viljan hinnat nousussa

Australiassa Wimmeran hujakan pakkaset ovat tehneet pahempaa jälkeä kuin mitä
aluksi arveltiin.
Palkokasvien tuhot ovat olleet 50 % luokkaa kun aiemmin arveltiin 30 % tuhoja.
Pakkasta mitattiin suurimmillaan 4 astetta, mikä tyynessä ja selkeässä yössä
laskee ulossäteilyn vuoksi kasvuston lämmöksi muutamaa astetta ankaramman.
Satelliittikuvien perusteella vehnä on ollut vielä varsin vihreää, joten sekin
on saanut vioitusta.
Pahimmillaan jyvän täyttyminen tyrehtyy ja seurauksena on huonoa rehuviljaa.

EU:n vehnänvienti oli viimeisimmän tilastoviikon aikana 335 000 t. , mikä nostaa
kauden laivaukset 7 milj. tonniin, - vastaan 9,3 vuosi sitten.

Usan HRW vehnän käteishinnat ova 12 % valkuaisen vehnällä 6,2 - 6,7 taalaa bushelilta.
Tämä ylittää futuurien tason noin 1,9 - 2,45 taalaa bushelita.
Nämä hinnat ovat tavarasta joka on lastattu rautativaunuihin.
Kansas Cityn hinnat paikalle toimitettuna ovat valkuaisen suhteen luokittamattomalla
"ord protein" vehnällä vain 3,79 taalaa busheli.
Kevätvehnän hinnat taas ovat valkuaiseta riippuen välillä 7,6 -8,2 talaa busheli
Chigagoon taikka kauemmaksi rahdattuna.
Vuodentakaiseen verraten kevätvehnän hinnat ovat päälle taalan bushelita suuremmat.
--
soija marras 9,77 tammi 9,87
maissi joulu 3,43 maalis 3,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,30----4,33-----6,47
maalis 4,48---4,49-----6,59
touko 4,59----4,61-----6,64
heinä 4,72----4,77-----6,63
Pariisi vehnä
joulu 160,25 maalis 165,75 touko 169,50 syys 172,25
rapsi
helmi 381 touko 381,75 elo 364
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138,95 tammi 142

Viikolla 14 vietiin Kanadasta 238 400 t. tavallista vehnää ja 61 100 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi 4,06 milj. tonniin tavallisen, ja 1,03 milj. tonniin durumin
osalta.
Plusmerkkistä eroa vuodentakaisen oli 0,3 ja 0,15 milj. t.

Laivaukset tapahtuivat kokonaan länsirannikolta, josta läksi 36 600 t. kevätvehnän
ykköstä ja 154 100 t. kakkosta, - other laatua vietiin 29 000 t.
Suoraan alkupään varastoista vietiin 6300 t. tavallista ja 13 800 t. durumia.

Satamien varastomäärissä näkyy poikkeuksellisena se että länsirannikkolla kevätvehnän
varastot ovat vähissä, eli 64 000 t. ykköstä ja 37 400 t. kakkosta.
Itärannikolla taas on 200 000 t. ykköstä ja 412 800 t. kakkosta, lisäksi järvillä
on 173 500 t. ykköstä ja 79 100 kakkosta.
Asiaan voi arvata vaikuttavan tulossa olevat suuret laivaukset lähi-idän suuntaan.
Saudit ovat ostaneet runsaasti, mutta mistä toimitetaan on jäänyt hämäräksi.
Eipä ainakaan Saksasta taikka Baltiasta, jotka toimittivat edellisellä kaudella
suurehkon osuuden saudien tarpeista.
Myös durumvehän sijoittuminen itärannikolle on havaittavissa.
--
Algeria osti 210 000 t. vehnää optional origin tyylillä
Jordania osti 100 000 t. vehnää ja Tunisia 100 000 t. tavallista ja 100 000 t durumia.
Marokolla on vetämässä päälle 300 000 tonnin ostotarjous durumista.
--
soija marras 9,64 tammi 9,75
maissi joulu 3,42 maalis 3,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,24----4,28----6.33
maalis 4,43---4,45----6,47
touko 4,55----4,57----6,52
heinä 4,68----4,73----6,52
Pariisi vehnä
joulu 159,75 maalis 165 touko 169 syys 171,50
rapsi
helmi 379,50 touko 380,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 137,80 tammi 140,85

Argentiinassa uutta satoa on myyty vientiin jo 4,5 milj. t. kertoo Rosarion
viljapörssi.
Vauhti on ollut siksi kiivasta että hintaakaan ei ole keksitty kuin 3,9 milj. tonnin
osuudelle, jonka keskihinta on ollut 170 doll. tonni.
Viime kaudella vastaavan ajan kaupanteko oli 2,5 milj. t.

Australiassa Victorian hallatapahtuma on tehnyt silmin havaittavaa vioitusta
vehnälle, mikä oli alueen etelälaidalla vielä vihreää.
Pohjoisempana sadonkorjuu on jo menossa, mutta lähipäivät povataan sateisiksi.

soija marras 9,59 tammi 9,68
maissi joulu 3,37 maalis 3,50
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,27---4,27----6,29
maalis 4,44---4,44---6,43
touko 4,55----4,57---6,49
heinä 4,68----4,74---6,49
Pariisi vehnä
joulu 159,75 maalis 164,25 touko 168,50 syys 171,25
rapsi
helmi 377,50 touko 378,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138,25 tammi 141 maalis 142,95 touko 145,45

Marokossa kuivuus ei salli vehnän ja ohran orastumista, - jos nyt niitä on kylvettykään kuivaan peltomaahan.
Viimeisten 60 vuorokauden sateet ovat jääneet haarukkaan 1 - 50 % normaalista.
Algeriassa sekä Tunisiassa on satanut paremmin ja viljat saadaan enimmiltään orastumaan.

soija tammi 9,76 maalis 9,87
maissi joulu 3,38 maalis 3,51
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,20-----4,18----6,24
maalis 4,38----4,36----6,39
touko 4,50-----4,49----6,45
heinä 4,64-----4,66----6,46
Pariisi vehnä
joulu 159 maalis 163,25 touko 167,50 syys 170,50
rapsi
helmi 377,50 touko 378,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138,50 tammi 140,50

Viikolla 3-9.11. myytiin Usasta 489 300 t. vehnää, ja laivattiin 297 800 t.
Kauden myynti kasvoi 16,78 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,66 milj. t.
Myynti alittaa 0,9 milj. t. vuodentakaisen, ja edustaa 61,6 % osuutta USDAn uudesta
vientiarviosta.
--
Maissia myytiin 949 500 t. ja laivattiin 417 500 t.
Kauden myynti kasvoi 20,34 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,19 milj. t.
Myynti alittaa 7,3 milj. t. vuodentakaisen, mutta laivattu määrä vain 4,2 milj. t.
--
Soijaa myytiin 1,1 milj. t. ja laivattiin 2,255 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 32,58 milj. tonniin, josta laivaamatta 15,6 milj. t.
Myynti alittaa 5,9 milj. t. vuodentakaisen, mutta laivattu määrä vain 2,1 milj. t.
--
HRW vehnän myynti oli 240 700 t. josta Japani, Indonesia ja ufomiehet saivat lastilliset.
Tähän mennessä Usasta on myyty 6,5 milj. t. HRW vehnää.
Kevätvehnää myytiin 134 300 t. josta Japani sai eniten eli 26 900 t.
Italian ja Englannin suuntaan riitti 10 000 t. ja 13 000 tonnin pikkuerät.
Tähän mennessä on kevätvehnää myyty 4,68 milj. t.

