, niin se paljoa lohduta, että ruvetaan vaikka mollaamaan huonoa maaperää.
No olen muutaman kerran lentänyt siitä yli, ja ilmasta näkee hyvin, miten Ukraina on muutoin maanviljelyksellisesti erinomaista mustan mullan maata, mutta tuo Tshernobyliä ympäröivä kolkka on aika soista seutua. Siellä on vain tuo alueen hallinnollisen pääkaupunki Tshernobyl, oli Pripjatin kaupunki ja lisäksi satakunta pikkukylää. Tuo jo kertoo alueen elinkeinotoiminnasta.
Haluaisitko ottaa kantaa siihen, miten CS137 jättää noudattamatta puoliintumisaikaansa? Noin yleisesti radioktiivisten aineiden määrä puolittuu puoliintumisajan kuluessa, mutta tässä tapauksessa jostain syystä ei?
"Haluaisitko ottaa kantaa siihen, miten CS137 jättää noudattamatta puoliintumisaikaansa? "
No eihän se tietenkään jätä noudattamatta fysikaalista puoliintumisaikaansa. Mutta kun kasvit tarvitsevat vain tietyn määrän kaliumia, niin se kasveissa ei "puoliinnu" 30 vuodessa, vaikka se maaperässä puoliintuukin. Kasvit siis ottvat itseensä aina uutta CS137 isotooppia, kun ne kuvittelvat imevänsä kaliumia maaperästä. Ja vaikka biologinen puoliintumisaika olisikin vain puoli vuotta, sama CS137 kiertää biomassassa aina uudestaan, joten se ei sitenkään puoliinnu.
Mutta siihen, miksi se maaperämittuaksissakaan ei näytä noudattavan fysikaalista puoliintumisaikaansa, ei tuntunut tutkijoiltakaan löytyvän vastausta. Etenkin kun strontium tuntuu puoliintuvan ja sekin on biomassan yksi rakennusaineista.
"Ja vaikka biologinen puoliintumisaika olisikin vain puoli vuotta, sama CS137 kiertää biomassassa aina uudestaan, joten se ei sitenkään puoliinnu."
Mistähän sitä CS137:ää tulee uudestaan ja uudestaan? Kyllä sen määrä vähenee koko ajan fysiikan lakiem mulaan. Pahasti ontuu Laten selitykset.
Ketjussa+paljon+viestejä+puolesta+ja+vastaan+ja+jopa+ydinvoiman+poistamista+Suomesta.+Mutta+yksikään+ei+ole+esittänyt+millä+se+korvattaisiin+Suomessa?+Hiilivoima+poistuu+runsaan+10+vuoden+kuluttua+viimeistään.+Öljy+melkein+kokonaan.+Tuonnista+pitää+päästä+eroon+hetkittäistä+ja+vähäistä+käyttöä+lukuunottamatta+jo+huoltovarmuuden+vuoksi.+Vesivoima+lähes+maksimissaan.+Bioenergiaa+tulee+muutama+%-yksikkö+lisää+ja+aurinkoa+kevät-kesä-alkusyksy+hiukan.+Tuulivoimaa+satunnaisesti.+Kertokaa+nyt+vastustusvimmassanne+mitä+silloin+ydinvoiman+tilalle,+kun+sitä+pöliittisistakin+syistä+vihaatte?+Jopa+vihreät+ovat+hyväksyneet+uuden+puheenjohtajansa+taholta+hyväksyvänsä+ydinvoiman+ilman+uusia+lupahakemuksia.+Käytännössä+oma+tuotanto+ei+riitä+ilman+ydinvoimaa+ja+nytkin+sähköä+tuodaan.+Asiallisia+ja+kiihkottomia+vastauksia+kaivataan.
https://link.springer.com/article/10.1007/s10967-015-4352-6
Todennäköisesti tuo Tshernobylcesiumin satojen vuosien vuosien ekologinen puoliintumisaika on yhdestä tutkimuksesta, jota sitten siteerataan lukuisissa muissa artikkeleissa ihmisten pelottelemiseksi. Otetaan nyt vastapainoksi Japanilainen tutkimus, joka perustuu pitkän ajan mittaussarjaan ydinkoelaskeumasta. Tuon mukaan cesium-137:n ja strontium-90:n ekologinen puoliintumisiaka riisisä ja vehnässä on 3-7 vuoden luokkaa.
"Mistähän sitä CS137:ää tulee uudestaan ja uudestaan? Kyllä sen määrä vähenee koko ajan fysiikan lakiem mulaan. Pahasti ontuu Laten selitykset."
Tämä on vähän vaikea selittää henkilölle, joka ei ole oikein sisäistänyt asioita. Biologisessa kierrossa kasvi myös luopuu käyttämästään CS137:sta, mutta koska se ei vielä häviä mihinkään, se kelpaa aina uudestaan käyttöön. 30 vuoden välein kokonaismäärä kuitenkin puoliintuu, se on väistämätöntä, mutta kasveissa ei tätä puoliintista välttämättä näe.
