https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005439724.html
>>>
Soitimme Anna Haapalaiselle ja pyysimme häntä selittämään, mikä kolumnissa erityisesti mättää:
Anna Haapalainen. (KUVA: Anna Haapalaisen kotialbumi)
Turun yliopiston uskontotieteen oppiaineeseen väitöskirjaa tekevä Haapalainen tutkii evankelisluterilaista kirkkoa, tarkemmin sanottuna valtaa ja vallankäyttöä siellä.
Arstilan kolumnista hän twiittasi, koska on tehnyt aiemminkin vastaavia ”twitter-ruumiinavauksia”.
”Törmäsin Arstilan tekstiin eilen illalla, luin sen ensin kerran ja olin jopa vähän epäuskoinen, että tällainen teksti on kirjoitettu”, hän kertoo.
”Suurin huolenaihe, mikä tästä tekstistä heräsi, oli se, miten eettisesti arveluttava se on.”
Haapalaisen mukaan Arstilan kolumni jatkaa pitkää historiallista traditiota, jossa naisruumiit, eritoten nuorten naisten kehot, ovat jatkuvan arvioivan katseen ja turhan seksualisoimisen kohteena.
Tapahtumapaikka on marketti, mutta silti fokus on ”kiinnostuksen herättämisessä vastakkaisessa sukupuolessa”.
”Nuoren ihmisen vartalosta puhutaan tekstissä loukkaavasti, paikoin jopa hyvin ilkeästi. Sitä halutaan muuttaa jollain tavalla, niin kuin siinä vartalossa olisi joku vika, tai siinä, miten tämä ihminen on pukeutunut. Sitä pitää muuttaa, että se olisi miellyttävämpi katsoa”, Haapalainen sanoo.
Erityisen selväksi kolumnissa tulee sukupolvien välinen kuilu, joka näkyy Haapalaisen mukaan valta-asetelman rakentamisena.
”Nuoriso on pilalla -tyylinen diskurssi kuuluu vahvana. Arstila myös viittaa tekstin lopussa omaan kokemukseensa ja auktoriteettinsa, että hänellä on kokemusta maailmasta ja elämästä niin paljon.”
Viime vuosina eri puolilla maailmaa noussut kehopositiivuus-liikehdintä, josta HS:n Nyt.fi on kirjoittanut ahkerasti, ei näy tekstissä mitenkään.
Haapalaisen mukaan teksti on malliesimerkki bodyshamingista eli kehohäpäisystä.
”Kolumnissa käytetään hyvin vahvaa kieltä, joka pyörii häpäisemisen ympärillä. ’Sinä et ole hyvä sellaisena kuin olet, sinun tulee olla jotain muuta.’ Tämän nuoren ihmisen vartalon muodot näkyvät jotenkin sellaisella tavalla, joka on Arstilan mielestä epäsopivaa.”
Arstila kirjoittaa esimerkiksi näin:
”Tuo silorasvainen, raskas vartalomalli vaatisi kepeyttä. Kenties pienikuvioista naiseutta. ”
”Onneksi hänellä on vielä uuma, sitä pitäisi juhlistaa.”
”Koska sääret ovat arvattavasti tukevat, helman pitäisi olla sopivan pitkä, mutta nilkat saisivat näkyä.”
”Hameen leyhähdellessä hän näyttäisi hoikemmalta kuin olisikaan.”
Haapalaisen mukaan teksti kohdistuu yhteen yksittäiseen ihmiseen, jonka on mahdollista myös tunnistaa itsensä siitä.
”Tottakai voi olla niin, ettei tällaista nuorta ole olemassakaan vaan hän on Arstilan mielikuvitusta. Se ei tavallaan poista sitä, että joku ihminen, joka on ollut Arstilan edessä jossain marketissa, ajattelee nyt, että se kertoo hänestä.”
”Varmasti myös ET-lehden lukijakunnassa on ihmisiä, joita teksti loukkaa ja satuttaa. Jos siinä puhutaan ’fatsheimaavasti’, ihmiset, joilla on ollut oman kehonkuvan kanssa ongelmia, kokee ne loukkaavina. Olivatpa he minkä ikäisiä tahansa.”
Anna Haapalaisella on viesti tekstin lukeneille:
”Kuka tahansa nyt ikinä ajatteleekin, että tää teksti koskee häntä, toivon, että hän tai he osaisivat jättää sen omaan arvoonsa. Jokaisella on oikeus omaan kehoon ja jokaisella on oikeus olla niin kuin on. Me ei olla ulkonäköämme velkaa kenelläkään.”