EU:n kevätvehnän ostot Usasta kasvoivat 279 000 tonniin, josta Italian ouus on
201 000 t. ja Englannin 77 600 t.
Italia on lisäksi ostanut 134 200 t. durum vehnää.

Englanti on ostanut vehnää enimmäkseen muualta, ja tuontia oli kuukausi sitten
karttunut 419 100 t.
Määrästä vain 56 700 t. oli Saksasta ja syynä vähyyteen laatuvaje.
Kanadasta oli tuotu 85 800 t. - loput lienee tuotu Ranskasta.
Vienti taas jäi samana aikana 147 200 tonniin
--
soija tammi 9,72 maalis 9,83
maissi joulu 3,36 maalis 3,49
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,21----4,16-----6,30
maalis 4,37---4,34-----6,45
touko 4,49----4,47-----6,52
heinä 4,62----4,65-----6,52
Pariisi vehnä
joulu 158,75 maalis 163,25 touko 167,50 syys 170,25
rapsi
helmi 379,25 touko 380
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 140 tammi 139,95

Usankin säihin vaikuttaa nyt La Nina sääilmiö joka tarkoittaa hieman normaalia
alempia pintaveden lämpötiloja Tyynellämerellä.
Säät ovat tällöin ylensä normaalia kuivempia Teksasin ja Oklahoman suunnalla,
normaalitasoa Kansasissa ja sateisempia pohjoisen maissialueella.
Jotain tähän suuntaan viittaavaa on jo näkyvissä, josta esimerkkinä vehnän osastuminen
Oklahoman hujakalla.
Asia kiusaa Kansasin karjamiehiä, joista osa siirtää elikot Oklahoman lämpöön
talveksi ja vehnää laiduntamaan.
Nyt lähtö on viivästynyt ja karjalle pitää haalia monenlaista korvikerehua.
Eräs karjamies selitti että viljapainotteinen ruokinta "polttaa" nuoren karjan
sisukset ja loppulihotus teuraskuntoon vaatii paljon aikaa ja rehua.
Vehnällä laiduntanut taas jaksaa ja haluaa mässätä, ja lihoo nopeasti.
--
Strategie Grain ennustepulju noteeraa EU:n huonoja kylvösäitä vaatimattomalla
laskulla vehnän kylvöaloissa.
Povaus asettaa kylvöt 23,5 milj. hehtaariin, - vastaan 23,7 vuosi sitten.
Nämä luvut muuttuvat vielä moneen otteeseen.

EU:n vehnänvienti on karttunut 7,6 milj. tonnin määrään, - vastaan 8,9 milj. t. vuosi sitten.

soija tammi 9,92 maalis 10,02 touko 10,12
maissi joulu 3,43 maalis 3,55
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,27----4,22-----6,35
maalis 4,43---4,39-----6,50
touko 4,54----4,52-----6,56
heinä 4,67----4,69-----6,57
Pariisi vehnä
joulu 158,75 maalis 163,50 touko 167,50 syys 170,25
rapsi
helmi 378,75 touko 379,50 elo 364
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 138,05 tammi 140,75 maalis 142,40 touko 144,50

Viikolla 15. vietiin Kanadasta 358 300 t. tavallista vehnää ja 25 300 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi vastaavasti 4,41 ja 1,06 milj. tonniin.
Vienti ylittää vuodentakaisen tavallisen vehnän osalta 0,4 milj. t. ja on tasoissa
durumin osalta.
Kevätvehnän ykköslaatua ei laivattu lainkaan, mutta kakkosta 333 500 tonnia, josta
länsirannikon osuus oli peräti 276 400 t. kakkosta.
Tilastoista näkee että ykköslaatua saapuu satamien varastoihin, mutta se mystisesti
sieltä vähenee.
Tätä tapahtuu varsinkin länsirannikolla, jossa joko ykköslaatu muljautetaan kakkoseksi,
laikka se sekoitetaan kakkosen laatua nostamaan.
Viikon hulinassa noin 100 000 t. ykköslaatua on jotenkin kadonnut.
Länsirannikon varastomääräkin pääsi melskeessä hupenemaan 83 000 tonniin, josta ykköstä
44 000 t. ja kakkosta 11 800 t.
--
Australian sadonkorjuun tulokset ovat olleet heikot jos vertaa viljavarastoihin
saapunutta määrää edellisiin vuosiin.
GrainCorp oastaa valtaosan itäpuolen sadosta, joten sen tilastot ennakoivat nyt
korjattavan sadon kokoa.
Alla olevissa luvuissa on mukana rypsi, ohra ja vehnä, ja toimitukset kattavat
Queenslannin, NSW:n sekä Victorian.
Marras 20. tasolla varastojen vastaanotto oli karttunut 1,37 milj. tonniin., - vastaan
4,4 milj. t. vuonna 2015 ja 2,75 milj. t. viime vuonna.
Queenslannissa on toimitettu noin puolet vuodentakaisesta eli 0,53 milj. t. ja
siellä toimitukset ovat jo lopahtaneet vähiin.
NSW:n satoa on korjattu pari viikkoa ja kasaan on saatu 0,62 milj. t.
Victorian 0,21 milj. tonnin toimitukset ovat vielä rypsiä ja ohraa.
Luvut näyttävät peräti synkiltä, mutta asiassa vaikuttaa kuivuuden vuoksi hidas
orastuminen ja äskettäiset monipäiväiset sateet.

soija tammi 9,90 maalis 10,01
maissi joulu 3,44 maalis 3,55
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,21-----4,15-----6,26
maalis 4,38----4,33-----6,39
touko 4,49-----4,46-----6,46
heinä 4,62-----4,64-----6,48
Pariisi vehnä
joulu 157,75 maalis 162,25 touko 166,75 syys 170
rapsi
helmi 375 touko 376,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 136,45 tammi 139,20 maalis 140,95

Victorian farmarit pääsevät ääneen linkin artikkelissa joka käsittelee marraskun
4. päivän pakkastapahtumaa.
Palkokasvien vahinkoja on jo aiemmin tunnustettu, mutta nyt todetaan vehnänkin saaneen
suuret tuhot.
Eräs farmari kertoo menettäneensä puolet vehnäsadosta, mutta kertoo että joiltain on
mennyt 90 - 100 %.
Alueella viljellään monenlaista vehnää ja myöhään kylvetyt lajikkeet kärsivät tietenkin
eniten.
Pakkasen kerrotaan olleen ankarin sitten vuoden 1977, ja nyt ei ollut väliä oliko vehnä
röyhyllä taikka jyvien täyttymisen loppuvaiheessa.
Lopulliset tuhot selviää sadonkorjuussa ja varsinkin kun vehnän laatua päästään tutkimaan.
Pakkanen estää täyttymässä olevan jyvän valmistumisen, ja myllylaatua ei saada siitäkään
vehnästä mikä oli lähes puintivalmista.
Itävyys tietenkin menetetään myös.

