Onneksi olkoon, tänään 6.11. vietetään Ruotsalaisuuden päivää, Svenska dagen.
Suomessa on vajaat 300.000 ihmistä, joiden äidinkieli on ruotsi. Hangossa heitä asui vuoden 2016 lopulla 3718. Hangon ruotsinkielisten osuus on laskenut alenevan väestön myötä: vuonna 1980 ruotsinkielisten osuus oli 49%, vuonna 2000 45% ja vuoden 2016 lopussa 43% hankolaisista, Suomenkielisten osuus on vakiintunut n. 53%:iin, Muita kieliä äidinkielenä puhuvia oli Hangossa vuoden 2016 lopussa 412 eli 4,7%, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin ruostinkielisten osuus Suomessa.
Helsingin sanomat kirjoittaa pääkirjoitussivulla tänään otsikolla "Kaksikielisyyttä voi ruokkia". Artikkelin sanoin; "Kuomenkieliset motivoituvat opiskelemaan ruotsia parhaiten, jos he kohtaavat arjessa ruotsinkielisiä ja kokevat itse kielitaidon hyödyt." "Kaksikieliset koulut voivat osaltaan tukea tätä tavoitetta." Artikkelissa annetaan esimerkkejä, kuinka Helsingissä on samoissa tiloissa toimivia suomen ja ruotsinkielisiä kouluja ja kaksikielisiä päiväkoteja ollaan avaamassa.
Kaksikieliset koulut ja päiväkodit eivät ole ainoastaan taloudellinen asia. Kysymys on siis myös ruostinkielen viljelystä ja ruokkimisesta. Tätä asiaa kannattaa vakavasti miettiä Hangossa, jossa on tähän asti eletty "eristäytymisstrategian" tietä. Kaksikielisyys on rikkaus. Sitä pitää ruokkia, ettei se näivety. Kohtaaminen voi luoda kiinnostusta ja hyväksyntää, Hangossa luonnollisen kohtaamisen voi aloittaa jo päiväkodissa ja jatkaa sitä kouluissa. Rakennukset eivät ole itsetarkoitus, niissä oleva elämä on merkityksellistä. Eri kieliryhmien päiväkodit, ala- ja yläkoulut sekä lukiot samoihin rakennuksiin!
Suomessa on vajaat 300.000 ihmistä, joiden äidinkieli on ruotsi. Hangossa heitä asui vuoden 2016 lopulla 3718. Hangon ruotsinkielisten osuus on laskenut alenevan väestön myötä: vuonna 1980 ruotsinkielisten osuus oli 49%, vuonna 2000 45% ja vuoden 2016 lopussa 43% hankolaisista, Suomenkielisten osuus on vakiintunut n. 53%:iin, Muita kieliä äidinkielenä puhuvia oli Hangossa vuoden 2016 lopussa 412 eli 4,7%, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin ruostinkielisten osuus Suomessa.
Helsingin sanomat kirjoittaa pääkirjoitussivulla tänään otsikolla "Kaksikielisyyttä voi ruokkia". Artikkelin sanoin; "Kuomenkieliset motivoituvat opiskelemaan ruotsia parhaiten, jos he kohtaavat arjessa ruotsinkielisiä ja kokevat itse kielitaidon hyödyt." "Kaksikieliset koulut voivat osaltaan tukea tätä tavoitetta." Artikkelissa annetaan esimerkkejä, kuinka Helsingissä on samoissa tiloissa toimivia suomen ja ruotsinkielisiä kouluja ja kaksikielisiä päiväkoteja ollaan avaamassa.
Kaksikieliset koulut ja päiväkodit eivät ole ainoastaan taloudellinen asia. Kysymys on siis myös ruostinkielen viljelystä ja ruokkimisesta. Tätä asiaa kannattaa vakavasti miettiä Hangossa, jossa on tähän asti eletty "eristäytymisstrategian" tietä. Kaksikielisyys on rikkaus. Sitä pitää ruokkia, ettei se näivety. Kohtaaminen voi luoda kiinnostusta ja hyväksyntää, Hangossa luonnollisen kohtaamisen voi aloittaa jo päiväkodissa ja jatkaa sitä kouluissa. Rakennukset eivät ole itsetarkoitus, niissä oleva elämä on merkityksellistä. Eri kieliryhmien päiväkodit, ala- ja yläkoulut sekä lukiot samoihin rakennuksiin!
Vastaukset 2
Vanhimmat
mä oon aina luullu,että ruåtsalaisuuden päivä on helmikuun toinen,eli 2.2....siis toinen toista....
Helmikuun viides on Runebergin päivä. Se on runomiehen päivä.