Tavoitimme myös Pirkko Arstilan.
Oletko saanut kolumnistasi palautetta?
”Olen saanut palautetta kolumnistani sekä puolesta että vastaan. Monet kehuvat ja ovat samaa mieltä ja sitten on näitä, jotka katsovat että ei kuulu toiselle, miten joku pukeutuu.”
”Ihmettelen sitä, että tässä on pointti nyt hukattu kokonaan. Pointtihan on siinä, että ihminen käyttää vaatteita, jotka eivät sovi hänen vartaloonsa ollenkaan. Faktahan on, että suomalaiset naiset ovat yleensä leveälanteisia. Kaikki naistenlehdet antavat koko ajan neuvoja siitä, miten leveälanteinen lyhyt nainen voi pukeutua.”
Perustuuko kolumnisi oikeaan kokemukseen?
”Kyllä. Katselen ihmisiä ja minua hämmästyttää usein, miten nuoret ihmiset pukeutuvat. Nuoruushan on aina kaunista, mutta nuoret – ja nykyään myös vanhemmatkin – pukeutuvat niin anatomisesti, että se sattuu silmään.”
Ajattelitko, että kommenttisi olisivat voineet loukata tätä nuorta ihmistä?
”En ajatellut sillä tavalla. Olisin voinut ystävällisesti sanoa hänelle, että sinusta näkyy takapuolelta kaikki läpi.”
Miten ajattelet, että hän olisi reagoinut tällaiseen huomautukseen?
”Hän olisi ollut kauhuissaan. Eihän tuntemattomalle mennä näin puhumaan.”
Kirjoitit kuitenkin aiheesta kolumnin, joka julkaistiin lehdessä?
”Halusin kiinnittää huomiota siihen, miksi nuori kaunis ihminen haluaa korostaa pukeutumisellaan – ei niitä positiivisia puoliaan. Lehdet kirjoittavat paljon siitä, miten peität leveät lanteesi ja paksut reitesi ja miten korostat kauniita rintojasi. Oletan, että tämäkin nuori nainen niitä lukee.”
H
>>>
Soitimme Anna Haapalaiselle ja pyysimme häntä selittämään, mikä kolumnissa erityisesti mättää:
Anna Haapalainen. (KUVA: Anna Haapalaisen kotialbumi)
Turun yliopiston uskontotieteen oppiaineeseen väitöskirjaa tekevä Haapalainen tutkii evankelisluterilaista kirkkoa, tarkemmin sanottuna valtaa ja vallankäyttöä siellä.
Arstilan kolumnista hän twiittasi, koska on tehnyt aiemminkin vastaavia ”twitter-ruumiinavauksia”.
”Törmäsin Arstilan tekstiin eilen illalla, luin sen ensin kerran ja olin jopa vähän epäuskoinen, että tällainen teksti on kirjoitettu”, hän kertoo.
”Suurin huolenaihe, mikä tästä tekstistä heräsi, oli se, miten eettisesti arveluttava se on.”
Haapalaisen mukaan Arstilan kolumni jatkaa pitkää historiallista traditiota, jossa naisruumiit, eritoten nuorten naisten kehot, ovat jatkuvan arvioivan katseen ja turhan seksualisoimisen kohteena.
Tapahtumapaikka on marketti, mutta silti fokus on ”kiinnostuksen herättämisessä vastakkaisessa sukupuolessa”.
”Nuoren ihmisen vartalosta puhutaan tekstissä loukkaavasti, paikoin jopa hyvin ilkeästi. Sitä halutaan muuttaa jollain tavalla, niin kuin siinä vartalossa olisi joku vika, tai siinä, miten tämä ihminen on pukeutunut. Sitä pitää muuttaa, että se olisi miellyttävämpi katsoa”, Haapalainen sanoo.
Erityisen selväksi kolumnissa tulee sukupolvien välinen kuilu, joka näkyy Haapalaisen mukaan valta-asetelman rakentamisena.
”Nuoriso on pilalla -tyylinen diskurssi kuuluu vahvana. Arstila myös viittaa tekstin lopussa omaan kokemukseensa ja auktoriteettinsa, että hänellä on kokemusta maailmasta ja elämästä niin paljon.”
Viime vuosina eri puolilla maailmaa noussut kehopositiivuus-liikehdintä, josta HS:n Nyt.fi on kirjoittanut ahkerasti, ei näy tekstissä mitenkään.
Haapalaisen mukaan teksti on malliesimerkki bodyshamingista eli kehohäpäisystä.