Aussifarmareille tapahtuma oli kova isku, koska alueen satoarviot olivat että keskimääräistä
parempi sato on tulossa.
Victorian ja Etelä-Australian satoarviotkin olivat paljolti kiinni juuri tuhoalueen
sadoista.
Arvelen että laatuvaje ulottuu paljonkin laajemmalle kuin mitä vielä uskotaan, no tosin
tätä puolta aussijussit eivät linkin artikkelissa tuo esille, - tietänevät kuitenkin.
http://www.weeklytimesnow.com.au/agribusiness/cropping/harvest-cold-snap-wipes-out-180m-worth-of-victorian-crops/news-story/d558362a36ebb3e187b2aab95edd10f8

soija tammi 9,88 maalis 10,00
maissi joulu 3,44 maalis 3,56
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,24----4,20----6,27
maalis 4,41---4,37----6,41
touko 4,53----4,50----6,46
heinä 4,66----4,68----4,48
Pariisi vehnä
joulu 158 maalis 162,75 touko 166,75 syys 169,75
rapsi
helmi 376 touko 377 elo 360
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 136,60 tammi 139 maalis 141,10

Marokon kuivuus jatkuu edelleen ja estää kylvöjä sekä orastumista.
Weekly Weather and Crop Bulletin sanelee että viimeisimmän 90 päivän
jaksona sadetta on saatu vain 5 -50 % normaalista.
Ehtiihän vielä sataakin, mutta määrien tulee olla epätavallisen suuret.
Paras aika on kuitenkin mennyt ja myöhäiset kylvöt aiheuttavat lisää
murhetta jatkossa.

Espanjan kuivuus alkoi jo viime talvena, - seurauksena oli huono viljasato,
ja ellei piakkoin sada on seuraavakin katovuoden raiteilla.
Viimeisimmän 90 päivän jakson sateet ovat Espanjan pohjoisosassa 50 %
normaalista , ja tätä heikompia etelässä ja Portugalissa.
Jos tilanne ei muutu, niin Espanja joutuu ostamaan Ranskan tyhjäksi viime
kesän vehnäsadosta, ja haalimaan talven aikana muitakin viljoja mistä löytyy.
Pakko on varautua ajoissa jos oma sato näyttää kääntyvän jälleen kadoksi.
--
soija tammi 9,97 maalis 10,08
maissi joulu3,44 maalis 3,56
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,23----4,21-----6,26
maalis 4,41---4,38-----6,41
touko 4,53----4,51-----6,46
heinä 4,67----4,51-----6,48
Pariisi vehnä
joulu 158,75 maalis 163 touko 167,50 syys 170
rapsi
helmi 376,50 touko 378 elo 361,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 137,40 tammi 140,15 maalis 141,90 touko 144,05

Vehnälle suuret tuhot tuottava sienitauti Ug99 on edelleen voimissaan ja leviää
vähin erin laajemmalle.
Asia on ajankohtainen täällä Suomessakin, ja tästä näyttönä viime kesänä tapahtunut
epidemia Ruotsissa.

Ruotsissa pahaa jälkeä syntyi Upplandissa ja tarkemmin Almungessa, ja tauti on
samaa lajia kuin mikä oli läsnä Tanskassa ja Saksassa.
Alustavissa tutkimuksissa on todettu että sienitauti on onnistunut lisääntymään
Ruotsissa suvullisesti, mikä on erittäin hälyttävää.
Tämä tulee sen kautta että tähän mennessä Afrikan ulkopuolen epidemiat ovat
syntyneet tuulen mukana kulkevista itiöistä.

Vaikka tämä levitys on tehokasta, niin tähän mennessä epidemiat ovat tyssänneet
ennenkuin ne ovat levinneet lähi-itää kauemmaksi.
Syynä on ajoitus, eli esimerkiksi Intian vehnä on ehtinyt kasvussa vaiheeseen jossa
tartunta ei aiheuta tuhoa.
Että tauti vakiintuisi sinne vakinaiseksi kiusaksi, sen täytyy löytää väli-isäntä,
taikka vehnää on oltava kasvussa läpi vuoden niinkuin Afrikassa.

Tällainen väli-isäntä löytyy täältä Suomestakin tulokaslajina nimeltään ruostehappomarja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruostehappomarja

Sama kasvi oli suvullisen lisääntymisen mahdollistajana Ruotsissakin.
Tauti voi selvitä talvesta isäntäkasvissa, ja on kesällä valmiiksi paikalla ja iskussa.
Lisää murhetta syntyy siitä että suvullisessa lisääntymisessä syntyy suuri määrä uusia
muunnoksia taudista, ja jokin niistä on pahasti virulentti, eli ohittaa vehnän
puolustuskeinot, kasvattaa vehnän korressa runsaasti itiöitä jotka lähtevät tuulen
mukana uutta uskontoa levittämään.

Artikkelissa kerrotaan taudin vanhan muunnoksen historiaa, ja esimerkiksi Usassa
tapahtunut epidemia ensimmäisen maailmansodan aikana vei vehnäsadosta 20 %
Viimeisin epidemia Ruotsissa tapahtui 1951, jolloin kolmannes vehnäsadosta menetettiin.
Uusi muunnos eli Ug99 on entistä häijympi, ja on kehittänyt jatkuvasti uusia muunnoksia.
Etiopiassa vuonna 2014 tauti tuhosi käytännössä koko vehnäsadon.
https://www.slu.se/en/ew-news/2017/11/stem-rust-attacks-in-sweden-heralds-the-return-of-a-previously-vanquished-foe/

Etiopia osti marraskuun alussa 400 000 t. vehnää, ja parhaillaan on vetämässä uusi
ostotarjous samasta määrästä.
Lisäksi on vetämässä erilline 70 000 tonnin ostotarjous.

