Menättänyt

Moikka, mitäs kuuluu?

Hei! Sinulle joka kysyit löytyykö ketään puolisonsa menettänyttä?Tässä sellainen.Mieheni menehtyi melko yllättäen 50v. Siitä aikaa on nytten vuosi ja 6kk.Otti äärettömän lujille......Jos haluat jakaa ajatuksiasi........niin kirjoittele.......en tiedä ...oletko sinä menettänyt puolisosi? Jos haluat kertoa niin olen valmis jakamaan suruasi kanssasi.

Suru ottaa aikansa......ja siltikin välillä yllättää.....kun muistot tulevat hyökyaallon tavoin....ja ei tiedä mitä tekisi.Minulla ehkä yksi keino jaksaa on luoda tuska sanoiksi paperille.Ja siltikin tulee hetkiä ja aikoja ....ei löydy sanoja.....ei osaa kenellekkään kertoa miltä minusta tuntuu......Sydän tuhansina sirpaleina.
Koen myös ,että luottamus Jeesukseen on paljon auttanut.....sellaisella salatulla tavalla Jeesus kantaa minua sylissään.Ja tämä on totta minun kohdallani.En varmaankaan olisi
jaksanut elää mieheni kuoleman jälkeen..........jos Jeesus ei olisi minua auttanut.
Kun ystäväkin on jotenkin henkisesti kaukana tällaisessa tuskassa ja ei ole rinnalla vertaistukea.

Moi, täällä yksi puolisonsa menettänyt, mieheni kuoli kaksi ja puoli kuukautta sitten. Tämä aika on melkein mennyt hautajais ym. järjestelyjen parissa. Tuska ja ikävä on läsnä lähes kaiken aikaa, illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä on mielessäni vain puolisoni ja tämä pohjaton ikävä. Mikä on oma tilanteesi ? oletko myös menettänyt läheisen....