”Kolumnissa käytetään hyvin vahvaa kieltä, joka pyörii häpäisemisen ympärillä. ’Sinä et ole hyvä sellaisena kuin olet, sinun tulee olla jotain muuta.’ Tämän nuoren ihmisen vartalon muodot näkyvät jotenkin sellaisella tavalla, joka on Arstilan mielestä epäsopivaa.”
Arstila kirjoittaa esimerkiksi näin:
”Tuo silorasvainen, raskas vartalomalli vaatisi kepeyttä. Kenties pienikuvioista naiseutta. ”
”Onneksi hänellä on vielä uuma, sitä pitäisi juhlistaa.”
”Koska sääret ovat arvattavasti tukevat, helman pitäisi olla sopivan pitkä, mutta nilkat saisivat näkyä.”
”Hameen leyhähdellessä hän näyttäisi hoikemmalta kuin olisikaan.”
Haapalaisen mukaan teksti kohdistuu yhteen yksittäiseen ihmiseen, jonka on mahdollista myös tunnistaa itsensä siitä.
”Tottakai voi olla niin, ettei tällaista nuorta ole olemassakaan vaan hän on Arstilan mielikuvitusta. Se ei tavallaan poista sitä, että joku ihminen, joka on ollut Arstilan edessä jossain marketissa, ajattelee nyt, että se kertoo hänestä.”
”Varmasti myös ET-lehden lukijakunnassa on ihmisiä, joita teksti loukkaa ja satuttaa. Jos siinä puhutaan ’fatsheimaavasti’, ihmiset, joilla on ollut oman kehonkuvan kanssa ongelmia, kokee ne loukkaavina. Olivatpa he minkä ikäisiä tahansa.”
Anna Haapalaisella on viesti tekstin lukeneille:
”Kuka tahansa nyt ikinä ajatteleekin, että tää teksti koskee häntä, toivon, että hän tai he osaisivat jättää sen omaan arvoonsa. Jokaisella on oikeus omaan kehoon ja jokaisella on oikeus olla niin kuin on. Me ei olla ulkonäköämme velkaa kenelläkään.”
Tavoitimme myös Pirkko Arstilan.
Oletko saanut kolumnistasi palautetta?
”Olen saanut palautetta kolumnistani sekä puolesta että vastaan. Monet kehuvat ja ovat samaa mieltä ja sitten on näitä, jotka katsovat että ei kuulu toiselle, miten joku pukeutuu.”
”Ihmettelen sitä, että tässä on pointti nyt hukattu kokonaan. Pointtihan on siinä, että ihminen käyttää vaatteita, jotka eivät sovi hänen vartaloonsa ollenkaan. Faktahan on, että suomalaiset naiset ovat yleensä leveälanteisia. Kaikki naistenlehdet antavat koko ajan neuvoja siitä, miten leveälanteinen lyhyt nainen voi pukeutua.”
Perustuuko kolumnisi oikeaan kokemukseen?
”Kyllä. Katselen ihmisiä ja minua hämmästyttää usein, miten nuoret ihmiset pukeutuvat. Nuoruushan on aina kaunista, mutta nuoret – ja nykyään myös vanhemmatkin – pukeutuvat niin anatomisesti, että se sattuu silmään.”
Ajattelitko, että kommenttisi olisivat voineet loukata tätä nuorta ihmistä?
”En ajatellut sillä tavalla. Olisin voinut ystävällisesti sanoa hänelle, että sinusta näkyy takapuolelta kaikki läpi.”
Miten ajattelet, että hän olisi reagoinut tällaiseen huomautukseen?
”Hän olisi ollut kauhuissaan. Eihän tuntemattomalle mennä näin puhumaan.”
Kirjoitit kuitenkin aiheesta kolumnin, joka julkaistiin lehdessä?
”Halusin kiinnittää huomiota siihen, miksi nuori kaunis ihminen haluaa korostaa pukeutumisellaan – ei niitä positiivisia puoliaan. Lehdet kirjoittavat paljon siitä, miten peität leveät lanteesi ja paksut reitesi ja miten korostat kauniita rintojasi. Oletan, että tämäkin nuori nainen niitä lukee.”
H
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minusta tämä Arstila on vain tavallinen kitkerä vanhus , ikävää että jo höpsähtänyt ilkeä vanhus saa näin paljon julkisuutta , tuossa iässä pitäisi olla omaisia jotka huolehtisi ettei kaiken törkeimmät lausumat menisi julkisuuteen Et lehti teki tässä virheen jonka korjasi onneksi , hyvä mielialalääkitys olisi selvästi tarpeen ,inhottavaa ajatella että vanhukset vahtii jossain jonoissa toisten vakoja ja salaisia laaksoja , jos tuo olisi miespuolinen pidettäisiin vain pervona.