Usan pörssit olivat "kiitospäivän" vieton vuoksi kiinni.
Pariisi vehnä
joulu 158,50 maalis 162,50 touko 166,50 syys 169,75
rapsi
helmi 374,75 touko 376,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 137,40 tammi 140

Viikolla 10-16. 11. myytiin Usasta 199 800 t. vehnää ja laivattiin 189 600 t.
Kauden myynti kasvoi 16,98 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,67 milj. t.
Myynti alittaa 1,4 milj. t. vuodentakaisen ja edustaa 62,3 % osuutta vientiarviosta.
--
Maissia myytiin 1,08 milj. t. ja laivattiin 695 800 t.
Kauden myynti kasvoi 21,4 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,58 milj. t.
--
Soijaa myytiin 869 100 t. ja laivattiin 1,925 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 33,45 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,56 milj. t.
--
Viikon taivaanmerkki on vehnäkaupan hyytyminen ja varsinkin kevätvehnän osalta,
- sen myyntimäärä peruutti 42 900 t. pienemmäksi.
Ufomiesten potissa ollut kevätvehnä väheni 64 000 t. , josta osa on ostettu takaisin
Usaan ja osaa on käytetty viikon laivauksissa, - mitkä olivat vain 55 200 t.

HRW vehnää myytiin 146 500 t. josta enemmän kuin puolet pohjois-Arikkaan, - Marokkoon
30 000 t. ja Algeriaan 62 000 t.
Mainittakoon tässä että Marokolla oli päälle 300 000 tonnin ostotarjous durumista,
ja tämä oli suunnattu Usaan.
Viime viikolla kerrottiin että kauppa peruuntui tarjousten puutteeseen.
Usan durum sato valmistui samoilla katovuoden raiteilla kuin kevätvehnäkin, ja sitä
ei riitä edes Usan käyttöön.
WW vehnää myytiin 83 800 t.

Se että Usan vehnäkauppa hyytyy on ollut ennustettavissa jo monta kuukautta, ja
vähin erin asian joutuvat tunnustamaan markkinapuheiden vilunkifyyhreritkin.
Jossain vaiheessa alkaa myös itää ajatus että Usasta on jo myyty ulos epäterveellisen
suuri osuus parhaasta myllylaadusta.
Kun myllyvehnän niukkuus rajoittaa jo nyt Usan vientiä, niin nouseekos futuurihinnat?
Kylläpä viljajätit kaikkensa tekee että futuurihinnat eivät nouse, mutta tuskimpa
niiden vilunki pitkään riittää.
Jonkunlaista menestystä voi olettaa kunnes seuraava varastoraportti julkaistaan
vuodenvaihteen hujakalla.
--
EU:n vehnänvienti on karttunut 8,1 milj. tonniin, vastaan 10,1 vuosi sitten.

soija tammi 9,92 maalis 10,04
maissi joulu 3,42 maalis 3,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,14----4,13-----6,22
maalis 4,33---4,31-----6,37
touko 4.45----4,44-----6,43
heinä 4,59----4,63-----6,46
Pariisi vehnä
joulu 157,75 maalis 161,25 touko 165 syys 168,75
rapsi
helmi 371,75 touko 374 elo 358marras 361,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 138,85 maalis 140,65

Viikolla 16. vietiin Kanadasta 312 600 t. tavallista vehnää ja 117 900 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi 4,73 milj. tonniin tavallisen, ja 1,5 milj. tonniin durumin
osalta.
Miinusmerkkistä eroa vuodentakaiseen on 0,36 milj. t. tavallisen vehnän osalta,
mutta durumin vienti on hieman plussalla.
Viikon laivaukset painottuivat nyt itärannikolle, josta läksi 224 700 t. , - määrästä
oli kevätvehnän kakkoslaatua 160 000 t. , syysvehnää oli 38 600 t. ja other laatua
25 700 t.
Idästä laivattiin lisäksi 86 100 t. durumia.
Länsirannikolta läksi vain 11 600 t. kevätvehnän kakkosta, sekä 23 800 t. other laatua.

Jotain erikoista on menossa länsirannikolla, koska viikon loppuessa kevätvehnän
ykköslaatua oli varastoissa 193 500 t. mutta kakkosta vain 20 600 t.
Ykköslaatua myös haalittiin paikalle aktiivisesti, eli 117 000 t. saapui viikolla
raiteita pitkin.
Arvelen että syynä on varautuminen suuriin toimituksiin itämaille, joiden tulee
nyt aussien vehnän vähyyden vuoksi etsiä laatua Kanadasta.
--
Usan futuurisirkus junttaa vehnän hintoja samaan aikaan kun käteismarkkinoilla
hinnat vahvistuvat.
Kansasissa ovat hinnat alkaneet nousta takuusten takanakin kun saatavissa oleva
myllyvehnän määrä kutistuu päivä päivältä.
Rautatievaunuun lastattu 12 % HRW vehnä ylittää paikasta riippuen 1,97 - 2,35 taalaa
bushelilta futuurihinnat, ja 14 % vehnä lähentelee jo 3 taalan ylitystä.
Viljajättien rahastot ovat shorttiasemissa jonne ne ovat päätyneet junttausoperaation
myötä.
Linkin keskustelussa eräs järkihemmo latoo myrkyllisiä faktoja pelleilyn vastapainoksi.
https://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=746384&mid=6390485#M6390485

soija tammi 9,96 maalis 10,08
maissi joulu 3,39 maalis 3,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,09----4,07-----6,10
maalis 4,28---4,25-----6,27
touko 4,41----4,38-----6,33
heinä 4,55----4,56-----6,37
Pariisi vehnä
joulu 157 maalis 160 touko 164 syys 167,50
rapsi
helmi 366,75 touko 369,25 elo 356,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 136,50 maalis 138,45

Australian itäosan sadonkorjuun etenemistä pääsee parhaiten arvioimaan kun vertaa
edellisten vuosien toimituksia GrainCorb yhtiön varastoihin, - tämä koska pääosa
sadosta päätyy niihin.
Yhtiö julkaisee myös muuta infoa viikottaisten ostotilastojen yhteydessä.

Vehnän sadonkorjuu on käytännössä päättynyt Queenslannissa, ja
sato on jäänyt noin puolikkaaksi vuoteen 2015 nähden ja noin 40 prosenttiin viimeksi
saatuun verraten, - kaikkiaan saatiin varastoihin 0,54 milj. t.
Abaresin viimeisin povaus Queenslandin vehnäsadosta oli 0,91 milj. t. mikä saattaa
olla hieman suuri.

NSW:n alueen katovuosi näkyy myös, eli marras 27. tasolla oli saatu kasaan 1,24 milj. t. ,
- vastaan 3,82 milj.t. vuotena 2015 ja 2,8 milj. t. vuotena 2016.
Määrästä voi ennustaa jo hieman satomäärääkin, koska korjuun ajoituksessa ei suurta
eroa löydy.
ABARES:in viimeisin ennuste oli 6,33 milj. t. , joka näyttää 1-2 milj. t. liian suurelta.

Victorian sadosta ei vielä voi toimitusmäärien perusteella povata mitään, - 0,82 milj.t.
on toimitettu tähän mennessä.