" 30 vuoden välein kokonaismäärä kuitenkin puoliintuu, se on väistämätöntä, mutta kasveissa ei tätä puoliintista välttämättä näe".
Late on näköjään kehitellyt uudentyyppisen radioaktiivisten isotooppien rikastusmenetelmän.
" Tuon mukaan cesium-137:n ja strontium-90:n ekologinen puoliintumisiaka riisisä ja vehnässä on 3-7 vuoden luokkaa."
Näinhän sen odottaisi menevänkin. Veikkaan, että Tsernobylin alueella on arvioitu pahasti pieleen laskeuman määrät. Silloin kun joskus jälkeenpäin on mitattu CS137:n määriä, sitä on ollut jo "kateissa" ja biologisessa kierrossa se on sitten taas tullut näkyviin, eli mitattavaksi. Siellä voi olla jokin biologinen prosessi, joka nostaa isotooppia maan sisältä ylös.
Ja mistähän se cesium sinne maan sisälle olisi joutunut? Voisi odottaa, että pahimmin saastuneilta alueilta pohjavedet virtaavat Pripjatjokeen. Kyllä kulkeutuminen tuulen mukana on todennäköisin vaihtoehto. Sitä on muutenkin havaittu tuolla.
"biologinen prosessi, joka nostaa isotooppia maan sisältä ylös."
Mikään biologinen prosessi ei pysty erottelemaan alkuaineen isotooppeja.
"Mikään biologinen prosessi ei pysty erottelemaan alkuaineen isotooppeja.
CS137 on naamioitunut lannoitteeksi. Jotenkin se kalium, typpi ja fosforikin nousevat maaperästä kasviin, miksei sitten kaliumina esiintyvä CS137? Vai miksi niitä peltoja muuten lannoitettaisiin?
Long-Term Dynamics of Radionuclides Vertical Migration in Soils of the Chernobyl Nuclear Power Plant Exclusion Zone" by Yu.A. Ivanov, V.A. Kashparov, S.E. Levchuk, Yu.V. Khomutinin, M.D. Bondarkov, A.M. Maximenko, E.B. Farfan, G.T. Jannik, and J.C. Marra. AGU 2009 poster session.
Tuota asiaa kun yrittää guuglata niin ainoa viite joka tulee esiin on tuo, joka on esitetty poster sessiossa geologisessa symposiumissa. Siinä on kyse vain pitoisuuksista maaperässä eikä kasveissa. Pelkkiä mittauksia eikä tekijöillä ole minkäänlaista selitystä mittauksilleen. Tuon "ekologinen puoliintumisaika" termin käyttö on lähinnä hymyilyttävää tässä yhteydessä. Mutta tietysti leviää kulovalkean tavoin vihermediassa.
"CS137 on naamioitunut lannoitteeksi. Jotenkin se kalium, typpi ja fosforikin nousevat maaperästä kasviin, miksei sitten kaliumina esiintyvä CS137? Vai miksi niitä peltoja muuten lannoitettaisiin?"
Cesium on alkalimetalli, kalium , fosfori ja typpi eivät ole. Cesium ei käyttäydy kemiallisesti kuten kalium. Kasvit eivät tarvitse cesiumia, eikä se ole lannoite.
Luonnossa Cs on melko yleinen alkuaine, ja lähes kokonaan pysyvää isotooppia Cs 131.
näppisvirheen korjaus; Luonnossa Cs on melko yleinen alkuaine, ja lähes kokonaan pysyvää isotooppia Cs 133.
Korjaa toinenkin näppisvirhe, kemikaalitietäjä:
"The biological behavior of caesium is similar to that of potassium[9] and rubidium. "
Wikipedia
Korjataan:
Because biochemical processes can confuse and substitute caesium with potassium, excess caesium can lead to hypokalemia, arrythmia, and acute cardiac arrest.[107] But such amounts would not ordinarily be encountered in natural sources.[108]
K.Late, sinun vuorosi korjata näppisvirheesi, esim:
"CS137 on naamioitunut lannoitteeksi. Jotenkin se kalium, typpi ja fosforikin nousevat maaperästä kasviin, miksei sitten kaliumina esiintyvä CS137? Vai miksi niitä peltoja muuten lannoitettaisiin?"
Kemikaalimies korjaa vielä tämäkin, niin sitten olet jo korjannut melkein puolet hölmöilystäsi:
"Cesium on alkalimetalli, kalium , fosfori ja typpi eivät ole."
Kasvi ottaa mielellään elimistöönsä CS137 isotooppia, joten en näe aihetta korjata väitettä. Ydinvoimalaonnettomuudet tavallaan lannoittavat viljelyksiä ja se on huono juttu.
Laten jankkaaminen CS137 isotoopin väkevöitymisestä kasveissa alkaa muistutaa Stuxnetin jankkaamista moneen kertaan alasammutuissa väitteissään.
Moni näkisi mielellään jotain tutkimustietoakin asiasta. Ja mielellään vertaisarvioituna.
Kasvit eivät kykene erottelemaan alkuaineiden isotooppeja. Cesium on yleinen alkuaine maaperässä.