Erinomainen kirjoitus Arstilalta! Saipa aikaisiksi taas julkisen kohun asiasta, jonka kaikki tietävät/näkevät, mutta josta ei saa puhua! Lehdethän on täynnä laihdutusohjeita ja pukeutumisneuvoja. Paksut, lihavat naiset kaipaavat pukeutumisohjeita ja laihdutusreseptejä.
Lihavan on vaikea löytää sopivankokoisia vaatteita, varsinkin pitkiä housuja ei isotakapuolinen meinaa löytää. Mutta siitä ei saa mainita kenellekään!
Onhan+se+nyt+aivan+karmeennäköstä+kun+plösöperseet+luulevat+näyttävänsä+hyviltä+kireissä+vaatteissa.+Sehän+on+tabu,+että+suomalaisnaisista+ehkä+vain+2%+on+siinä+kunnossa+et+näyttää+oikeesti+hyvältä+kireissä+vaatteissa.
Aikoinaan kun tuo oli vielä uutistenlukijana, niin jotenkin arstila tuntui sellaiselta, miten sen kuvaisi, ei mitenkään miellyttävältä ihmiseltä, aivan kuin pinnan alla olisi jotain outoa. Naisen vaistoa?
Ihmettelin myös hänen ääntään, joka oli jo tuolloin muminaa. Outoa äänenkäyttöä puhetyöläiseltä. Kolumni taas oli mauton. Ihmisen ulkonäön arvostelu ja yksityiskohdilla herkuttelu on ilkeyttä, olen tällaisiin ihmisiin törmännyt sen verta useasti. Kriittisyyttä käytetty omaan pahoinvointiin.
Kaipa sitä jokainen saa mielipiteensä sanoa, vallankin nykyaikana se on suorastaan trendikästä.
Pitäkää hyvänänne, nykyajan ihmiset, itsepä olette suunapäänä rääkymässä milloin mistäkin.
Arstila on vain omaksunut nykyajan käytöstavat.
Ei hänkään mikään ruusunen ole, mutta kukkiihan se perunakin.
Onpas naisellista pahoittaa mielensä, vaikka tietää hyvin olevansa ylipainoinen ja vähäjärkinen. Mitä se haittaa, jos muutkin sen tietävät? Mehän ollaan niin tasa-arvoisia ja oikeutettuja olemaan pahannäköisiä.
Ollaan nyt vaan tyytyväisiä olemukseemme ja syödään joulukinkkua ja joulutorttuja oikein kunnolla. Kevään naistenlehdet kyllä sitten korjaa asian bikini-mallien kuvilla ja kaloritaulukoilla!
Äidin pikku pissiksien itsetunto ei kestä totuutta viiden sentin irtoripset yhdistettynä liian pieniin vaatteisiin läskit tursuaa yäk.
Näinhän se totuus on.
Pissistyylihän se oikea pukeutumistapa on nykyisin. Sitten ne myyjien sentin pituiset irtoripset
katsetta verhoamassa.
arstila vain kertoi mille se näyttää.ei hän kieltänyt.mut jokainen näyttää samassa vaatteessa erinäkeisellö.kuka ei siitä välitä et on tosi tosi tyhmännäkönen.ok.antaa elää.ei tuo nyt oo niin kauheeta.siel koira älähtää mis kalikka kalahtaa.olkaa ihan vapaasti ja eläkää.kaikki ei ole rakenteeltaan tahi vitt...välitä eliittirouvien sanomisista.eletään.ja annetaan häneki elää.
Miksi leveälanteisuus on paha asia? Pystyypähän paremmin synnyttämään. Samoin Venäjällä tykättiin naisista joiden sääret ovat paksut kuin puupökkelöt ja niitä vielä korostettiin kaikenmaailman säärystimillä ja muilla.
Kenenkään lantio ei lihoa vuosien saatossa kilotolkulla.
Pissisrouvan naama on myös niin kiristetty, että ihan naurattaa.
Vanhus voisi tilata ruokansa vanhuspalvelusta, ei tarttis kaupas mietään pahoittaa.
Pata kattilaa soimaa, kummallakin toinen kylki musta.
No enpä tiedä onko se mitenkään eri asia onko naama kiristetty "pissismielessä" vai onko se keltainen neste liottamassa aivovarustusta kuten kaikilla hänen arvostelijoillaan, jotka eivät häntä tunne eivätkä hänestä yhtään mitään tiedä.