Kaikkiaan on näistä maakunnista toimitettu 2,61 milj. t. - vastaan 5,86 milj. t. vuotena 2015
ja 4,71 milj. t. vuotena 2016.

soija tammi 9,92 maalis 10,05
maissi joulu 3,35 maalis 3,49
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,10-----4,09----6,03
maalis 4,29----4,28----6,22
touko 4,41-----4,40----6,28
heinä 4,54-----4,57----6,32
Pariisi vehnä
joulu 156,75 maalis 159,25 touko 163 syys 167
rapsi
helmi 367,50 touko 370,25 elo 357,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 127,80 maalis 139,65 touko 141,75

Australiassa tuottajien murheet lisääntyvät entisestään viikonlopun sateiden vuoksi.
Sääennustajat ovat joutuneet asettelemaan sanojaan uuteen malliin ettei väki tule
peräti yllätetyksi.
Sateiden alle jäisi koko Victorian maakunta ja NSW:n eteläosan viljatuotannon alueet.

Sateiden uhataan olevan suurimmat 30 vuoteen, ja ennustajapolo tunnustaa ettei itse
ole nähnyt mitään vastaavaa säärintamalla.
Eväät ovat jopa 300 millin sateisiin harjanteilla ja yleisemmin 50 - 100 milliä.

Victoriassa asia tietäisi tulvia, sekä viljan lakoutumista.
NSW:n puolella samoin, ja merkittävää on että suurimmat sateet luvataan parhaalle
viljantuotannon alueelle Riverinan hujakalle.
http://www.abc.net.au/news/2017-11-29/thunderstorm-warning-issued-for-victoria/9207056

Victorian maakunnan maatalousministeri häätyi tarkastelemaan hallatuhoja.
Artikkelin teksti ei sisällä uutta, mutta kuvia löytyy tuhoutuneesta vehnästä.
Harvemmin tällaista näkee täällä Suomessakaan.
Pakkastapahtuman jälkeen aussien tiedotus meni täysin hatelikkoon, eli viljojen
kerrottiin saaneen vain vähän vahinkoa.
Katsastin itse satelliittikuvat ja ihmettelin että mitä ne puhuu, viljathan ovat vielä
varsin vihreitä.
Artikkelin kuvassa on tullut täystuho, eli vihreän korren päässä on "hallan valmistama"
tähkä jonka jyvät kannattaa jättää puimatta.
http://www.weeklytimesnow.com.au/agribusiness/cropping/frostdamaged-crops-pulford-in-the-field-of-nightmares/news-story/7f4539ca6e9a8d371e9e4494022a2db0

Mitäpä nämä tapahtumat vaikuttavat vehnätilanteeseen?
Melkoisen varmasti Australian vehnäsato päätyy alle 18 milj. tonnin, ja joka tapauksessa
laatuvaje tulee olemaan suuri.
Sitä on kertynyt jo tähänkin mennessä sateista johtuen, joskin vielä kehutaan että ihmeen
hyvin vehnä on pitänyt laatunsa.
Sadetapahtuman kestoksi povataan 3-4 vuorokautta, joskin jatko jää vielä ennustejakson
ulkopuolelle.

Algeria osti 570 000 t. vehnää vaikka ostotarjous oli vain 330 000 t.
Ostetaan pois kuleksimasta kun vielä halvalla saatiin, lienevät tuumineet.
Hinnaksi mainitaan 209- 210 taalaa tonni rahteineen.
Irak osti 100 000 t. vehnää jonka lähtömaiksi kerrotaan Usa ja Kanada.

soija tammi 9,93 maalis 10,04
maissi joulu 3,40 maalis 3,53
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,17----4,13----6,03
maalis 4,35---4,31----6,23
touko 4,46----4,44----6,30
heinä 4,59----4,61----6,32
Pariisi vehnä
joulu 158,75 maalis 161,25 touko 165 syys 168,75 joulu 172,25
rapsi
helmi 369 touko 372,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 138,30 maalis 140,15

Viikolla 17-23.11. myytiin Usasta 184 400 t. vehnää ja laivattiin 337 500 t.
Kauden myynti kasvoi 17,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,5 milj. t.
Myynti alittaa 1,7 milj.t. vuodentakaisen tason, ja tämän eron voi povata kasvavan
jatkossa.
USDAn vientiarvio on 27,2 milj. t. , mikä on suurta liioittelua.
--
Maissia myytiin 599 200 t. ja laivattiin 651 200 t.
Kauden myynti kasvoi 22 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,5 milj. t.
--
Soijaa myytiin 942 900 t. ja laivattiin 2,203 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 34 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,3 milj. t.
--
Usan vehnäkauppa hyytyy edelleen myytävän puutteessa.
HRW vehnää myytiin 55 400 t. , kevätvehnää 36 500 t. ja WW vehnää 58 100 t.
Voihan vielä jokin viikkomyynti pomsahtaa, mutta kun jo ennen kauden puoliväliä
kysyntä nostaa käteismarkkinoiden hintoja, niin mitään kirimistä ei saada aikaan.
Futuuripeli on mennyt merkityksettömäksi pelleilyksi mielikuvitusvehnällä, ja
reaalimaailman hinnat määräytyvät käteismarkkinoilla.
--
Usan vehnän kylvöistä on tehty alustava arvio joka miinustaa hieman lisää viime kauden
ennätyspieniä aloja.
Nämä arviot tulevat muuttumaan helmikuussa julkaistavassa varsinaisessa arviossa.
Nyt kuitenkin miinustettiin 1 milj. acrea ja povattiin 45 milj. acren kylvöjä.
Se miltä alalta satoa korjataan, onkin sitten tuntematon suure.
Vehnän oraiden kunto on huonompi vuodentakaista, mutta tästä ei vielä voi povata mitään.
El Nino kuitenkin on menossa, ja vehnäalan etelälaidan kuivuus on todennäköistä.
--
Satelliittikuvien perusteella arvioiden yli puolet Victorian vehnästä jää sateiden
alle.
Länsilaidalla sateet jo aloittelevat ja varsinainen vedenpaisumus ajoittuu kolmen
seuraavan päivän ajalle.
--
Saudi-Arabia asetti ostotarjouksen 480 000 tonnista vehnää, joka tulisi toimittaa
helmi-maaliskuussa.

soija tammi 9,86 maalis 9,97
maissi joulu 3,41 maalis 3,55
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,09----4,14----6,01
maalis 4,33---4,31----6,21
touko 4,44----4,43----6,28
heinä 4,58----4,60----6,31
Pariisi vehnä
joulu 159,50 maalis 162,50 touko 166 syys 169,75 joulu 173
rapsi
helmi 367,50 touko 370
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 138,30 maalis 140,15

Espanjan ja Marokon suunnan kuivuus jatkuu edelleen, viimeisellä viikolla
Marokossa ei satanut lainkaan, ja Weather Bulletin määrittelee että vehnän
kasvukauden alku on kuivin 30 vuoteen.
Marokossa lasketaan että jos joulukuun puoliväliin mennessä sataa, niin
sato voi vielä onnistua.
Espanjassa oli heikkoja sateita jotka eivät vaikuttaneet kuivuuteen mitenkään.

EU:n vehnänvieti karttui 8,5 milj. tonniin, - vastaan 9,64 vuosi sitten.
Eräs puolivilunkia jakava sivusto väittää että viime vuonna oli jo 10,7 milj. t.
viety, mutta se ei pidä paikkaansa.
Monet sivustot puhuvat täysillä viljakaupan pussiin, ja voihan olla että
viime kauden liiottelun tarkoitus oli saada aikaan vaikutelma että kallis vehnä
ei käy kaupaksi ja hintoja tulee laskea.

Australiassa viime viikon sateet pudottiva NSW:n durumin laatua monta luokkaa
alemmaksi.
Tuottajat päätyivät silti varastoimaan durumin parempien hintojen toivossa.
Hinnat nousevatkin kun parempilaatuista ei saa mistään meneillään olevan
sadesään jälkeen.

soija tammi 9,94 maalis 10,06
maissi joulu 3,45 maalis 3,59
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,14-----4,20----6,10
maalis 4,38----4,37----6,31
touko 4,51-----4,50----6,38
heinä 4,64-----4,66----6,39
Pariisi vehnä
joulu 159 maalis 161,75 touko 165,50 syys 169,75
rapsi
helmi 3,66 touko 3,69 elo 3,57
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 138,55 maalis 140,40 touko 142,50

Viikolla 17. vietiin Kanadasta 351 600 t. tavallista vehnää ja 115 400 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen vehnän osalta 5 milj. tonniin ja 1,3 milj.t. durumin.
Plusmerkkistä eroa vuodentakaiseen on 0,36 milj. t. tavallisen, ja 0,13 durumin.
Kanadan oma kulutus on karttunut tasoon 1,8 milj. t. tavallista ja 0,26 durumia.
Plusmerkkistä eroa löytyy vuodentakaiseen vastaavasti 0,8 milj. t. ja 0,15 milj. t.

Kaikkiaan on Kanadasta häipynyt 8,3 milj. t. vehnää, mikä on 1,44 milj. t. enemmän
kuin vuosi sitten.

Viikon laivaukset keskittyivät länsirannikolle, josta läksi ykkösluokan kevätvehnää
61 400 t. ja 127 900 t. kakkosta. - itärannikolta läksi 67 800 t. kakkosta.
viikon loppuessa satamien varastoissa oli 1,27 milj. t. tavallista vehnää, josta
kevätvehnää suurin osuus, ja josta ykköstä 0,42 milj. t. ja 0,28 kakkosta.
--
Linkin artikkeli povaa tylysti että jauhopula on seurauksena Australian sateista,
- ainakin Australiassa.
Ennen viimeisimpiä sateita oli muutama sateinen päivä NSW:n alueella ja vehnä
alkoi itämään eräiden laatujen osalta, josta löytyy kuva todisteeksi.
Sateen alle jäi nyt paljon vehnää ja monelta korjuuta suorittavien urakoitsijoiden
varassa olevilta NSW:n tuottajalta kaikki.

Victorian länsilaita säästyi kaatosateista, mutta kyseessä oli hallatuhon seutu.
Tuhojen ja laatuvajeen suuruuden selviäminen vie aikaa, mutta selvää on että
vehnän vienti romahtaa siitä mitä on aiemmin arvioitu.
http://www.abc.net.au/news/rural/2017-12-04/rain-impact-on-farm-production-in-southeastern-australia/9224042

Ennen sateita ehdittiin tehdä muutamia arvioita tuhoista, ja eräs ennustepulju povasi
jopa 4 milj. tonnin menetystä rehulaaduksi taikka muuten.
Victorian osuus tuosta arvioitiin 1,7 milj. tonniksi.
Vehnän hinnat nousivat sateiden aattona noin 10 % .
--
soija tammi 9,98 maalis 10,10
maissi joulu 3,39 maalis 3,53
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,10----4,20-----6,14
maalis 4,32---4,33-----6,39
touko 4,46----4,46-----6,36
heinä 4,59----4,63-----6,36
Pariisi vehnä
joulu 161,50 maalis 161,75 touko 165,50 syys 169,25
rapsi
helmi 368,75 touko 371,50 elo 359,50 marras 362,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 140,45 maalis 141,40 touko 143

ABARES julkaisi tiistaina raportin viljojen satonäkymistä, mutta ajoitus oli sellainen
että viimeisin katastrofi jäi kokonaan pois arvioiden perusteista.
Australian vehnäsatoa kuitenkin miinustettiin 20,3 milj. tonniin, ohrasato asetettiin
8 milj. tonniin ja rypsi 2,9 milj. tonniin.

NSW:n vehnäsato miinustettiin 4,8 milj. tonniin, missä 58 % miinusta vuodentakaiseen.
Ohraa nähdään saatavan 1,2 milj. t. ja rypsiä 0,4 milj. t.
Näiden lukujen perustana ovat syyskuun hallatapahtuma sekä normaalia pienemmät sateet
silloin kun ne olisivat vielä auttaneet.
Joulukuun alun hirmusateet tuovat näinin lukuihin muutoksia, mutta vähemmän rypsille
ja ohralle, koska ne ehdittiin korjata pääosin ennen sateita.
Vehnää oli korjattu vähän, eli vähemmän kuin kolmannes koko alasta.

Queenslandin vehnäsatoa miinustettiin 0,73 milj. tonniin.

Victorian osalta perusteista löytyy marraskuun alun tappohalla, mutta sen vaikutusta
vehnälle ei vielä suuresti noteerata, eli kerrotaan sen vaikuttaneen palkokasvien satoon.
Vehnäsatoa kuitenkin hieman miinustettiin, ja se nähdään 3,6 milj. tonniksi.
Menee kuitenkin alle 3 milj. tonnin tonneissa mitaten, ja vielä paljon alle myllylaadun
osalta.

Etelä-Australian vehnäsadon miinustuksen perusteissa löytyy lokakuun hallasta alkaen
monenmoista haittaa ja se nähdään 3,7 milj. tonniin.
Marraskuun tappohalla jää kuitenkin pois, ja sehän osui pahasti myös osavallan puolelle.
Viimeisin sade ei ollut kovin hirmuinen, mutta laatuvajetta se lisäsi entisen lisäksi.

Länsi-Australian vehnäsadoksi arvioidaan 7,5 milj. t. ja tällä arviolla on muita
varmempi pohja koska sadosta noin puolet on jo korjattu.
Raportin löytää täältä:
http://agriculture.gov.au/abares/research-topics/agricultural-commodities/australian-crop-report#download-report

Seuraava raportti saadaan vasta helmikuussa, mutta varmaankin jotain arvioita saadaan
muuta kautta siitä mikä on tilanne hirmusateiden jälkeen.
Tässä vaiheessa oma arvaus on tyly, eli vehnäsato alle 17-18 milj. t. , josta myllylaatua
10-12 milj. t.
Australian taseet menevät myllylaadun osalta pulan puolelle koska vientiin on ehditty
myydä liikaa, ja osa on jo laivattukin länsi-Australiasta.
Vientiä voidaan jatkaa jos rehulaatu saadaan kaupaksi.
--
soija tammi 10,08 maalis 10,29
maissi joulu 3,39 maalis 3,53
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 4,06----4,14----6,09
maalis 4,32---4,31----6,26
touko 4,44----4,43----6,33
heinä 4,57----4,60----6,34
Pariisi vehnä
tammi 160 maalis 161,50 touko 165 syys 169
rapsi
helmi 369 touko 371,50 elo 359,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 139,65 maalis 141,15

Viikolla 24-30.11. myytiin Usasta 321 400 t. vehnää ja laivattiin 396 400 t.
Kauden myynti kasvoi 17,48 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,45 milj. t.
Vehnän myyntikausi on puolivälissä ja USDAn myyntiarvio täyttyy 9,7 milj. tonnin
myynnillä.
--
Maissia myytiin 876 400 t. ja laivattiin 592 300 t.
--
Soijaa myytiin 2,015 milj. t. ja laivattiin 2,018 milj. t.
--
Kauden puolivälissä on hyödyllistä kirjata ylös kuinka paljon mitäkin vehnälaatua
on jo ehditty myydä ja laivata.
Samalla tulee tehtyä pohjustus seuraavan varastoraportin reposteluun koskapa USDA
kerää joulukuun alun varastotiedot raporttia varten.

--------kokonaismyynti----laivattu ---- laivaamatta
HRW vehnä: 6,91 milj. t. 4,92 milj. t. 1,98 milj. t.
SRW-----------1,64 -------1,09 ---------0.54
Kevätvehnä ----4,72--------3,14--------1,57
WW vehnä--------3,94 -------2,66-------1,28
Durum -----------0,25
--
Viikon myynneistä 203 000 t. oli HRW vehnää, kevätvehnää 44 400 t ja WW oli 33 400 t.
Kevätvehnää ei juurikaan riitä sinällään vientiin, sitä kun tarvitaan HRW vehnän laatua
parantamaan.

Eipä pulan anneta hintoja nostaa ainakaan mielikuvitusvehnän osalta jota pörssipeli
valtaosalta on.
Käteishinnat ovat säilyttäneet tasonsa ja tiistaina ne olivat 13 % valkuaisesta alkaen
6,61 taalaa bushelilta, ja 15 % vehnällä 7,6 - 7,86 taalaa busheli - tämä laatu nousi hieman.

Kevätvehnän hintajunttauksen syyksi selitetään Kanadan tilastolaitoksen arviota viimeksi
saadun vehnäsadon määrästä.
Nyt arvio on 30 milj. t. , mikä on 3 milj. t. suurempi kuin mitä USDA on arvioinut.
Vehnäsato jossa siis ovat mukana kaikki laadut on silti 5,5 % pienempi kuin edellinen.
Kevätvehnän sato kuitenkin arvioidaan 22,1 milj. tonniksi, jossa plussaa vuodentakaiseen
1,7 milj. tonnia.
Syysvehnä taas väheni 0,65 milj. t. ja durumin sato 2,8 milj. t.
http://www.statcan.gc.ca/daily-quotidien/171206/t001a-eng.htm

Onkopa mitään todellista syytä hintajunttaukseen ?
Käytännössä ei, ja tämän voi perustella alkuvaraston huonolla laadulla ja tämän arvion
vahvistaa ylimääräinen Kanadan sisäinen poistuma kauden alkaessa.
Sitä on tälläkin hetkellä 0,8 milj. t. vuodentakaiseen verraten, ja tästä puuttuu vielä
tuottajien varastojen siivous kauppakelvottomasta tavarasta.
Vienti taas on vetänyt ja ylittää vuodentakaisen 0,36 milj. t. tavallisen vehnän osalta.
Satamien kautta tapahtuvasta viennistä kevätvehnän osuus on karttunut 3,9 milj. tonniin.
Muuta kautta tapahtuvaa vientiä on ollut 0,3 milj. t.
Asiasta saa paremman selon vasta kun Kanada päivittää varastotietonsa, ja tällöin
pääsee arvioimaan myös tuottajien osuuden kulutuksesta.
Arvelen että varastomäärästä löytyy suuri anomalia joka häivyttää koko nyt juhlitun
sadonlisän näyttämöltä.

Perimmiltään viljan hinnoittelu on jussien vihollisten käsissä, ja kaikki tekosyyt
käytetään heti tuottajien vahingoksi ja lisää keksitään.
Päinvastaiset syyt taas pimitetään mahdollisimman pitkään, ja jos nyt on pakko asiasta
jotain mainita, niin ainakin asian seurauksia vähätellään.
Tällä erää vähätellään Australian tilannetta joka aiheuttaa vähintään 5 milj. tonnin
vehnämäärän häipymistä myllyvehnän tarjonnan määrästä, ja tämä vientikaupan puolelta.

Usan vilunkipörseissä on otettu varsinkin Chicagon osalta kovat keinot käyttöön
hintojen nousun estämiseksi.
Selvitykseen vaiheessa joulukuun futuuria juntataan toimittamalla mahtimäärä vehnää
futuureita kattamaan, mikä on erittäin poikkeuksellista.
Tämä ns."delivery" on tehty hankalaksi muiden kuin viljajättien ja pienempienkin
toimijoiden osalta.
Esimerkiksi tuottaja ei pysty toimittamaan mitään suoraan kasinon varastoihin.
Nyt sitten yksissä tuumin näennäisesti toimitetaan vehnää, ja näennäisyys tulee
siitä että vehnähän on pääosin jo valmiiksi paikalla varastossa.
Jopa niin voidaan tehdä että yksi ja sama erä muka toimitetaan useampaan kertaan, vaikka
se ei liiku minnekään.
Eli taskusta toiseen puljausta.
Asia menee ilman häikkää viljajättien kannalta, mutta toinen on tilanne niiden kohdalla
joita pelottaa se että omistuksessa olevaa futuuria vastaan toimitetaankin ihan oikeaa
vehnää, eikä selvitetäkään asiaa sivistyneesti rahalla.
Tällainen kurinpalautus on nyt menossa, ja pontimena on kitkeä sellainen ajatus että
vehnän vähyys aiheuttaa hintoja nostavan hepulin pössissä.
Niikuin viljajättien harmiksi pääsi tapahtumaan noin 10 vuotta sitten kun kevätvehnän
futuurihinta pomsahti päälle 20 taalan.

soija tammi 9,98 maalis 10,04
maissi joulu 3,38 maalis 3,51
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 3,94----4,03----5,98
maalis 4,21---4,20----6,11
touko 4,34----4,34----6,19
heinä 4,49----4,50----6,23
Pariisi vehnä
joulu 156,25 maalis 160,50 touko 164,25 syys 167,75
rapsi
helmi 365,50 touko 368,25 elo 359,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 139 maalis 1490,65 touko 142

Marokon kuivuus hieman hellitti kun sademäärä oli parhailla alueilla noin
35 milliä.
Yleisemmin satoi 10-25 milliä, ja viljojen orastuminen voi onnistua ainakin osalla
viljelyalaa.
Pitkään jatkunut kuvuus vaatii päättyäkseen kuitenkin suuremmat sateet varsinkin
myöhemmin kun viljojen vedentarve kasvaa.

Espanjan kuivuus jatkuu edelleen maan pohjoisosaan keskittyvän viljantuotannon
alueella.
Jos jossain kylvöt olivat oraalla niin ne saivat siipeensä yöpakkasesta jota oli
pahimmillaan miinus 8 astetta.
--
Länsi-Australiankin sadonkorjuu on vielä kesken, mutta satotasoa kirjaava raportti
osaa asettaa vehnäsadon 7,37 milj. tonniin.
Maakunnan pohjoisen alueet kärsivät pahasti kuivuudesta, mutta etelässä on selvitty
ilman merkittävää haittaa.
Sateita on saatu tasaisesti kauden loppuvaiheessa ja vehnä on ehtinyt niistä hyötyä.
Hyvät olot ovat kuitenkin kostautuneet valkuaisen osalta, jolloin parasta laatua
saadaan vähän.
Täysin myllylaadun ulkopuolelle joutuvan vehnän osuudesta ei vielä ole varmaa
tietoa.
Alueella kasvaa myös nuudelien valmistukseen sopivaa lajiketta jonka minimivaatimus
on vain 9,5 % valkuaista.
Sen satokin on päätynyt lähelle minimiä.
--
Australian itäosassa satoi hieman vielä joulu 8. päivänä mikä riitti estämään korjuuta.
NSW:n eteläosassa sateet ovat keskeyttäneet sadonkorjuun joulukuun 2. päivä alkaneiden
sateiden jäkeen täysin, vaikka pari lyhyttä poutajaksoa on mahtunut väliin.
--
soija tammi 9,90 maalis 10,02
maissi joulu 3,40 maalis 3,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 3,92----4,00----5,97
maalis 4,18---4,17----6,11
touko 4,31----4,30----6,19
heinä 4,45----4,46----6,24

Viikolla 18 vietiin Kanadasta 412 000 t. tavallista vehnää ja 17 100 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi 5,49 milj. tonniin tavallisen, ja 1,31 milj. tonniin durumin
osalta.
Satamista tapahtunut vienti keskittyi länsirannikolle, josta läksi kevätvehnän ykköstä
115 400 t. ja 202 300 t. kakkosta.
Länsirannikon varastot hupenivat vaikka sinne toimitettiin viikolla 137 200 t. ykköstä
ja 43 600 t. kakkosta, - viikon lopussa ykköstä oli 94 100 t. ja 74 400 t. kakkosta.

Itärannikolle keskitetään kevätvehnää suuriin laivauksiin, ja siellä oli viikon
loppuessa iso kasa kevätvehnää, eli ykköstä 199 500 t. ja kakkosta 201 000 tonnia.

Arvelen että pääosa häipyy saudeihin.
Saudi-Arabian rahaa sijoitettiin muutama vuosi sitten kanadalaisen vientimonopolin
asemassa toimineen osuuskunnan ostamiseen.
Toisena oston osapuolena oli Usalainen viljajätti Bunge.
Miksipä saudit ostivat ?
Kyseessä oli ruokahuollon turvaamiseksi tehty pakkoliike, ja tämä oli välttämätöntä
Saudi-Arabian väestönkasvun ja etenkin sen vesihuollon kannalta.
Maa oli pitkään vehnän suhteen omavarainen, ja tämä onnistui käyttämällä pohjavettä
kasteluun.
Pohjavesi taas on perintöä viime jääkaudelta, ja se ei nykysäissä uusiudu lainkaan.
Siinä kun eräissä keitaissa pohjavesi muodosti vielä 1900 luvun alussa pieniä lampia,
niin nyt sen pinta on uponnut kymmenien metrien syvyyteen.
Saudit häätyivät vesipulan uhatessa lopettamaan keinokastelun avulla tapahtuneen viljelyn.

Saudit siis liittoutuivat pelsepuupin petoelikoiden kastiin kuuluvan Bungen kanssa
kanadanjusseja hyödyntämään.
Tässä liikkeessä kanadanjussit myytiin nahkoineen karvoineen maaorjiksi, ja asia
on alkanut näkyä saneluhintojen sun muun painostuksen muodossa.
Viime vuonna vehnän laatu ei riittänyt saudeille, mutta Saksasta ja Baltiasta löytyi
laatua.
Nyt löytyy Kanadasta, mutta Saksa-Baltia hujakalta ei niinkään.

Bungen historiasta löytyy vaikka mitä, mutta asiaan liityen oma mielenkiintonsa
löytyy siitä miten viljajätit ilmeisen sovussa jakavat tätä planeettapoloista.
Nimittäin Bunge oli kohtalainen toimija Kansasissa, jossa muita olivat Arthur Daniels
Mitland eli ADM ja Cargill viljajätit, sekä niihen nähden pikkuruinen Continental.
Kansasinjussit jaettiin niin että Continental ostettiin kokonaan näkymättömiin,
ja Bunge myi toimintonsa kilpailijoilleen.
Jäljelle jäi ADM ja Cargill, sekä lukuisa joukko pikkuruisia ja voimattomia
jussien osuuskuntia.

Mikspä Bungelle "annettiin" vapaakaupan apostolien vuosikausien mittaisen
myyräntyön ansiosta tuhottu Kanadan tuottajien omistama vientiosuuskunta?
Metsäveli on tarpeeksi häijy ja vihainen väittäämään että asia oli sovittu
Kansasin jaon yhteydessä.
Eli että Bungen operaatioita ei mennä pilaamaan paremmilla tarjouksilla.
Eipä pilattu ausseissakaan jossa Bunge sai rauhassa riijata GrainCorp puljun
ostamiseksi.
Hintaa hilattiin ylöspäin ja kauppahan olisi varmaan syntynytkin, mutta isänmaalliset
voimat heräsivät, ja kauppa estettiin kovilla puheilla joita pidettiin lopulta aussien
parlamentissakin.

Huomenna tulee julki uudet USDAn raportit ja aloitan uuden katsausletkan.

soija tammi 9,82 maalis 9,92
maissi joulu 3,36 maalis 3,49
vehnäfutuurit
------Chicago Kansasa Minneapolis
joulu 3,87-----3,95-----5,96
maalis 4,14----4,13-----6,08
touko 4,27-----4,26-----6,17
heinä 4,42-----4,42-----6,21
Pariisi vehnä
joulu 157,25 maalis 160,75 touko 164,25 syys 167,75
rapsi
helmi 362 touko 365,25 elo 367,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 137,85 maalis 140,55 touko 142